Lue keskustelun säännöt.
HS: Vain joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen on enää normaalipainoinen
25.09.2019 |
Järkyttävää. Ja samaan aikaan lihavuuspositiivisuus on vain lisääntynyt. Lihavuus on sairaus ja sellaisena siihen pitäisi suhtautua.
Kommentit (649)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse hoikka neljän lapsen äiti. Minua harmittaa kuinka minua kuvaillaan ”luonnostaan hoikaksi”, ei kai sitä kukaan ole. Minulla on ”luonnostaan” terveelliset ruokailutottumukset, varmaankin kotoa pitkälti opittuja. Makeaa en syö niinkään painon vaan hampaiden vuoksi, kotoa opittua sekin. Liikunta hyvin pitkälti arkiliikuntaa. Laiharilla en ole koskan ollut, en edes lasten jälkeen.
En minäkään hoikka olisi jos söisin sipsiä ja karkkia kokoajan. Olen vain oppinut normaaliin annoskokoon, ruokalilurytmiin ja ruokiin jo lapsena. Lapseni ovat myös samanlaisia hoikkia, kiitos ruokailutottumusten. Kyse on elämäntavasta, jonka jotkut oppivat ja jotkut eivät.
Mikset ole vaan tyytyväinen, että olet normaalipainoinen eikä sinun ole täytynyt ikinä laihduttaa?
En minäkään syö karkkia ja sipsiä koko ajan, mutta en enää tunnista oikeaa annoskokoa ja syön liikaa enkä aina pysty lopettamaan. Lapsenikin ovat hoikkia ja syövät terveellisesti.
Aloin itse keräämään painoa traumaattisten tapahtumien seurauksena.
Mistä päättelit, etten olisi tyytyväinen siihen, että olen normaalipainoinen? Missä niin kirjoitin? Todellakin olen tyytyväinen ja kiitollinen, että vanhempani opettivat jo kotona oikeat ruokailutottumukset.
Etkö sitten ole luonnostaan hoikka, kun sinun ei tarvitse kamppailla painon kanssa?
Aika monet ylipainoisetkin syövät terveellisesti, mutta silti joutuvat kamppailemaan. Sitä terveellistäkin kun on helppo syödä liikaa.
Ei ole olemassa "luonnostaan hoikkia", sen sijaan on olemassa biologinen paino, johon elimistö pyrkii. Tämä on geneettistä. Hoikkuus on nykyajan kauneus ihanteen mukainen ajattelutapa johon meidät on aivopesty.Normaali paino on eri asia, ja tarkoittaa bmi 25 tai alle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli taannoin pitkä ketju siitä tallien painorajoista. Sielläkin tuli vastaan moneen kertaan se, miten vääristynyt ja hämärtynyt monen käsitys normaalipainosta alkaa olla. Moni kirjoitti ketjuun fiksujakin juttuja, mutta aika moni yritti todistella 160-170cm pitkän ja 80-kiloisen naisen olevan "vain pikkuisen pullukka" tai "normaalipainoinen.
Nyrkkeilijä Eva Wahlström painaa 59 kiloa ja on 168cm. Wahlström ottelee painoluokassa, jossa 5% painonpudotusta ennen kisoja pidetään terveellisenä, eli kauden ulkopuolellakaan tuskin painaa paljoa enemmän. 5% 59kg:sta on 2.9 kiloa. 2018 lopettanut EM-tason painonnostaja ja seitsenkertainen suomenmestari Jenni Puputti painoi kisakunnossa 58kg ja on keskimittainen. Aktiiviuraa vetävä MM-tason painonnostaja, myös keskimittainen Jenni Ilmarinen on 76kg ja kolmoisnoston ennätys 219 kiloa, eli siinäpä näkyy mistä painoa kertyy. Kolminkertainen maailmanmestari, fitness -urheilija Hanna Skyttä on 42 -vuotias, kisaa alle 170cm:n luokassa, painaa kisakaudella alle 60kg ja kauden ulkopuolella 5-8kg enemmän. Siitä saa mittakaavaa siihen, kuinka iso se 160-170cm pitkä ja 80g painava nainen on. Vaikka olisi aktiiviurheilijakin, niin aika mörssäri saa olla että pelkällä lihaksella saa sen 80kg.
