Lue keskustelun säännöt.
HS: Vain joka neljäs yli 30-vuotias suomalainen on enää normaalipainoinen
25.09.2019 |
Järkyttävää. Ja samaan aikaan lihavuuspositiivisuus on vain lisääntynyt. Lihavuus on sairaus ja sellaisena siihen pitäisi suhtautua.
Kommentit (649)
Possuja äidin melkei kaikki/melkei kaikki/kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tämä normaalipaino määritellään? (laskukaava)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin vaikea uskoa, itse olen lievästi ylipainoinen ja kaikki mun kaverit ja tuttavat on mua laihempia, pois lukien jotkut eläkeikäiset. Tottakai näen lihavia ihmisiä kaikkialla, mutta silti?
No soita tutkijoille ja kerro, ettei tutkimus voi pitää paikkaansa, koska sun tutut ei ainakaa oo...
Alepassa ylipainoinen äiti sanoi lapselleen että karkkia ei osteta.
Tuntui oudolta...olikohan laihiksella
Saanko kysyä, miten teidän ilmeisiä mielenterveysongelmianne hoidetaan, rakkaat toisten painon vartijat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yli 50 vuotias nainen ei oikasti voi syödä mitään
Olen muuttunut vuodessa hoikasta normipainon yläpäähän.59kgsta 66kghen.
Joskus haluan silti lasin viiniä tai suklaapatukan.
Niistä pitäisi luopua että olisin hoikka..en pysty:(
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan ketjuun itse syömishäiriön kanssa vuodesta toiseen tappelevana. Olen 34-vuotias nainen pk-seudulta.
Minulla alkoi salasyöminen ja ahmiminen jo teininä, kun koulussa kiusattiin ylipainosta ja vanhemmat taas samaan aikaan opettivat syömään suruun (toivat kirjaimellisesti karkkia tms. jos itkin huoneessani, mutta eivät koskeneet tai juuri lohduttaneet muuten). Muistan vihanneeni kroppaani ja olin vakuuttunut siitä että olin erityisen kuvottava, enkä uskaltanut pukeutua esim. pelkkiin housuihin, vaan päällä oli aina hame koska...no, jalkani olivat niin yököttävät.
Kun muutin omilleni, ahmiminen lähti käsistä ekojen viikkojen aikana: iso pullo limua, kokonainen rasia suklaakeksejä, suklaalevy sekä patonki meni kerran päivässä säännöllisesti. Lihoin nopeasti. Kun menin käymään kotona vanhempien luona, minua sätittiin lihomisesta ja taivasteltiin. Kerran ulk.maal. miesjoukko uhkasi pahoinpidellä minut, kun olin niin "läski ja kuvottava". Käytin tuolloin kokoa 44.
Skipataan nykytilanteeseen: olen kolmekymppinen, perheellinen nainen. Ja edelleen lihava, nyt vaan entistä enemmän. Koko 44 on vaihtunut kokoon 54. En osaa syödä ns. normaalisti, en vaan pysty siihen. Jos syön esim. broilerin rintafileen, desin täysjyväriisiä sekä ison annoksen salaattia, haluan heti lisää. Jos vaikkapa sitä broileria on jäljellä, syön kevyesti 1-3 rintafilettä aterian päälle enkä ole moksiskaan. Iltaisin on aivan järkyttävä herkkuhimo, olen ahdistunut kun maistan jo suussani sen herkun, mitä nyt milloinkin tekee mieli. Jossen herkuttele esim. viikkoon, syön muuta ruokaa niin paljon, että lihon.
Olen karpannut (toimi, mutta sappi ei tykännyt), syönyt japanilaistyylisesti, kokeillut paastoamista, mitä milloinkin. Lopputulos on aina surkea. On olemassa yksi ainoa keino, jolla saan painoni laskuun ja pidettyä ruokahimot siedettävinä: lähes totaalinen syömättömyys.
