Äiti kirjoittaa Hesarissa sekaantuvista isovanhemmista

Jaaha, provoilijapapat löysivät tännekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai isovanhemmat määrittelevät itse osaltaan. Eihän se nyt niin mene että kun joku emäntä tyrkkää mukulan maailmaan ,niin yhtäkkiä hän on määräävässä asemassa kaikkiin muihin nähden kiristäen sillä omalla lapsellaan(jota pitäisi rakastaa eikä pitää kiistakapulana ja pelinappulana) jo synnäriltä että kuka saa tehdä ja mitä. 

Nykymaailmassa ei sellaisia vaaroja ole että vaarin kanssa kiikkusyolissa istuminen olisi niin vaarallista ettei sitä saa tehdä.

Vanhemmat määräävät säännöt, isovanhemmat toki päättävät ovatko valmiita olemaan tekemisissä lastensa ja lastenlastensa kanssa näiden sääntöjen puitteissa vai eivätkö ollenkaan.

No sitten en ymmärrä itkua. Jos äiti päättää ettei isovanhemmat saa olla lasten kassa tekemisissä, niin se on äidin oma päätös, miksi itkeä että aikuiset ihmiset ei tottele sinua? Tulee sullekin se aika kun lapset ihmettelevät miksei mummon ja papan kanssa ole mitään suhdetta. Toisin kuin nyt luulet, niin se menee sinun piikkiisi, sen tulet näkemään myöhemmin. Sitten tosin on turha enää harmitella kun se lastesi lapsuus meni jo. T: 20, ja 23-vuotiaiden "asten" äiti, jonka lapsilla on hyvät ja läheiset suhteet isovanhempiin, kun me vanhemmt emme pilanneet niitä päsmäröimällä ja eristämällä sukupolvia toisistaan. Tämä nyt vain on fakta, ja sen huomaat liian myöhään.

Minä en ole itkenyt mitään eikä minulla ole ongelmia sukulaisten kanssa. Totesin vain faktan, että vanhemmat päättävät lapsistaan ja esim. ajankäytöstään, eivätkä neuvottele omien vanhempiensa kanssa lasten asioista, tai minä en ainakaan. Ei ole vaikeuttanut suhteita kehenkään, tuohan on ihan normi juttu. En ymmärrä miten tämä voisi pilata lasten suhteet isovanhempiin mutta kai jotkut isovanhemmat sitten ovat sellaisia että näin voi käydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai isovanhemmat määrittelevät itse osaltaan. Eihän se nyt niin mene että kun joku emäntä tyrkkää mukulan maailmaan ,niin yhtäkkiä hän on määräävässä asemassa kaikkiin muihin nähden kiristäen sillä omalla lapsellaan(jota pitäisi rakastaa eikä pitää kiistakapulana ja pelinappulana) jo synnäriltä että kuka saa tehdä ja mitä. 

Nykymaailmassa ei sellaisia vaaroja ole että vaarin kanssa kiikkusyolissa istuminen olisi niin vaarallista ettei sitä saa tehdä.

Vanhemmat määräävät säännöt, isovanhemmat toki päättävät ovatko valmiita olemaan tekemisissä lastensa ja lastenlastensa kanssa näiden sääntöjen puitteissa vai eivätkö ollenkaan.

Juuri näin. Mutta vanhemmat hyväksyvät myös isovanhempien säännöt eivätkä oleta, että heillä on mitään asiaa siihen perhe-elämään. Jos hoitoapua ei tule, jos kesämökille ei voi mennä koska tahansa ja jos rahallista apua ei tarjota, niin siihen ei ole mitään sanomista. Puolin ja toisin tulee ymmärtää, että toisen reviirille ei mennä, vaikka miten olisi kiva viettää kesällä viikko oman perheen kesken Saimaan rannalla. Isovanhempien oikeus omaan elämään ei katoa, vaikka lapset lisääntyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai isovanhemmat määrittelevät itse osaltaan. Eihän se nyt niin mene että kun joku emäntä tyrkkää mukulan maailmaan ,niin yhtäkkiä hän on määräävässä asemassa kaikkiin muihin nähden kiristäen sillä omalla lapsellaan(jota pitäisi rakastaa eikä pitää kiistakapulana ja pelinappulana) jo synnäriltä että kuka saa tehdä ja mitä. 

