80-luvun henkinen ilmapiiri

Oli parempi. Ei suvaittu.

Mietis vaikka jotain Speden naisen logiikka-sketsejä tai Pulttiboissien nunnuka-sketsejä nykytelkkariin. Sitä paskamyrskyn määrää jos jotain sellaista joku esittäisi.

Vähemmistöille naurettiin.

Varakkaiden lapset naureskelivat niille, joilla ei ollut varaa Lacosteeseen sun muihin merkkeihin. Lihavia kiusattiin ja Suosikin kirjeenvaihtopalstalla oli ihan hyväksyttyä kirjoittaa: "Rillipäät älkööt vaivautuko."

Silloin vielä suvaittiin suvaitsemattomuutta. N-sanakaan ei herättänyt intohimoja eikä homoja ollut olemassakaan.

Monet ovat sanoneet, että ysärillä oli enemmän tappeluita nuorison kesken.

Ja nykyään vissiin puututaan paremmin kiusaamiseen.

Naiset oli Naisia ja Miehet Miehiä. Ja homot ei hyppiny silmille. Ja Suomi oli raikas puhdas valkoinen maa.

Ai että niitä hienoja aikoja... 

Vierailija kirjoitti:

Monet ovat sanoneet, että ysärillä oli enemmän tappeluita nuorison kesken.

Ja nykyään vissiin puututaan paremmin kiusaamiseen.

Ainakin vielä 80-luvulla tappeluita, tupakanpolttoa ja alaikäisten alkoholinkäyttöä suvaittiin paljon paremmin, eli siinä mielessä se kyllä oli suvaitsevaista aikaa.

80-luvun loppu oli juppien aikaa ja hirveä nousukausi päällä.

Ihmiset sekosivat rahasta jota sai helposti ja paljon, arkoja pilkattiin ja osakkeilla leveiltiin.

No 80-luvun ilmapiiri oli täystyöllisyyden, paranevien sosiaalietuuksien, elintason nousun, talouden vapautumisen ja kasvavien kulutusmahdollisuuksien ilmapiiri. Et siihen nähden nykyaika on hirveää p*skaa.

Tarkoitan suvaitsevaisuudella sitä että suhtauduttiinko esimerkiksi hiljaisempiin tai muuten vain "omituisiin" suomalaisiin paremmin?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitan suvaitsevaisuudella sitä että suhtauduttiinko esimerkiksi hiljaisempiin tai muuten vain "omituisiin" suomalaisiin paremmin?

Ap

Etkö lukenut vastauksia? Ei todellakaan suhtauduttu paremmin. Ei maalla eikä kaupungeissa.

Vierailija kirjoitti:

Tarkoitan suvaitsevaisuudella sitä että suhtauduttiinko esimerkiksi hiljaisempiin tai muuten vain "omituisiin" suomalaisiin paremmin?

Ap

mielestäni suhtauduttiin paremmin, itse olin hiljainen, vetäytyvä ja vähän omituinen, mutta ei minua koskaan kiusattu vaan kannustettiin mukaan porukkaan ja minun annettiin olla sellainen kuin olin. samoin muihin ´´outoihin´´ suhtauduttiin samoin kuin  ´´tavallisiin´´. joskus vähän naureskeltiin jollekin, mutta se oli enemmän sellaista hyväntahtoista.

Oli kaksi puolta. Toisaalta oli todella hyvä ilmapiiri, mielenkiintoista ja positiivista, silloin matkustettiin myös ulkomailla. Toisaalta aikuisissa oli häijyjäkin tyyppejä lapsia kohtaan, esimerkiksi tarhassa, koulussa, kaverin vanhempi tai oma vanhempi. Saattoi olla vaativia vanhempia tai ope, vaikka kotona monilla oli hyviäkin puolia ja vapautta. 90-luvulla joissakin kouluissa oli kiusaamista, 80-luvulla ehkä oli vähemmän, se otettiin vakavasti. 90-luvulla oli jo virkamiesten kiusaamista pienituloisia kohtaan, mikä on aika kurjaa, ohjeistus oli sellainen. -80-luvulla oli kuitenkin vapaampi ilmapiiri ja ulkona uskalsi mennä lapsetkin aika vapaasti, ei näkynyt mitään epämääräistä monilla asuinalueilla. 

Hiljaisuus oli hyve, siitä sai kiitettävän numeron käytöksessä. Omituisuuteen suhtautuminen taas riippui täysin omituisuuden lajista. Seksuaalivähemmistöjä kohtaan oli paljon ennakkoluuloja ja persoonallista pukeutumistakin katsottiin kieroon. Toisaalta ei ollut tätä nykyistä someraivoa ja -idiotismia, kaikki tapahtui hitaasti ja henkilökohtaisten kontaktien kautta tai etanapostitse.

Vierailija kirjoitti:

Mietis vaikka jotain Speden naisen logiikka-sketsejä tai Pulttiboissien nunnuka-sketsejä nykytelkkariin. Sitä paskamyrskyn määrää jos jotain sellaista joku esittäisi.

Vähemmistöille naurettiin.

Nykyään tuleekin friikkivähemmistöjen pil lupäiväkirjoja ja oikein ylen verovaroilla...

80-luvulla kyllä homoseksuaalisuus oli hyvin tiedossa ja hyväksyttyä tollot. Jos nyt ei ole, johtuu siitä, että ylikorostetaan. Yäk.

No esimerkiksi. Helsingissä oli tasan yksi homoravintola, Gay Gambrini. Se oli Roballa, mutta ei kadun varrella vaan sisäpihalla. Ajatuksena se, että asiakkaat saattoivat mennä ikään kuin piilossa tähän ravintolaan. Ihan turvallisuusasiakin se oli noihin aikoihin.

Nyt teinit ovat kaikki samasta muotista. Silloin oli erilaisia ryhmiä... punkkareita, hevareita jne. Ulkoista erilaisuutta oli huomattavasti enemmän kuin nyt.

80-luvulla nuoriso uskoi vakaasti hyvään ja parempaan tulevaisuuteen. Oli Koivisto ja NL vielä voimissaan. Se oli ehkä suomalaisen työn ja kansakunnan yhtenäisyyden kulta-aikaa. Legendaariset ruotsinristeilyt ja Finnjet. Wärtsilän telakka rakensi maailman isoimmat ja upeimmat risteilyalukset. Nokian tarunhohtoinen menestys oli hyvässä vauhdissa.

Kaikilla oli rahaa ja leipäjonoja ei ollut tosiaankaan.

Nyt on suvaitsevaisempi ilmapiiri kuin silloin. Nyt ns. pehmeät arvot ja suvaitsevaisuus ovat valtavirtaa, silloin ne olivat erikoinen juttu. Murros tapahtui 90-luvulla.

Elämänmeno oli tietyllä tavalla kovempaa. Jotkut aiemmat kommentoijat mainitsivat tappelut. Minäkin näin julkisilla paikoilla humalaisten tappeluita pari kertaa, vaikka olin lapsi. Oman arvioni mukaan sellainen oli yleisempää silloin.