Sairastan ahmimishäiriötä (BED), josta ei tiedetä Suomessa juuri mitään. Täällä ei osata hoitaa sitä. Sain tietää vasta pari vuotta sitten, että kausittainen syömättömyys kuuluu tähän häiriöön. Senkin luin englanninkieliseltä nettisivulta sattumalta. Heh, juuri kun luulin että olin keksinyt ihan itse keinon olla syömättä...
Olen tänään syönyt yhden banaanin ja kaksi perunarieskaa rasvalla. En usko syöväni enää muuta. Tein viime viikolla periaatepäätöksen, että vaikka mikä tulisi, ahmimaan en enää rupea! Nyt riittää. Ainoa keino minulle laihtua + pysyä normaalipainossa näyttää olevan hyvin vähäinen syöminen, ja tarpeeksi rennosti, etten ala laskemaan kaloreita tai makroja ja ahdistumaan sitten niistä. En halua kuolla ja jättää lapsiani tai miestäni yksin tänne! Haluan taas jaksaa liikkua, uida, leikkiä lasten kanssa kunnolla. Näyttää hyvältä vaatteissa. Jos se vaatii lähes täyden syömättömyyden, sitten olkoot niin. Vatsani ei enää kestä muutenkaan noita ahmimissessioita, minulla on vatsahaavan alku sekä IBS.
Minun äitini lakkasi pitämästä minusta huolta kun olin 14 vuotta.
Olen pärjännyt oikein hyvin.
Äiti toi kotiin uuden miehen kun isän hautajaisista oli 2 viikkoa
miehesi löytää kyllä uuden noilla ulkonälkö kriteereillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitan ketjuun itse syömishäiriön kanssa vuodesta toiseen tappelevana. Olen 34-vuotias nainen pk-seudulta.
Minulla alkoi salasyöminen ja ahmiminen jo teininä, kun koulussa kiusattiin ylipainosta ja vanhemmat taas samaan aikaan opettivat syömään suruun (toivat kirjaimellisesti karkkia tms. jos itkin huoneessani, mutta eivät koskeneet tai juuri lohduttaneet muuten). Muistan vihanneeni kroppaani ja olin vakuuttunut siitä että olin erityisen kuvottava, enkä uskaltanut pukeutua esim. pelkkiin housuihin, vaan päällä oli aina hame koska...no, jalkani olivat niin yököttävät.
Kun muutin omilleni, ahmiminen lähti käsistä ekojen viikkojen aikana: iso pullo limua, kokonainen rasia suklaakeksejä, suklaalevy sekä patonki meni kerran päivässä säännöllisesti. Lihoin nopeasti. Kun menin käymään kotona vanhempien luona, minua sätittiin lihomisesta ja taivasteltiin. Kerran ulk.maal. miesjoukko uhkasi pahoinpidellä minut, kun olin niin "läski ja kuvottava". Käytin tuolloin kokoa 44.
Skipataan nykytilanteeseen: olen kolmekymppinen, perheellinen nainen. Ja edelleen lihava, nyt vaan entistä enemmän. Koko 44 on vaihtunut kokoon 54. En osaa syödä ns. normaalisti, en vaan pysty siihen. Jos syön esim. broilerin rintafileen, desin täysjyväriisiä sekä ison annoksen salaattia, haluan heti lisää. Jos vaikkapa sitä broileria on jäljellä, syön kevyesti 1-3 rintafilettä aterian päälle enkä ole moksiskaan. Iltaisin on aivan järkyttävä herkkuhimo, olen ahdistunut kun maistan jo suussani sen herkun, mitä nyt milloinkin tekee mieli. Jossen herkuttele esim. viikkoon, syön muuta ruokaa niin paljon, että lihon.
Olen karpannut (toimi, mutta sappi ei tykännyt), syönyt japanilaistyylisesti, kokeillut paastoamista, mitä milloinkin. Lopputulos on aina surkea. On olemassa yksi ainoa keino, jolla saan painoni laskuun ja pidettyä ruokahimot siedettävinä: lähes totaalinen syömättömyys.