Nykymaailmassa ei sellaisia vaaroja ole että vaarin kanssa kiikkusyolissa istuminen olisi niin vaarallista ettei sitä saa tehdä.

Vanhemmat määräävät säännöt, isovanhemmat toki päättävät ovatko valmiita olemaan tekemisissä lastensa ja lastenlastensa kanssa näiden sääntöjen puitteissa vai eivätkö ollenkaan.

Juuri näin. Mutta vanhemmat hyväksyvät myös isovanhempien säännöt eivätkä oleta, että heillä on mitään asiaa siihen perhe-elämään. Jos hoitoapua ei tule, jos kesämökille ei voi mennä koska tahansa ja jos rahallista apua ei tarjota, niin siihen ei ole mitään sanomista. Puolin ja toisin tulee ymmärtää, että toisen reviirille ei mennä, vaikka miten olisi kiva viettää kesällä viikko oman perheen kesken Saimaan rannalla. Isovanhempien oikeus omaan elämään ei katoa, vaikka lapset lisääntyvät.

Kukaan ei ole ollut vailla kuppaista mökkiäsi tai roposiasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuo ole lapsellista kantaa henkulökohtaisia ongelmiaan lehtien palstoille, kun kyseessä oleva riitapari ei voi kommentoida tilannetta ja lukija ei näin ollen voi tehdä kokonaiskuvaa muodostaakseen mielipidettä.

Hänhän kirjoitti nimimerkillä. Ja kirjoituksessa oli ihan hyviä neuvoja kaikille isovanhemmille. Esimerkiksi vähän itsekeskeisempi mummo tai vaari ei välttämättä tule ajatelleeksi, että vastasyntyneen äidistä tuntuu pahalta, jos hänelle toitotetaan että vauva on täsmälleen isänsä suvun näköinen, eikä lainkaan äidin näköinen. Jos isovanhemmat tajuavat välttää tällaisia kommentteja niin suhde miniään ja lapsenlapsiin voi muodostua paljon paremmaksi. Kaikki voittavat, vai?

On yliherkkyyttä pahoittaa mielensä esim. tuollaisesta kommentista. On lisäksi fakta, että vauvat muistuttavat lähes aina isäänsä. Tämä on evoluution tapa sitouttaa lapsen isä lapsen hoitoon, koska tällöin hän tietää lapsen olevan hänen.

Kukaan ei voi sanoa toiselle että hänen tunteensa ovat yliherkkyyttä.

Toisekseen synnytyksen jälkeen ihminen on tyypillisesti aika herkillä, ja luulisi, että normaali hyväntahtoinen ihminen haluaa välttää pahoittamasta tuoreen äidin mieltä? Ja jos isovanhemmat eivät tajua että tuo voi loukata niin hyvähän se on että joku neuvoo heitä asiassa? Eikö isovanhemmat yleensä halua olla ystävällisiä lapsilleen ja näiden puolisoille? Ei kai heidän ole PAKKO päästä sanomaan tuollaista kommenttia synnytyssairaalassa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuo ole lapsellista kantaa henkulökohtaisia ongelmiaan lehtien palstoille, kun kyseessä oleva riitapari ei voi kommentoida tilannetta ja lukija ei näin ollen voi tehdä kokonaiskuvaa muodostaakseen mielipidettä.

Hänhän kirjoitti nimimerkillä. Ja kirjoituksessa oli ihan hyviä neuvoja kaikille isovanhemmille. Esimerkiksi vähän itsekeskeisempi mummo tai vaari ei välttämättä tule ajatelleeksi, että vastasyntyneen äidistä tuntuu pahalta, jos hänelle toitotetaan että vauva on täsmälleen isänsä suvun näköinen, eikä lainkaan äidin näköinen. Jos isovanhemmat tajuavat välttää tällaisia kommentteja niin suhde miniään ja lapsenlapsiin voi muodostua paljon paremmaksi. Kaikki voittavat, vai?

