Minulla on kolme tytärtä joista yksikään ei tahdo lapsia, mulla on petetty olo!
Musta ei koskaan tule isoäitiä :( Ainoa toivo on että toi nuorin (17) matkii vaan siskojaan ja muuttaa mieltään.
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voi toivoa ”vahinkoa”.
ja vetovoiman laki saa sut astuun seuraavan bussin alle?
Mä ajelen reteesti autolla.
Mun sisaruksilla on yhteensä 64 lasta ja sekös heitä ja vanhempiani kismittää, kun mulla ei ole eikä tule yhtään, vaikka mies, talo ja kaikki siihen tarpeelliset puitteet löytyvät. Odottavat vielä taikakeijun kosketusta, jotta raskautuisin ja astuisin ruotuun.
Ajoittain paineistus ylittää sietorajani. Epäilen, ettei motiivina muiden odotuksilla lapsenteon suhteen suinkaan aina ole perillisten tai suvunjatkamisen varmistaminen. Olen saannut mm. kuulla miten taitoni menevät hukkaan, kun en lisäänny. Osassa kommenteista kuulen myös kateellista ja katkeraa mieltä omasta kohtalosta.
Isoäidit jauhavat keskenään lapsenlapsistaan. Mutta jauhavat myös sellaiselle isoäiti-ikäiselle, jolla ei ole lapsenlapsia. Se on varmaan oikein kurjaa kuunnella, jos haluaisi, muttei saa.
En ymmärrä, miksi puhuvat aina lapsenlapsistaan, kiinnosti toista tai ei.
Mieheni äitipuoli sanoi, että sitä suu puhuu, mitä sydän rakastaa ja jauhoi aina lapsenlapsistaan, vaikkei meitä mieheni kanssa kiinnostanut ollenkaan. (eivät olleet miehelleni biosukua eikä me oltu tavattu niitä montaa kertaa, kun miehen isä ja äitipuoli ei enää asuneet yhdessä)
Miettikääpä nyt vanhaa naisparkaa, joka yksin elelee eikä oo ees lapsenlapsia, vaikka niitä toivoisi.
Vierailija kirjoitti:
Mun sisaruksilla on yhteensä 64 lasta ja sekös heitä ja vanhempiani kismittää, kun mulla ei ole eikä tule yhtään, vaikka mies, talo ja kaikki siihen tarpeelliset puitteet löytyvät. Odottavat vielä taikakeijun kosketusta, jotta raskautuisin ja astuisin ruotuun.
Ajoittain paineistus ylittää sietorajani. Epäilen, ettei motiivina muiden odotuksilla lapsenteon suhteen suinkaan aina ole perillisten tai suvunjatkamisen varmistaminen. Olen saannut mm. kuulla miten taitoni menevät hukkaan, kun en lisäänny. Osassa kommenteista kuulen myös kateellista ja katkeraa mieltä omasta kohtalosta.
Tossa ei ainakaan oo kyse siitä, että ei olis lapsenlapsia.
Anoppikin joskus ehti kärttää lapsenlapsia. Niitä sitten tuli pari (ei tosin sen kärttämisen takia, vaan ihan omaksi iloksi). No anopin kiinnostus on ollut aika laimeaa. Kymmenen vuoden aikana on hoitanut lapsia ehkä kolme kertaa. Kai se on vaan kiva tietää että geenit jatkuu, tai jotakin, ota tuosta nyt selvää.
Vierailija kirjoitti:
Se vauvakuume iskee yleensä kolmikymppisenä. Noin nuoret vielä ehtivät vaihtaa päätöstään moneen otteeseen. (Kohta tulee joku kertomaan miten oli jo lapsena tiennyt ettei halua lapsia eikä ole niitä vieläkään hankkinut)
Tämä. Joillakin se tulee vasta kun on myöhäistä. Surullista
mies51v
Itse olisin vain todella onnellinen, jos tytär ilmoittaa joskus, ettei aio koskaan hankkia lapsia.
Parempi olla tekemättä niitä tähän nykyiseen maailmaan, joka on jo niin raiteiltaan, että tuskin enää paremmaksi muuttuukaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin vain todella onnellinen, jos tytär ilmoittaa joskus, ettei aio koskaan hankkia lapsia.
Parempi olla tekemättä niitä tähän nykyiseen maailmaan, joka on jo niin raiteiltaan, että tuskin enää paremmaksi muuttuukaan.
Aika itsekästä tehdä itse lapsi, mutta toivoa, että muut ei tekisi.
Minulla on kolme lasta, mutta ei taida tulla lapsenlapsia. Ikävää minun mielestäni, mutta se asia ei ole minun päätettävissäni. Lapset tietävät, että olisin mielelläni ollut mummo, mutta tietävät myös, että en puutu, koska asia ei minulle kuulu. Itsekin sain aikoinani itse päättää teenkö lapsia vai en. Sama oikeus on lapsillani ja heillä on myös oikeus olla kuulematta minun huokailujani aiheesta.
