Lue keskustelun säännöt.
Paljonko teillä on kirjoja?
Tuttavani kävi meillä kylässä. Hän kertoi, ettei ole koskaan ennen käynyt kodissa, jossa on niin paljon kirjoja kuin minulla.
Siispä mittasin kirjamäärät äsken metreinä ja sain tulokseksi 8 metriä 15 cm.
Kommentit (548)
Ehkä kymmenen kirjaa. Ammatiltani olen kirjastonhoitaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sööttiä kun av-mamma luulee olevansa osa sivistyneistöä kun hyllystä löytyy parisataa tusinajännäriä tai naistenkirjaa.
Luen just Karamazovin veljeksiä. Varmaan sekin sööttiä, vaikkei määritelmääsi mahdu. Mainitsemiasi en lue, enkä pidä kirjallisuutena.
Just tuolla asenteella luodaan sitä kuvaa, että kirjat ja lukeminen on snobien kuiva harrastus. Ihan samalla tavalla ne jännärit ynnä muutkin on kirjallisuutta. Eivät ehkä sinun makuusi, mutta kirjallisuutta. Ihminen voi nauttia monista genreistä ja kaivata kirjoista erilaisia asioita. Jos joku nauttii menevistä ja jännistä kirjoista, joiden tarkoitus on viihdyttää, ei se ole muilta lukijoilta pois.
Luin nuo kaksi lainaamaasi viestiä, enkä näe mitään snobbailua. Eka viesti on ilkeä, toinen ihan asiallinen. Taidat olla itse se kuiva harrastaja. Genrekirjoja harvoin pidetään kovin suuressa arvossa, koska ne ovat pinnallisia, kertakäyttökamaa, viihdettä. Ei siitä kannata suuttua.
Varmaan vähän alle sata. Romaaneja, runokokoelmia, novellikokoelmia, tietokirjoja sekä joitain koulukirjoja 90-luvulta (äidinkielen, filosofian ja uskonnon), joista olen tykännyt.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Kauheita sbobbailun tarpeesta kärsiviä jotkut harvat näkyvät olevan, luullen vielä todellisuuden muokkautuvan heidän mielipiteidensä perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä lukeminen jää prioriteeteissa viimeiseksi, en osta kirjoja juuri ollenkaan.
Joka kerta kun vaikka kirjakaupassa selailen kirjoja kyllästyn samantien, siis miten turhaa sanahelinää, lässytystä, ei jaksa sivukaupalla tutustua muiden ajatuksen juoksuun. Mieluummin harrastan muita taiteenlajeja, niissä kyllä,aika kuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjat ovat paloriski.
Ja allergiariski. Myös tuhohyönteiset tykkäävät järsiä kirjoja. Varsinkin vanhoja ja haperoita. Koulun kirjavarastossa vilisee näitä veijareita.
Vaarallisimpia ovat kuitenkin aivonakertajat, jotka tykkäävät järsiä vanhoja ja haperoita aivoja. Sen tuloksena syntyy yllä olevan kaltaisia aivopieruja. Semmoisia veijareita!
Eräs veijari (kunnan remonteista vastaava mies) kertoi, että koulumme sokeritoukat johtuvat siitä, että koulussa on niin paljon vanhoja kirjoja ja pahveja jopa lattialla. Niitä ne sokeritoukat tulevat nakertamaan. Eivät ne kosteusvauriosta johdu!
Yli 5000 kirjaa. Läppärillä oon ladannut paljon pdfiä. Suurin osa englanninkielisiä tosin.
Yhteensä 0 metriä, kun kaikki on pienel läppäril.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjat ovat paloriski.
Ja allergiariski. Myös tuhohyönteiset tykkäävät järsiä kirjoja. Varsinkin vanhoja ja haperoita. Koulun kirjavarastossa vilisee näitä veijareita.
Vaarallisimpia ovat kuitenkin aivonakertajat, jotka tykkäävät järsiä vanhoja ja haperoita aivoja. Sen tuloksena syntyy yllä olevan kaltaisia aivopieruja. Semmoisia veijareita!
Eräs veijari (kunnan remonteista vastaava mies) kertoi, että koulumme sokeritoukat johtuvat siitä, että koulussa on niin paljon vanhoja kirjoja ja pahveja jopa lattialla. Niitä ne sokeritoukat tulevat nakertamaan. Eivät ne kosteusvauriosta johdu!
Näin on. Sokeritoukat syövät vanhojen kirjojen liimasidoksia. Jos ne kirjat ovat vielä varastossa ja mahdollisesti melko pimeässä tilassa, niin sinne pääsee kehittymään kunnon populaatio eri ikäisiä sokeritoukkia. Tavallisesti toukat liikkuvat lähinnä maatasolla, mutta kirjahyllyissä ne voivat lähteä seikkailemaan vaikka kuinka korkealle, esim. kattoon asti. Vanhat kirjat, pöly ja hämärä huone on kotonakin sellainen kombinaatio, että voi tulla tuhoeläimiä.