En ymmärrä, miksi tämä paino-ongelma koetaan joksikin tabuksi ja miksi sitä ei saisi sanoa ääneen. Ei tupakointikaan ole terveellistä, ja niinpä tupakkaa verotetaan ja sen tupruttelupaikkoja rajoitetaan. Jo siksikin, että jostain pitää kerätä rahat tupakoinnin (passiivisen ja aktiivisen) tuottamien vaivojen hoitoon. Samaten pitäisi verottaa ronskisti enemmän eineksia, pikaruokaa ja muuta piilorasva-piilosokeri -tavaraa. Sai Suomessa joskus ajaa autollakin miten sattui ja olla käyttämättä turvavyötä. Sitten lanseerattiin turvavyöpakko, lasten turvaistuimet, nopeusrajoitukset ja sakot niille, jotka jättävät noudattamatta. Niin saatiin liikennekuolemien ja onnettomuuksissa tulleiden pysyvien vammojen määrä laskuun. Samaa pitäisi nyt soveltaa tähän painokysymykseen.
Koska liikapaino on OIRE, ei itse juurisyy liikasyöntiin.
Vierailija kirjoitti:
Työpaikallamme on meitä normaalipainoisia naisia kaksi. Olemme molemmat noin nelikymppisiä. Muut naiset, heitä on noin kymmenen, iältään 30-60 vuotiaita, ovat ylipainoisia. Ainoita, joita huomautellaan painosta ja syömisestä, ollaan me hoikat. Pitäisi syödä enemmän ja ottaa joka kerta se pulla ja jos otat sen pullan niin pitäisi ottaa vielä toinenkin niin he ylipainoisetkin ottavat. Meidän työpaikalla, kun on joka päivä pullaa tarjolla. Ja se kommentointi, odottakaa, kun tulee ikää lisää niin alkaa se paino teilläkin nousta. Ja ota nyt toinen pulla, kun olet niin laiha. Nälkäkurki. Epänormaali.
Ja niin me kaikki odotetaan, että milloin se paino nousee. On odotettu ja odotettu ja odotetaan vieläkin. Ei ole vielä noussut ja pullan tuputus jatkuu. Tai no, osalla on noussut ja nousee koko ajan, paitsi meillä hoikilla.
Jos mahdollista, käyn kahvitauolla eri aikaan kuin muut. En jaksa enää kuunnella, kun kehopositiiviset pulla suussa mussuttavat painostani.
Entä jos minä huomauttelisin heidän syömisestään ja painostaan..
Olen hoikka mies (noin 172 cm ja 60 kg) ja minullekin on muistettu sanoa, että lihot se sinäkin kun ikää tulee, sanojat ovat olleet näitä paksuja. Milloinhan se paisuminen alkaa kun olen jo 37-vuotias, painoin saman verran kun menin armeijaan vuonna 2000.
Vierailija kirjoitti:
Täällä oli taannoin pitkä ketju siitä tallien painorajoista. Sielläkin tuli vastaan moneen kertaan se, miten vääristynyt ja hämärtynyt monen käsitys normaalipainosta alkaa olla. Moni kirjoitti ketjuun fiksujakin juttuja, mutta aika moni yritti todistella 160-170cm pitkän ja 80-kiloisen naisen olevan "vain pikkuisen pullukka" tai "normaalipainoinen.
Nyrkkeilijä Eva Wahlström painaa 59 kiloa ja on 168cm. Wahlström ottelee painoluokassa, jossa 5% painonpudotusta ennen kisoja pidetään terveellisenä, eli kauden ulkopuolellakaan tuskin painaa paljoa enemmän. 5% 59kg:sta on 2.9 kiloa. 2018 lopettanut EM-tason painonnostaja ja seitsenkertainen suomenmestari Jenni Puputti painoi kisakunnossa 58kg ja on keskimittainen. Aktiiviuraa vetävä MM-tason painonnostaja, myös keskimittainen Jenni Ilmarinen on 76kg ja kolmoisnoston ennätys 219 kiloa, eli siinäpä näkyy mistä painoa kertyy. Kolminkertainen maailmanmestari, fitness -urheilija Hanna Skyttä on 42 -vuotias, kisaa alle 170cm:n luokassa, painaa kisakaudella alle 60kg ja kauden ulkopuolella 5-8kg enemmän. Siitä saa mittakaavaa siihen, kuinka iso se 160-170cm pitkä ja 80g painava nainen on. Vaikka olisi aktiiviurheilijakin, niin aika mörssäri saa olla että pelkällä lihaksella saa sen 80kg.