Juuri siksi tulee korostaa, että lapsessa ei ole ollenkaan meidän suvun piirteitä, meillä ei ole ketään noin tummahipiäistä. Kyllä lapsesta näkee, että on äitinsä kautta tullutta näköä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai isovanhemmat määrittelevät itse osaltaan. Eihän se nyt niin mene että kun joku emäntä tyrkkää mukulan maailmaan ,niin yhtäkkiä hän on määräävässä asemassa kaikkiin muihin nähden kiristäen sillä omalla lapsellaan(jota pitäisi rakastaa eikä pitää kiistakapulana ja pelinappulana) jo synnäriltä että kuka saa tehdä ja mitä. 

Nykymaailmassa ei sellaisia vaaroja ole että vaarin kanssa kiikkusyolissa istuminen olisi niin vaarallista ettei sitä saa tehdä.

Vanhemmat määräävät säännöt, isovanhemmat toki päättävät ovatko valmiita olemaan tekemisissä lastensa ja lastenlastensa kanssa näiden sääntöjen puitteissa vai eivätkö ollenkaan.

Juuri näin. Mutta vanhemmat hyväksyvät myös isovanhempien säännöt eivätkä oleta, että heillä on mitään asiaa siihen perhe-elämään. Jos hoitoapua ei tule, jos kesämökille ei voi mennä koska tahansa ja jos rahallista apua ei tarjota, niin siihen ei ole mitään sanomista. Puolin ja toisin tulee ymmärtää, että toisen reviirille ei mennä, vaikka miten olisi kiva viettää kesällä viikko oman perheen kesken Saimaan rannalla. Isovanhempien oikeus omaan elämään ei katoa, vaikka lapset lisääntyvät.

Ilman muuta näin.

T. Edellinen

Vierailija kirjoitti:

Tottakai isovanhemmat määrittelevät itse osaltaan. Eihän se nyt niin mene että kun joku emäntä tyrkkää mukulan maailmaan ,niin yhtäkkiä hän on määräävässä asemassa kaikkiin muihin nähden kiristäen sillä omalla lapsellaan(jota pitäisi rakastaa eikä pitää kiistakapulana ja pelinappulana) jo synnäriltä että kuka saa tehdä ja mitä. 

Nykymaailmassa ei sellaisia vaaroja ole että vaarin kanssa kiikkusyolissa istuminen olisi niin vaarallista ettei sitä saa tehdä.

Kyllä se "emäntä" sen "isännän" kanssa yhdessä saa päättää aika paljon lastensa asioista ja kyllä he ovat määräävässä asemassa kaikkiin muihin nähden, mitä lapseen tulee.

Lapsella kiristäminen voisi olla lähinnä sellaista, että "saat olla lapsen kanssa vain jos ostat uudet vaunut" mutta lapsella kiristäminen ei ole esim. "en halua, että lapsi on teillä yökylässä, kun hän nukkuu kotona niin huonosti".

Vierailija kirjoitti:

Ihan asiallisia kommenttejahan nuo ovat (tosin toi viittaus uskonsotiin tässä yhteydessä jäi kyllä vähän hämäräksi). Aika paljon minusta tosiaan vaadittu, että vanhemmat täysin määrittelevät isovanhempien roolin, eikähän se kuitenkin kompromissi aikuistne ihmisten kesken ole? Oma appiukko auttoi aina kun pystyi, pystyminen oli kiinni siitä, mikä vaihe ryyppyputkesta miloinkin oli meneillään. Ei siinä meikäläisen päätökset "vaarin roolista perheessä" olisi paljoa auttaneet. Ja mitä tulee neuvoihin: esikoisella oli ihottumaa pitkin naamaa ja jalkoja, neuvolan mielestä oli ihan tavallista "kuivaihoisuutta, rasvaa perusrasvalla ja kortisonilla jos iho on rikki", poika oli 3kk. Sitten käytiin moikkaamassa isomummoa, siis mun mummoa ja hänen ekat sanansa olivat, että "voi miten paha maitorupi hällä on, mahtaa olla ikävän tuntuista?"  siltä istumalta varasin yksityisen ihotautilääkärin ja katos ketaletta, ei maito, mutta 4-5 muuta ruoka-aineallergiaa löytyi samantien, jotka minä olin imettämällä hänelle siirtänyt. että kyllä niitä neuvojakin joskus kannattaa kuunnella, oman väsymyksen keskellä ei välttämättä ole itse aina kaikista skarpeimmillaan. Ja ei, en ole isovanhempi, enkä tule olemaan vielä moneen vuoteen, esikoinen on nyt 11v.