Itselläni on kolme kirjahyllyä täynnä kirjoja, en ole laskenut määrää. Osa on laatukirjallisuutta, osa viihdyttävää höttöä. En ymmärrä ihmisiä, jotka jaksavat tuomita toisten kirjamaun. Olen itse melko kaikkiruokainen kirjallisuuden suhteen; luen klassikoita, fantasiaa, scifiä, kauhua, historiallisia romaaneja, novelleja, runoja, esseitä, tietokirjallisuutta jne. Ainoastaan perinteinen romantiikka ei oikein uppoa. En silti ajattele kyseisen genren fanien olevan jotenkin tyhmiä, meillä on vain erilaiset kiinnostuksen kohteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ei kenelläkään enää vuonna 2019 ole jotain kirjoja, koska nehän ovat antiikkikamaa.
Välttelen kirjojen ostamista, yritän aina vaan lainata kirjastosta mikäli mahdollista. Mutta silti niitä on kertynyt viiden kirjahyllyn rivin verran + varastossa on muutama laatikollinen kirjoja joita luin teininä. Ehkä n. 15m verran kirjoja jos laskee kaikki yhteen.
Eli ei mikään älytön määrä, mutta mielestäni silti liikaa koska olen lukenut suurimman osan näistä kirjoista vain kerran ja en välttämättä enää ikinä lue niitä uudelleen. Ei ole pahemmin järkeä omistaa mitään sellaista millä ei oikeasti ole mitään käyttöä tai erityistä (rahallista taikka tunteellista) arvoa kun asuu suht pienessä kämpässä. Kiva lisä sisustukseen, mutta muuten ihan turhaa tavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tällä hetkellä noin 60 kirjaa, joista osa lähtee kohta kirppikselle tai kirjaston vaihtohyllyyn. Ostan uusia kirjoja ehkä kymmenen kappaletta vuodessa mutta niistä jää hyllyyni vain harva. Kierto on jatkuva. Säilytän lähinnä ammattikirjallisuutta.
Nuorena hamstrasin kirjoja mutta sitten tajusin, että se on lähinnä egonpönkitystä. Suurin osa lukemistani kirjoista löytyy kirjastosta. Joskus saatan ostaa sellaisen kirjan, jota on tullut lainattua useasti. Luovun hankinnoistani silloin, kun tuntuu, että en tule niihin enää palaamaan. Ihan sama periaate minulla on muidenkin tavaroiden suhteen. Miksi säilyttäisin esimerkiksi 15 vuotta sitten käyttämiäni vaatteita vain siksi, että joskus tykkäsin niistä tosi paljon?
Kyse ei ole siitä, etten arvostaisi kirjoja ja kirjallisuusinstituutiota. Olen työskennellyt kirja-alalla ja nykyään opiskelen kirjallisuustiedettä. Arvostamisen osoittamiseen on monia muitakin tapoja kuin omistaminen.
on mulla muutama kirja omanakin. ei tee mieli hankkia kirjoja tilaa viemään, parempi lainata kirjastosta.
Ainakin 8 kirjahyllyllistä, yhden huoneen kaksi seinää täynnä. En ole laskenut montako kappaletta.
Noin 30 hyllymetriä, kirjoja ja niteitä pitkälti yli 2000, pääasiassa tietopuolista.
Jotain pari kymmentä. En edes omista kirjahyllyä.
Lainaan kirjat kirjastosta tai kuuntelen äänikirjana lenkillä. Kirjoja riittää maailmassa niin paljon että en kuitenkaan halua lukea mitään kirjaa kahta kertaa - sen uusintalukukerran sijaan voisi lukea ihan uuden kirjan, sitäpaitsi mitä iloa on lukea monta kertaa kun juonen jne. tietää jo? Senpä takia en tahdo niitä hamstrata hyllyyn pölyttymään.
Tuntuu että kirjahyllyn suuruus on joillekin jonkinlainen m*nanjatkeen kaltainen statussymboli. Miksi, sitä en ikinä tule ymmärtämään.
Finnan kautta mulla on pääsy tuhansiin ja tuhansiin kirjoihin :) ja hyllymetrejä nolla! Mitäs siihen sanotte kirjojen pölyttäjät?
Just tuolla asenteella luodaan sitä kuvaa, että kirjat ja lukeminen on snobien kuiva harrastus. Ihan samalla tavalla ne jännärit ynnä muutkin on kirjallisuutta. Eivät ehkä sinun makuusi, mutta kirjallisuutta. Ihminen voi nauttia monista genreistä ja kaivata kirjoista erilaisia asioita. Jos joku nauttii menevistä ja jännistä kirjoista, joiden tarkoitus on viihdyttää, ei se ole muilta lukijoilta pois.