Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on kolme tytärtä joista yksikään ei tahdo lapsia, mulla on petetty olo!
27.09.2019 |
Musta ei koskaan tule isoäitiä :( Ainoa toivo on että toi nuorin (17) matkii vaan siskojaan ja muuttaa mieltään.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen onnellinen ettei minusta tullut äitiä ja vielä onnellisempi ettei ole lapsenlapsia. Minulla on paljon mielenkiintoisempia harrastuksia kuin lapset eikä lapset ole kiinnostanut koskaan. introverttina väsyn ihmisistä jos niiden kanssa pitää liikaa olla tekemisissä niin että saan voimavarani paljolti yksinolosta. Riittää ihan puoliso niin ettei ihan totaalisen yksin ole. Olen vähästä tyytyväinen enkä ymmärrä välittavia ihmisiä niin että kun ei saa ihan kaikkea mitä haluaa tässä elämässä niin päässä täytyy olla jotain vikaa. Raskas sellainen ihminen joka valittaa ja valittaa ihan kaikesta ja kaikki ihmiset ovat sellaiselle vain jotain itsekyyden hyödykkeitä eikä osata mitään omia harrastuksia harrastaa vaan kaikki onni kiinni vain muista ihmisistä. Mieti vähän aloittaja!
Mietitkö sinä yhtään ennen kuin klikkasit ”LÄHETÄ”?
Kyllä ja vihaan valittavia ihmisiä niin ettei mikään riitä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onneksi äitini ei ole koskaan edes kysynyt asiasta. Olisi kauheaa tuntea syyllisyyttä hänen lapsenlapsettomuudestaan, samalla kun kipuilen oman puolisottomuuteni kanssa. Olen 37, eikä kukaan mies ole koskenut pitkällä tikullakaan. Olen siis jonkinlainen hirviö, epänainen. Tähän päälle sairaus, jonka kanssa on 50-50 tulisiko edes lapsia. Sukulaisen painostus olisi viimeinen niitti tässä, kun jo valmiiksi menee elämä päin honkia.
Vierailija kirjoitti:
minusta on hienoa ettei lapseni halua lapsia.
sama. Minulla on yksi lapsi, yli kolmekymppinen, naimisissa, ei aio hankkia lapsia. Itselläni ei ole pienintäkään mummoilukuumetta, en edes pidä lapsista. Omalle lapselleni tarjosin niin hyvän lapsuuden kuin pystyin ja rakastin joka hetkeä, mutta sitä mukaa kuin hän kasvoi, minun kiinnostukseni lapsiin väheni ja nykyisin pyrin välttämään pikkulapsia.
Tottakai jos lapseni muuttaa mieltään niin varmasti yritän olla hyvä mummo hänen lapselleen, mutta yhtään en lapsenlapsia elämääni kaipaa.
Kun alkaa tulla sairauksia ja niiden kanssa kamppailua niin en käsitä että joku kitisee ettei saa lapsenlapsia. Ei ole nuorillakaan ihan helppoa löytää kumppania niin kuin entiseenaikaan. Vaatimukset ovat koventuneet ihan eri tasolle mitä oli ennen. Kaikki menneisyydessä elävät ikäloput eivät tätä ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
minusta on hienoa ettei lapseni halua lapsia.
sama. Minulla on yksi lapsi, yli kolmekymppinen, naimisissa, ei aio hankkia lapsia. Itselläni ei ole pienintäkään mummoilukuumetta, en edes pidä lapsista. Omalle lapselleni tarjosin niin hyvän lapsuuden kuin pystyin ja rakastin joka hetkeä, mutta sitä mukaa kuin hän kasvoi, minun kiinnostukseni lapsiin väheni ja nykyisin pyrin välttämään pikkulapsia.
Tottakai jos lapseni muuttaa mieltään niin varmasti yritän olla hyvä mummo hänen lapselleen, mutta yhtään en lapsenlapsia elämääni kaipaa.
Hieno asenne ja olet oman onnesi saavuttanut ja löytänyt niin ettei tarvitse muilta ihmisiltä mitään vaatia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinänsä outo avautuminen, sillä lapsettomuus yleensä täysin seurausta lapsuudenperheen olosuhteista. Ainakaan itse en halua lapsia, sillä oli todella kurja lapsuus.
Olen 31v nainen, ei lapsia, yksi koira. Kun naapurin rouva näki koirani ensimmäistä kertaa: " Ai sulla on koira, mutta ei lapsia. Sinulla ei sitten varmaan ole miestä?". Pääsi rouva kyllä yllättämään minut tällä "logiikallaan". Totesin että kyllä mies löytyy, josta hän ilmiselvästi hämmentyi, mutta onneksi pietti päänsä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä outo avautuminen, sillä lapsettomuus yleensä täysin seurausta lapsuudenperheen olosuhteista. Ainakaan itse en halua lapsia, sillä oli todella kurja lapsuus.