No onhan se maitorupi ikävä jos sitä ei hoida. Sinkkivoidetta tai apteekista saatavaa rasvaista voidetta niin useimmiten paranee. Allergioita ja herkkyyksiä pienillä lapsilla on paljon ja niitä ei tarvitse säikähtää, vaan siedättää. Se on nykyajan ajatus, papat ja mammat taas haluaisi poistaa allergiaa aiheuttavat asiat, mutta se taas voi johtaa siihen, että allergia pahenee. Oikeassa oli maitoruvesta, mutta heidän keinonsa hoitaa sitä on väärä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuo ole lapsellista kantaa henkulökohtaisia ongelmiaan lehtien palstoille, kun kyseessä oleva riitapari ei voi kommentoida tilannetta ja lukija ei näin ollen voi tehdä kokonaiskuvaa muodostaakseen mielipidettä.

Hänhän kirjoitti nimimerkillä. Ja kirjoituksessa oli ihan hyviä neuvoja kaikille isovanhemmille. Esimerkiksi vähän itsekeskeisempi mummo tai vaari ei välttämättä tule ajatelleeksi, että vastasyntyneen äidistä tuntuu pahalta, jos hänelle toitotetaan että vauva on täsmälleen isänsä suvun näköinen, eikä lainkaan äidin näköinen. Jos isovanhemmat tajuavat välttää tällaisia kommentteja niin suhde miniään ja lapsenlapsiin voi muodostua paljon paremmaksi. Kaikki voittavat, vai?

On yliherkkyyttä pahoittaa mielensä esim. tuollaisesta kommentista. On lisäksi fakta, että vauvat muistuttavat lähes aina isäänsä. Tämä on evoluution tapa sitouttaa lapsen isä lapsen hoitoon, koska tällöin hän tietää lapsen olevan hänen.

Kukaan ei voi sanoa toiselle että hänen tunteensa ovat yliherkkyyttä.

Toisekseen synnytyksen jälkeen ihminen on tyypillisesti aika herkillä, ja luulisi, että normaali hyväntahtoinen ihminen haluaa välttää pahoittamasta tuoreen äidin mieltä? Ja jos isovanhemmat eivät tajua että tuo voi loukata niin hyvähän se on että joku neuvoo heitä asiassa? Eikö isovanhemmat yleensä halua olla ystävällisiä lapsilleen ja näiden puolisoille? Ei kai heidän ole PAKKO päästä sanomaan tuollaista kommenttia synnytyssairaalassa?

Nyt ymmärrän miksi suomalaiset ovat usein niin kiusallisen hiljaisia. Eihän täällä uskalla suutaan avata kun aina joku pahoittaa mielensä.

Vierailija kirjoitti:

Äidin kirjoitus oli todella asiallinen. Vaikea ymmärtää miten joku voisi olla eri mieltä siitä, että

-neuvoja ei pidä antaa pyytämättä

-tuoreiden vanhempien tunteita pitää kunnioittaa

-vanhemmat päättävät lapsestaan ja ydinperheensä asioista. Isovanhemmat eivät ole neuvotteluosapuoli lastensa perheen asioissa.

En lue hesarin nettikommentteja koska ne ovat yleensä kamalaa kuraa ja niin näköjään tälläkin kertaa. Isovanhemmilla on toki aikaa siellä kommentoida, mikä selittääkin paljon...

Se on käsittämätöntä, että niin moni vielä luulee, että pyytämättä neuvojen antaminen on ihan ok. Ei ole, se on huonoa käytöstä.

Samaa mieltä paitsi ensimmäisestä kohdasta. 

Minusta "neuvoja" voi antaa pyytämättäkin, jos näkee jotain itselle aivan selvää.  Toki pitää olla mahdollisimman hienotunteinen eikä päsmäröivä. 