Nyt täytyy vaan sanoa, että onneks ei oma äiti tai edes anoppi kärttää lapsenlapsia. Ovat iloisia tietenkin jos niitä tulee, varsinkin oma äitini. Äitini on vain kerran kysynyt, että olenko ajatellut olevani äiti joskus johon vastasin, että hankala sanoa etukäteen. Sen tietää sitten, kun tietää.
Äitini on hyvä ja lämmin ihminen, lapsuuteni oli onnellinen mutta silti me ei veljen kanssa kumpikaan haluta jälkikasvua .Minä en lapsena innostunut nukkeleikeistä eikä minulla ole koskaan ollut vauvakuumetta. Nyt kun vielä löytäisin miehen joka hyväksyisi tämän ! Veljellä kävi hyvä tuuri kun löysi jo lukiossa tytön, joka ei lapsia halua.
No, kolme lasta tehneenä olet ottanut oikeudeksesi nielaista aika ison palan luonnonvaroja. Ehkä tämä tasapainottaa vähän. 😊
Sama meidän äitillä! Mutta onneksi sillä on myös kolme poikaa, joista yhdellä on lapsia 😃
Vierailija kirjoitti:
Mun sisaruksilla on yhteensä 64 lasta ja sekös heitä ja vanhempiani kismittää, kun mulla ei ole eikä tule yhtään, vaikka mies, talo ja kaikki siihen tarpeelliset puitteet löytyvät. Odottavat vielä taikakeijun kosketusta, jotta raskautuisin ja astuisin ruotuun.
Ajoittain paineistus ylittää sietorajani. Epäilen, ettei motiivina muiden odotuksilla lapsenteon suhteen suinkaan aina ole perillisten tai suvunjatkamisen varmistaminen. Olen saannut mm. kuulla miten taitoni menevät hukkaan, kun en lisäänny. Osassa kommenteista kuulen myös kateellista ja katkeraa mieltä omasta kohtalosta.
Onko kukaan kertonut vanhemmillesi ja sisaruksillesi, ettei heidän ihan omin voimin tarvitse maailmaa täyttää?
Olen onnellinen ettei minusta tullut äitiä ja vielä onnellisempi ettei ole lapsenlapsia. Minulla on paljon mielenkiintoisempia harrastuksia kuin lapset eikä lapset ole kiinnostanut koskaan. introverttina väsyn ihmisistä jos niiden kanssa pitää liikaa olla tekemisissä niin että saan voimavarani paljolti yksinolosta. Riittää ihan puoliso niin ettei ihan totaalisen yksin ole. Olen vähästä tyytyväinen enkä ymmärrä välittavia ihmisiä niin että kun ei saa ihan kaikkea mitä haluaa tässä elämässä niin päässä täytyy olla jotain vikaa. Raskas sellainen ihminen joka valittaa ja valittaa ihan kaikesta ja kaikki ihmiset ovat sellaiselle vain jotain itsekyyden hyödykkeitä eikä osata mitään omia harrastuksia harrastaa vaan kaikki onni kiinni vain muista ihmisistä. Mieti vähän aloittaja!
Keksisitkä aloittaja jotain omia harrastuksia itsellesi niin ettei tarvitse vaatia muilta ihmisiltä viihdykettä itsellesi? Oletko läheisriippuvainen?
Vierailija kirjoitti:
Olen onnellinen ettei minusta tullut äitiä ja vielä onnellisempi ettei ole lapsenlapsia. Minulla on paljon mielenkiintoisempia harrastuksia kuin lapset eikä lapset ole kiinnostanut koskaan. introverttina väsyn ihmisistä jos niiden kanssa pitää liikaa olla tekemisissä niin että saan voimavarani paljolti yksinolosta. Riittää ihan puoliso niin ettei ihan totaalisen yksin ole. Olen vähästä tyytyväinen enkä ymmärrä välittavia ihmisiä niin että kun ei saa ihan kaikkea mitä haluaa tässä elämässä niin päässä täytyy olla jotain vikaa. Raskas sellainen ihminen joka valittaa ja valittaa ihan kaikesta ja kaikki ihmiset ovat sellaiselle vain jotain itsekyyden hyödykkeitä eikä osata mitään omia harrastuksia harrastaa vaan kaikki onni kiinni vain muista ihmisistä. Mieti vähän aloittaja!
Mietitkö sinä yhtään ennen kuin klikkasit ”LÄHETÄ”?
Pah, ei tämäkään ole mikään automaatio. Oma äitini oli aivan mahdottoman hyvä, tasapainoinen, lämmin, oikeudenmukainen, rakastava ja hieno äiti, mutta silti minä en eläessäni ole lapsia itse halunnut. Sama juttu kahdella serkullani.