Lue keskustelun säännöt.
HS: Vain joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen on enää normaalipainoinen
25.09.2019 |
Järkyttävää. Ja samaan aikaan lihavuuspositiivisuus on vain lisääntynyt. Lihavuus on sairaus ja sellaisena siihen pitäisi suhtautua.
Kommentit (649)
Vierailija kirjoitti:
Minä olen teinistä asti ollut saman painoinen kuin nyt 36 vuotiaana kahden pienen lapsen äitinä, (toki raskaudet painoin enemmän). Eli 163cm/53kg. Olen siis aivan normaalipainoinen. Syön terveellistä ruokaa, herkuttelen lähes päivittäin jollain pienellä makealla, en kyttää kaloreita. Arkiliikuntaa, kävelylenkkejä.
Töissä saan aina kuulla siitä miten ”sä oot noin laiha”. Työpaikka ruokalassa on tarjolla kolme ruokalajia joista voi valita. Aina saan jotenkin perustella, miksen ota sitä pizzaa kun sitä on tarjolla vaan esim ison lautasellisen kasvisruokaa. Siksi koska keskellä päivää syöty pizza tekee olostani väsyneen ja työnteko ei ole niin tehokasta. Syön pizzan mielummin kotona perjantai illan herkkuna perheen kanssa.
Tai työpaikan kahvipöydästä en usein ota keksejä samasta syystä. Ne on turhaa, väsyttää ja niistä tulee turha tapa. Herkuttelen mielummin lempi herkuillaan kotona.
Koska olen hoikka, minulla oletetaan olevan joku tiukka ruokavalio tai syömishäiriö. Ja nämä arvostelevat ovat itse yleensä ylipainoisia.
Sama kokemus. Syön töissä yleensä kevyen lounaan, koska isosta ateriasta tulee tosi väsynyt olo. Lisäksi syön töissä iltapäivällä pienen välipalan (hedelmä, leipä, jogurtti), jotta verensokeri pysyy tasaisena. Se on minulle luontainen rytmi, jolla voin hyvin.
Siis syön säännöllisesti töissä, olen normaalipainoinen. Silti useampaan kertaan on jonkun pitänyt kommentoida, että miksi syön niin vähän, laihduntako (en todellakaan), miten jaksan tuollaisella ruualla. No hyvin jaksan, paremmin kuin jollain lounaspitsalla. Olenkin sanonut, että mielestäni syömisistäni keskustelu ei ole yhtään kivaa, koska syön säännöllisesti ja kyseessä on sitäpaitsi ihan henkilökohtainen asiani, joka ei muille kuulu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän yhteiskunnassa ole jotain pielessä jos 75% kansasta on ylipainoisia. Jokohan loppuisi se lihavien henkilökohtainen syyttely, koska eihän tuossa VOI olla kyse mistään henkilökohtaisesta ongelmasta, jos lihavuus on jo epidemia.
Yhteiskunta ei kannusta syömään terveellisesti myös mm. vuorotöiden lisääntyminen vaikuttaa lihomisiin, on vaikea syödä säännöllisesti kun työvyuorot ja elämän rytmitys on ihan mitä sattuu ja väsymys siihen vielä päälle mikä myös lisää syömisongelmia.
Vuorotyö lisää myös syöpiä, joka on kiva korreloida lihavuuteen. Lihavuustilastoissa ei koskaan erotella lihavuuden syytä, kuten lääkkeet, hormonaaliset sairaudet yms. Tällä halutaan niputtaa silmin nähtävä ja helposti mitattava ilmiö yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla on tuhansia eri alkusyitä. Tätä tehdään tarkoituksella, ylhäältä johdettuna. Kohta orwell-filtterit kuitenkin poistavat nämäkin näkemykset, jotta joku ei valaistuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei saisi olla lihava jos niin haluaa, miten se vaikuttaa teidän laihojen urheilijoiden elämään
Menetetään ystäviä ja sukulaisia, kun ne kuolee ennenaikaisesti.
Ystävän kanssa on vaikeaa nykyään viettää aikaa, kun hän ei oikein jaksa enää kävellä ja niinpä se yhteinen ajanvietto on vähentynyt. En puhu mitään pitkistä kävelylenkeistä, vaan vaikkapa siitä, että ennen käveltiin yhdessä keskikaupungille reilun kilometrin päähän kirjastoon, taidenäyttelyyn ja kahville, mutta nykyään hän tulee paikalle bussilla, kun matka tuntuu niin pitkältä.