Usein kuitenkin isovanhemmalla ihan oikeasti voi olla kokemusta pulmatilanteista ja ratkaisuja niihin. Aina ei tuore isä tai äiti osaa kysyä, kun ei edes tiedosta ongelmaa. Mutta tosi delikaattia touhua tämä ja jos ei ole varma, niin mieluummin hiljaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai isovanhemmat määrittelevät itse osaltaan. Eihän se nyt niin mene että kun joku emäntä tyrkkää mukulan maailmaan ,niin yhtäkkiä hän on määräävässä asemassa kaikkiin muihin nähden kiristäen sillä omalla lapsellaan(jota pitäisi rakastaa eikä pitää kiistakapulana ja pelinappulana) jo synnäriltä että kuka saa tehdä ja mitä. 

Nykymaailmassa ei sellaisia vaaroja ole että vaarin kanssa kiikkusyolissa istuminen olisi niin vaarallista ettei sitä saa tehdä.

Kyllä se "emäntä" sen "isännän" kanssa yhdessä saa päättää aika paljon lastensa asioista ja kyllä he ovat määräävässä asemassa kaikkiin muihin nähden, mitä lapseen tulee.

Lapsella kiristäminen voisi olla lähinnä sellaista, että "saat olla lapsen kanssa vain jos ostat uudet vaunut" mutta lapsella kiristäminen ei ole esim. "en halua, että lapsi on teillä yökylässä, kun hän nukkuu kotona niin huonosti".

Juuri näin. Tai jos mummo haukkuu isää tai äitiä ja mestaroi lapselle, että "ei tuo äiti ymmärrä mitään, tuletkos mummolle asumaan" tms niin on ihan luonnollinen seuraus, että tätä mummoa ei tavata kovin usein eikä anneta lasta hoitoon (lapselle on vahingollista kuulla kun omaa vanhempaa haukutaan). Ei se ole kiristämistä vaan mummon oman huonon käytöksen seurausta.

Tosiaan sama pätee kääntäen, eli vanhemmat eivät voi vaatia rahaa, tavaraa tai lastenhoitoapua isovanhemmilta.

Linkki?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuo ole lapsellista kantaa henkulökohtaisia ongelmiaan lehtien palstoille, kun kyseessä oleva riitapari ei voi kommentoida tilannetta ja lukija ei näin ollen voi tehdä kokonaiskuvaa muodostaakseen mielipidettä.

Hänhän kirjoitti nimimerkillä. Ja kirjoituksessa oli ihan hyviä neuvoja kaikille isovanhemmille. Esimerkiksi vähän itsekeskeisempi mummo tai vaari ei välttämättä tule ajatelleeksi, että vastasyntyneen äidistä tuntuu pahalta, jos hänelle toitotetaan että vauva on täsmälleen isänsä suvun näköinen, eikä lainkaan äidin näköinen. Jos isovanhemmat tajuavat välttää tällaisia kommentteja niin suhde miniään ja lapsenlapsiin voi muodostua paljon paremmaksi. Kaikki voittavat, vai?

On yliherkkyyttä pahoittaa mielensä esim. tuollaisesta kommentista. On lisäksi fakta, että vauvat muistuttavat lähes aina isäänsä. Tämä on evoluution tapa sitouttaa lapsen isä lapsen hoitoon, koska tällöin hän tietää lapsen olevan hänen.

Kukaan ei voi sanoa toiselle että hänen tunteensa ovat yliherkkyyttä.

Toisekseen synnytyksen jälkeen ihminen on tyypillisesti aika herkillä, ja luulisi, että normaali hyväntahtoinen ihminen haluaa välttää pahoittamasta tuoreen äidin mieltä? Ja jos isovanhemmat eivät tajua että tuo voi loukata niin hyvähän se on että joku neuvoo heitä asiassa? Eikö isovanhemmat yleensä halua olla ystävällisiä lapsilleen ja näiden puolisoille? Ei kai heidän ole PAKKO päästä sanomaan tuollaista kommenttia synnytyssairaalassa?

Nyt ymmärrän miksi suomalaiset ovat usein niin kiusallisen hiljaisia. Eihän täällä uskalla suutaan avata kun aina joku pahoittaa mielensä.

Tuota...vastasynnyttäneelle äidille ei pidä korostaa, että vauva ei näytä lainkaan häneltä = mitään ei saa koskaan sanoa?

