Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Estonian salaliittoteoriat johtuu tästä

Vierailija
28.09.2019 |

Olen lukenut onnettomuusloppuraportin netistä. Estonia oli siinä kunnossa, että sen ei olisi pitänyt lähteä Tallinna-Tukholma reitille lainkaan. Jo onnettomuutta ennen laivalla oli ollut ongelmia keulaportin kiinnipysymisen kanssa. Reitti kulki täysin avomerellä eikä laiva ollut avomerikelpoisessa kunnossa. Nykymittapuun mukaan se olisi ehkä selvinnyt Helsinki-Tallinna reitillä. On ymmärretävää, että syyllisiä etsitään muualta kuin virolaisesta varustamista, joka yritti pitää firmaansa pystyssä heti uudelleenitsenäistymisen jälkeen. Se ei kuitenkaan poista onnettomuuden todellisia syitä. Peiliin katsominen on raskasta, kun kuva ei ole kaunis. Varustamo on vastuussa aina laivojen reityksistä ja sitä kautta laivojensa kulkukelpoisuydesta reitillä.

Kommentit (51)

Vierailija
1/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Yksi esimerkki tuosta virolaisesta ammattitaidosta oli pelastusliivikaapit mitkä oli maalattu umpeen :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jälkiviisaus on aina niin helppoa. Tuskin yksikään pätevä kapteeni olisi ajattanut laivaansa tuossa kelissä vasten aaltoja täyttä vauhtia jos ei olisi uskonut laivan sitä kestävän. Ei tuolla epäpäteviä kapteeneja ole.

Tuossa meni monikin asia pieleen lähtien siitä rakenneongelmasta joka johtui väärin suunnitellusta keulasta. 

Vierailija
4/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jälkiviisaus on aina niin helppoa. Tuskin yksikään pätevä kapteeni olisi ajattanut laivaansa tuossa kelissä vasten aaltoja täyttä vauhtia jos ei olisi uskonut laivan sitä kestävän. Ei tuolla epäpäteviä kapteeneja ole.

Tuossa meni monikin asia pieleen lähtien siitä rakenneongelmasta joka johtui väärin suunnitellusta keulasta. 

Kapteenin pätevyyden voi hyvin asettaa kyseenalaiseksi sen kautta, kuinka pätevästi hän oli osannut arvioida laivan kunnon, nopeuden ja reitin suhteessa kovaa myrskyyn, josta oli varoitettu säätiedotuksissa. Laivan huolto oli retuperällä ja neuvostoaikainen hierarkia ja työmoraali estivät näkemästä ja selvittämästä ongelmia. Laivan omistussuhteet olivat sekava vyyhti, kun lukee onnettomuusraporttia. Siinä helposti vastuu laivan kunnosta ja huollosta unohtuu.

Vierailija
5/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jälkiviisaus on aina niin helppoa. Tuskin yksikään pätevä kapteeni olisi ajattanut laivaansa tuossa kelissä vasten aaltoja täyttä vauhtia jos ei olisi uskonut laivan sitä kestävän. Ei tuolla epäpäteviä kapteeneja ole.

Tuossa meni monikin asia pieleen lähtien siitä rakenneongelmasta joka johtui väärin suunnitellusta keulasta. 

Kapteenin pätevyyden voi hyvin asettaa kyseenalaiseksi sen kautta, kuinka pätevästi hän oli osannut arvioida laivan kunnon, nopeuden ja reitin suhteessa kovaa myrskyyn, josta oli varoitettu säätiedotuksissa. Laivan huolto oli retuperällä ja neuvostoaikainen hierarkia ja työmoraali estivät näkemästä ja selvittämästä ongelmia. Laivan omistussuhteet olivat sekava vyyhti, kun lukee onnettomuusraporttia. Siinä helposti vastuu laivan kunnosta ja huollosta unohtuu.

Eli korvaat jälkiviisaudun toisella jälkiviisaudella. Et siis oppinut mitään. 

