Lue keskustelun säännöt.
"Estonialta selvinnyt Marge Rull. 'Piti olla itsekäs' "
28.09.2019 |
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c4b28d75-c224-47c6-9afb-c5dfdd5e0ba5
Mitä ajatuksia juttu herättää? Itselläni hyvin ristiriitaisia tunteita. Tavallaan ymmärrän että piti huolehtia omasta selviämisestään, tavallaan kuitenkin jutussakin tulee ilmi miten hän itse pyysi apua ja sai apua monesti. Kuitenkin itse hän ei ollut valmis auttamaan ketään. Todella ristiriitaiset fiilikset. Hienoa kuitenkin tietysti että hän oli yksi selvinneistä, jokainen niistä kuolemista oli turha.
Kommentit (2848)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko parempi että olisi ollut vielä yksi uhri enemmän? EI
Toisaalta Rullin oltua epäitsekkäämpi voisi olla vaikka viisi elossa?
Tanssijoitahan selvisi kolme(?). Voihan olla, että ne kaksi muuta selvisivät juuri Rullin ansiosta, joka huusi heidät liikkeelle heti keulan auettua. Onko Rull nyt sitten sankari, vai onko kaksi liian vähän? Montako olisi riittänyt?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi kohtasi äärimmäisen hätätilan eli sotatilan vuosina 1939-1944. Jo vuonna 1955 tästä erittäin traumaattisesta yhteisestä ja kansallisesta kokemuksesta valmistui Tuntematon sotilas -elokuva. Luulisi Estonia-elokuvan jo tehdyn moneen kertaan, kun uppoamisesta on kulunut neljännesvuosisata. Estonia-keissi on Titanicia dramaattisempi siinä mielessä, että pohjaan mentiin huomattavasti nopeammin. Voi vain hämmästellä, ettei tällaista kassamagneettielokuvaa ole jo tehty. Kaikkihan me menisimme sen katsomaan!
Kuka siinä olisi päähenkilönä? Kenen traagiseen kohtaloon siinä pureuduttaisiin? Estoniasta on hirveän vaikea tehdä kassamagneettielokuvaa, kun siitä ei saa hyvällä tahdollakaan revittyä irti mitään Cameronin Titanicin tyyppistä traagista rakkaustarinaa. Estonia upposi alle tunnissa ja yksi harvoja samaistuttavia henkilöitä olisi juurikin Marge Rull. Mutta hänen tarinansa on elokuvaan liian suoraviivainen.
Jos Estoniasta haluaisi tehdä muuta kuin dokumentaarisen elokuvan, totuutta joutuisi venyttämään hyvin pitkälle yli katkeamispisteen. Sellaisesta saisi tekijä vain p*skaa niskaan, maine menisi, eikä tarvitsisi enää ikinä haaveilla tekevänsä yhtään elokuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huoh, te kaikki olisitte vastaavassa tilanteessa potkaissut jalkaanne tarttuneen ihmisen pois automaattisesti ennen kuin olisitte edes tajunneet asiaa.
No jumalauta ei varmasti potkita pois vaan katsotaan mitä voi tehdä !
Ai 7 metrin aallokossa, kylmässä vedessä. Älä nyt naurata. Et taida oikein ymmärtää millaisesta tilanteesta on ollut kyse. Pysyt tuossa säässä juuri ja juuri itse pinnalla ja kylmyys kannustaa lihakset nopeasti. Sun energia menee täysin siihen ,että pystyt itsesi pitämään edes joten kuten pinnalla.
Sama jos ollaan purjeveneellä hädässä- ketään ei vaan potkita se on periaate vaikka olisi 20 m aallot ja ukko lahkeessa kiinni. Se ei vaan kuulu ihmismäiseen käytökseen.Tuo akka nettosi taas 10 000 e siitä että läyhää törkeyksiään ja toisten kustannuksella.
Voi hyvä yksinkertaisuus. No, eivät kaikki voi älyllä loistaa. Toivottavasti et koskaan saakkaan selville mikä on tilanne ja tunne hirveimmissä mahdollisissa kriisitilanteissa, sillä jotkut eivät pysty ymmärtämään asioita ellei ole omaa kokemusta.