Pikemminkin vaikuttaa siltä, että aina pitäisi olla oikeus sanoa mitä tahansa, koska MULLA ON OIKEUS, tai pahoitetaan mieli niin ettei sanota koskaan mitään eikä tavata lapsenlapsiakaan enää ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai isovanhemmat määrittelevät itse osaltaan. Eihän se nyt niin mene että kun joku emäntä tyrkkää mukulan maailmaan ,niin yhtäkkiä hän on määräävässä asemassa kaikkiin muihin nähden kiristäen sillä omalla lapsellaan(jota pitäisi rakastaa eikä pitää kiistakapulana ja pelinappulana) jo synnäriltä että kuka saa tehdä ja mitä. 

Nykymaailmassa ei sellaisia vaaroja ole että vaarin kanssa kiikkusyolissa istuminen olisi niin vaarallista ettei sitä saa tehdä.

Vanhemmat määräävät säännöt, isovanhemmat toki päättävät ovatko valmiita olemaan tekemisissä lastensa ja lastenlastensa kanssa näiden sääntöjen puitteissa vai eivätkö ollenkaan.

No sitten en ymmärrä itkua. Jos äiti päättää ettei isovanhemmat saa olla lasten kassa tekemisissä, niin se on äidin oma päätös, miksi itkeä että aikuiset ihmiset ei tottele sinua? Tulee sullekin se aika kun lapset ihmettelevät miksei mummon ja papan kanssa ole mitään suhdetta. Toisin kuin nyt luulet, niin se menee sinun piikkiisi, sen tulet näkemään myöhemmin. Sitten tosin on turha enää harmitella kun se lastesi lapsuus meni jo. T: 20, ja 23-vuotiaiden "asten" äiti, jonka lapsilla on hyvät ja läheiset suhteet isovanhempiin, kun me vanhemmt emme pilanneet niitä päsmäröimällä ja eristämällä sukupolvia toisistaan. Tämä nyt vain on fakta, ja sen huomaat liian myöhään.

Lainataan tuo aiempi tähän uudestaan: "Vanhemmat määräävät säännöt, isovanhemmat toki päättävät ovatko valmiita olemaan tekemisissä lastensa ja lastenlastensa kanssa näiden sääntöjen puitteissa vai eivätkö ollenkaan."

Eli kukaan ei sanonut, että äiti haluaa sulkea isovanhemmat pois lastensa elämästä ja tämmöiselle yksipuoliselle eristämiselle ei ymmärrystä löydykään. Jos on tarpeen, vanhemmat voivat asettaa tietyt rajat, esim. alkoholin käytön suhteen tai vierailujen tiheyden suhteen ("nähtäisiinkö viikonloppuna, arki-iltaisin oltaisiin mielellään lapsen kanssa rauhassa"). On selvää, että jos näiden rajojen suhteen tulee ristiriitoja, voivat välit viiletä/katketa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös tuo ole lapsellista kantaa henkulökohtaisia ongelmiaan lehtien palstoille, kun kyseessä oleva riitapari ei voi kommentoida tilannetta ja lukija ei näin ollen voi tehdä kokonaiskuvaa muodostaakseen mielipidettä.

Hänhän kirjoitti nimimerkillä. Ja kirjoituksessa oli ihan hyviä neuvoja kaikille isovanhemmille. Esimerkiksi vähän itsekeskeisempi mummo tai vaari ei välttämättä tule ajatelleeksi, että vastasyntyneen äidistä tuntuu pahalta, jos hänelle toitotetaan että vauva on täsmälleen isänsä suvun näköinen, eikä lainkaan äidin näköinen. Jos isovanhemmat tajuavat välttää tällaisia kommentteja niin suhde miniään ja lapsenlapsiin voi muodostua paljon paremmaksi. Kaikki voittavat, vai?

Juuri siksi tulee korostaa, että lapsessa ei ole ollenkaan meidän suvun piirteitä, meillä ei ole ketään noin tummahipiäistä. Kyllä lapsesta näkee, että on äitinsä kautta tullutta näköä.