En ymmärrä, miksi tämä paino-ongelma koetaan joksikin tabuksi ja miksi sitä ei saisi sanoa ääneen. Ei tupakointikaan ole terveellistä, ja niinpä tupakkaa verotetaan ja sen tupruttelupaikkoja rajoitetaan. Jo siksikin, että jostain pitää kerätä rahat tupakoinnin (passiivisen ja aktiivisen) tuottamien vaivojen hoitoon. Samaten pitäisi verottaa ronskisti enemmän eineksia, pikaruokaa ja muuta piilorasva-piilosokeri -tavaraa. Sai Suomessa joskus ajaa autollakin miten sattui ja olla käyttämättä turvavyötä. Sitten lanseerattiin turvavyöpakko, lasten turvaistuimet, nopeusrajoitukset ja sakot niille, jotka jättävät noudattamatta. Niin saatiin liikennekuolemien ja onnettomuuksissa tulleiden pysyvien vammojen määrä laskuun. Samaa pitäisi nyt soveltaa tähän painokysymykseen.
Lisätäksesi ymmärrystä lue tämä tutkimus: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1568163715300428?via…
On 100% selvää, että sosiaalinen stressi lyhentää telomeerejä, joiden lyhentyminen aiheuttaa monenlaisia sairauksia syövistä lähtien.
Näin ollen, mitä enemmän lihavia diskriminoidaan, leimataan esisairaiksi, yhteiskunnan loisiksi, sitä enemmän leimaajat ovat niitä jotka sairastuttavat yksilön, eikä lihavuus. Lihavuus ei edelleenkään tiedetä aiheuttavan yhtään sairautta, mutta lisää toki riskiä siinä missä muutkin korreloidut riskitekijät. Toisin kuin esimerkiksi fluoratut yhdisteet tiedetään kausaalisesti lisäävän monia sairauksia autoimmuunisairauksista lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Jep ja sitten normaalipainoisena saa kokoajan kuulla kettuilua "anoreksiasta". En tiedä johtuuko ylipainoisten kateudesta vai ovatko oikeasti niin sokeita omalle ja muiden ylipainolle.
Kun itse olin nelikymppisenä normaalipainoinen, niin lääkäri työterveydessä valitetti painostani. Varmaan se on sitten niin, ettei koskaan ole hyvä. Aina on joko liian lihava tai liian laiha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkyttävää että kehdataan tässä ilmastokriisissä porsastella itsensä ylipainoiseksi. Hävetkää.
Valtiollakaan ei varmaan mene niin hyvin että olisi varaa hoitaa lihavuudesta johtuvia sairauksia.
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää että kehdataan tässä ilmastokriisissä porsastella itsensä ylipainoiseksi. Hävetkää.
Valtiollakaan ei varmaan mene niin hyvin että olisi varaa hoitaa lihavuudesta johtuvia sairauksia.
Lihavuuden aiheuttamat kustannukset ovat 1% luokkaa. Mielenterveydestä johtuvat kustannukset ovat noin 50x suuremmat. Mielenterveyskin on oma valinta, sillä koska tiedetään, että stressi voi sairaustuttaa, miksi stressaat? Tai miksi liikut, jos voit liikunnalla rikkoa itsesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän ihmisiä jotka syövät näin: aamupalaksi puuroa, lounaaksi leivät, kahvin kanssa pulla, päivälliseksi pastaa, iltapalaksi puuroa/leipä.
Lääkäri ja ravitsemusterapeutti nyökyttää päätään että tosi hyvä, ihan suositusten mukaista. Kyllä nyt yhden pullan verran pitää voida herkutellakin.
Todellisuus, monen monen monen ihmisen kohdalla, on lähete laihdutusleikkaukseen. Tällä suositusten mukaisella ruokavaliolla pääsee laihdutusleikkaukseen! Ja se ei olekaan ihan mikään pieni ylipaino enää, vaan sairaalloinen ja usein seurana on myös 2-tyypin diabetes, ihopoimujen hiivaa, nivelkipuja, tuhoutuneet polvet ja lonkat jne.
