Empatian ja sympatian erosta

Noin se mielestäni on. Vaimo on empaattinen ihminen, mutta minä kykenen vain sympatiaan.

Ihminen on mestari valehtelemaan itselleen. Esim. sympatia ja empatia luetaan myönteisiksi asioiksi ja ihminen mieluusti hakee kokemuksia, missä tekee jotain "hyvää" ja näin saa tunteen olevansa empaattinen tai sympaattinen. Vaikka todellisuudessa teko on itsekäs ja omia päämääriä auttava ja hyvän teon laskukin ohjataan jonkun muun maksettavaksi, esim. pak*laisista aiheutuvat kulut.

"Empatia on --- kykyä todella aidosti tuntea toisen tunteita" "Empaattinen ihminen ikään kuin astuu toisen ihmisen asemaan ja kokee maailman hänen tietoisuutensa ja tunteittensa kautta."

Nuo kohdat tekstissä on ehkä liioittelevasti muotoiltu, vaikka selityksen empatian ja sympatian erosta allekirjoitankin.

Olen itse empaattinen, mutta en usko, että niinä hetkinä "koen maailman toisen ihmisen tietoisuuden ja tunteiden kautta". Se että minulle tulee toisen ihmisen itkiessä kyyneleet silmiin ja että toisen nauru tarttuu minuun ei ole hänen tunteidensa tuntemista, vaan sitä että minulle tulee saman kaltaisia tunteita. 

Jos olettaa kykenevänsä kokemaan maailman toisen ihmisen tietoisuuden kautta, saattaa lakata kuuntelemasta. Eli jos olettaa jo tietävänsä, ei enää kuuntele mitä toinen sanoo. Mm. siksi on tärkeää ymmärtää toisen tunteiden/kokemusten ja omien tunteiden/kokemusten ero.

Mitenkä lienee..

Murhaaja voi kokea "sympatiaa" toista hirttolavalle marssitettavaa kohtaan, mutta kumpaakaan  tulisi mieleenkään kutsua empaattiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Mitenkä lienee..

Murhaaja voi kokea "sympatiaa" toista hirttolavalle marssitettavaa kohtaan, mutta kumpaakaan  tulisi mieleenkään kutsua empaattiseksi.

Mielipiteestäsi voi päätellä ettet ole empaattinen. Ihan fakta ja selvä asia, ellet sitten kadu kirjoittamaasi paremmin harkittuasi.

Empatia on tunne ja tunteita ei oikein voi vetää hatusta siloin kun itse haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitenkä lienee..

Murhaaja voi kokea "sympatiaa" toista hirttolavalle marssitettavaa kohtaan, mutta kumpaakaan  tulisi mieleenkään kutsua empaattiseksi.

Mielipiteestäsi voi päätellä ettet ole empaattinen. Ihan fakta ja selvä asia, ellet sitten kadu kirjoittamaasi paremmin harkittuasi.

Empatia on tunne ja tunteita ei oikein voi vetää hatusta siloin kun itse haluaa.

Murha on harkittu teko ja siis murhaaja ei voi olla empaattinen. Empaattinen voi ajatella asiaa murhaajan näkökulmasta, että esim. huono lapsuus, mutta ei poista sitä murhaajan kyvyttömyyttä empatiaan. Tappo on eri juttu.

Ymmärsinköhän oikein: Onko sympatia käyttäytymistä ja empatia pelkästään ajattelua? Onko sympatia jotain mitä osoitetaan, ja empatia jotain mitä vain ajatellaan oman pään sisällä?

Voiko olla empatiaa ilman sympatiaa?

Voiko olla sympatiaa ilman empatiaa?

En edelleenkään ymmärrä, mikä se ero noissa on. Ehkä jonkun pitäisi selittää asia niin, että luettelee selkeästi erot ja yhtäläisyydet. Onko jompikumpi toisen alalaji / toiseen sisältyvä?

Sympatia on "kanssa tuntemista"

Empatia on "toisen sisällistä ymmärtämistä."

Sympatia on myötätuntoa, että vaikka sulla olisi ollut joskus syöpä ja sitten oot parantunu, ja sitten tapaat jonkun toisen jolla on syöpä, niin sitten sää ymmärrät sitä samalla tavalla sympaattisesti. Eli sää pystyt siihen nojaamaan vastaavanlaisesta kokemuksestasi mitä olet kokenut.

Sitten empatia on semmosta, vaikkei olisikaan mitään elämäntapahtumaa tai kokemusta kyseisestä asiasta(vaikka masennuksesta) niin silti kykenet asettumaan sen silmiin ja tulee se "hoivaamis" vietti.

Sympatia on kyky osoittaa myötätuntoa ihmiselle, joka on vaikkapa ollut auto-onnettomuudessa, sairastunut vakavasti tai menettänyt läheisen.

