Minulla on kolme tytärtä joista yksikään ei tahdo lapsia, mulla on petetty olo!

X’D

Odota vielä, kolmekymppisinä ne lapset nykyään tehdään. Itsekkin oli mieheni kanssa ennen kuin täytettiin kolkyt sillee et ei todellakaan lapsia sit mies täytti kolkyt ja olikin  että voisi yhden tehdä ja itsellä kesti sitten muutama vuosi totutella ajatukseen ja lopullisesti käännyin lapsen teon kannalle juurikin äitini takia kun sen suurin haave oli saada lapsenlapsi. Ja hän kyllä sitten ottikin mummoilun tosissaan ja jäi varhaiseläkkeelle että saa hoitaa lasta että ei tarvinnut viedä tarhaan. Ja emme ole katuneet!

Kummasti se isovanhempien kiinnostus häviää, jos syntyy ongelmalapsi, joka ei syö, nuku, leiki eikä kehity normaalikäyrien ja neuvoloiden ohjeistusten mukaan. Sitten vaalitaan omaa seniorielämää ja asutaan talvet Espanjassa.

Miten tyttäresiesi isä suhtautuu? Itkeekö, kun hänestä ei ehkä koskaan tule ukkia?

Vierailija kirjoitti:

Äitini on yhden maahanmuuttajaperheen varamummo. Lapset oppivat kätevästi samalla suomea, suomalaisia tapoja jne. 

Niin munkin äiti :) parillekin perheelle on ns tuki-ihmisenä.

Musta tulee varmaan semmoinen hullu koiranainen, vaikka nyt parisuhteessa olenkin.

Vierailija kirjoitti:

(Kohta tulee joku kertomaan miten oli jo lapsena tiennyt ettei halua lapsia eikä ole niitä vieläkään hankkinut)

Mittarissa kohta 34 vuotta ja aina tiennyt, etten halua lapsia. Onneks tuota ikääkin on tullut jo sen verran, että hedelmöityksen mahdollisuus on pienentynyt

Vierailija kirjoitti:

Odota vielä, kolmekymppisinä ne lapset nykyään tehdään. Itsekkin oli mieheni kanssa ennen kuin täytettiin kolkyt sillee et ei todellakaan lapsia sit mies täytti kolkyt ja olikin  että voisi yhden tehdä ja itsellä kesti sitten muutama vuosi totutella ajatukseen ja lopullisesti käännyin lapsen teon kannalle juurikin äitini takia kun sen suurin haave oli saada lapsenlapsi. Ja hän kyllä sitten ottikin mummoilun tosissaan ja jäi varhaiseläkkeelle että saa hoitaa lasta että ei tarvinnut viedä tarhaan. Ja emme ole katuneet!

Ennen kuin täytitte kolkyt olitte miehen kanssa sillee?

Vierailija kirjoitti:

Kummasti se isovanhempien kiinnostus häviää, jos syntyy ongelmalapsi, joka ei syö, nuku, leiki eikä kehity normaalikäyrien ja neuvoloiden ohjeistusten mukaan. Sitten vaalitaan omaa seniorielämää ja asutaan talvet Espanjassa.

Näinpä. Ja kauhistellaan että "ei meidän lapset itkeneet tuolla tavalla vauvoina" tms. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta järkyttävintä on juuri nuo ”naapurin rouvat” jotka ihmettelevät miksei lapsenlapsia ole. Törmäsin kerran kaupungilla vanhaan perhetuttuun, joka kysyi suunnilleen että ”onko sinulla jo monta lasta?”. Vastasin että ei yhtään, ja se ilme oli sanoinkuvaamaton. Kysyä töksäytti vielä että ”Häh, no miksi ei ole?!” Teki mieli vastata että no siksi kun kohtuni on revitty irti massiivisen syövän takia. Se ei ole totta, mutta kun syyt lapsettomuuteen voivat olla moninaiset, joillain hyvinkin kipeät ja henkilökohtaiset. Siksi moinen utelu ja arvostelu ärsyttää!