Leikkauksen jälkeen paino hetken putoaa, diabeteskin "parantuu". Mutta jännä juttu, kun se itsekuri ei riitäkään pitämään annoskokoa pikkukupissa. Vatsantyngät venyy, jokunen vuosi ja ollaan takaisin vähän edellistä suuremmassa painoissa. Lisäksi vitamiininpuutokset ja ravinteiden imeytymishäiriö, kun suolistosta poistettu tärkeitä osia. Sokerin imeytyminen on niin tehokkaasti hoidettu suolistossamme että sitä tuo leikkaus ei haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse hoikka neljän lapsen äiti. Minua harmittaa kuinka minua kuvaillaan ”luonnostaan hoikaksi”, ei kai sitä kukaan ole. Minulla on ”luonnostaan” terveelliset ruokailutottumukset, varmaankin kotoa pitkälti opittuja. Makeaa en syö niinkään painon vaan hampaiden vuoksi, kotoa opittua sekin. Liikunta hyvin pitkälti arkiliikuntaa. Laiharilla en ole koskan ollut, en edes lasten jälkeen.
En minäkään hoikka olisi jos söisin sipsiä ja karkkia kokoajan. Olen vain oppinut normaaliin annoskokoon, ruokalilurytmiin ja ruokiin jo lapsena. Lapseni ovat myös samanlaisia hoikkia, kiitos ruokailutottumusten. Kyse on elämäntavasta, jonka jotkut oppivat ja jotkut eivät.
Mikset ole vaan tyytyväinen, että olet normaalipainoinen eikä sinun ole täytynyt ikinä laihduttaa?
En minäkään syö karkkia ja sipsiä koko ajan, mutta en enää tunnista oikeaa annoskokoa ja syön liikaa enkä aina pysty lopettamaan. Lapsenikin ovat hoikkia ja syövät terveellisesti.
Aloin itse keräämään painoa traumaattisten tapahtumien seurauksena.
Mistä päättelit, etten olisi tyytyväinen siihen, että olen normaalipainoinen? Missä niin kirjoitin? Todellakin olen tyytyväinen ja kiitollinen, että vanhempani opettivat jo kotona oikeat ruokailutottumukset.
Etkö sitten ole luonnostaan hoikka, kun sinun ei tarvitse kamppailla painon kanssa?
Aika monet ylipainoisetkin syövät terveellisesti, mutta silti joutuvat kamppailemaan. Sitä terveellistäkin kun on helppo syödä liikaa.
Minun ei tarvitse kamppailla painon kanssa, koska syön järkevästi ja kulutan ilmeisesti saman verran kun syön. En ole hoikka luonnostaan, vaan Olen oppinut syömään näin jo kotoani lapsuudessa, joten en varsinaisesti ajattele koska syömisiäni, se tulee selkäytimestä. En olisi hoikka jos en söisi näin.Aika kamalaa jos ruokailu ja kamppailu ylipäänsä pitää liittää yhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään painonhallinta ei ole helppoa, ainakaan kaikille. Monet asiat nyt vain ovat vaikeita ja vaativat ponnistelua ja itsekuria. Jos haluaa kehittyä jossakin, on oltava valmis näkemään vaivaa. Jos haluat oppia soittamaan pianoa, on harjoiteltava ahkerasti ja hyväksyttävä se, että oppimiseen menee oma aikansa ja sen lisäksi taitoa on pidettävä yllä harjoittelemalla.
Kun elämme maailmassa, jossa kaikki luontainen aktiivisuus (raskas fyysinen työ, jalan liikkuminen, talon ylläpito puiden pilkkomisineen, veden kantamisineen ja käsin pyykkäämisineen) on yhtäkkiä hävinnyt ja kaloripitoista ruokaa on tarjolla koko ajan, on opittava suhtautumaan kehon terveenä pitämiseen uudella tavalla. Se vaatii aktiivista ponnistelua, vaikka moni ei sitä halua tunnustaa eikä ole siihen valmis. Helppo ja liian mukava elämä tekee meistä sairaita.
