Kolme loukkaantunut Kuopiossa kauppakeskuksessa!

Vierailija kirjoitti:

Opettajat näkevät päivittäin kiusaamista ja yksinäisiä lapsia

Eivätkä tee mitään. Itseäni kurkkua kuristaa, kun näen vaikka luokkaretkellä museossa koululuokan, jonka yksi oppilas on ypöyksin syrjässä, katse maahan luotuna, surkeana ja henkisesti täysin lyötynä, naama valkoisena pidätellen itkua. Millaisia sadisteja koulun opettajat ovat, kun eivät aktiivisesti puutu päivittäin näkemäänsä inhimilliseen kärsimykseen, eivätkä ole huomaavinaan. Eikö kyseessä ole heitteillejättö?!

Poikani ysiluokalla on yksi poika täysin ulkopuolella, aina yksin. On yritetty kaikkea, ollut kuraattoria ja vanhempia koululla. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Tämä poika on käyttäytynyt häiriintyneesti, levitellyt muista häpäisevää nettimateriaalia, rikkonut kännykät suutuspäissään. Oman poikani hän yritti sulkea pois kaveripiiristä tosi ilkeillä selän takana lähetetyillä viesteillä. Mielestäni sellaisen tyypin kanssa ei ole pakkokaan olla kaveri, riittää kun pystyy asialliseen koulutyöhön. Toki toivon että hänen ihmissuhdetaitonsa paranevat ja löytää seuraa.

Kummasti kiusaajat tuovat tällaiset todella harvinaiset esimerkit esille. Kyllä se syrjitty on yleensä ihan mukava mutta vain arka ja hiljainen ja ehkä huono liikunnassa tai pyöreä.

Vierailija kirjoitti:

Chickendinner kirjoitti:

Koko väite kiusaamistaustasta on Hesarin haastatteleman peruskoulu- ja lukioaikaisen naamatutun muistelua. En tiedä kuinka osuva kuva esim. mun elämästä on vastaavilla kymmenen vuoden takaisilla hyvänpäivän tutuilla. Sitä paitsi muistuttaisin että -94 syntynyt tekijä on 24 tai 25 joten paljon on tapahtunut noiden kouluaikojen jälkeen, joihin julki tulleet ovat viitanneet.

Ainakaan kyseisen amiksen opiskelijat eivät häntä ole ehtineet kiusaamaan, jo lukukauden alkamisajan sekä ison ikäeron perusteella. Eli voisiko spekulaatiot lopettaa? Kiinnostavampaa on, missä on radikalisoitunut, ja onko uhrit valikoituneet sattumalta.

Opettajat näkevät päivittäin kiusaamista ja yksinäisiä lapsia

Eivätkä tee mitään. Itseäni kurkkua kuristaa, kun näen vaikka luokkaretkellä museossa koululuokan, jonka yksi oppilas on ypöyksin syrjässä, katse maahan luotuna, surkeana ja henkisesti täysin lyötynä, naama valkoisena pidätellen itkua. Millaisia sadisteja koulun opettajat ovat, kun eivät aktiivisesti puutu päivittäin näkemäänsä inhimilliseen kärsimykseen, eivätkä ole huomaavinaan. Eikö kyseessä ole heitteillejättö?!

Miten opettaja pakottaa jonkun olemaan toisen kaveri? Suoraan kiusaamiseen on paljon helpompaa puuttua kuin siihen, että kohdellaan muuten "asiallisesti" mutta ei oteta mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Uhri oli syntynyt 2003, poliisin tietojen mukaan ja on tosiaan ukranalainen.

Väärä tieto. Uhri oli syntynyt 1996 ja ukrainalainen nainen, joka naimisissa virolaismiehen kanssa,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat näkevät päivittäin kiusaamista ja yksinäisiä lapsia

Eivätkä tee mitään. Itseäni kurkkua kuristaa, kun näen vaikka luokkaretkellä museossa koululuokan, jonka yksi oppilas on ypöyksin syrjässä, katse maahan luotuna, surkeana ja henkisesti täysin lyötynä, naama valkoisena pidätellen itkua. Millaisia sadisteja koulun opettajat ovat, kun eivät aktiivisesti puutu päivittäin näkemäänsä inhimilliseen kärsimykseen, eivätkä ole huomaavinaan. Eikö kyseessä ole heitteillejättö?!