Sairastan ahmimishäiriötä (BED), josta ei tiedetä Suomessa juuri mitään. Täällä ei osata hoitaa sitä. Sain tietää vasta pari vuotta sitten, että kausittainen syömättömyys kuuluu tähän häiriöön. Senkin luin englanninkieliseltä nettisivulta sattumalta. Heh, juuri kun luulin että olin keksinyt ihan itse keinon olla syömättä...
Olen tänään syönyt yhden banaanin ja kaksi perunarieskaa rasvalla. En usko syöväni enää muuta. Tein viime viikolla periaatepäätöksen, että vaikka mikä tulisi, ahmimaan en enää rupea! Nyt riittää. Ainoa keino minulle laihtua + pysyä normaalipainossa näyttää olevan hyvin vähäinen syöminen, ja tarpeeksi rennosti, etten ala laskemaan kaloreita tai makroja ja ahdistumaan sitten niistä. En halua kuolla ja jättää lapsiani tai miestäni yksin tänne! Haluan taas jaksaa liikkua, uida, leikkiä lasten kanssa kunnolla. Näyttää hyvältä vaatteissa. Jos se vaatii lähes täyden syömättömyyden, sitten olkoot niin. Vatsani ei enää kestä muutenkaan noita ahmimissessioita, minulla on vatsahaavan alku sekä IBS.
Minun äitini lakkasi pitämästä minusta huolta kun olin 14 vuotta.
Olen pärjännyt oikein hyvin.
Äiti toi kotiin uuden miehen kun isän hautajaisista oli 2 viikkoa
miehesi löytää kyllä uuden noilla ulkonälkö kriteereillä.
Sairastan ahmimishäiriötä (BED), josta ei tiedetä Suomessa juuri mitään. Täällä ei osata hoitaa sitä. Sain tietää vasta pari vuotta sitten, että kausittainen syömättömyys kuuluu tähän häiriöön. Senkin luin englanninkieliseltä nettisivulta sattumalta. Heh, juuri kun luulin että olin keksinyt ihan itse keinon olla syömättä...
. Ainoa keino minulle laihtua + pysyä normaalipainossa näyttää olevan hyvin vähäinen syöminen, ja tarpeeksi rennosti, etten ala laskemaan kaloreita tai makroja ja ahdistumaan sitten niistä. En halua kuolla ja jättää lapsiani tai miestäni yksin tänne! Haluan taas jaksaa liikkua, uida, leikkiä lasten kanssa kunnolla. Näyttää hyvältä vaatteissa. Jos se vaatii lähes täyden syömättömyyden, sitten olkoot niin. Vatsani ei enää kestä muutenkaan noita ahmimissessioita, minulla on vatsahaavan alku sekä IBS.
Miehet hylkäävät kauniita naisia koska vaihtelu virkistää...
Miksi lihavan mies jäisi ikuisesti suremaan ylipainoon kuollutta?
Äidit hylkäävät lapsiaan ilman syytä.
Miksi lihavan lapset surisivat yölipainoon kuollutta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehet hylkäävät kauniita naisia koska vaihtelu virkistää...
Miksi lihavan mies jäisi ikuisesti suremaan ylipainoon kuollutta?
Äidit hylkäävät lapsiaan ilman syytä.
Miksi lihavan lapset surisivat yölipainoon kuollutta?
Jussi69 pyöräilee usein äitinsä haudalle ja kertoo kuulumiset.
RAKASÄITI kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet hylkäävät kauniita naisia koska vaihtelu virkistää...
Miksi lihavan mies jäisi ikuisesti suremaan ylipainoon kuollutta?
Äidit hylkäävät lapsiaan ilman syytä.
Miksi lihavan lapset surisivat yölipainoon kuollutta?
Jussi69 pyöräilee usein äitinsä haudalle ja kertoo kuulumiset.
ei ylipainoinen jaksa pyöräillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lievä ylipaino on itseasiassa tutkimusten mukaan jopa terveellistä.