Tai sitten voi sanoa vauvaa suloiseksi tai vaikka ihan vauvan näköiseksi ja pitää muuten turpansa kiinni. Sinunkaan ei ole mikään pakko vttuilla ja loukata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidin kirjoitus oli todella asiallinen. Vaikea ymmärtää miten joku voisi olla eri mieltä siitä, että

-neuvoja ei pidä antaa pyytämättä

-tuoreiden vanhempien tunteita pitää kunnioittaa

-vanhemmat päättävät lapsestaan ja ydinperheensä asioista. Isovanhemmat eivät ole neuvotteluosapuoli lastensa perheen asioissa.

En lue hesarin nettikommentteja koska ne ovat yleensä kamalaa kuraa ja niin näköjään tälläkin kertaa. Isovanhemmilla on toki aikaa siellä kommentoida, mikä selittääkin paljon...

Se on käsittämätöntä, että niin moni vielä luulee, että pyytämättä neuvojen antaminen on ihan ok. Ei ole, se on huonoa käytöstä.

Jos näkee että oma lapsi on hukassa vanhemmuutensa kanssa, on ihan normaalia neuvoa. Saatesanoiksi voi sanoa, että näin sinun kanssasi toimin. Lapsi tehköön siitä omat johtopäätöksensä.[/

Eli pointtisi on se, että isovanhempi on osannut olla vanhempi ja lapsi ei osaa. Nykyvanhemmat ovat ihan tutkimusten mukaankin jo liiankin tunnollisia vanhempia, lukeneita ja tiedostavia ja suurin osa vanhemmista hoitaa tonttinsa todella hyvin. Nykyään samaisten tutkimusten mukaan myös lasten kanssa ollaankin paljon enemmän kuin ennen. Eli en usko, että keskimäärin nykyvanhemmat tarvitsevat jatkuvaa asioihin puuttumista. Itselläni on tästä myös kokemusta. Olen todella tunnollinen äiti ja jo isoilla lapsillani menee todella hyvin. Siitä huolimatta, kun lapset olivat pieniä ja pienellä ikäerolla, anoppi motkotti aivan kaikesta, kun lapsemme olivat pieniä ja sekaantui ihan joka asiaan. Minusta tuntui siltä, että kaikista tärkeintä on osoittaa, että hän oli täydellinen äiti ja minä olen huono, joka vaatii jatkuvaa opettamista ihan kaikissa asioissa. Anoppi on luonteeltaan vielä tosi kilpailullinen ja sitä mieltä, että kukaan muu tyttö tai nainen ei ole mitään paitsi hän ja hänen omat tyttärensä. Eli tämä mopotus toki koski kaikkia muitakin naisia kuin vaan minua. Mutta raskasta oli. Jälkeenpäin ajatellen olisi pitänyt olla itsekkäämpi ja nauttia lapsista enemmän ja sanoa paljon useammin, että meille ei nyt sovi tulla passattavaksi ja kotkottamaan kaikesta😉. Mutta toki anoppejakin on joka lähtöön. Täytyy vaan ymmärtää, että jos toisella on raskas anoppi ja toisella ihana, niin ei voi näiltä kahdelta miniältä vaatia samaa suhdetta anoppiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äidin kirjoitus oli todella asiallinen. Vaikea ymmärtää miten joku voisi olla eri mieltä siitä, että

-neuvoja ei pidä antaa pyytämättä

-tuoreiden vanhempien tunteita pitää kunnioittaa

-vanhemmat päättävät lapsestaan ja ydinperheensä asioista. Isovanhemmat eivät ole neuvotteluosapuoli lastensa perheen asioissa.

En lue hesarin nettikommentteja koska ne ovat yleensä kamalaa kuraa ja niin näköjään tälläkin kertaa. Isovanhemmilla on toki aikaa siellä kommentoida, mikä selittääkin paljon...

Se on käsittämätöntä, että niin moni vielä luulee, että pyytämättä neuvojen antaminen on ihan ok. Ei ole, se on huonoa käytöstä.

Samaa mieltä paitsi ensimmäisestä kohdasta. 

Minusta "neuvoja" voi antaa pyytämättäkin, jos näkee jotain itselle aivan selvää.  Toki pitää olla mahdollisimman hienotunteinen eikä päsmäröivä. 