Hyvin monet tekevät edelleen raskasta ruumiillista työtä ihan täällä Suomessa. Kohta on taas lähdettävä hikoilemaan, lihavana en kykenisi tuohon työhön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on kulttuurissa.
Länsimaisessa kulttuurissa ruoka on harrastus, viihde ja päihde.
Hyvin monessa muussa kulttuurissa ruoka on ravintoa.
Hyvin pientä osaa ihmisistä on siunattu geeneillä, että saa syödä mitä haluaa eikä liho. Itse olin ennen sellainen, kun tuli 30 mittariin alkoi aineenvaihdunta hidastua. Nykyään pätkäpaastoan 5-7päivää viikosta (pidän noina päivinä 16h paaston vuorokausi, ei muita toimenpiteitä) jotta paino ei nouse. Ja lähtökohtaisesti syön terveellisesti mutta liikaa.
Länsimaiset ihmiset syövät liikaa. Hyvä esimerkki mieheni joka on tosi lihaksikas, tekee fyysistä raskasta työtä ja syö ehkä kaksi kertaa sen mitä minä (170cm 60kg). Mieheni on ylipainoinen ja keskivartalolihava. Hänenkään kulutuksena ei riitä vaikka liikkuu päivittäin työkseen 7 tuntia.
Minusta se ei ole ihmisen vika vaan kulttuurin, kapitalismin... tämän ajatuksen joka meihin on istutettu jossa ruoka on menettänyt sen todellisen merkityksen. Samasta syystä syntyy valtavat määrät biojätettä.
Tsemppiä kaikille asian kanssa painiville. Minusta ratkaisu on nähdä että syy on järjestelmässä ja kieltäytyä olemasta osa rahantekokonetta jota ruokateollisuudeksi kutsutaan. Ruoasta voi ja saa silti nauttia, mutta jos näkee järjestelmän järjettömyyden, se auttaa itseään kohtuuden saavuttamisessa.
No tämä menee jo naurettavan puolelle! Kapitalismi on syyllinen ylipainoon? Ihan paras tekosyy ja yritys työntää vastuu jollekin muulle.
Onhan se tietyllä tavalla totta, että kapitalismi vaatii kilpailua ja kulutuksen kasvua toimiakseen kunnolla. Telkkarissa ja radiossa pyörii pikaruokaloiden mainokset, kaupat mainostavat herkkuja, alkoholijuomamainoksia...ja kaikki nämä tunteisiin vetoavia mainoksia.
Vakiovastaus on tietysti, että ei ole pakko ostaa. Asia ei tosiaan ole näin yksinkertainen. Esimerkiksi omassa lapsuudenkodissani ruoka oli elämän lähtökohta tai asioita juhlittiin tai lohdutettiin ruoalla eli ruoka oli kaiken keskipisteessä. Ruoka oli hyvää perusruokaa, mutta suhtautuminen siihen oli vääränlainen, ymmärrän sen nyt vanhempana. Koska ruokaan oli niin voimakas tunneside, ja on vieläkin, tuli helposti syötyä liikaa ja aikuisena myös roskaruokaa ja herkkuja. Olen ajatellut miten paljon helpompaa elämä olisi ollut kun ruokaopit olisi saanut jostain nuukailevasta pohjalaisperheestä jossa tosiaan on syöty vain hengissä pysymiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep ja sitten normaalipainoisena saa kokoajan kuulla kettuilua "anoreksiasta". En tiedä johtuuko ylipainoisten kateudesta vai ovatko oikeasti niin sokeita omalle ja muiden ylipainolle.
Kun itse olin nelikymppisenä normaalipainoinen, niin lääkäri työterveydessä valitetti painostani. Varmaan se on sitten niin, ettei koskaan ole hyvä. Aina on joko liian lihava tai liian laiha.
Ihan mielenkiinnosta, että mitä lääkäri tarkalleen ottaen valitti normaalipainostasi? Kuulostaa aika mielenkiintoiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on kulttuurissa.
Länsimaisessa kulttuurissa ruoka on harrastus, viihde ja päihde.
Hyvin monessa muussa kulttuurissa ruoka on ravintoa.