Juuri olikin jokin tutkimus, että ylipainoinen hahmottaa välimatkat paljon pidemmiksi kuin ne ovatkaan, eikä siksi halua lähteä liikkeelle. Se lienee totta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen teinistä asti ollut saman painoinen kuin nyt 36 vuotiaana kahden pienen lapsen äitinä, (toki raskaudet painoin enemmän). Eli 163cm/53kg. Olen siis aivan normaalipainoinen. Syön terveellistä ruokaa, herkuttelen lähes päivittäin jollain pienellä makealla, en kyttää kaloreita. Arkiliikuntaa, kävelylenkkejä.
Töissä saan aina kuulla siitä miten ”sä oot noin laiha”. Työpaikka ruokalassa on tarjolla kolme ruokalajia joista voi valita. Aina saan jotenkin perustella, miksen ota sitä pizzaa kun sitä on tarjolla vaan esim ison lautasellisen kasvisruokaa. Siksi koska keskellä päivää syöty pizza tekee olostani väsyneen ja työnteko ei ole niin tehokasta. Syön pizzan mielummin kotona perjantai illan herkkuna perheen kanssa.
Tai työpaikan kahvipöydästä en usein ota keksejä samasta syystä. Ne on turhaa, väsyttää ja niistä tulee turha tapa. Herkuttelen mielummin lempi herkuillaan kotona.
Koska olen hoikka, minulla oletetaan olevan joku tiukka ruokavalio tai syömishäiriö. Ja nämä arvostelevat ovat itse yleensä ylipainoisia.Sama kokemus. Syön töissä yleensä kevyen lounaan, koska isosta ateriasta tulee tosi väsynyt olo. Lisäksi syön töissä iltapäivällä pienen välipalan (hedelmä, leipä, jogurtti), jotta verensokeri pysyy tasaisena. Se on minulle luontainen rytmi, jolla voin hyvin.
Siis syön säännöllisesti töissä, olen normaalipainoinen. Silti useampaan kertaan on jonkun pitänyt kommentoida, että miksi syön niin vähän, laihduntako (en todellakaan), miten jaksan tuollaisella ruualla. No hyvin jaksan, paremmin kuin jollain lounaspitsalla. Olenkin sanonut, että mielestäni syömisistäni keskustelu ei ole yhtään kivaa, koska syön säännöllisesti ja kyseessä on sitäpaitsi ihan henkilökohtainen asiani, joka ei muille kuulu.
Oma syömiseni painottuu päivälliseen ja iltapalaan, koska sillä välillä kulutan ylivoimaisesti eniten. Paino lähtisi nousemaan takuuvarmasti, jos söisin töissä kahvitauoilla herkkuja ja runsaalla lounaalla itseni kylläiseksi, koska niistä huolimatta tuntisin nälkää illalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Voi hyvänen aika. Kylläpäs sinulla on vaikeaa. Ilman kahvakuulatreeniä ja tehostepperiä me kaikki toki lihomme, koska muuta treeniä ei ole. Nyt oikeasti vähän järkeä tuohon. Aika pieni prosentti meistä loppujen lopuksi käy kuntosalilla ja ihan normeja ollaan silti. Vielä 20 vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan mistään kahvakuulista!
Kuten sanoin olen normaalipainoinen ja lenkkeilen joka päivä tunnin.. olen laihduttanut aika paljon kauan sitten, joten tiedän mistä puhun.
Ei se pelkkä normaalipaino riitä. Ihmisen pitää harrastaa monipuolista liikuntaa, vaikka olisi normaalipainoinen tai hoikka. Hoikkakin voi sairastua 2.tyypin diabetekseen.
Paino sanalla monipuolinennliikunta.. liikuntaa tulis olla 3 erilaista. Vaikka käyn lenkillä, tarvitsisin myös lihaskuntotreeniä. Mikä tahansa treeni ei selän vuoksi edes käy.
Miten ihmiset ei oikeasti tajuta ettei meillä kaikilla ole samat mahdollisuudet??
Ei tietenkään ole samat mahdollisuudet. Ei kenelläkään ole. Mäkihyppyä on vaikea harrastaa jos ei ole mäkihyppytornia lähiseudulla. Minullakin on yli 30 km kuntosalille, mutta en jää jumiin asian suhteen. Ei kannata jumittua yhteen ajatukseen. Aivan sama minkä painoinen olet, ei se ole tässä se juttu, vaan jumittuminen johonkin ajatukseen.
Sinä se tässä jumitut ajatukseen. Ymmärrätkö että osalla ihmisistä on esimerkiksi rajoittavia terveystekijöitä?