Eihän ylipaino tarkoita että vaaralliset vyötärörajat paukkuu tai että se ylipaino kerääntyy vatsaan.
Mulla oli muutama vuosi n. 10kg ylipainoisena vyötärö ihan hyvissä mitoissa, koska rasva kertyi enempi peppuun ja reisiin, jne. Olen mallia x eli tiimalasi. Nyt kun olen normaalipainoinen, ihmiset kauhistelevat että olen kutistunut ja mietin vain etteikö mikään riitä? Mikään paino ei vaikuta olevan kanssaihmisille ok. En ole lähelläkään alipainoa käynyt, bmi alimmillaan ollut kai joku 21 tai 22. Olen lapsesta asti ollut ylipainoinen ja onnistuin laihtumaan vasta kun aloin hyväksyä itseni.
Nämä jatkuvat toisten painon ruotimiset ja ulkonäköpaineet on niitä taustasyitä ihmisten lihomiseen. Uskokaa tai älkää, kun hyväksyy itsensä, tippuu usein se painokin. Miksi? Kun ei tarvitse olla jatkuvasti ahdistunut, jää ne herkutkin helpommin ostamatta. Itse söin ahdistukseeni ja suruuni. Kun koin syyllisyyttä herkuista ja vihasin peilikuvaani, vedin niitä vain kaksin käsin lisää! Olin jo lyönyt hanskat tiskiin, että onnistuisin laihduttamaan jne..
Toivottavasti joku oppi tästä jotain. Lihavuuden syy ei ole siinä, etteivät ihmiset välitä terveydestään. Lihavuuden syyt johtuu yhteiskunnasta: ei aikaa liikkua, ei varaa liikkua, epäterveellinen ruoka halvempaa, ihmiset ahdistuvat ja etsivät pakokeinoa. Syyllistäminen ei auta mitään, päinvastoin. On vaikea myöntää edes laihduttavansa kun on ylipainoinen. En tiedä miksi, jotenkin häpesin sitä kun pelkäsin epäonnistumista. (Epäonnistuminen taas olisi tarkoittanut loputtomia hyvää tarkoittavia neuvoja ja jatkuvaa painosta huomauttamista tai sitä että ihmiset kyylää onko se nyt laihtunut vieläkään vai lihonut. Siksi en kertonut ennen kuin olin jo melkein maalissa.. koska monet ihmiset ei osaa sivistyneesti kohdata toista ihmistä, kun luulevat tekevänsä hyvää).
PS. Yli 30v aineenvaihdunta voi hiukan muuttua joillakin..
Ei ole varaa liikkua, mutta on varaa herkkuihin? Yhteiskunnan syy. Joku tuossa logiikassa mättää. Kuulostaa tekosyiltä. Liikkua voi mm kävelemällä työ- tai kauppamatkat. Jos minä en ole lähtenyt lenkille, se on kyllä oma syyni, ei yhteiskunnan. Kävely ei maksa mitään.
Yli 30 v aineenvaihdunta muuttua? Jessus, ihminen parhaassa iässä tuolloin. 50 v voi aineenvaihdunta muuttua.
No kyllä kuntosalit on järkyttävän kalliita. Ei mulla ole varaa niihin eikä kaikkien mahdollisuudet liikkua ole samat (esim terveyssyistä). Pelkkä lenkkeily ei pidä lihaskuntoa tarpeeksi.
Kyllä aineenvaihdunta alkaa muuttua yli 30v, ihan faktaa.
Olen normaalipainoinen (entinen ylipainoinen) ja lenkillä käyn kyllä, mutta kuntosaliin ei ole varaa (olem työtön). Esimerkiksi lähellä oleva kuntosali maksaa 50e/kk. En mätännyt ylipainoisena rahojani herkkuihin, en vain liikkunut tarpeeksi. Aika monella on vääristynyt kuva siitä, mitä ja paljonko ylipainoinen syö. Ei mulla mene 50e kuussa herkkuihin! Työmatkat ei ole mulla olleet sellaisia, että voisin niihin kävellä tai pyöräillä. Kävelen kaikki matkat jotka voin.
