miksi ujo nainen viehättää?
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Monissa kulttuureissa on tärkeä, että nainen on neitsyt avioon mennessä. Silloin voi olla varma, että nainen on puhdas ja avioelämä on mukavaa, kun ei ole vertailukohteita.
Vain huonolle rakastavalle voi tulla edes mieleen, että nainen seksin aikana ajattelisi/muistelisi/vertailisi muita. Tai edes sen jälkeen.
Itse olen aina ollut ujonpuoleinen ja vieraassa seurassa hiljainen ja kokemukseni on kyllä pikemminkin sellainen, etten viehätä juuri ketään. Naisen ujous on kai ok, jos sattuu olemaan ujo jotenkin suloisen viehkeällä tavalla, eli hymyilee paljon ja tulee ujoudesta huolimatta ihmisten kanssa hyvin toimeen. Niin ja tietysti kaunis pitää olla. Itse olen hermoileva, vakava enkä erityisen kaunis. En siis ole miesten mielestä kiinnostava eikä minuun haluta tutustua. Ulkomailla minulta on kysytty suoraan, onko minussa jokin vika kun olen niin hiljainen ja on kehoitettu hymyilemään enemmän. Joo ja ollessani nuorempi jotkut vanhemmat miehet yrittivät käyttää hyväksi vähän sillä varjolla, että voivoi kun olet herkkä ja hauras, annas kun minä opetan (yök).
Miehet haluavat "iloisen" naisen, joka pitää miehen mielialaa yllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa kulttuureissa on tärkeä, että nainen on neitsyt avioon mennessä. Silloin voi olla varma, että nainen on puhdas ja avioelämä on mukavaa, kun ei ole vertailukohteita.
Vain huonolle rakastavalle voi tulla edes mieleen, että nainen seksin aikana ajattelisi/muistelisi/vertailisi muita. Tai edes sen jälkeen.
Puolet on toista 50%:a huonompia, joten kyllä se on suurelle joukolle ihan asianmukainen pointti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa kulttuureissa on tärkeä, että nainen on neitsyt avioon mennessä. Silloin voi olla varma, että nainen on puhdas ja avioelämä on mukavaa, kun ei ole vertailukohteita.
Vain huonolle rakastavalle voi tulla edes mieleen, että nainen seksin aikana ajattelisi/muistelisi/vertailisi muita. Tai edes sen jälkeen.
Aina on parempia, siitä ei pääse mihinkään. Mitä enemmän kokeilee, sen parempia löytää. Kannattaako sitten kokeilla? Mitäs sitten, kun on sitonut elämänsä yhteen ainoaan rakkauteen ja toinen ei ajattelekkaan niin?
Vierailija kirjoitti:
Ujot naiset ajautuvat alfojen puoliskoiksi, koska kukaan muu ei heitä uskalla iskeä.
Olen samaa mieltä, ainakin mulle kävi niin! Olen kaunis nainen, mutta tosi ujo..ja silloin parikymppisenä se rohkein Alfa nappasi mut. Annoin itsestäni varmaan tosi koppavan kuvan ujouteni takia, eikä kukaan oikein uskaltanut lähestyä minua..nyt parikytä vuotta yhteiseloa, enkä miestäni ennen muitten lakanoita ole kulutellut..
Minulle tuli kyllä mieleen, että joku viehättyy erityisesti ujoista (käytännössä tämä on hiljainen), hän luulee, että se ujo on myös kiltti ja alistuva - eli ei pyri pomottamaan miestä. Ujoushan ei sinänsä ole luonteenpiirre tai ominaisuus, vaan tapa käyttäytyä vieraassa porukassa.
Katsotaanpa valitseeko Maajussi-Jouko Lotan. En tiedä onko Lotta edes ujo, mutta varautuneempi ja hiljaisempi kuin muut morsiamet.
Oikeasti ujo kuoriutuu ujoudestaan tuttujen ja luottamiensa ihmisten kanssa. Silloin käy ilmi, millainen hän on persoonana. Voi olla hyvinkin jämpti ja tiukka tyyppi! Voi olla kiltti ja sopuisa myös.
Ujo mutta mukava ja positiivinen olisi se mukavin yhdistelmä, ainakin kun itse olen myös ujohko. Ujosta varmaan olettaa, että hän olisi hyvin sitoutuvaa sorttia, koska ujous tekee ihmissuhteista toiseen hyppäämisen tavallista työläämmäksi. Ujon mieltää myös empatiakykyiseksi ja sellaiseksi, joka ei tappele turhasta.
ujot on parhaita. Niitä vain on vaikea löytää nykyjään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monissa kulttuureissa on tärkeä, että nainen on neitsyt avioon mennessä. Silloin voi olla varma, että nainen on puhdas ja avioelämä on mukavaa, kun ei ole vertailukohteita.
Vain huonolle rakastavalle voi tulla edes mieleen, että nainen seksin aikana ajattelisi/muistelisi/vertailisi muita. Tai edes sen jälkeen.
Seksin aikana? Hieman ironista, mutta kokeneet naiset eivät tunnu edes haluavan seksiä suhteessa... Ei varmaaan muistele seksin aikan, kun seksiä harrastamaan ei edes päädytä.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ujot naiset ajautuvat alfojen puoliskoiksi, koska kukaan muu ei heitä uskalla iskeä.
Olen samaa mieltä, ainakin mulle kävi niin! Olen kaunis nainen, mutta tosi ujo..ja silloin parikymppisenä se rohkein Alfa nappasi mut. Annoin itsestäni varmaan tosi koppavan kuvan ujouteni takia, eikä kukaan oikein uskaltanut lähestyä minua..nyt parikytä vuotta yhteiseloa, enkä miestäni ennen muitten lakanoita ole kulutellut..
