Uusintakoe tehdään haastavammaksi kuin 1. Koe. Voinko vaatia tälle pedagogista perustelua?
Olen kurssilla, jonka vetäjä ilmoitti, että kurssin uusintakoe tehdään sitten huomattavasti haastavammaksi kuin ensimmäinen koe. Myös aikaa annetaan uusintakokeessa vähemmän.
Voinko vaatia tälle pedagogista syytä? Miten se palvelee opiskelijan oppimista, että uusintakokeessa tehdään tietoisesti haastavampi?
Keksiikö parviäly tähän pedagogisen syyn ja perustelun?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Jos opinnot sisältävät paljon erilaisiiia käsitteitä ja termistöä, kannatttaa uodstaa niistä järkeviä kokonaisuuuuksia. Termit jääävät yleensä huonosti ihmisen muistiiin, muttta jos niillä on jokin järkevä looginen syy seuraamus, eli mistä syyystä tapahtuasta a voii seurata tapahtuma b, ihmineen alkaa heti siirtämäään ajatusta tähän yhteyteen. Tälllöin siitä seuraa järkevä toiminne, jolloin tapahtuuu ahaaa ilmiö ja sen seurauksesta ihminen on käsittänyt asian tapahtuvaksi ja alkaa yhdistelllä useampiiiin ahaa ilmiööhin omia mietteitä että se olisikin voiiinut tapahtua niin tai näiiin.
Jos termistöjä eii muista niin näiiin kokkina voiin sanoa etttä se miksi ravintolan ruooka maistuuu aina niin hyvältä, lopuksi lisätäään aina vähääään kermaa tai voita. Päääasiassa etttä asian oivaltaaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerää tomintaa opettajalta. Yliopistossa opiskelee aikusia ihmisiä joilla on muitakin velvoitteita elämässään kuin pelkkä opiskelu. Monilla on jo lapsia, työpaikka yms. aina ei vain se 1. tentin aikataulu sovi omaan arkeen ja sitten mennään uusintaan. Voi olla lääkäriaikaa, neuvolaa, työvuoro yms.
Aikuinen ihminen sitten kärsii seuraamukset, jos asettaa opiskelun tärkeysjärjestyksessä matalalle
Miksi sen aikuisen opiskelijan on lähtökohtaisesti yritettävä vaikka muuttaa omaa lääkäriaikaansa vain siksi että tentaattorin ei tarvitsi tehdä töitään ja valmistaa toista tenttiä? Yliopistolla on jokaisella kurssilla mahdollisuus uusintatenttiin, tämän on AIKUINEN luennoitsija tiennyt ja samoin hän on tiennyt että niiden tenttien laatiminen ja korjaaminen kuuluu hänen työhönsä ja hänelle maksetaan palkaa. Miksi siis tämä AIKUINEN voi sinun mielestäsi noin vain kiukutella ja kostaa opiskelijalle sen ettei halua tehdä työtään.
Eihän tässä aloituksessa ole kyse siitä, etteikö opettaja tekisi töitään vaan siitä, että opettaja tekee työnsä liian tunnollisesti
Miten tässä on kyse tunnolisesta opettajasta? Onko tunnolisuutta kostaa opiskelijalle jos tämä sairastuu ja siksi käyttää kaikille kurssilla oleville opiskelijoille suodun mahdollisuuden tehdä uusintatentti?
Laatimalla vaikeamman uusintatentin opettaja panostaa arvosanojen oikeudenmukaisuuteen, vaikka toimimalla näin hän aiheuttaa itselleen lisäduunia. Laiskempi opettaja voisi laittaa samanlaiset tai jopa samat kysymykset, jolloin uusijat saisivat mielettömän edun
Opettaja pyrkii siihen, että mahdollisimman moni yrittää päästä tosissaan jo siitä kurssista läpi varsinaisena tenttipäivänä. Eikä jätä sitä suorittamista roikkumaan.
Itsellä ainakin useimmilla laajoilla kursseilla oli niin, että kurssin pystyi suorittamaan joko muutamalla välitentillä tai sitten tenttimällä koko höskän kerralla yleisinä tenttipäivinä. Toki tässä jälkimmäisessä tapauksessa se suorittaminen oli vaikeampaa jo ihan sen kurssin laajuuden takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos opinnot sisältävät paljon erilaisiiia käsitteitä ja termistöä, kannatttaa uodstaa niistä järkeviä kokonaisuuuuksia. Termit jääävät yleensä huonosti ihmisen muistiiin, muttta jos niillä on jokin järkevä looginen syy seuraamus, eli mistä syyystä tapahtuasta a voii seurata tapahtuma b, ihmineen alkaa heti siirtämäään ajatusta tähän yhteyteen. Tälllöin siitä seuraa järkevä toiminne, jolloin tapahtuuu ahaaa ilmiö ja sen seurauksesta ihminen on käsittänyt asian tapahtuvaksi ja alkaa yhdistelllä useampiiiin ahaa ilmiööhin omia mietteitä että se olisikin voiiinut tapahtua niin tai näiiin.
Jos termistöjä eii muista niin näiiin kokkina voiin sanoa etttä se miksi ravintolan ruooka maistuuu aina niin hyvältä, lopuksi lisätäään aina vähääään kermaa tai voita. Päääasiassa etttä asian oivaltaaa.