Poikani ysiluokalla on yksi poika täysin ulkopuolella, aina yksin. On yritetty kaikkea, ollut kuraattoria ja vanhempia koululla. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Tämä poika on käyttäytynyt häiriintyneesti, levitellyt muista häpäisevää nettimateriaalia, rikkonut kännykät suutuspäissään. Oman poikani hän yritti sulkea pois kaveripiiristä tosi ilkeillä selän takana lähetetyillä viesteillä. Mielestäni sellaisen tyypin kanssa ei ole pakkokaan olla kaveri, riittää kun pystyy asialliseen koulutyöhön. Toki toivon että hänen ihmissuhdetaitonsa paranevat ja löytää seuraa.

Kummasti kiusaajat tuovat tällaiset todella harvinaiset esimerkit esille. Kyllä se syrjitty on yleensä ihan mukava mutta vain arka ja hiljainen ja ehkä huono liikunnassa tai pyöreä.

Miksi väität tuntematonta kommentoijaa kiusaajaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisenä kiusattuna tunnen hieman sympatiaa tekijää kohtaan, mutta toisaalta, olisin kai itsekin joutunut hänen tulilinjalleen jos eteen olisi tullut miekkansa kanssa. Miksi nämä kostavat viattomille ihmisille kiusaamiesensa?

Minäkin olen entinen kiusattu ja lastani on kiusattu koulussa mutta ei kyllä heru yhtään sympatiaa tuollaista ihmispersettä kohtaan mikä tämä tekijä on.

Entä jos oma lapsesi kiusattuna naksahtaa aikuisena ja menee ampumaan kiusaajansa? Sitten sympatiaa löytyykin?

Olet aika tekopyhä tyyppi. Jonkun lapsi hänkin on, hän on ollut alaikäinen vielä  ~7v sitten. Ei ihminen tuosta vain unohda kaltoinkohteluaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Chickendinner kirjoitti:

Koko väite kiusaamistaustasta on Hesarin haastatteleman peruskoulu- ja lukioaikaisen naamatutun muistelua. En tiedä kuinka osuva kuva esim. mun elämästä on vastaavilla kymmenen vuoden takaisilla hyvänpäivän tutuilla. Sitä paitsi muistuttaisin että -94 syntynyt tekijä on 24 tai 25 joten paljon on tapahtunut noiden kouluaikojen jälkeen, joihin julki tulleet ovat viitanneet.

Ainakaan kyseisen amiksen opiskelijat eivät häntä ole ehtineet kiusaamaan, jo lukukauden alkamisajan sekä ison ikäeron perusteella. Eli voisiko spekulaatiot lopettaa? Kiinnostavampaa on, missä on radikalisoitunut, ja onko uhrit valikoituneet sattumalta.

Opettajat näkevät päivittäin kiusaamista ja yksinäisiä lapsia

Eivätkä tee mitään. Itseäni kurkkua kuristaa, kun näen vaikka luokkaretkellä museossa koululuokan, jonka yksi oppilas on ypöyksin syrjässä, katse maahan luotuna, surkeana ja henkisesti täysin lyötynä, naama valkoisena pidätellen itkua. Millaisia sadisteja koulun opettajat ovat, kun eivät aktiivisesti puutu päivittäin näkemäänsä inhimilliseen kärsimykseen, eivätkä ole huomaavinaan. Eikö kyseessä ole heitteillejättö?!

Miten opettaja pakottaa jonkun olemaan toisen kaveri? Suoraan kiusaamiseen on paljon helpompaa puuttua kuin siihen, että kohdellaan muuten "asiallisesti" mutta ei oteta mukaan.