Itse tarvitsisin fysioterapiaa ja salineuvontaa terveyteni vuoksi. Siksi menisin mielummin sinne salille kuin ottaisin kotona vaarallisia riskejä. Jouduin kuntoutukseen salilla tehdyn virheliikkeen (yhdistettynä toiseen vaivaan) vuoksi, kyseessä oli ns turvallinen laite.
Osa täällä näyttää olevan ihan sokeita sille, että jotkut ylipainoisista ovat liikuntarajoitteisia, sydänvikaisia, syömishäiriöisiä, jne.
Ja niin se mun koti on niin pieni ja lattia tosiaan niin liukas (matot liukuu liukuesteistä huolimatta) että treenaaminen on lähes mahdotonta.
Sivusta sanon, että noi on kaikki pelkkiä tekosyitä. Laihduttamaan pystyy ilman välineitä ja kuntosalia. Esim. oman kehon painolla ja aluksi vaikka ihan pelkkää kevyttä kävelyä. Näin olen itse laihduttanut ja näin tekee moni muukin. Ja moni asuu pienessä asunnossa, pystyt treenaamaan ison osan vuodesta ulkona. Joten asuntosikaan ei ole este. Se mikä sulla mättää on asenteesi, sun pitäisi ottaa itseäsi niskasta kiinni ja alkaa vain tekemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen mies 178/90 ja ennen painoin 130kg.
Onnistuin laihduttamaan helposti syömällä enemmän , lisäsin hiukan liikuntaa sekä herkkuja syön kerran viikossa.
Nykyinen paino minulle on hyvä koska minulla on lihaksia melko paljon sekä kehoni on roteva, hartiat on leveät sekä kädet on isot.
Ylimääräistä rasvaa minun kehossa ei kovinkaan paljoa ole joten jos laihdutan lisää niin minun pitäisi kuihduttaa lihaksia pois tai sitten pitäisi mennä leikauttamaan siro keho itselleni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaalalaitteet eivät tomi noilla lihavilla. Minun työurani aikana ihmiset ovat lihonneet jotain 20 kg. Jos on yöllä päivystämässä vain yksi röntgenhoitaja, on se kauheaa koittaa käännellä pöydällä yksin sellaista 130 kiloista. Ei palkat apulaisia päivystykseen. Kuvat huonoja ja ulträäni ei nytä läskien läpi. Ei kenenkään selkä kestä enää töissä.
Tällöin ne laitteet pitää muuttaa vastaamaan sitä mitä ihmiset ovat. Pituuskin on kasvanut huimasti ja olisi todella typerää yrittää saada 2 metrinen ihminen mahtumaan 1,5 metriseen vehkeeseen.
Nimenomaan ei pidä. Kuten täällä on puhuttu, lihavuuden normalisoituminen yhteiskunnassa on ongelma joka vaikuttaa myös normalipainoisten elämään. Vaatekoot suurenevat ja kaupoissa myytävät koot ovat kohta XXL ->, elintarvikkeiden pakkauskoot ovat luokkaa megapack, nyt pitäisi kalliit sairaalalaitteetkin vaihtaa sairaalloisen lihavien kokoon sopiviksi... Selittäkää mitä selitätte hitaasta aineenvaihdunnastanneja vuosikausien tuloksettomista laihdutuskuureista. Jokainen pystyy laihduttamaan jos vain haluaa. Se on puhdasta fysiikkaa. Jos syöt vähemmän kuin kulutat, ei ole fysiikan lainalaisuuksien mukaan mahdollista, että paino pysyisi samana tai nousisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Voi hyvänen aika. Kylläpäs sinulla on vaikeaa. Ilman kahvakuulatreeniä ja tehostepperiä me kaikki toki lihomme, koska muuta treeniä ei ole. Nyt oikeasti vähän järkeä tuohon. Aika pieni prosentti meistä loppujen lopuksi käy kuntosalilla ja ihan normeja ollaan silti. Vielä 20 vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan mistään kahvakuulista!
Kuten sanoin olen normaalipainoinen ja lenkkeilen joka päivä tunnin.. olen laihduttanut aika paljon kauan sitten, joten tiedän mistä puhun.
Ei se pelkkä normaalipaino riitä. Ihmisen pitää harrastaa monipuolista liikuntaa, vaikka olisi normaalipainoinen tai hoikka. Hoikkakin voi sairastua 2.tyypin diabetekseen.
Paino sanalla monipuolinennliikunta.. liikuntaa tulis olla 3 erilaista. Vaikka käyn lenkillä, tarvitsisin myös lihaskuntotreeniä. Mikä tahansa treeni ei selän vuoksi edes käy.