Hyvin pientä osaa ihmisistä on siunattu geeneillä, että saa syödä mitä haluaa eikä liho. Itse olin ennen sellainen, kun tuli 30 mittariin alkoi aineenvaihdunta hidastua. Nykyään pätkäpaastoan 5-7päivää viikosta (pidän noina päivinä 16h paaston vuorokausi, ei muita toimenpiteitä) jotta paino ei nouse. Ja lähtökohtaisesti syön terveellisesti mutta liikaa.
Länsimaiset ihmiset syövät liikaa. Hyvä esimerkki mieheni joka on tosi lihaksikas, tekee fyysistä raskasta työtä ja syö ehkä kaksi kertaa sen mitä minä (170cm 60kg). Mieheni on ylipainoinen ja keskivartalolihava. Hänenkään kulutuksena ei riitä vaikka liikkuu päivittäin työkseen 7 tuntia.
Minusta se ei ole ihmisen vika vaan kulttuurin, kapitalismin... tämän ajatuksen joka meihin on istutettu jossa ruoka on menettänyt sen todellisen merkityksen. Samasta syystä syntyy valtavat määrät biojätettä.
Tsemppiä kaikille asian kanssa painiville. Minusta ratkaisu on nähdä että syy on järjestelmässä ja kieltäytyä olemasta osa rahantekokonetta jota ruokateollisuudeksi kutsutaan. Ruoasta voi ja saa silti nauttia, mutta jos näkee järjestelmän järjettömyyden, se auttaa itseään kohtuuden saavuttamisessa.
No tämä menee jo naurettavan puolelle! Kapitalismi on syyllinen ylipainoon? Ihan paras tekosyy ja yritys työntää vastuu jollekin muulle.
no on se siinä mielessä, että sosialistisissa maissa nääntyy nälkään :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työpaikallamme on meitä normaalipainoisia naisia kaksi. Olemme molemmat noin nelikymppisiä. Muut naiset, heitä on noin kymmenen, iältään 30-60 vuotiaita, ovat ylipainoisia. Ainoita, joita huomautellaan painosta ja syömisestä, ollaan me hoikat. Pitäisi syödä enemmän ja ottaa joka kerta se pulla ja jos otat sen pullan niin pitäisi ottaa vielä toinenkin niin he ylipainoisetkin ottavat. Meidän työpaikalla, kun on joka päivä pullaa tarjolla. Ja se kommentointi, odottakaa, kun tulee ikää lisää niin alkaa se paino teilläkin nousta. Ja ota nyt toinen pulla, kun olet niin laiha. Nälkäkurki. Epänormaali.
Ja niin me kaikki odotetaan, että milloin se paino nousee. On odotettu ja odotettu ja odotetaan vieläkin. Ei ole vielä noussut ja pullan tuputus jatkuu. Tai no, osalla on noussut ja nousee koko ajan, paitsi meillä hoikilla.
Jos mahdollista, käyn kahvitauolla eri aikaan kuin muut. En jaksa enää kuunnella, kun kehopositiiviset pulla suussa mussuttavat painostani.
Entä jos minä huomauttelisin heidän syömisestään ja painostaan..
Olen hoikka mies (noin 172 cm ja 60 kg) ja minullekin on muistettu sanoa, että lihot se sinäkin kun ikää tulee, sanojat ovat olleet näitä paksuja. Milloinhan se paisuminen alkaa kun olen jo 37-vuotias, painoin saman verran kun menin armeijaan vuonna 2000.
Sitte ku tulee andropaussi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep ja sitten normaalipainoisena saa kokoajan kuulla kettuilua "anoreksiasta". En tiedä johtuuko ylipainoisten kateudesta vai ovatko oikeasti niin sokeita omalle ja muiden ylipainolle.
Kun itse olin nelikymppisenä normaalipainoinen, niin lääkäri työterveydessä valitetti painostani. Varmaan se on sitten niin, ettei koskaan ole hyvä. Aina on joko liian lihava tai liian laiha.
Ihan mielenkiinnosta, että mitä lääkäri tarkalleen ottaen valitti normaalipainostasi? Kuulostaa aika mielenkiintoiselta.