Ei helvetti sentään.
Osta Torista pari kahvakuulaa ja käsipainoja, niillä saa tehtyä hyvän lihaskuntotreenin kotona. Puhumattakaan että jalkatreenin voi suorittaa vaikka portaissa. Mutta kun kaikkeen löytyy tekosyy..
Mulla on kahvakuula ja painot, mutta en voi käyttää niitä vuokra-asunnossani. Tilaa ei ole, asunto on hyvin pieni ja parketti uusi/liukas (matot eivät pysy paikallaan). Sänkh on melkein ruokapöydässä kiinni. Kuntopyöräni ei mahtunut tänne eikä se sovi minulle terveyssyistä, tehostepperi on rikki. Ja kuten sanoin, olen normaalipainoinen. Menen lenkille säällä kuin säällä, kävelen kaikki mahdolliset matkat. Mitään tekosyitä ei siis ole. Olen monta kuukautta ja halunnut ostaa kuntosalikortin, mutta ei ole varaa niin kauan kuin ei ole työpaikkaakaan. Valitettavasti.
Älä siis puhu mistä et tiedä.
Voi hyvänen aika. Kylläpäs sinulla on vaikeaa. Ilman kahvakuulatreeniä ja tehostepperiä me kaikki toki lihomme, koska muuta treeniä ei ole. Nyt oikeasti vähän järkeä tuohon. Aika pieni prosentti meistä loppujen lopuksi käy kuntosalilla ja ihan normeja ollaan silti. Vielä 20 vuotta sitten kukaan ei ollut kuullutkaan mistään kahvakuulista!
Kuten sanoin olen normaalipainoinen ja lenkkeilen joka päivä tunnin.. olen laihduttanut aika paljon kauan sitten, joten tiedän mistä puhun.
Ei se pelkkä normaalipaino riitä. Ihmisen pitää harrastaa monipuolista liikuntaa, vaikka olisi normaalipainoinen tai hoikka. Hoikkakin voi sairastua 2.tyypin diabetekseen.
Paino sanalla monipuolinennliikunta.. liikuntaa tulis olla 3 erilaista. Vaikka käyn lenkillä, tarvitsisin myös lihaskuntotreeniä. Mikä tahansa treeni ei selän vuoksi edes käy.
Miten ihmiset ei oikeasti tajuta ettei meillä kaikilla ole samat mahdollisuudet??
Ei tietenkään ole samat mahdollisuudet. Ei kenelläkään ole. Mäkihyppyä on vaikea harrastaa jos ei ole mäkihyppytornia lähiseudulla. Minullakin on yli 30 km kuntosalille, mutta en jää jumiin asian suhteen. Ei kannata jumittua yhteen ajatukseen. Aivan sama minkä painoinen olet, ei se ole tässä se juttu, vaan jumittuminen johonkin ajatukseen.
Sinä se tässä jumitut ajatukseen. Ymmärrätkö että osalla ihmisistä on esimerkiksi rajoittavia terveystekijöitä?
Itse tarvitsisin fysioterapiaa ja salineuvontaa terveyteni vuoksi. Siksi menisin mielummin sinne salille kuin ottaisin kotona vaarallisia riskejä. Jouduin kuntoutukseen salilla tehdyn virheliikkeen (yhdistettynä toiseen vaivaan) vuoksi, kyseessä oli ns turvallinen laite.
Osa täällä näyttää olevan ihan sokeita sille, että jotkut ylipainoisista ovat liikuntarajoitteisia, sydänvikaisia, syömishäiriöisiä, jne.
Ja niin se mun koti on niin pieni ja lattia tosiaan niin liukas (matot liukuu liukuesteistä huolimatta) että treenaaminen on lähes mahdotonta.