Vierailija
6/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No miksi ruotsalaiset myönsi että laivalla tehtiin asekuljetuksia länteen? Kyljessä oli iso reikä? Hylky peiteltiin ja tutkinta estettiin? Miehistön jäsen oli Turun sairaalassa ja katosi? Amerikkalaiset löysi merkkejä räjähdyksestä. Avoimia kysymyksiä on liikaa tavalliseksi onnettomuudeksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Estoniassa oli erittäin pätevä merikapteeni, Viron parhaita.

Hän oli siitäkin erikoinen, että hänellä oli myös luotsin pätevyys.

(Nämä tiedot löytyvät netistä)

Tuo haaveri oli niin nopea ja yllätyksellinen, ettei siinä ehditty noudattaa mitään pelastussuunnitelmaa.

Vierailija
8/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jälkiviisaus on aina niin helppoa. Tuskin yksikään pätevä kapteeni olisi ajattanut laivaansa tuossa kelissä vasten aaltoja täyttä vauhtia jos ei olisi uskonut laivan sitä kestävän. Ei tuolla epäpäteviä kapteeneja ole.

Tuossa meni monikin asia pieleen lähtien siitä rakenneongelmasta joka johtui väärin suunnitellusta keulasta. 

Kapteenin pätevyyden voi hyvin asettaa kyseenalaiseksi sen kautta, kuinka pätevästi hän oli osannut arvioida laivan kunnon, nopeuden ja reitin suhteessa kovaa myrskyyn, josta oli varoitettu säätiedotuksissa. Laivan huolto oli retuperällä ja neuvostoaikainen hierarkia ja työmoraali estivät näkemästä ja selvittämästä ongelmia. Laivan omistussuhteet olivat sekava vyyhti, kun lukee onnettomuusraporttia. Siinä helposti vastuu laivan kunnosta ja huollosta unohtuu.

Eli korvaat jälkiviisaudun toisella jälkiviisaudella. Et siis oppinut mitään. 

Lue loppuraportti, jonka linkin laitoin ylle. Sen jälkeen jälkiviisautta ei tarvita.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kapteeni myös menehtyi onnettomuudessa.

Sinne jäi, seilaamansa meren syvyyksiin.

Vierailija
10/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö Estonia ollut alunperinkin rakennettu saaristoliikenteeseen eikä avomerelle? Vai muistankohan ihan väärin. Mutta jos näin oli, ja laiva lisäksi muutenkin huonossa kunnossa, se olisi hyvinkin voinut upota ilman mitään räjähdyksiäkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietämättömyys, osaamattomuus yhdistettynä huonoon tuuriin vei Estonian pohjaan.

Vierailija
12/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eikö Estonia ollut alunperinkin rakennettu saaristoliikenteeseen eikä avomerelle? Vai muistankohan ihan väärin. Mutta jos näin oli, ja laiva lisäksi muutenkin huonossa kunnossa, se olisi hyvinkin voinut upota ilman mitään räjähdyksiäkin.

Seilasi Turku-Tukholma väliä valmistumisensa jälkeen 1980-luvulla eli saaristomeren suojissa suurimman osan matkaa. Sen jälkeen hetken aikaa Vaasa-Uumaja väliä ennen siirtymistään Viroon. Keularakenne visiireineen ei kestänyt avomerellä ollutta myrskyä. Rakenne ei ollut turvallinen eikä toimiva olosuhteisiin nähden. Reitti oli siis väärä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tutkintaan liittyy paljon epäselvyyksiä ja se on huonosti tehty. Laivan uppoamissyytä ei ole selvitetty. Myös mm. Silja Europan silloinen kapteeni Esa Mäkelä on sitä mieltä että laiva pitäisi nostaa ja tutkia kunnolla koko uppoaminen. Lukuisat pelastuneet ovat samaa mieltä ja heidän todistajanlausuntojaan on muunneltu sen mukaan että mikä sopii keulavisiiri irtosi-teoriaan. Pelastuneet on myös ihmetelleeet että useimpia heistä on kuulusteltu vain yhden kerran. Osaa pelastuneista ei kuulusteltu kertaakaan. Se jo kertoo kuinka tasokas kyseinen onnettomuustutkinta on ollut.