Miten ihmiset ei oikeasti tajuta ettei meillä kaikilla ole samat mahdollisuudet??
Ei tietenkään ole samat mahdollisuudet. Ei kenelläkään ole. Mäkihyppyä on vaikea harrastaa jos ei ole mäkihyppytornia lähiseudulla. Minullakin on yli 30 km kuntosalille, mutta en jää jumiin asian suhteen. Ei kannata jumittua yhteen ajatukseen. Aivan sama minkä painoinen olet, ei se ole tässä se juttu, vaan jumittuminen johonkin ajatukseen.
Sinä se tässä jumitut ajatukseen. Ymmärrätkö että osalla ihmisistä on esimerkiksi rajoittavia terveystekijöitä?
Itse tarvitsisin fysioterapiaa ja salineuvontaa terveyteni vuoksi. Siksi menisin mielummin sinne salille kuin ottaisin kotona vaarallisia riskejä. Jouduin kuntoutukseen salilla tehdyn virheliikkeen (yhdistettynä toiseen vaivaan) vuoksi, kyseessä oli ns turvallinen laite.
Osa täällä näyttää olevan ihan sokeita sille, että jotkut ylipainoisista ovat liikuntarajoitteisia, sydänvikaisia, syömishäiriöisiä, jne.
Ja niin se mun koti on niin pieni ja lattia tosiaan niin liukas (matot liukuu liukuesteistä huolimatta) että treenaaminen on lähes mahdotonta.
Sivusta sanon, että noi on kaikki pelkkiä tekosyitä. Laihduttamaan pystyy ilman välineitä ja kuntosalia. Esim. oman kehon painolla ja aluksi vaikka ihan pelkkää kevyttä kävelyä. Näin olen itse laihduttanut ja näin tekee moni muukin. Ja moni asuu pienessä asunnossa, pystyt treenaamaan ison osan vuodesta ulkona. Joten asuntosikaan ei ole este. Se mikä sulla mättää on asenteesi, sun pitäisi ottaa itseäsi niskasta kiinni ja alkaa vain tekemään.
Työnnänpä minäkin nenäni tähän juttuun, kun on jo niin huvittavaa tekstiä. Opiskeluaikanani olin rahaton, kuten opiskelijat yleensä. Asuin 21 neliön yksiössä. Silti sain tehtyä kehonpainotreeniä siellä pikkukämpässä. Se oli ihan ilmaista ja matonkin sai rullattua pois tieltä siksi aikaa. Paljaat jalat tuskin niin liukuvat paljaalla lattialla, etteikö siinä jumppaamaan pystyisi. Jaa niin, seuraavaksi kerrot varmaan että varpaita palelee. Jarrupalat tai jumppatossut. Ei maksa läheskään niin paljon kuin kuntosali.
Ylipaino on lisäkulu yhteiskunnalle. Lihavuutta ei pitäisi kaunistella. On ok olla hieman ylipainonen tai tukeva mutta ei lihava. Se ei tee hyvää sinulle. Haitat eivät välttämättä vielä näy mutta jossain vaiheessa kuten erilaiset sairaudet, hedelmällisyys, nivelet kuluvat nopeammin yms. Jos liikkuminen ei kiinnosta niin rupea panostamaan ruokailuun! Kiität itseäsi myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon puhutaan armollisuudesta itseään kohtaan ja syömisten turhan kyttäämisen unohtamisen, mutta koen kyllä että suurin armollisuus mitä itseni eteen olen tehnyt oli laihduttaa sen verran, että pääsin polvikivuista. Kaverilleni päivittelin, että olen prkl 27v ja nyt jo kremppaa jalat, ei muuten käy päinsä. Lisäksi nukun paremmin, kun lievä uniapnea alkaa nyt olla selätetty, vihdoin! Olen joutunut kieltäytymään sunnuntaipitsasta ja vähentänyt kovasti herkuttelua, mutta olo on nyt niin hyvä, että ei harmita enää yhtään.
Syömisten siistiminen voi tuntua siltä, että siinä kiduttaa ja rankaisee itseään, vaikka (varmasti suurimmassa osassa tapauksia) se johtuu vain alun sokeriviekkareista (tai mihin muuhun nyt on koukuttunut. EN VÄITÄ, että sokeri ei oikeasti koukuttaisi tai että siitä on helppo irtautua tosta vain, olen itsekin oikeasti pullahiiri, ollut pienestä pitäen. Mutta itsestä huolehtiminen ruokkii itseään, samalla kun myös kehno ruokavalio ruokkii itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Voi hyvänen aika. Kylläpäs sinulla on vaikeaa. Ilman kahvakuulatreeniä ja tehostepperiä me kaikki toki lihomme, koska muuta treeniä ei ole. Nyt oikeasti vähän järkeä tuohon. Aika pieni prosentti meistä loppujen lopuksi käy kuntosalilla ja ihan normeja ollaan silti. Vielä 20 vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan mistään kahvakuulista!