No ei todellakaan ole. Oma lapseni haluaa puolisonsa kanssa matkustella ja nähdä maailmaa. Kumpikaan ei pidä lapsista kuten ei tietääkseni iso osa heidän ystäväpariskunnistakaan.
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä outo avautuminen, sillä lapsettomuus yleensä täysin seurausta lapsuudenperheen olosuhteista. Ainakaan itse en halua lapsia, sillä oli todella kurja lapsuus.
Mulla taas erinomainen lapsuus, oli hauskaa ja turvallista.
En silti halua lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse voi tehdä mitä lystää onnensa saavuttamiseksi mutta on tosi alhaista alkaa sitä toisilta ihmisiltä vaatimaan eikä omia lapsiaankaan voi omistaa niin että niiden on pakko tyydyttää omia itsekkäitä juttujaan. Jos on pakkomielle lapsiin niin voi alkaa vara isovanhemmaksi kun niin monilla lapsilla on aikuisen ihmisen nälkä ja ne ovat ihan heitteillä. Koulu mummo tai vaari toimintaan voisi mennä ja niistä olen kuullut että pulaa olisi.
Ei hitto että ei onnistuisi nykyään olla oman onnensa seppä eikä valittaa ihan turhista asioista ja käyttää hyväkseen omia lapsiaan pakottaakseen ne johonkin. Työkaverini oli pahin hitleri akka mitä koskaan olin nähnyt ja pakotti vanhapiika tytärtään tekemään vaikka isätöntä lasta jos ei miestä löydy ja aviomies sillä kävi vieraissa ja kamalan ahne ihminen hän oli. Raha, status, kulissit, näyttämisen halu ja ihan kaikki pinnallisuus. Kohteli kaikkia ihmisiä kuin esineitä.
Todellakin saattavat muuttaa mieltään vielä kaikkikin =) Tunnen monia vähän vajaa nelikymppisiä, jotka ovat heränneet siihen et haluavatkin. Iso osa on saaneetkin, parikin, osa tietty ei enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki asiat menee sykleissä. Nyt on muotia haluta olla vela, eiköhän tilanne ole 15v päästä taas eri.
Mieli voi muuttua. Mun ystäväni ei tahtonut lapsia, mutta nyt kolmikymppisenä kuitenkin odottaa toista lastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, onko sulla vaihdevuodet päällä?
Kamala ajatus, että äitinä vaadit 17-vuotiasta tekemään lapsia!
Anna nyt hyvänen aika lapsesi kasvaa rauhassa aikuiseksi ja anna hänen alkaa elää omaa elämäänsä. Tue ja kannusta lastasi tekemään OMIA valintoja, sillä hän elää omaa elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen onnellinen ettei minusta tullut äitiä ja vielä onnellisempi ettei ole lapsenlapsia. Minulla on paljon mielenkiintoisempia harrastuksia kuin lapset eikä lapset ole kiinnostanut koskaan. introverttina väsyn ihmisistä jos niiden kanssa pitää liikaa olla tekemisissä niin että saan voimavarani paljolti yksinolosta. Riittää ihan puoliso niin ettei ihan totaalisen yksin ole. Olen vähästä tyytyväinen enkä ymmärrä välittavia ihmisiä niin että kun ei saa ihan kaikkea mitä haluaa tässä elämässä niin päässä täytyy olla jotain vikaa. Raskas sellainen ihminen joka valittaa ja valittaa ihan kaikesta ja kaikki ihmiset ovat sellaiselle vain jotain itsekyyden hyödykkeitä eikä osata mitään omia harrastuksia harrastaa vaan kaikki onni kiinni vain muista ihmisistä. Mieti vähän aloittaja!
Mietitkö sinä yhtään ennen kuin klikkasit ”LÄHETÄ”?
Kyllä ja vihaan valittavia ihmisiä niin ettei mikään riitä!
Huolestuttavaa tuo tarpeesi vihata.
En minäkään valittajista pidä, enkä monesta muustakaan ihmistyypistä tai asiasta, mutta että vihaisin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinänsä outo avautuminen, sillä lapsettomuus yleensä täysin seurausta lapsuudenperheen olosuhteista. Ainakaan itse en halua lapsia, sillä oli todella kurja lapsuus.
No ei todellakaan ole. Oma lapseni haluaa puolisonsa kanssa matkustella ja nähdä maailmaa. Kumpikaan ei pidä lapsista kuten ei tietääkseni iso osa heidän ystäväpariskunnistakaan.