Mistä sinä tiedät millaisissa tilanteissa en ole jättänyt muita. Mutta Rulli olisi potkaisuust sinut ja ohittanut lapsesikin. Onko kivaa?
Vanha totuus pelasta ensin itsesi. Vain pysymällä itse hengissä sinusta ehkä voi olla apua muille. Kuten Estonia onnettomuudessa myös monissa muissa onnettomuuksissa uhri luku olisi pienempi jos ei epäitsekkäästi on hengissä pysymisen kustannuksella lähdetä pelastamaan ensin muita.
Minä välttäisin toisia ihmisiä veden varassa viimeiseen asti. Hukkuva tarttuu kaikkeen mihin pystyy ja vie kaiken mukanaan. Ilmeisesti Rullin olisi pitänyt antaa vieriaden ihmisten vetää itsensä veden alle ja kuolemaan? Ja lapsensa olisi kasvanut ilman äitiä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten sitten itse selität, että edelleen on nainen "arvostetumpi". Kaikki käyttäytymissäännöt (vaikka sinänsä pikkujuttuja) ovat naisen arvokkuuden esiintuomiseksi. Naiselle pitää laittaa takki päälle, naiselle avataan ovi jne. Ja nämä ovat kaikkinensa olleet voimassa vielä 50-luvulla. Edelleen näiden huomiotta ottaminen katsotaan moukkamaisuutena.
Missä tämmöinen katsotaan moukkamaisuudeksi? Tai kysynpä näin päin: missä joku availee naisille ovia ja auttaa takin pukemisessa?
Vierailija kirjoitti:
Virolaiset ovat tunnetusti paljon häikäilemättömämpiä ihan perusluonteeltaan kuin suomalaiset ja ruotsalaiset. Se on ihan heidän kulttuurissaan ja kasvatuksessaan paljon hyväksytympää. Itse olen asunut Virossa ja minulla on lukuisia virolaisia tuttuja ja muutama ystäväkin ja kyllä se on aivan ilmeistä, vaikka nykyään myös suomalaiset ovat menossa tähän suuntaan kovaa vauhtia.
Tähän on helppo yhtyä, vaikka tunnen vain muutamia virolaisia yhtään paremmin. Heillä on ihan erilainen perusmentaliteetti suhteessa muihin ihmisiin, empatiaan, oman edun tavoitteluun jne. Eikä tämä ole pelkästään negatiivinen toteamus, mutta voisin kuvitella että tuollaisessa tilanteessa nämä kulttuurierotkin pääsevät hyvin esiin sivistyksen pintakiillon alta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta Marge Rull teki aivan oikein. Vedessä hukkuva tarttuu, mihin vain ja hänkin haluaa vain pelastaa itsensä. Jos et pelasta itseäsi, et voi auttaa muitakaan, eri asia, pystyykö auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko parempi että olisi ollut vielä yksi uhri enemmän? EI
Toisaalta Rullin oltua epäitsekkäämpi voisi olla vaikka viisi elossa?
Tanssijoitahan selvisi kolme(?). Voihan olla, että ne kaksi muuta selvisivät juuri Rullin ansiosta, joka huusi heidät liikkeelle heti keulan auettua. Onko Rull nyt sitten sankari, vai onko kaksi liian vähän? Montako olisi riittänyt?
Hän kuuli yhden tanssijan huudon auttakaa eikä tehnyt elettäkään. Eikä mennyt hautajaisiin koska naama ei kestänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Virolaiset ovat tunnetusti paljon häikäilemättömämpiä ihan perusluonteeltaan kuin suomalaiset ja ruotsalaiset. Se on ihan heidän kulttuurissaan ja kasvatuksessaan paljon hyväksytympää. Itse olen asunut Virossa ja minulla on lukuisia virolaisia tuttuja ja muutama ystäväkin ja kyllä se on aivan ilmeistä, vaikka nykyään myös suomalaiset ovat menossa tähän suuntaan kovaa vauhtia.