Kuten sanoin olen normaalipainoinen ja lenkkeilen joka päivä tunnin.. olen laihduttanut aika paljon kauan sitten, joten tiedän mistä puhun.
Ei se pelkkä normaalipaino riitä. Ihmisen pitää harrastaa monipuolista liikuntaa, vaikka olisi normaalipainoinen tai hoikka. Hoikkakin voi sairastua 2.tyypin diabetekseen.
Paino sanalla monipuolinennliikunta.. liikuntaa tulis olla 3 erilaista. Vaikka käyn lenkillä, tarvitsisin myös lihaskuntotreeniä. Mikä tahansa treeni ei selän vuoksi edes käy.
Miten ihmiset ei oikeasti tajuta ettei meillä kaikilla ole samat mahdollisuudet??
Ei tietenkään ole samat mahdollisuudet. Ei kenelläkään ole. Mäkihyppyä on vaikea harrastaa jos ei ole mäkihyppytornia lähiseudulla. Minullakin on yli 30 km kuntosalille, mutta en jää jumiin asian suhteen. Ei kannata jumittua yhteen ajatukseen. Aivan sama minkä painoinen olet, ei se ole tässä se juttu, vaan jumittuminen johonkin ajatukseen.
Sinä se tässä jumitut ajatukseen. Ymmärrätkö että osalla ihmisistä on esimerkiksi rajoittavia terveystekijöitä?
Itse tarvitsisin fysioterapiaa ja salineuvontaa terveyteni vuoksi. Siksi menisin mielummin sinne salille kuin ottaisin kotona vaarallisia riskejä. Jouduin kuntoutukseen salilla tehdyn virheliikkeen (yhdistettynä toiseen vaivaan) vuoksi, kyseessä oli ns turvallinen laite.
Osa täällä näyttää olevan ihan sokeita sille, että jotkut ylipainoisista ovat liikuntarajoitteisia, sydänvikaisia, syömishäiriöisiä, jne.
Ja niin se mun koti on niin pieni ja lattia tosiaan niin liukas (matot liukuu liukuesteistä huolimatta) että treenaaminen on lähes mahdotonta.
Sivusta sanon, että noi on kaikki pelkkiä tekosyitä. Laihduttamaan pystyy ilman välineitä ja kuntosalia. Esim. oman kehon painolla ja aluksi vaikka ihan pelkkää kevyttä kävelyä. Näin olen itse laihduttanut ja näin tekee moni muukin. Ja moni asuu pienessä asunnossa, pystyt treenaamaan ison osan vuodesta ulkona. Joten asuntosikaan ei ole este. Se mikä sulla mättää on asenteesi, sun pitäisi ottaa itseäsi niskasta kiinni ja alkaa vain tekemään.
Työnnänpä minäkin nenäni tähän juttuun, kun on jo niin huvittavaa tekstiä. Opiskeluaikanani olin rahaton, kuten opiskelijat yleensä. Asuin 21 neliön yksiössä. Silti sain tehtyä kehonpainotreeniä siellä pikkukämpässä. Se oli ihan ilmaista ja matonkin sai rullattua pois tieltä siksi aikaa. Paljaat jalat tuskin niin liukuvat paljaalla lattialla, etteikö siinä jumppaamaan pystyisi. Jaa niin, seuraavaksi kerrot varmaan että varpaita palelee. Jarrupalat tai jumppatossut. Ei maksa läheskään niin paljon kuin kuntosali.
"Jarrupalat" = jarrusukat tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Voi hyvänen aika. Kylläpäs sinulla on vaikeaa. Ilman kahvakuulatreeniä ja tehostepperiä me kaikki toki lihomme, koska muuta treeniä ei ole. Nyt oikeasti vähän järkeä tuohon. Aika pieni prosentti meistä loppujen lopuksi käy kuntosalilla ja ihan normeja ollaan silti. Vielä 20 vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan mistään kahvakuulista!
Kuten sanoin olen normaalipainoinen ja lenkkeilen joka päivä tunnin.. olen laihduttanut aika paljon kauan sitten, joten tiedän mistä puhun.