Yleensä ei ole "asiallista" vaan kuvioon kuuluu esim. sopimus että ei olla kuulevinaaan jos syrjitty yrittää jutella, erilaiset ivaavat eleet, poistuminen paikalta jos kiusattu tulee paikalle jne jne. Open tehtävä on ryhmäyttää luokka muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat näkevät päivittäin kiusaamista ja yksinäisiä lapsia

Eivätkä tee mitään. Itseäni kurkkua kuristaa, kun näen vaikka luokkaretkellä museossa koululuokan, jonka yksi oppilas on ypöyksin syrjässä, katse maahan luotuna, surkeana ja henkisesti täysin lyötynä, naama valkoisena pidätellen itkua. Millaisia sadisteja koulun opettajat ovat, kun eivät aktiivisesti puutu päivittäin näkemäänsä inhimilliseen kärsimykseen, eivätkä ole huomaavinaan. Eikö kyseessä ole heitteillejättö?!

Poikani ysiluokalla on yksi poika täysin ulkopuolella, aina yksin. On yritetty kaikkea, ollut kuraattoria ja vanhempia koululla. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Tämä poika on käyttäytynyt häiriintyneesti, levitellyt muista häpäisevää nettimateriaalia, rikkonut kännykät suutuspäissään. Oman poikani hän yritti sulkea pois kaveripiiristä tosi ilkeillä selän takana lähetetyillä viesteillä. Mielestäni sellaisen tyypin kanssa ei ole pakkokaan olla kaveri, riittää kun pystyy asialliseen koulutyöhön. Toki toivon että hänen ihmissuhdetaitonsa paranevat ja löytää seuraa.

Kummasti kiusaajat tuovat tällaiset todella harvinaiset esimerkit esille. Kyllä se syrjitty on yleensä ihan mukava mutta vain arka ja hiljainen ja ehkä huono liikunnassa tai pyöreä.

Miksi väität tuntematonta kommentoijaa kiusaajaksi?

Niin siis hyvin yleistä, että kiusaaja puolustelee kiusaamistaan uhria mustamaalaamalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisenä kiusattuna tunnen hieman sympatiaa tekijää kohtaan, mutta toisaalta, olisin kai itsekin joutunut hänen tulilinjalleen jos eteen olisi tullut miekkansa kanssa. Miksi nämä kostavat viattomille ihmisille kiusaamiesensa?

Minäkin olen entinen kiusattu ja lastani on kiusattu koulussa mutta ei kyllä heru yhtään sympatiaa tuollaista ihmispersettä kohtaan mikä tämä tekijä on.

Entä jos oma lapsesi kiusattuna naksahtaa aikuisena ja menee ampumaan kiusaajansa? Sitten sympatiaa löytyykin?

Olet aika tekopyhä tyyppi. Jonkun lapsi hänkin on, hän on ollut alaikäinen vielä  ~7v sitten. Ei ihminen tuosta vain unohda kaltoinkohteluaan.

Olen eri, mutta jos oma lapseni tappaisi jonkun tuolla tavalla, hän olisi mielestäni rangaistuksensa ansainnut eikä siihen olisi mitään lieventäviä asianhaaroja. En häntä kuitenkaan hylkäisi mutts en myöskään tuota tekoa puolustelisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiusattu vuosia yläkoulussa:c.

Entä sitten? Minäkin olin ja masennuksen kautta päädyin alisuorittajaksi joka nyt kolmekymppisenä käy ekaa ammattitutkintoa. Mutta jos nyt lähden hakkaamaan viattomia kuoliaaksi ja sairaalaan miekalla (jonka todennäköisesti osatan tarkoituksella etukäteen) av-mammat vaan antaa sympatiaa, taputtaa päähän ja tulee kertomaan miten minä tässä olenkin uhri.

Ei kai kukaan ole niin sanonut, että on ok tappaa viattomia ihmisiä?