Tuollaisessa tilanteessa ihmiset ovat kyllä ihan kulttuurista riippumatta kaikki pelkästään synnynnäisten vaistojen ja eläimellisen käytöksen varassa. Kulttuuri näkyy vasta tuossa, miten jälkikäteen turvassa kertoo tarinansa. Ei häpeile itsekkyyttään. Joku toinen ei olisi kehdannut kertoa, mutta minusta on hyvä kuulla näitä realistisiakin tarinoita, eikä vain niitä, joissa ensin tallottuaan kymmenen ja varastettuaan neljältä liivit ojensi kätensä lapselle, ja kertoo vain käden ojentamisesta, koska kulttuuri on sellainen, että itsekkyyttä ei suvaita, vaikka tuollaisessa tilanteessa sille ei olisi voinut mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi kohtasi äärimmäisen hätätilan eli sotatilan vuosina 1939-1944. Jo vuonna 1955 tästä erittäin traumaattisesta yhteisestä ja kansallisesta kokemuksesta valmistui Tuntematon sotilas -elokuva. Luulisi Estonia-elokuvan jo tehdyn moneen kertaan, kun uppoamisesta on kulunut neljännesvuosisata. Estonia-keissi on Titanicia dramaattisempi siinä mielessä, että pohjaan mentiin huomattavasti nopeammin. Voi vain hämmästellä, ettei tällaista kassamagneettielokuvaa ole jo tehty. Kaikkihan me menisimme sen katsomaan!
Kuka siinä olisi päähenkilönä? Kenen traagiseen kohtaloon siinä pureuduttaisiin? Estoniasta on hirveän vaikea tehdä kassamagneettielokuvaa, kun siitä ei saa hyvällä tahdollakaan revittyä irti mitään Cameronin Titanicin tyyppistä traagista rakkaustarinaa. Estonia upposi alle tunnissa ja yksi harvoja samaistuttavia henkilöitä olisi juurikin Marge Rull. Mutta hänen tarinansa on elokuvaan liian suoraviivainen.
Jos Estoniasta haluaisi tehdä muuta kuin dokumentaarisen elokuvan, totuutta joutuisi venyttämään hyvin pitkälle yli katkeamispisteen. Sellaisesta saisi tekijä vain p*skaa niskaan, maine menisi, eikä tarvitsisi enää ikinä haaveilla tekevänsä yhtään elokuvaa.
No höh. Leffahan on jo tehty. Tämä Jutta Raben Baltic Storm. Ettekö sitä tienneet?
https://m.media-amazon.com/images/M/MV5BODk2YzFjYjYtODIyOC00ZDdjLThmNTc…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olihan siellä pelastuneissa tämä yksi "pariskunta", ruotsalaisia jotka päättivät auttaa toinen toistaan ja selvisivät. Se on mielestäni kaunis tarina kaiken karuuden keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi kohtasi äärimmäisen hätätilan eli sotatilan vuosina 1939-1944. Jo vuonna 1955 tästä erittäin traumaattisesta yhteisestä ja kansallisesta kokemuksesta valmistui Tuntematon sotilas -elokuva. Luulisi Estonia-elokuvan jo tehdyn moneen kertaan, kun uppoamisesta on kulunut neljännesvuosisata. Estonia-keissi on Titanicia dramaattisempi siinä mielessä, että pohjaan mentiin huomattavasti nopeammin. Voi vain hämmästellä, ettei tällaista kassamagneettielokuvaa ole jo tehty. Kaikkihan me menisimme sen katsomaan!
Kuka siinä olisi päähenkilönä? Kenen traagiseen kohtaloon siinä pureuduttaisiin? Estoniasta on hirveän vaikea tehdä kassamagneettielokuvaa, kun siitä ei saa hyvällä tahdollakaan revittyä irti mitään Cameronin Titanicin tyyppistä traagista rakkaustarinaa. Estonia upposi alle tunnissa ja yksi harvoja samaistuttavia henkilöitä olisi juurikin Marge Rull. Mutta hänen tarinansa on elokuvaan liian suoraviivainen.
Jos Estoniasta haluaisi tehdä muuta kuin dokumentaarisen elokuvan, totuutta joutuisi venyttämään hyvin pitkälle yli katkeamispisteen. Sellaisesta saisi tekijä vain p*skaa niskaan, maine menisi, eikä tarvitsisi enää ikinä haaveilla tekevänsä yhtään elokuvaa.