Ei se pelkkä normaalipaino riitä. Ihmisen pitää harrastaa monipuolista liikuntaa, vaikka olisi normaalipainoinen tai hoikka. Hoikkakin voi sairastua 2.tyypin diabetekseen.
Paino sanalla monipuolinennliikunta.. liikuntaa tulis olla 3 erilaista. Vaikka käyn lenkillä, tarvitsisin myös lihaskuntotreeniä. Mikä tahansa treeni ei selän vuoksi edes käy.
Miten ihmiset ei oikeasti tajuta ettei meillä kaikilla ole samat mahdollisuudet??
Ei tietenkään ole samat mahdollisuudet. Ei kenelläkään ole. Mäkihyppyä on vaikea harrastaa jos ei ole mäkihyppytornia lähiseudulla. Minullakin on yli 30 km kuntosalille, mutta en jää jumiin asian suhteen. Ei kannata jumittua yhteen ajatukseen. Aivan sama minkä painoinen olet, ei se ole tässä se juttu, vaan jumittuminen johonkin ajatukseen.
Sinä se tässä jumitut ajatukseen. Ymmärrätkö että osalla ihmisistä on esimerkiksi rajoittavia terveystekijöitä?
Itse tarvitsisin fysioterapiaa ja salineuvontaa terveyteni vuoksi. Siksi menisin mielummin sinne salille kuin ottaisin kotona vaarallisia riskejä. Jouduin kuntoutukseen salilla tehdyn virheliikkeen (yhdistettynä toiseen vaivaan) vuoksi, kyseessä oli ns turvallinen laite.
Osa täällä näyttää olevan ihan sokeita sille, että jotkut ylipainoisista ovat liikuntarajoitteisia, sydänvikaisia, syömishäiriöisiä, jne.
Ja niin se mun koti on niin pieni ja lattia tosiaan niin liukas (matot liukuu liukuesteistä huolimatta) että treenaaminen on lähes mahdotonta.
Sivusta sanon, että noi on kaikki pelkkiä tekosyitä. Laihduttamaan pystyy ilman välineitä ja kuntosalia. Esim. oman kehon painolla ja aluksi vaikka ihan pelkkää kevyttä kävelyä. Näin olen itse laihduttanut ja näin tekee moni muukin. Ja moni asuu pienessä asunnossa, pystyt treenaamaan ison osan vuodesta ulkona. Joten asuntosikaan ei ole este. Se mikä sulla mättää on asenteesi, sun pitäisi ottaa itseäsi niskasta kiinni ja alkaa vain tekemään.
Työnnänpä minäkin nenäni tähän juttuun, kun on jo niin huvittavaa tekstiä. Opiskeluaikanani olin rahaton, kuten opiskelijat yleensä. Asuin 21 neliön yksiössä. Silti sain tehtyä kehonpainotreeniä siellä pikkukämpässä. Se oli ihan ilmaista ja matonkin sai rullattua pois tieltä siksi aikaa. Paljaat jalat tuskin niin liukuvat paljaalla lattialla, etteikö siinä jumppaamaan pystyisi. Jaa niin, seuraavaksi kerrot varmaan että varpaita palelee. Jarrupalat tai jumppatossut. Ei maksa läheskään niin paljon kuin kuntosali.
Ymmärrän kuntosalin miljoonakaupungeissa, mutta Suomessa kun raitista ilmaa, paikkoja ja rauhaa riittää en lainkaan. Ulkona liikkumisesta kun saa muutakin etua kuin pelkän fyysisen suorituksen tuoman hyödyn.
Paljonkohan sillä on merkitystä, että myös naiset ovat aikaisempaa lihaksikkaampia nykyisten treenimetodien ansiosta?
Muutenkin "normipaino" on vähän sellainen vitsi, varsinkin urheilupiireissä.
T: Sixpäkki 15-vuotiaana ja koulun hoitaja käski laihduttamaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaalalaitteet eivät tomi noilla lihavilla. Minun työurani aikana ihmiset ovat lihonneet jotain 20 kg. Jos on yöllä päivystämässä vain yksi röntgenhoitaja, on se kauheaa koittaa käännellä pöydällä yksin sellaista 130 kiloista. Ei palkat apulaisia päivystykseen. Kuvat huonoja ja ulträäni ei nytä läskien läpi. Ei kenenkään selkä kestä enää töissä.
Tällöin ne laitteet pitää muuttaa vastaamaan sitä mitä ihmiset ovat. Pituuskin on kasvanut huimasti ja olisi todella typerää yrittää saada 2 metrinen ihminen mahtumaan 1,5 metriseen vehkeeseen.