Usein kuitenkin isovanhemmalla ihan oikeasti voi olla kokemusta pulmatilanteista ja ratkaisuja niihin. Aina ei tuore isä tai äiti osaa kysyä, kun ei edes tiedosta ongelmaa. Mutta tosi delikaattia touhua tämä ja jos ei ole varma, niin mieluummin hiljaa. 

Ei voi. Se on loukkaavaa. Huonoa käytöstä.

Ja 99-prosenttisesti ne isovanhempien neuvot on vanhentuneita tai outoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai isovanhemmat määrittelevät itse osaltaan. Eihän se nyt niin mene että kun joku emäntä tyrkkää mukulan maailmaan ,niin yhtäkkiä hän on määräävässä asemassa kaikkiin muihin nähden kiristäen sillä omalla lapsellaan(jota pitäisi rakastaa eikä pitää kiistakapulana ja pelinappulana) jo synnäriltä että kuka saa tehdä ja mitä. 

Nykymaailmassa ei sellaisia vaaroja ole että vaarin kanssa kiikkusyolissa istuminen olisi niin vaarallista ettei sitä saa tehdä.

Vanhemmat määräävät säännöt, isovanhemmat toki päättävät ovatko valmiita olemaan tekemisissä lastensa ja lastenlastensa kanssa näiden sääntöjen puitteissa vai eivätkö ollenkaan.

Juuri näin. Mutta vanhemmat hyväksyvät myös isovanhempien säännöt eivätkä oleta, että heillä on mitään asiaa siihen perhe-elämään. Jos hoitoapua ei tule, jos kesämökille ei voi mennä koska tahansa ja jos rahallista apua ei tarjota, niin siihen ei ole mitään sanomista. Puolin ja toisin tulee ymmärtää, että toisen reviirille ei mennä, vaikka miten olisi kiva viettää kesällä viikko oman perheen kesken Saimaan rannalla. Isovanhempien oikeus omaan elämään ei katoa, vaikka lapset lisääntyvät.

Kukaan ei ole ollut vailla kuppaista mökkiäsi tai roposiasi.

Eipä tietenkään. Muuten vain miniä haluaa pitää mökillä rapujuhlia kavereilleen kuten ennenkin, mutta sellainen ei lapsen syntymän jälkeen enää käy. Siinä perheet asettavat rajoja toisilleen ja meillä yksi raja on mökin käyttämisessä. Se ei ole sukumökki kuten ei ole lapsenlapsi mikään suvun lapsenlapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tottakai isovanhemmat määrittelevät itse osaltaan. Eihän se nyt niin mene että kun joku emäntä tyrkkää mukulan maailmaan ,niin yhtäkkiä hän on määräävässä asemassa kaikkiin muihin nähden kiristäen sillä omalla lapsellaan(jota pitäisi rakastaa eikä pitää kiistakapulana ja pelinappulana) jo synnäriltä että kuka saa tehdä ja mitä. 

Nykymaailmassa ei sellaisia vaaroja ole että vaarin kanssa kiikkusyolissa istuminen olisi niin vaarallista ettei sitä saa tehdä.

Vanhemmat määräävät säännöt, isovanhemmat toki päättävät ovatko valmiita olemaan tekemisissä lastensa ja lastenlastensa kanssa näiden sääntöjen puitteissa vai eivätkö ollenkaan.

Juuri näin. Mutta vanhemmat hyväksyvät myös isovanhempien säännöt eivätkä oleta, että heillä on mitään asiaa siihen perhe-elämään. Jos hoitoapua ei tule, jos kesämökille ei voi mennä koska tahansa ja jos rahallista apua ei tarjota, niin siihen ei ole mitään sanomista. Puolin ja toisin tulee ymmärtää, että toisen reviirille ei mennä, vaikka miten olisi kiva viettää kesällä viikko oman perheen kesken Saimaan rannalla. Isovanhempien oikeus omaan elämään ei katoa, vaikka lapset lisääntyvät.

Mikään terve ihmissuhde ei pohjaudu kiristykseen tai uhkailuun.

Eikä henkisesti terve ihminen saa ihmissuhteita vain lahjomalla. Surullista elämää elät.