Empatia on kyky osoittaa myötätuntoa samaiselle ihmiselle, koska olet itse kokenut saman tai jotain samankaltaista, jolloin tiedät mitä toinen ihminen käy läpi.

Näin kärjistetysti.

Empatia on sitä, että pystyt ymmärtämään miltä toisesta milloinkin tuntuu ja katsomaan asioita hänen näkökulmastaan. Sympatia taas on suunnilleen sitä, että olet sen toisen puolella ja toivot että hänelle tapahtuu hyviä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärsinköhän oikein: Onko sympatia käyttäytymistä ja empatia pelkästään ajattelua? Onko sympatia jotain mitä osoitetaan, ja empatia jotain mitä vain ajatellaan oman pään sisällä?

Voiko olla empatiaa ilman sympatiaa?

Voiko olla sympatiaa ilman empatiaa?

Kumpaakin voi olla ilman toista.

Empatia on toisen ihmisen ymmärtämistä, sympatia on hänestä välittämistä. Voi ymmärtää vaikka ei välittäisi, ja voi välittää vaikka ei ymmärtäisi.

Olen vain entistä enemmän hämilläni noiden sanojen merkityksestä. Viestit 11 ja 12 tuntuvat määrittelevät sanat aivan päinvastaisesti keskenään?

Vierailija kirjoitti:

Olen vain entistä enemmän hämilläni noiden sanojen merkityksestä. Viestit 11 ja 12 tuntuvat määrittelevät sanat aivan päinvastaisesti keskenään?

Aloitusviestissä oikein päin. Niin meillä äikän tunnilla opetettiin.

Erottava tekijä on tunteet. Empaattinen elää tunteella mukana toisen ahdingon/kärsimyksen/ilon. Sympatiaa osoittava ymmärtää järjellä, mitä toinen (ehkä) käy läpi, mutta hän ei koe sitä tunteella mukana. Empaattisen osa voi olla antoisa mutta samalla raskas. Sympaattinen saa kokea olevansa hyvä ihminen ilman tunnelatausta.

Vierailija kirjoitti:

Mitenkä lienee..

Murhaaja voi kokea "sympatiaa" toista hirttolavalle marssitettavaa kohtaan, mutta kumpaakaan  tulisi mieleenkään kutsua empaattiseksi.

Murhaaja tuskin on kokenut empatiaa uhriaan kohtaan, mutta se ei tarkoita, etteikö hän kykenisi muunlaisissa tilanteissa tuntemaan empatiaa.

Vierailija kirjoitti:

Erottava tekijä on tunteet. Empaattinen elää tunteella mukana toisen ahdingon/kärsimyksen/ilon. Sympatiaa osoittava ymmärtää järjellä, mitä toinen (ehkä) käy läpi, mutta hän ei koe sitä tunteella mukana. Empaattisen osa voi olla antoisa mutta samalla raskas. Sympaattinen saa kokea olevansa hyvä ihminen ilman tunnelatausta.

Juuri näin.

Empaattinen ihminen ikään kuin asettuu toisen nahkoihin: toisen iloista ja suruista tulee hänen ilojaan ja surujaan.

Sympaattinen ihminen ymmärtää toisen tilanteen ja fiilikset sekä toivoo hänelle hyvää, mutta ei samalla tapaa imeydy niihin mukaan.

Vierailija kirjoitti:

En edelleenkään ymmärrä, mikä se ero noissa on. Ehkä jonkun pitäisi selittää asia niin, että luettelee selkeästi erot ja yhtäläisyydet. Onko jompikumpi toisen alalaji / toiseen sisältyvä?

Ero on se, että voit kokea empatiaa sellaistakin ihmistä kohtaan, jota et tunne tai josta et edes varsinaisesti pidä. Voit kuitenkin ymmärtää häntä ja mielessäsi kokea, miltä hänestä varmaan tuntuu.

Sympatia sen sijaan on tykkäämistä ja sitä, että kokee toisen miellyttäväksi. Miellyttävä ihminen on sinusta sympaattinen.

Nämä asiat ehkä sekoittuvat siksi, että meidän on tuhat kertaa helpompi kokea empatiaa sympaattista ihmistä kohtaan. Jos joku on meistä outo tai jotenkin vastenmielinen, emme aina kykene empatiaan. Lisäksi koemme helpommin empatiaa kaltaisiamme kohtaan. Tämä näkyy tässäkin ketjussa. "Murhaaja" on vain murhaaja eikä muka voi kokea empatiaa emmekä me voi olla häntä kohtaan empaattisia. Tämähän on ihan paskapuhetta ja elämä on aika paljon monimutkaisempaa.