No esim ultralaitteet ovat kehittyneet hurjasti, mutta juurikin kuulin yhdestä raskaana olevasta jota ei saatu luotettavasti rakenneultrattua ylipainosta johtuen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen teinistä asti ollut saman painoinen kuin nyt 36 vuotiaana kahden pienen lapsen äitinä, (toki raskaudet painoin enemmän). Eli 163cm/53kg. Olen siis aivan normaalipainoinen. Syön terveellistä ruokaa, herkuttelen lähes päivittäin jollain pienellä makealla, en kyttää kaloreita. Arkiliikuntaa, kävelylenkkejä.
Töissä saan aina kuulla siitä miten ”sä oot noin laiha”. Työpaikka ruokalassa on tarjolla kolme ruokalajia joista voi valita. Aina saan jotenkin perustella, miksen ota sitä pizzaa kun sitä on tarjolla vaan esim ison lautasellisen kasvisruokaa. Siksi koska keskellä päivää syöty pizza tekee olostani väsyneen ja työnteko ei ole niin tehokasta. Syön pizzan mielummin kotona perjantai illan herkkuna perheen kanssa.
Tai työpaikan kahvipöydästä en usein ota keksejä samasta syystä. Ne on turhaa, väsyttää ja niistä tulee turha tapa. Herkuttelen mielummin lempi herkuillaan kotona.
Koska olen hoikka, minulla oletetaan olevan joku tiukka ruokavalio tai syömishäiriö. Ja nämä arvostelevat ovat itse yleensä ylipainoisia.Kiva sulle. Mäkin syön terveellisesti (ja usein kasvisruokaa). En herkuttele edes viikoittain ja mistään pitsasta en edes haavaile perheen kanssa. Juoksukilometrejä kertyy 40-50 viikossa (olen juossut maratonin ja puolikas menee käytännössä koska vaan). Ja tiedätkö mitä: olen ylipainoinen. Hyvistä elämäntavoista huolimatta kropassa on liikaa rasvaa, eikä se hievahda mihinkään. Hirveällä kitukuurilla voi kilo lähteä, mutta heti jos syön taas normaalia ruokaa se tulee takaisin. Ikä tosin alkaa jo nelosella, joten ehkä tämä on sitä kuuluisaa aineenvaihdunnan hidastumista. (Vielä kymmenen vuotta sitten olin normaalipainoinen. Nyt olen snetään onnistunut pysäyttämään painonnousun). Eli jos sä todella herkuttelet päivitäin ja pysyt noin hoikkana, niin onneksi olkoon olet voittanut geenilotossa :).
Jos liikunta ja ruoan laatu on kohdillaan, niin sitten vain syöt liikaa. Pienennä annoskokoja.
Mähän juuri sanoin, ettei se paino hievahda mihinkään ellen vedä ruuan määrä todella alas. Tätä olen toki kokeillut ja seurauksena oli sitten se, että sain lenkillä istua tienreunaan keräilemään itseäni kun meinasi taju lähteä. Tällä syömisellä jaksan treenata ja tosiaan paino ei nouse. Ihan työterveyslääkärin kanssa yhdessä päätettiin, ettei edes yritetä laihduttaa, kun kaikki veriarvot, verenpaineet ym. on loistavat. Ei sitä painoa mahdottomasti ole (bmi 27), mutta liikaa toki (varsinkin kun se kaikki ylimääräinen on harmillisesti vatsan kohdalla) ja tässäkin tutkimuksessa kuulun tuohon kauhisteltuun 75%. Me ihmiset kun ollaan erilaisia, mutta ei sitä tajua sellaiset ihmiset, jotka kehuvat herkuttelevansa joka päivä jotain pientä ja pysyvät silti hoikkana.
Juuri tämä. Itse olen nelikymppinen. Puolessa vuodessa sain "kitukuurilla" painon putoamaan 15 kiloa. Nyt olen normaalipainossa. "Kitukuuri" jatkuu edelleen, mutta paino ei enää putoa. Tavoitteeni oli vielä pudottaa 5 kiloa, koska vyötärönympärys on edelleen liian iso, mutta se ei näköjään onnistu. Ja minulla ei ole mitään käsitystä, pystynkö koskaan enä esim syömään juustoa, tai riisiä normaalisti, ettei paino lähde nousuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän yhteiskunnassa ole jotain pielessä jos 75% kansasta on ylipainoisia. Jokohan loppuisi se lihavien henkilökohtainen syyttely, koska eihän tuossa VOI olla kyse mistään henkilökohtaisesta ongelmasta, jos lihavuus on jo epidemia.