No fiktiotahan se Titanic on myös. Eihän sekään nyt mistään oikeista ihmisistä kerro. Estonia-leffan päähenkilö olisi tietenkin fiktiivinen hahmo. Tositapahtumiin perustuvissa leffoissa totuutta venytetään aina. Ja tietysti fiktiiviseen Estonia-leffaan saisi ujutettua traagisen rakkaustarinan. Tämä ketju jo itsessään sitä paitsi nostaa esiin yhden kansaan vetoavan teeman, jonka ympärille olisi aivan mahdollista rakentaa katastrofielokuva: eloonjäämisen moraalikysymykset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niitä pelastusveneitä ei voitu laskea kovan merenkäynnin takia. Montako kertaa tää pitää kertoa eikä silti mene jakeluun?
Ei mene jakeluun koska pelastuslauttoja laskettiin veteen koko ajan siitä aluksesta joka oli tuulen yläpuolella meressä oleviin ihmisiin nähden. Tämä kerrotaan youtubessa olevassa puolen tunnin hätäkeskusnauhoituksessa jossa paikalle tulleet alukset keskustelevat mitä tehdään. Alukset sammuttavat myös moottorit ja jäävät ajelehtimaan jotta eivät jyrää meressä olevia lauttoja ja ihmisiä. Helikoptereille laitettiin valmiiksi laskeutumispaikat jokaiselle alukselle. Paljoa muuta ei ollut tehtävissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko parempi että olisi ollut vielä yksi uhri enemmän? EI
Toisaalta Rullin oltua epäitsekkäämpi voisi olla vaikka viisi elossa?
Tanssijoitahan selvisi kolme(?). Voihan olla, että ne kaksi muuta selvisivät juuri Rullin ansiosta, joka huusi heidät liikkeelle heti keulan auettua. Onko Rull nyt sitten sankari, vai onko kaksi liian vähän? Montako olisi riittänyt?
Hän kuuli yhden tanssijan huudon auttakaa eikä tehnyt elettäkään. Eikä mennyt hautajaisiin koska naama ei kestänyt.
Mitä hän olisi voinut tehdä? Oikeasti?
Autoketjukolarissakin eikun itse vaan ensin jonon eteen pelastushenkilöiden luokse. Juu. Ja jos auto pelittää niin eikun jonosta kaasulla itse sairaalaan juu.
Vierailija kirjoitti:
Minä välttäisin toisia ihmisiä veden varassa viimeiseen asti. Hukkuva tarttuu kaikkeen mihin pystyy ja vie kaiken mukanaan.
Itseasiassa nimenomaan kannattaa hakeutua veden varassa muiden seuraan. Joukko ihmisiä kannattelee, tukee ja lämmittää toisiaan huomattavasti paremmin kuin jos kaikki lipuisi omassa yksinäisyydessään. Yksittäinen panikoijakin on helpompi hallita jos kaikki on yhdessä nipussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä absurdia että joku, joka ei koskaan ole ollut aidosti kuolemanvaarassa, lähtee toista moralisoimaan. Ainoat joita hieman voi teoriassa paheksua, ovat mieheistön jäsenet, mutta ihan samalla tavalla sitä lyö selviytymisvietti näillekin päälle, vaikka kuinka olisi velvollisuus auttaa.
Ja Rull oli miehistöön luettava. Jota auttoi miehistöön kuuluva....Eihän missään muussakaan hätätilassa ole oikeutettua lähteä muitten kustannuksella säästämään oma nahka. Kyllä tälle käytökselle on nimi ja se on PETTURUUS.
Mistä lähtien laivalla(satunnaisesti muutaman viikon) esiintyvä artisti/tanssija on kuulunut miehistöön? Ja millä perusteella?
Kuka opettaa laivalla esiintymässä olevaa ihmistä pelastamaan muita merihädässä? Tanssinopettaja?
Miten pienikokoinen heiveroinen parikymppinen nainen pelastaa muita, kun omakin henki on hiuskarvan ja sattuman/onnen varassa?
Sodassakaan ei kaveria jätetty. Se on henki. Muuten menee ihan paskaksi koko maailma.
Ketju on lukittu.
Voi hyvä yksinkertaisuus. No, eivät kaikki voi älyllä loistaa. Toivottavasti et koskaan saakkaan selville mikä on tilanne ja tunne hirveimmissä mahdollisissa kriisitilanteissa, sillä jotkut eivät pysty ymmärtämään asioita ellei ole omaa kokemusta.