Mutta sen jälkeen aletaan kilpaa antamaan sympatiaa murhaajalle niin kai se kannattaa tehdä jos haluaa että joku välittää. En haluaisi sivullisia hakata niin käykö sinun lapsesi tai sinä? Vai onko sittenkin silmitön väkivalta paheksuttavaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opettajat näkevät päivittäin kiusaamista ja yksinäisiä lapsia

Eivätkä tee mitään. Itseäni kurkkua kuristaa, kun näen vaikka luokkaretkellä museossa koululuokan, jonka yksi oppilas on ypöyksin syrjässä, katse maahan luotuna, surkeana ja henkisesti täysin lyötynä, naama valkoisena pidätellen itkua. Millaisia sadisteja koulun opettajat ovat, kun eivät aktiivisesti puutu päivittäin näkemäänsä inhimilliseen kärsimykseen, eivätkä ole huomaavinaan. Eikö kyseessä ole heitteillejättö?!

Poikani ysiluokalla on yksi poika täysin ulkopuolella, aina yksin. On yritetty kaikkea, ollut kuraattoria ja vanhempia koululla. Asiat eivät ole mustavalkoisia. Tämä poika on käyttäytynyt häiriintyneesti, levitellyt muista häpäisevää nettimateriaalia, rikkonut kännykät suutuspäissään. Oman poikani hän yritti sulkea pois kaveripiiristä tosi ilkeillä selän takana lähetetyillä viesteillä. Mielestäni sellaisen tyypin kanssa ei ole pakkokaan olla kaveri, riittää kun pystyy asialliseen koulutyöhön. Toki toivon että hänen ihmissuhdetaitonsa paranevat ja löytää seuraa.

Kummasti kiusaajat tuovat tällaiset todella harvinaiset esimerkit esille. Kyllä se syrjitty on yleensä ihan mukava mutta vain arka ja hiljainen ja ehkä huono liikunnassa tai pyöreä.

Miksi väität tuntematonta kommentoijaa kiusaajaksi?

Niin siis hyvin yleistä, että kiusaaja puolustelee kiusaamistaan uhria mustamaalaamalla.

No minua itseänikin on kiusattu. En silti näe kiusaamista mustavalkoisena asiana ja kaikkea kiusaamista samanlaisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisenä kiusattuna tunnen hieman sympatiaa tekijää kohtaan, mutta toisaalta, olisin kai itsekin joutunut hänen tulilinjalleen jos eteen olisi tullut miekkansa kanssa. Miksi nämä kostavat viattomille ihmisille kiusaamiesensa?

Minäkin olen entinen kiusattu ja lastani on kiusattu koulussa mutta ei kyllä heru yhtään sympatiaa tuollaista ihmispersettä kohtaan mikä tämä tekijä on.

Entä jos oma lapsesi kiusattuna naksahtaa aikuisena ja menee ampumaan kiusaajansa? Sitten sympatiaa löytyykin?

Olet aika tekopyhä tyyppi. Jonkun lapsi hänkin on, hän on ollut alaikäinen vielä  ~7v sitten. Ei ihminen tuosta vain unohda kaltoinkohteluaan.

Ahaa että nyt onkin kuolleen tytön vika joka vasta aloitti koulun murhaajan kanssa. Kaikki sympatia vaan sille murhaajalle ja uhrin vika.

Taidat sinäkin olla sairas.

Lähetitkö jo sairaalaan kukkia tälle murhaajalle?

Ketään ihmistä ei saa pakottaa olemaan epämielyttävässä seurassa, vain sillä perusteella, että sillä epämielyttävällä olisi mukavampaa. Et sinäkään tahtoisi tulla pakotetuksi.

Jotkut lapset vain kasvatetaan hylkiöiksi. Heidän asiansa, kykenevätkö sopeutumaan vai eivät; kuraattori tai koulupsykologi voi ohjata.

Introvertti, kielissä lahjakas.

Kuulostaa tutulta!