Nämä naapurin rouvat ovat ihan oma ihmislajinsa. Aikoinaan kasvatettu siihen, että nainen on ainoastaan vaimo ja äiti, ja kyseenalaistamatta nielleet koko agendan. Kun elämä on vielä eletty pienissä piireissä, joissa käytöskoodistot ja erilaisuuden sietokyky eivät ole ihan priimaluokkaa, niin sehän näkyy suhtautumisessa ulkopuolisten elämään ja asioihin.

Ei sillä, että tuollainen utelu ja äimistely olisi hyväksyttävää ja sellaiselle kannattaa laittaa stoppi alkuunsa. Ovat vain niin mentaliteettinsa vankeja, etteivät itsekään sitä älyä.

Itse asiassa aika moni itseni lisäksi toivottavasti toivoo, että sinunkaltaisesti pysyvät vaimoudesta mahdollisimman kaukana. Eli kaikki nyt tyytyväisiä? Jes. Seuraava herne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummasti se isovanhempien kiinnostus häviää, jos syntyy ongelmalapsi, joka ei syö, nuku, leiki eikä kehity normaalikäyrien ja neuvoloiden ohjeistusten mukaan. Sitten vaalitaan omaa seniorielämää ja asutaan talvet Espanjassa.

Näinpä. Ja kauhistellaan että "ei meidän lapset itkeneet tuolla tavalla vauvoina" tms. 

Kyllä! Ymmärsit ihan oikein. 😮 Omat lapsensa ovat olleet niiiiin helppoja, keittäneet äityliinille kaffet ja kaikki ennen kun ovat alkaneet pinnasängyssään vienosti kujertamaan, että huhuu, nyt olisi aika herätä. 😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummasti se isovanhempien kiinnostus häviää, jos syntyy ongelmalapsi, joka ei syö, nuku, leiki eikä kehity normaalikäyrien ja neuvoloiden ohjeistusten mukaan. Sitten vaalitaan omaa seniorielämää ja asutaan talvet Espanjassa.

Näinpä. Ja kauhistellaan että "ei meidän lapset itkeneet tuolla tavalla vauvoina" tms. 

Niin. Mutta mitä perustavalaatuisesti väärää on siinä, että toivoo tervettä jälkikasvua?

Kuulostaa siltä, ettet ole vieläkään tajunnut vanhemmuuden syvintä ulottuvuutta. Vaikka olet lapsen synnyttänyt, hän on erillinen olento itsenäisine valintoineen ja ajatuksineen, eikä sinun mielesi jatke. Kunnioita siis lapsiasi omina itsenään ja anna heille tila kasvaa juuri omanlaiseensa kukoistukseen. Hyväksy se, että he eivät he ole sinulle velkaa tai heidän valintansa eivät ole sinusta riippuvaisia.

Itse olen isänä sanonut lapsilleni että jätän perinnöttä jos ei synny jälkeläisiä.

Sellainen mies olen minä. Ohjaan perinnön suoraan kehitysapuun tai punaiselle ristille.

Kyllä se on niin että sukua tulee jatkaa, muuten petetään esi-isätkin.

T: Isukki 51v

No kun ei sitä voi päättää, että syntyykö niitä terveitä lapsia vai ei. Ja lapsi voi aina vammautua synnytyksessä tai myöhemmin, tai sairastua vaikka syöpään. Juuri silloin niiden isovanhempien apua yleensä eniten kaivattaisiin, mutta nepä katoaa kuin pieru saharaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jos oma lapsuus ei ole ollut mitään juhlaa, niin eihän se mikään ihme ole, ettei pahaan maailmaan halua tehdä yhtään lasta kärsimään.

Lapsia haluavat tehdä ne, jotka haluavat omille lapsilleen samanlaiset kauniit lapsuusmuistot, jotka itselläkin oli.

Fiksuja tyttöjä sinulle, kun haluavat ajatella syntymättömien lastensa parasta.