Vierailija
14/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jälkiviisaus on aina niin helppoa. Tuskin yksikään pätevä kapteeni olisi ajattanut laivaansa tuossa kelissä vasten aaltoja täyttä vauhtia jos ei olisi uskonut laivan sitä kestävän. Ei tuolla epäpäteviä kapteeneja ole.

Tuossa meni monikin asia pieleen lähtien siitä rakenneongelmasta joka johtui väärin suunnitellusta keulasta. 

Kapteenin pätevyyden voi hyvin asettaa kyseenalaiseksi sen kautta, kuinka pätevästi hän oli osannut arvioida laivan kunnon, nopeuden ja reitin suhteessa kovaa myrskyyn, josta oli varoitettu säätiedotuksissa. Laivan huolto oli retuperällä ja neuvostoaikainen hierarkia ja työmoraali estivät näkemästä ja selvittämästä ongelmia. Laivan omistussuhteet olivat sekava vyyhti, kun lukee onnettomuusraporttia. Siinä helposti vastuu laivan kunnosta ja huollosta unohtuu.

Eli korvaat jälkiviisaudun toisella jälkiviisaudella. Et siis oppinut mitään. 

Lue loppuraportti, jonka linkin laitoin ylle. Sen jälkeen jälkiviisautta ei tarvita.

Loppuraportti on jälkiviisautta. Sinulla taas ei tunnu löytyvän viisautta sen enempää etu- kuin jälkikäteen kun koitat jankuttaa hölmöä ideaasi väkisin läpi. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Yksi esimerkki tuosta virolaisesta ammattitaidosta oli pelastusliivikaapit mitkä oli maalattu umpeen :D

Eikä mitään ole opittu. Suomessa talot mätänee pystyyn 2v rakentamisen jälkeen. Siilipäät vallannu rakentamisen täällä ja se näkyy lopputuloksesta.

Vierailija
16/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tutkintaan liittyy paljon epäselvyyksiä ja se on huonosti tehty. Laivan uppoamissyytä ei ole selvitetty. Myös mm. Silja Europan silloinen kapteeni Esa Mäkelä on sitä mieltä että laiva pitäisi nostaa ja tutkia kunnolla koko uppoaminen. Lukuisat pelastuneet ovat samaa mieltä ja heidän todistajanlausuntojaan on muunneltu sen mukaan että mikä sopii keulavisiiri irtosi-teoriaan. Pelastuneet on myös ihmetelleeet että useimpia heistä on kuulusteltu vain yhden kerran. Osaa pelastuneista ei kuulusteltu kertaakaan. Se jo kertoo kuinka tasokas kyseinen onnettomuustutkinta on ollut.

Jos matkustaja on pelastunut, ei ole tarvetta kuulustella häntä onnettomuuden syistä. 

Vierailija
17/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö Estonia ollut alunperinkin rakennettu saaristoliikenteeseen eikä avomerelle? Vai muistankohan ihan väärin. Mutta jos näin oli, ja laiva lisäksi muutenkin huonossa kunnossa, se olisi hyvinkin voinut upota ilman mitään räjähdyksiäkin.

Seilasi Turku-Tukholma väliä valmistumisensa jälkeen 1980-luvulla eli saaristomeren suojissa suurimman osan matkaa. Sen jälkeen hetken aikaa Vaasa-Uumaja väliä ennen siirtymistään Viroon. Keularakenne visiireineen ei kestänyt avomerellä ollutta myrskyä. Rakenne ei ollut turvallinen eikä toimiva olosuhteisiin nähden. Reitti oli siis väärä.

Samalla rakenteella tehtyjä laivoja oli kai silloin jo korjattukin, mutta Estoniaa ei.