Nen pääteiset nimet on aikanaan annettu tilattomille: "...hieman yleistäen voi sanoa, että lA-loppuiset nimet kuuluivat tilallisille, nen-loppuiset tilattomille. Sen sijaan 1900-luvun alussa yleistyneitä muita johtimellisia nimiä, kuten iO- ja nne-loppuisia pidettiin monesti paremman väen niminä. Parempaa väkeä oli sivistyneistö, joka suomalaisti ruotsinkielisiä nimiään vuosien 1906 1907 kampanjassa. Se oli eri prosessi kuin tavallisen kansan nimenotto." https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41762

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Chickendinner kirjoitti:

Koko väite kiusaamistaustasta on Hesarin haastatteleman peruskoulu- ja lukioaikaisen naamatutun muistelua. En tiedä kuinka osuva kuva esim. mun elämästä on vastaavilla kymmenen vuoden takaisilla hyvänpäivän tutuilla. Sitä paitsi muistuttaisin että -94 syntynyt tekijä on 24 tai 25 joten paljon on tapahtunut noiden kouluaikojen jälkeen, joihin julki tulleet ovat viitanneet.

Ainakaan kyseisen amiksen opiskelijat eivät häntä ole ehtineet kiusaamaan, jo lukukauden alkamisajan sekä ison ikäeron perusteella. Eli voisiko spekulaatiot lopettaa? Kiinnostavampaa on, missä on radikalisoitunut, ja onko uhrit valikoituneet sattumalta.

Opettajat näkevät päivittäin kiusaamista ja yksinäisiä lapsia

Eivätkä tee mitään. Itseäni kurkkua kuristaa, kun näen vaikka luokkaretkellä museossa koululuokan, jonka yksi oppilas on ypöyksin syrjässä, katse maahan luotuna, surkeana ja henkisesti täysin lyötynä, naama valkoisena pidätellen itkua. Millaisia sadisteja koulun opettajat ovat, kun eivät aktiivisesti puutu päivittäin näkemäänsä inhimilliseen kärsimykseen, eivätkä ole huomaavinaan. Eikö kyseessä ole heitteillejättö?!

Miten opettaja pakottaa jonkun olemaan toisen kaveri? Suoraan kiusaamiseen on paljon helpompaa puuttua kuin siihen, että kohdellaan muuten "asiallisesti" mutta ei oteta mukaan.

Yleensä ei ole "asiallista" vaan kuvioon kuuluu esim. sopimus että ei olla kuulevinaaan jos syrjitty yrittää jutella, erilaiset ivaavat eleet, poistuminen paikalta jos kiusattu tulee paikalle jne jne. Open tehtävä on ryhmäyttää luokka muutenkin.

Siksi laitoin asiallista lainausmerkkeihin.

Ei myöskään nen kirjoitti:

Nen pääteiset nimet on aikanaan annettu tilattomille: "...hieman yleistäen voi sanoa, että lA-loppuiset nimet kuuluivat tilallisille, nen-loppuiset tilattomille. Sen sijaan 1900-luvun alussa yleistyneitä muita johtimellisia nimiä, kuten iO- ja nne-loppuisia pidettiin monesti paremman väen niminä. Parempaa väkeä oli sivistyneistö, joka suomalaisti ruotsinkielisiä nimiään vuosien 1906 1907 kampanjassa. Se oli eri prosessi kuin tavallisen kansan nimenotto." https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41762

Tutkimus 1850 jälkeen otetuista sukunimistä, eli siis länsisuomalaisista. Ei liity Savon sukunimistöön mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisenä kiusattuna tunnen hieman sympatiaa tekijää kohtaan, mutta toisaalta, olisin kai itsekin joutunut hänen tulilinjalleen jos eteen olisi tullut miekkansa kanssa. Miksi nämä kostavat viattomille ihmisille kiusaamiesensa?

Minäkin olen entinen kiusattu ja lastani on kiusattu koulussa mutta ei kyllä heru yhtään sympatiaa tuollaista ihmispersettä kohtaan mikä tämä tekijä on.