Ei mene aina noin. Mulla surkeat vanhemmat ja paska lapsuus, ja vanhempiin välit poikki ollu 20v ajan. Itse halusin ison perheen ja olla mahtava rakastava äiti eli antaa kaiken sen mitä itse jäin vaille. Perheeni on rakkainta ja kalleinta maailmassa ja pyrin olemaan hyvä äiti, itseäni tarkkaillen etten vahingossa siirrä mitään omasta lapsuudesta eteenpäin.

Meillä ei ole ollenkaan isovanhempia ja olisin ikionnellinen (ja valmis maksamaankin) jos saisin varamummon!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummasti se isovanhempien kiinnostus häviää, jos syntyy ongelmalapsi, joka ei syö, nuku, leiki eikä kehity normaalikäyrien ja neuvoloiden ohjeistusten mukaan. Sitten vaalitaan omaa seniorielämää ja asutaan talvet Espanjassa.

Näinpä. Ja kauhistellaan että "ei meidän lapset itkeneet tuolla tavalla vauvoina" tms. 

Niin. Mutta mitä perustavalaatuisesti väärää on siinä, että toivoo tervettä jälkikasvua?

Terve lapsi ei ikinä rassaa ketään? Joo, uskotaan, jos niin sanot.

Perinteet kunniaan jumalaauta kirjoitti:

Itse olen isänä sanonut lapsilleni että jätän perinnöttä jos ei synny jälkeläisiä.

Sellainen mies olen minä. Ohjaan perinnön suoraan kehitysapuun tai punaiselle ristille.

Kyllä se on niin että sukua tulee jatkaa, muuten petetään esi-isätkin.

T: Isukki 51v

Me ollaan taasen veljen kanssa toivottu isän käyttävän varannot omiin käyttötarkoituksiinsa mm. vanhuuden ajan hoitoihin. Mitä me niillä rahoilla tultaisiin edes tekemään?

Minulla on 5 sisarusta, eikä kukaan miestä ole vieläkään lisääntynyt, vaikka meistä vain yksi on esiteini ja muut jo pitkälle aikuisia. Ei ole kenenkään velvollisuus tuottaa jälkeläisiä. Se on jokaisen omantunnon kysymys. Sinun on siitä turha itkeä. Itkeä toki saat, jos pahalta tuntuu, mutta itkusi ei todellisuutta muuta ja on siksi turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummasti se isovanhempien kiinnostus häviää, jos syntyy ongelmalapsi, joka ei syö, nuku, leiki eikä kehity normaalikäyrien ja neuvoloiden ohjeistusten mukaan. Sitten vaalitaan omaa seniorielämää ja asutaan talvet Espanjassa.

Näinpä. Ja kauhistellaan että "ei meidän lapset itkeneet tuolla tavalla vauvoina" tms. 

Niin. Mutta mitä perustavalaatuisesti väärää on siinä, että toivoo tervettä jälkikasvua?

Terve lapsi ei ikinä rassaa ketään? Joo, uskotaan, jos niin sanot.

Kommenttisi ei liity loogisesti yhtään mitenkään siihen, mikä tässä oli pointti. Tyyppi valittaa siitä, että vammainen tm. lapsi ei ole yhtä toivottu. Kommentoin, että kuka nyt haluaisi lapsen olevan vammainen. Sinä kommentoit, että terve lapsi sitä ja tätä. Mitä ihmettä? Kyllä kaikki tietää, että terve lapsi rassaa, mutta se ei liity tähän asiaan mitenkään.

Perinteet kunniaan jumalaauta kirjoitti:

Itse olen isänä sanonut lapsilleni että jätän perinnöttä jos ei synny jälkeläisiä.

Sellainen mies olen minä. Ohjaan perinnön suoraan kehitysapuun tai punaiselle ristille.

Kyllä se on niin että sukua tulee jatkaa, muuten petetään esi-isätkin.

T: Isukki 51v

Se on aikein. Perinnöt ovat muutenkin ihan pyllystä. Toisen aarre on lähes poikkeuksetta toisen ongelmajäte. Onneksi perinnöstä voi myös kieltäytyä. 😇