Näinhän se aina menee. Lutkamiehet ottavat kokemattoman naisen pariksi ja lutkanaiset joutuvat tyytymään kokemattomaan mieheen, jota muut eivät ole edes seksiin huolineet...
eri
Minä olin nuorena (ja edelleenkin) todella ujo. Minun onneni oli se, että olen nainen ja nuorena kaunis. Kaunista naista kyllä piiritetään, vaikka olisi ujokin. Löysin lempeän ja nauravaisen miehen, joka jaksoi odottaa, että todellinen luontoni tuli esiin ja tykästyi sitten siihen. Yhdessä on oltu melkein 30 vuotta ja oman mieheni kanssa saan nauraa ja olla oma iloinen ja perhekeskeinen itseni. Ehkä mies on tavallaan tykännytkin, kun ei ole tarvinnut olla mustasukkainen, sillä en edelleenkään viihdy vieraassa seurassa ja tutussakin seurassa vain rajoitetusti.
Sääliksi käy miespuolisia ujoja. Heitä tuskin kukaan piirittää, yksin jäävät helposti, vaikka olisivat kuorensa sisällä millaisia helmiä.
ketä? ei musta ainakaan ole koskaan kukaan viehättynyt. t. sairaalloisen ujo nainen
Joitain viehättää ulospäinsuuntautuneisuus joitain ujous. Ujossa on se hyvä puoli että antaa jakamattoman huomion. Ulospäinsuuntautunut on pinnallisempi, monta rautaa tulessa ja unohtelee helposti yksityiskohtia ihmisistä. Voi tulla fiilis ettei toinen huomioi tarpeeksi.
Nuorena mun oli pakko ottaa rohkaisevaa, että uskalsin/kehtasin mennä edes baariin, keikoille jne.
Tuli sitten aika usein ylilyöntejä, kun otin liikaa... känniseksiä ym. 😶
Selvinpäin olisi jäänyt menemättä ja tekemättä.
Vierailija kirjoitti:
Joitain viehättää ulospäinsuuntautuneisuus joitain ujous. Ujossa on se hyvä puoli että antaa jakamattoman huomion. Ulospäinsuuntautunut on pinnallisempi, monta rautaa tulessa ja unohtelee helposti yksityiskohtia ihmisistä. Voi tulla fiilis ettei toinen huomioi tarpeeksi.
Haha, johan vitsin murjaisit. Olen ujo mutten mitään mainitsemistasi asioista. Minulla on monta rautaa tulessa, unohtelen asioita jatkuvasti (unohtaisin varmaan päänikin jos se ei olisi kiinni muussa kropassa). En osaa pysyä aloillani, aina on pakko tehdä jotakin. Kotona on tylsää, joten sieltä minua harvemmin löytää. Joten minusta ei saa myöskään mitään kodin hengetärtä.
Ujona naisena olen ollut yllättynyt, että ei-ollenkaan-ujoja miehiä tuntuu jostain syystä viehättävän. Suurin osa miehistä, jotka ovat minusta olleet kiinnostuneita, ovat olleet ulospäinsuuntautuneita, rentoja ja puheliaita - ihan erilaisia kuin mitä itse olen. Vain pari kertaa ujompi mies on lähestynyt. Toki on mahdollista että joku ujo on ollut kiinnostunut muttei ole uskaltanut lähestyä. En voi tietää.
Yleensä kiinnostun itse juuri ujomman oloisista, mutta olen tietenkin liian arka lähestymään...
Ujous voidaan joskus tulkita ylimielisyydeksi.Mä olen alussa ujo.Todella harvoin edes hymyilen vieraille miehille.Lapseni ovat sanoneet että perus ilmeeni on äkäinen.Mä olen tosi kiltti.
Vierailija kirjoitti:
Ujot naiset ajautuvat alfojen puoliskoiksi, koska kukaan muu ei heitä uskalla iskeä.
Tämä oli oma osanikin nuorena. Olin aika hyvännäköinen nuorena, mutta myös ujo, lähes sosiaalinen foobikko. Enkä ollut siis sellaisella punastelevasti hymyilevällä, söpöllä tavalla ujo, vaan ujous ilmeni vakavuutena, jäykkyytenä, niin ettei saa järkevää sanaa suusta jos joku tulee juttelemaan, torjuvina ja välttelevinä eleinä. Olen jälkeenpäin kuullut, että useimmat pitivät minua ylimielisenä kusipäänä, eikä juuri kellekään tullut mieleen että olin sellainen koska minua jännittäisi.
Mutta joo, alfoja ja pelimiehiä riitti. Niillä on itsevarmuutta tarpeeksi, että vaikka nainen näyttää siltä että "mene nyt v*ttu pois" (koska pelottaa sosiaalinen kontakti) ja käyttäytyy torjuvasti ja välttelevästi, niin silti jaksavat vongata ja yrittää. Ja minäkin koska halusin seuraa, sitten päädyin aina suhteisiin näiden tyyppien kanssa. Ja ihmettelin, että miksi aina törmään pettäjiin, juoppoihin ja muihin ikäviin tyyppeihin kun minä olisin halunnut kiltin kotimiehen kaveriksi sohvalle ja koti-iltoihin. En koskaan löytänyt mitään aviomiestä enkä saanut lapsia tästä syystä, kun ainoat miehet jotka oli kiinnsotuneita, oli ei-aviomies-tai-isä-matskua.
Minä en viehätä ketään. Jään aina ilman miestä, kun en saa suuta auki 🙄
Parhaat viedään päältä ja nopeat syövät hitaat.