Entä jos oma lapsesi kiusattuna naksahtaa aikuisena ja menee ampumaan kiusaajansa? Sitten sympatiaa löytyykin?

Olet aika tekopyhä tyyppi. Jonkun lapsi hänkin on, hän on ollut alaikäinen vielä  ~7v sitten. Ei ihminen tuosta vain unohda kaltoinkohteluaan.

Ahaa että nyt onkin kuolleen tytön vika joka vasta aloitti koulun murhaajan kanssa. Kaikki sympatia vaan sille murhaajalle ja uhrin vika.

Taidat sinäkin olla sairas.

Lähetitkö jo sairaalaan kukkia tälle murhaajalle?

Osa uhreista on vielä sairaalassa ja yksi on kuollut. Tekijää vain säälitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entisenä kiusattuna tunnen hieman sympatiaa tekijää kohtaan, mutta toisaalta, olisin kai itsekin joutunut hänen tulilinjalleen jos eteen olisi tullut miekkansa kanssa. Miksi nämä kostavat viattomille ihmisille kiusaamiesensa?

Minäkin olen entinen kiusattu ja lastani on kiusattu koulussa mutta ei kyllä heru yhtään sympatiaa tuollaista ihmispersettä kohtaan mikä tämä tekijä on.

Entä jos oma lapsesi kiusattuna naksahtaa aikuisena ja menee ampumaan kiusaajansa? Sitten sympatiaa löytyykin?

Olet aika tekopyhä tyyppi. Jonkun lapsi hänkin on, hän on ollut alaikäinen vielä  ~7v sitten. Ei ihminen tuosta vain unohda kaltoinkohteluaan.

Ahaa että nyt onkin kuolleen tytön vika joka vasta aloitti koulun murhaajan kanssa. Kaikki sympatia vaan sille murhaajalle ja uhrin vika.

Taidat sinäkin olla sairas.

Lähetitkö jo sairaalaan kukkia tälle murhaajalle?

Osa uhreista on vielä sairaalassa ja yksi on kuollut. Tekijää vain säälitään.

Oksettaa tämä keskustelun sävy täällä. Tuo tappoi toisen! Ja te keksitte kilpaa syitä sääliä tappajaa. Jos teidän lapsen koulussa tai teidän työpaikalla on joku kiusattu ja hän tulee sinne tapaamaan muita te vain säälitte sitä? Ihan tosi?

Tuota tekijää ei säälitä ja kaikki käsittävät erittäin hyvin mitä hän on tehnyt.

Useimmat kuitenkin ymmärtävät sen, että tuo kaveri ei kulje täysillä tässä maailmassa

Tekijä  on sairas, hän ei ole käsittänyt mitä on suunnitellut tekevänsä ja mitä teki.

Vain sairaaloinen mieli voi suunnitella ja tehdä tuollaista.

Ei tuollaista tehdä missään kiukkupäissään tai temperamenttin pauloissa.

Pitkään suunniteltu haudottu teko. Suunnitteleeko terve ihminen jotain tuollaista.

Kysymys ei ole mistään ilkeydestä tms. kysymys on sairaasta mielestä, joka tarvitsee hoitoa ja siksi tekoa tietyllä tavalla ymmärretään.

Lopettakaa tuo samannimisten yhdisteleminen tekijään.

Savon seudulta kotoisin olevana voin kertoa, että Marin ei ole erityisen harvinainen sukunimi siellä. Marineja on siis sen verran runsaasti, että nimen perusteella on hankalaa yhdistellä.

Miksi muutenkaan pitää kaivaa niitä oikeitakaan tekijän sukulaisia?

Tehkääpä illan ratoksi pieni mielikuvaharjoitus: Mitä jos se olisi oma perheenjäsen. Laita se ”Ei meillä vaan koskaan...” ajatuskulku hetkeksi syrjään. Joku joutuu senkin kantamaan. Mitä lisäarvoa nettiviha tuottaa yhtään mihinkään?