Yhteiskunta ei kannusta syömään terveellisesti myös mm. vuorotöiden lisääntyminen vaikuttaa lihomisiin, on vaikea syödä säännöllisesti kun työvyuorot ja elämän rytmitys on ihan mitä sattuu ja väsymys siihen vielä päälle mikä myös lisää syömisongelmia.
Vuorotyö lisää myös syöpiä, joka on kiva korreloida lihavuuteen. Lihavuustilastoissa ei koskaan erotella lihavuuden syytä, kuten lääkkeet, hormonaaliset sairaudet yms. Tällä halutaan niputtaa silmin nähtävä ja helposti mitattava ilmiö yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla on tuhansia eri alkusyitä. Tätä tehdään tarkoituksella, ylhäältä johdettuna. Kohta orwell-filtterit kuitenkin poistavat nämäkin näkemykset, jotta joku ei valaistuisi.
Nämäkin syyt on välillä vähän niin ja näin. Kävin kimppakyydillä tutun kanssa kaupassa, jolla on kuulemma kilppariongelma ja se aiheuttaa lihavuuden. Yleensä en muiden ostoksia kyttää, mutta se irtokarkkien, lihapiirakoiden, roiskeläppien jne määrä! Olin oikeasti järkyttynyt. Jos sillä tavalla syö niin todellakin lihoo. Limsaa pullotolkulla ja ei mitään hedelmiä. Pahaa teki.
Vierailija kirjoitti:
Paljonkohan sillä on merkitystä, että myös naiset ovat aikaisempaa lihaksikkaampia nykyisten treenimetodien ansiosta?
Muutenkin "normipaino" on vähän sellainen vitsi, varsinkin urheilupiireissä.
T: Sixpäkki 15-vuotiaana ja koulun hoitaja käski laihduttamaan
Yksi joogagimma alapeukutti?
Järkyttävä määrä. Meistä ylipainoisista työikäisistä tulee järkyttävät kustannukset terveydehuollolle kunhan vanhenemme.
Tv Työikäinen painoindeksillä 30,2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaalalaitteet eivät tomi noilla lihavilla. Minun työurani aikana ihmiset ovat lihonneet jotain 20 kg. Jos on yöllä päivystämässä vain yksi röntgenhoitaja, on se kauheaa koittaa käännellä pöydällä yksin sellaista 130 kiloista. Ei palkat apulaisia päivystykseen. Kuvat huonoja ja ulträäni ei nytä läskien läpi. Ei kenenkään selkä kestä enää töissä.
Tällöin ne laitteet pitää muuttaa vastaamaan sitä mitä ihmiset ovat. Pituuskin on kasvanut huimasti ja olisi todella typerää yrittää saada 2 metrinen ihminen mahtumaan 1,5 metriseen vehkeeseen.
Nimenomaan ei pidä. Kuten täällä on puhuttu, lihavuuden normalisoituminen yhteiskunnassa on ongelma joka vaikuttaa myös normalipainoisten elämään. Vaatekoot suurenevat ja kaupoissa myytävät koot ovat kohta XXL ->, elintarvikkeiden pakkauskoot ovat luokkaa megapack, nyt pitäisi kalliit sairaalalaitteetkin vaihtaa sairaalloisen lihavien kokoon sopiviksi... Selittäkää mitä selitätte hitaasta aineenvaihdunnastanneja vuosikausien tuloksettomista laihdutuskuureista. Jokainen pystyy laihduttamaan jos vain haluaa. Se on puhdasta fysiikkaa. Jos syöt vähemmän kuin kulutat, ei ole fysiikan lainalaisuuksien mukaan mahdollista, että paino pysyisi samana tai nousisi.
Teoriassa laihdutus on tosi helppoa. Ongelma vain on, ettei useimmilla pää kestä olla vajaalla ravinnolla kovin pitkiä aikoja. Helpompaa on estää lihominen kuin laihduttaa. Lapsiin pitäisi siksi kiinnittää erityistä huomiota.
Tottakai kaikessa toiminnassa pitää huolehtia siitä, että kaiken kokoisille on tarjolla vaihtoehtoja. Semminkin, kun ylipainoisia aikuisia on 2/3 väestöstä.
Tällöin ne laitteet pitää muuttaa vastaamaan sitä mitä ihmiset ovat. Pituuskin on kasvanut huimasti ja olisi todella typerää yrittää saada 2 metrinen ihminen mahtumaan 1,5 metriseen vehkeeseen.