Kannattaa pitää kiirusta sen matkustamisen kanssa, että ehtii nähdä kaiken sen , jonka matkustelullaan tuhoaa.
Minä itse ja minä vain -ihmisiä ovat nämä velat, jotka aina lässyttävät, että haluavat matkustella.
Typerää sakkia!
Vierailija kirjoitti:
Ap, onko sulla vaihdevuodet päällä?
Kamala ajatus, että äitinä vaadit 17-vuotiasta tekemään lapsia!
Anna nyt hyvänen aika lapsesi kasvaa rauhassa aikuiseksi ja anna hänen alkaa elää omaa elämäänsä. Tue ja kannusta lastasi tekemään OMIA valintoja, sillä hän elää omaa elämäänsä.
Just niin ja olen samaa mieltä mutta kun yritin jo sanoa niin tuli paskaa niskaan. Omat lapset pitäisi mieltää ihmisinä eikä omana omaisuutena joita voi määrätä tekemään oman itskkyytensä takia ihan mitä vain. Joillekka lapset ovat omaisuutta niin sellainen haluaa määrätä niiden elämästä.
Voisin sanoa että rakas äitini vaikka olet minut tehnyt niin en elä täällä sinun tarpeitasi tyydyttääkseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen onnellinen ettei minusta tullut äitiä ja vielä onnellisempi ettei ole lapsenlapsia. Minulla on paljon mielenkiintoisempia harrastuksia kuin lapset eikä lapset ole kiinnostanut koskaan. introverttina väsyn ihmisistä jos niiden kanssa pitää liikaa olla tekemisissä niin että saan voimavarani paljolti yksinolosta. Riittää ihan puoliso niin ettei ihan totaalisen yksin ole. Olen vähästä tyytyväinen enkä ymmärrä välittavia ihmisiä niin että kun ei saa ihan kaikkea mitä haluaa tässä elämässä niin päässä täytyy olla jotain vikaa. Raskas sellainen ihminen joka valittaa ja valittaa ihan kaikesta ja kaikki ihmiset ovat sellaiselle vain jotain itsekyyden hyödykkeitä eikä osata mitään omia harrastuksia harrastaa vaan kaikki onni kiinni vain muista ihmisistä. Mieti vähän aloittaja!
Mietitkö sinä yhtään ennen kuin klikkasit ”LÄHETÄ”?
Kyllä ja vihaan valittavia ihmisiä niin ettei mikään riitä!
Huolestuttavaa tuo tarpeesi vihata.
En minäkään valittajista pidä, enkä monesta muustakaan ihmistyypistä tai asiasta, mutta että vihaisin?
Kannattaako huolestua niin huolestu ihan rauhassa. Kyllä se onnistuu välttelemään turhista asioista valittavia ihmisiä mutta kurja niiden lähiomaisille joidenka on pakko olla tekemisissä. Ihminen joka ei keksi itselleen mitään muuta harrastusta kuin kiristämällä, pakottamalla läheisiään on raukkamainen ressukka. Minua ei kiristetä, uhkailla tai vaadita yhtään mitään tai muuten katkeaa välit.
En jotenkin ymmärrä tuota, että vaatimalla vaaditaan lapsenlapsia ihan niin kuin ne olisivat joku oikeus. Eikö se riitä, että itse on saanut lapsia, kun niitä on toivonut? Kaikki eivät saa. Ja että on saanut olla äiti ja nähdä lapsensa kasvavan aikuiseksi. Osa vanhemmista joutuu hautaamaan lapsensa. Vielä jos on käynyt niin hyvin, että lapsi on löytänyt elämässään tien jota pitkin kulkea, löytänyt itselleen kiinnostavan ammatin, opiskellut ja päässyt töihin. Kun on niitäkin nuoria aikuisia, jotka ovat rikkinäisiä, eksyksissä elämässään, kärsivät mielenterveydellisistä ongelmista, eivät pysty opiskelemaan tai saamaan töitä, saamaan apua itselleen, löytämään paikkaa tässä yhteiskunnassa.
Kyllä ihmisen pitäisi ymmärtää olla kiitollinen ja kiittää korkeampia voimia, jos lapsi on kasvanut aikuiseksi terveenä ja tasapainoisena ja on elämässään onnellinen. Se on jo paljon enemmän kuin mitä voi kohtuudella toivoa!
Alue: Aihe vapaa
Itselläni on kolme lasta. Aika näyttää tuleeko lapsenlapsia vai ei. Minulle kumpikin vaihtoehto on ok. Itse en ole mikään erityisen lapsirakas ihminen , enkä ajatellut nuorena saavani tai edes haluavani lapsia. Kyllähän tähän asiaan paljon vaikuttaa sekin löytyykö oikea kumppani sopivaan aikaan ja miten muuten elämä sujuu.