En ole tuo vastaaja mutta minuakin on työterveyslääkäri varoitellut painon noususta. Siis tyyliin ”olet vielä normaalipainoinen, mutta nyt kannattaa ruveta viimeistään miettimään mitä syö! Ota joskus omena suklaapatukan sijaan!” En tiedä mistä tuon repi, BMI oli 23.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep ja sitten normaalipainoisena saa kokoajan kuulla kettuilua "anoreksiasta". En tiedä johtuuko ylipainoisten kateudesta vai ovatko oikeasti niin sokeita omalle ja muiden ylipainolle.
Kun itse olin nelikymppisenä normaalipainoinen, niin lääkäri työterveydessä valitetti painostani. Varmaan se on sitten niin, ettei koskaan ole hyvä. Aina on joko liian lihava tai liian laiha.
Ihan mielenkiinnosta, että mitä lääkäri tarkalleen ottaen valitti normaalipainostasi? Kuulostaa aika mielenkiintoiselta.
Sanoi, että voisin olla muutaman kilon laihempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen itse hoikka neljän lapsen äiti. Minua harmittaa kuinka minua kuvaillaan ”luonnostaan hoikaksi”, ei kai sitä kukaan ole. Minulla on ”luonnostaan” terveelliset ruokailutottumukset, varmaankin kotoa pitkälti opittuja. Makeaa en syö niinkään painon vaan hampaiden vuoksi, kotoa opittua sekin. Liikunta hyvin pitkälti arkiliikuntaa. Laiharilla en ole koskan ollut, en edes lasten jälkeen.
En minäkään hoikka olisi jos söisin sipsiä ja karkkia kokoajan. Olen vain oppinut normaaliin annoskokoon, ruokalilurytmiin ja ruokiin jo lapsena. Lapseni ovat myös samanlaisia hoikkia, kiitos ruokailutottumusten. Kyse on elämäntavasta, jonka jotkut oppivat ja jotkut eivät.
Mikset ole vaan tyytyväinen, että olet normaalipainoinen eikä sinun ole täytynyt ikinä laihduttaa?
En minäkään syö karkkia ja sipsiä koko ajan, mutta en enää tunnista oikeaa annoskokoa ja syön liikaa enkä aina pysty lopettamaan. Lapsenikin ovat hoikkia ja syövät terveellisesti.
Aloin itse keräämään painoa traumaattisten tapahtumien seurauksena.
Mistä päättelit, etten olisi tyytyväinen siihen, että olen normaalipainoinen? Missä niin kirjoitin? Todellakin olen tyytyväinen ja kiitollinen, että vanhempani opettivat jo kotona oikeat ruokailutottumukset.
Etkö sitten ole luonnostaan hoikka, kun sinun ei tarvitse kamppailla painon kanssa?
Aika monet ylipainoisetkin syövät terveellisesti, mutta silti joutuvat kamppailemaan. Sitä terveellistäkin kun on helppo syödä liikaa.
Minun ei tarvitse kamppailla painon kanssa, koska syön järkevästi ja kulutan ilmeisesti saman verran kun syön. En ole hoikka luonnostaan, vaan Olen oppinut syömään näin jo kotoani lapsuudessa, joten en varsinaisesti ajattele koska syömisiäni, se tulee selkäytimestä. En olisi hoikka jos en söisi näin.Aika kamalaa jos ruokailu ja kamppailu ylipäänsä pitää liittää yhteen.
Niin eikö se ole surullista, että jo aika suuri osa ihmisistä joutuu kamppailemaan. Minäkin opin syömään terveellisesti kotona, mutta silti jokainen päivä on nykyään kamppailua siitä, että paljonko otan ruokaa. Ja se voi olla ihan sitä terveellistä ruokaa, ei mitään herkkuja. Jossain välissä meidän tiet lähti eri suuntaan, olisiko silloin kun aloin pakonomaisesti laihduttamaan täyttääkseni kauneusihanteet ja samalla menetin sen kyvyn syödä tarpeeni mukaan enkä enää tunnista sitä. Enkä taida olla ainut, jolle on käynyt näin.
En suosittele laihduttamista kyllä kenellekään, jolla on vain muutama kilo ylipainoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää että kehdataan tässä ilmastokriisissä porsastella itsensä ylipainoiseksi. Hävetkää.
Valtiollakaan ei varmaan mene niin hyvin että olisi varaa hoitaa lihavuudesta johtuvia sairauksia.