Lenkkipolkujen varrella on liikuntalaitteita, ota kuvat ja kysy fyssarilta mitä voit tehdä niissä. Tai ulkona tehtäväksi sopivia kehonpainoliikkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Miehet hylkäävät kauniita naisia koska vaihtelu virkistää...
Miksi lihavan mies jäisi ikuisesti suremaan ylipainoon kuollutta?
Äidit hylkäävät lapsiaan ilman syytä.
Miksi lihavan lapset surisivat yölipainoon kuollutta?
Äitini rakasti suklaata ja hampurilaisia,
Eniten äiti rakasti kuitenkin kakkua..meillä oli aina kakkua.
Me lapset emme saaneet koskea kakkuun tai äiti sai raivarit.
Isä oli tossukka ja kuskasi himaan herkkuja kassi tolkulla.
Pissa ja hiki haisi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alepassa ylipainoinen äiti sanoi lapselleen että karkkia ei osteta.
Tuntui oudolta...olikohan laihiksella
Jospa vaikka haluaa pitää lapsestaan parempaa huolta kuin itsestään. Hyvä niin.
RAKASÄITI kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehet hylkäävät kauniita naisia koska vaihtelu virkistää...
Miksi lihavan mies jäisi ikuisesti suremaan ylipainoon kuollutta?
Äidit hylkäävät lapsiaan ilman syytä.
Miksi lihavan lapset surisivat yölipainoon kuollutta?
Jussi69 pyöräilee usein äitinsä haudalle ja kertoo kuulumiset.
Jussi69 on hyvä mies, äitiä pitää aina rakastaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alepassa ylipainoinen äiti sanoi lapselleen että karkkia ei osteta.
Tuntui oudolta...olikohan laihiksella
Jospa vaikka haluaa pitää lapsestaan parempaa huolta kuin itsestään. Hyvä niin.
Entäs toi edellisen kommentin herkkujen ahmija? äiti??
Ei antanut kakkua lapsille?
Nyt tänne taisi rantautua joku monologi-Mirkku joka vastailee itselleen. Se tästä enää puuttuikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alepassa ylipainoinen äiti sanoi lapselleen että karkkia ei osteta.
Tuntui oudolta...olikohan laihiksella
Jospa vaikka haluaa pitää lapsestaan parempaa huolta kuin itsestään. Hyvä niin.
Entäs toi edellisen kommentin herkkujen ahmija? äiti??
Ei antanut kakkua lapsille?
Jospa vaikka haluaa pitää lapsestaan parempaa huolta kuin itsestään. Hyvä niin.
Vuosien saatossa on noita liikakiloja alkanut kertyä näkyväksi asti ja se näköjään huomataan. Meillä oli sukujuhlat ja varsinkin vanhemmat ihmiset otti ulkonäköni lähes kaikki puheenaiheeksi. Päätä pyöriteltiin ja kun kättelin erästä setääni ja tervehdin ilolla niin taas sain kuulla sen. Ootpa lihava ja sen takia en ollut tuntea. Ruokapöydässä kommentoitiin että kylläpä sulla se ruoka maistuu. Kun hain lisää niin joku kommentoi että tuosta se sun lihavuus johtuu. Jatkuvaa piikittelyä. No siinäpähän nyt hyvät ja hyväksytyt jatkatte elämäänne. Niin jatkan minäkin, ilman että osallistun tulevaisuudessa yhteenkään juhlaan tai tilaisuuteen. Oikeasti en edes ole paljoa ylipainoinen vaan roteva
Miksi lihavuuden syitä pitäisi erityisesti huomioida lihavuustilastoissa? Se rasva ei ole sen terveellisempää, vaikka se olisi tullut mielialalääkityksen seurauksena. Kannattaisi varmaan enemmän erotella ne ylipainoiset, jotka ovat ylipainoisia esim lihasten takia (vaikka se on silti pahaksi nivelille) tai joilla on runsasta turvotusta esim kortisonin takia eikä ylipaino siis ole rasvaa.