Vierailija
18/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkintaan liittyy paljon epäselvyyksiä ja se on huonosti tehty. Laivan uppoamissyytä ei ole selvitetty. Myös mm. Silja Europan silloinen kapteeni Esa Mäkelä on sitä mieltä että laiva pitäisi nostaa ja tutkia kunnolla koko uppoaminen. Lukuisat pelastuneet ovat samaa mieltä ja heidän todistajanlausuntojaan on muunneltu sen mukaan että mikä sopii keulavisiiri irtosi-teoriaan. Pelastuneet on myös ihmetelleeet että useimpia heistä on kuulusteltu vain yhden kerran. Osaa pelastuneista ei kuulusteltu kertaakaan. Se jo kertoo kuinka tasokas kyseinen onnettomuustutkinta on ollut.

Jos matkustaja on pelastunut, ei ole tarvetta kuulustella häntä onnettomuuden syistä. 

Matkustajan havainnoilla ei siis ole mielestäsi mitään arvoa? Mitä hän on nähnyt ja kuullut ja mihinkin aikaan? Millaiset kiinnitykset autokannella on ollut jne.

Vierailija
19/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkintaan liittyy paljon epäselvyyksiä ja se on huonosti tehty. Laivan uppoamissyytä ei ole selvitetty. Myös mm. Silja Europan silloinen kapteeni Esa Mäkelä on sitä mieltä että laiva pitäisi nostaa ja tutkia kunnolla koko uppoaminen. Lukuisat pelastuneet ovat samaa mieltä ja heidän todistajanlausuntojaan on muunneltu sen mukaan että mikä sopii keulavisiiri irtosi-teoriaan. Pelastuneet on myös ihmetelleeet että useimpia heistä on kuulusteltu vain yhden kerran. Osaa pelastuneista ei kuulusteltu kertaakaan. Se jo kertoo kuinka tasokas kyseinen onnettomuustutkinta on ollut.

Jos matkustaja on pelastunut, ei ole tarvetta kuulustella häntä onnettomuuden syistä. 

Matkustajan havainnoilla ei siis ole mielestäsi mitään arvoa? Mitä hän on nähnyt ja kuullut ja mihinkin aikaan? Millaiset kiinnitykset autokannella on ollut jne.

Jos on tiedossa ettei ole autolla matkustanut, ei hänellä ole mitään tietoa autokannen kiinnityksistä. 

Pelastautuminen on tuollaisessa tilanteessa aika vaistonvaraista selviytymistä, siinä ei ympärilleen juuri katsele eikä myöhemmin enää mitään muistikuvaa kuinka kaikki on tapahtunut. Joten eipä heitä kannata kiusata ja kysellä asioita mistä ei he mitään tiedä/muista.

Vierailija
20/51 |
28.09.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutkintaan liittyy paljon epäselvyyksiä ja se on huonosti tehty. Laivan uppoamissyytä ei ole selvitetty. Myös mm. Silja Europan silloinen kapteeni Esa Mäkelä on sitä mieltä että laiva pitäisi nostaa ja tutkia kunnolla koko uppoaminen. Lukuisat pelastuneet ovat samaa mieltä ja heidän todistajanlausuntojaan on muunneltu sen mukaan että mikä sopii keulavisiiri irtosi-teoriaan. Pelastuneet on myös ihmetelleeet että useimpia heistä on kuulusteltu vain yhden kerran. Osaa pelastuneista ei kuulusteltu kertaakaan. Se jo kertoo kuinka tasokas kyseinen onnettomuustutkinta on ollut.

Jos matkustaja on pelastunut, ei ole tarvetta kuulustella häntä onnettomuuden syistä. 

Matkustajan havainnoilla ei siis ole mielestäsi mitään arvoa? Mitä hän on nähnyt ja kuullut ja mihinkin aikaan? Millaiset kiinnitykset autokannella on ollut jne.

Jos viitsisitte lukea loppuraportin, siellä on raportteja eri kansien selviytyneitten kuulemisista sekä myös komentosillalta selvinneeltä. Totta kai selviyneitä haastateltiin useaankin otteeseen heti onnettomuuden jälkeen ja myöhemmin. Näin saatiin kuva, mitä laivan sisällä tapahtui, eri äänet ja aikataulu eri tapahtumista. Eihän matkustajat tuolloin pystyneet kuvaamaan jälkikäteen selvinneitä asioita.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme kaksi seitsemän