Lihavuuden aiheuttamat kustannukset ovat 1% luokkaa. Mielenterveydestä johtuvat kustannukset ovat noin 50x suuremmat. Mielenterveyskin on oma valinta, sillä koska tiedetään, että stressi voi sairaustuttaa, miksi stressaat? Tai miksi liikut, jos voit liikunnalla rikkoa itsesi?
Lihavuus on seurausta huonoista elämäntavoista. Huonot elämäntavat (vääränlainen ravinto, liian vähäinen liikunta, liian vähäinen uni) lisäävät alttiutta mielenterveysongelmille. Lihavuus taas ruokkii kierrettä tekemällä hyvien elämäntapojen noudattamisesta entistä raskaampaa. Kyllä lihavuus vaikuttaa negatiivisesti terveyden muihinkin osa-alueisiin, vaikkei se olisikaan vaivojen ykkösaiheuttaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen, että monella on "oman kehon kuuntelu" niin vääristynyttä, ettei normaaliin syömiseen oppiminen onnistu. Siisa että osattaisi syödä suoraan oman kulutuksen mukaan, ei liikaa. Tähän on osittain syynä omassa lapsuudessamme vallalla ollut periaate "lautanen syödään tyhjäksi". Olemme siis jo lapsena oppineet olemaan kuuntelematta kehomme kylläisyyssignaaleja.
Itse olen pysynyt viimeiset 10 vuotta saman painoisena sillä, että "paastoan" osan vuorokaudesta aina kun huomaan, että vatsamakkaraa on alkanut kertyä. En pysty mihinkään "5 kertaa päivässä pieni annos" -syömiseen, vaan syön normaalisti aamupalan, lounaan ja vedän kahvin kanssa vielä suklaatakin, mutta sitten syöminen seis ja viiden aikaan (kun lapsi syö) syön vain kasviksia ja esim. pienen kanafileen, sitten loppuilta syömättä, ja ennen nukkumaanmenoa joku ihan pieni iltapala kuten banaania ja jugurttia, koska nälkäisenä ei tule uni. Olen siis aina joko "syöntitilassa" tai "paastotilassa", välimuoto ei onnistu. Kohta lähdetään viikoksi reissuun, ja aion syödä siellä kaikki ihanat herkut mitä vastaan tulee, ja juoda juomatkin päälle. Loman jälkeen sit taas pätkäpaastoa muutama viikko. Ehkä tämä vois toimia jollain muullakin, ihan vinkkinä. Kurjaahan se on olla nälässä, mutta kivempi kuitenkin olla nälässä vain osan päivää kuin koko ajan. Elämästä pitää nauttiakin!
PS: mulla on ylipainoa 5 kiloa, mutta vatsa on (normaalisti) ihan litteä, eli kaikki ylipaino on pepussa. Siksi en jaksa laihduttaa noita kiloja pois.
Missä vaiheessa päivääsi siis on se paasto-osuus?
En tarkoittanut paastoa sanan varsinaisessa merkityksessä, siksi "paasto" oli lainausmerkeissä, en nyt tiedä mitä muutakaan sanaa käyttäisin. Tarkoitin vain, että klo 7-14 syön miten huvittaa ja klo 14-07 vain ne pari tarkkaan mietittyä vähäkalorista ateriaa (esim. kourallinen parsakaalta + 100 g kanaa ja 1dl maustamatonta jugurttia ja puolikas banaani).
Vähän ärsyttää kun normaalipainosta on tullut "luonnostaan hoikka", ihan kuin ihmisen omilla elintavoilla ei olisi painoon minkäänlaista vaikutusta vaan kyse olisi hyvästä onnesta geenilotossa. Sanavalinnat kertovat surullista tarinaa siitä miten nykyihminen ajattelee lihavuuden olevan lajimme tyypillinen olotila. Jos jokin muu eläinlaji alkaisi samalla tavalla massoittain lihoa ja kuolla lihavuuden aiheuttamiin vaivoihin, kaikki olisivat kauhuissaan mitä ihmettä on tapahtumassa. Ihmiset sen sijaan vain väittävät ymmyrkäisin silmin että tällaisia meidän kuuluukin olla ja ravintoloiden istuimet on alunperinkin tehty jostain syystä liian pieniksi.