Se miksi kokeissa on jokerikysymyyyksiä ja näin, niiin tarkoitus siiinä on kysellä ihmiseltä, milllaiseen kontekstiiin todellisuuudessa ihminen asetttaaaa väitteeensä, jottta ihminen ei opiskele asioooita vain ulkomuistillaan vaan että todella käsitttää mitä haluaa sanoa. ainoaa tapa jolla opettaja voi analysoida opilasta on se etttä oppilas esitttää väitteitä ja perustelee ne. Näiistä perusteluista opettaja voi tulkita etttä oppilas on ymmärtänyt asian ja voidaan jatkaa eteeenpäin.
Minuusta poikien opiskeluhalut viedäään tunkemalla ulkoamuistettavaa termistö joka paikkaaan.
Vierailija kirjoitti:
Minuusta poikien opiskeluhalut viedäään tunkemalla ulkoamuistettavaa termistö joka paikkaaan.
Tytöillle sanojen tankkaaaminen on ihan luontevaaa jo siitä saakka kun ovat alkaneeet meikkaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerää tomintaa opettajalta. Yliopistossa opiskelee aikusia ihmisiä joilla on muitakin velvoitteita elämässään kuin pelkkä opiskelu. Monilla on jo lapsia, työpaikka yms. aina ei vain se 1. tentin aikataulu sovi omaan arkeen ja sitten mennään uusintaan. Voi olla lääkäriaikaa, neuvolaa, työvuoro yms.
Aikuinen ihminen sitten kärsii seuraamukset, jos asettaa opiskelun tärkeysjärjestyksessä matalalle
Miksi sen aikuisen opiskelijan on lähtökohtaisesti yritettävä vaikka muuttaa omaa lääkäriaikaansa vain siksi että tentaattorin ei tarvitsi tehdä töitään ja valmistaa toista tenttiä? Yliopistolla on jokaisella kurssilla mahdollisuus uusintatenttiin, tämän on AIKUINEN luennoitsija tiennyt ja samoin hän on tiennyt että niiden tenttien laatiminen ja korjaaminen kuuluu hänen työhönsä ja hänelle maksetaan palkaa. Miksi siis tämä AIKUINEN voi sinun mielestäsi noin vain kiukutella ja kostaa opiskelijalle sen ettei halua tehdä työtään.
Kyllähän tentaattori tekee toisenkin tentin. Vaikeamman vaan, mikä on aivan oikeudenmukaista, sillä uusijoilla on ollut enemmän aikaa kuin ekaan tenttiin menijöillä.
Pää perseestä nyt itsekkäät opiskelijat. Elämä on kovaa, tuliko yllätyksenä?
(En ole tuo, jolta kysyit, sivusta kommentoin.)
Eli 40 asteen kuumeessa tentiin että ei vaan saa mitään etua muihin nähden? Ja eihän sinua voi ottaa edes tosissaan kun et osaa keskustella muuten kuin käyttämällä asiatonta kieltä. Et siis mitenkään ymmärrä, että KAIKILLA kurssilaisilla on sama mahdollisuus osallistua niihin uusitoihin ja koska mahdollisuus on jokaisella, ei kukaan saa mitään etua vaikka kävisikin saman tasoisessa tentissä myöhemmin kun on tervehtynyt.
Voi miten kauheaa – voiko joku todellakin sairastua 40 asteen kuumeeseen elämässä? Ja silloinkin suurin murhe on koettu epäoikeudenmukaisuus yhden tentin suhteen?
Luvattiinko sinulle jo synnärille, että elämä on reilua? Mulle ei, ja keksin jo varhain ihan itse, että se ei ole. Helpotti kummasti asennoitumista. Joskus joutuu samaan päästäkseen näkemään enemmän vaivaa kuin joku toinen. So? Sitten mennään eteenpäin. Elämässä on isompiakin asioita kuin yksi kurssi ja sen tentti.
Tekisin ylemmälle taholle valituksen ko. asiasta. Tuollainen ei nimittäin ole sallittua, vaan se rikkoo yhdenvertaisuuden periaatetta. Opettajalla ei ole käytännössä oikeutta toimia noin. Kokeiden on oltava keskenään vertailukelpoisia. Näin esimerkiksi opiskelija, joka on ollut sairaana tai tekemässä toista koetta / jonkun kurssin pakollista läsnäolo-osallistumista tms., tai ei muusta syystä ole voinut osallistua ensimmäiseen kokeeseen, ei joudu aiheettomasti kärsimään. Opiskelijoilla voi myös olla kiirejaksoja, tai oppi ei vain mene kerralla niin hyvin perille, että heti pääsisi kokeesta läpi. Tämä kuuluu osana normaaliin opiskeluun yliopistossa ja se kuuluu hyväksyä.
Opiskelijan ei myöskään tarvitse eikä kuulu perustella yliopistomaailmassa kenellekään, miksi hän osallistuu uusintatenttiin. Kyseessä on opiskelijan oikeus, joka perustuu opiskeluSÄÄNTÖIHIN. Niitä yksittäinen opettaja ei voi ohittaa. Luulisi jokaisen yliopisto-opettajan tuntevan yleiset periaatteet. Siksi herääkin kysymys: onko ko. opettaja kenties joku vieraileva yliopiston ulkopuolinen opettaja, joka ei muuten tunne yliopistomaailmaa?
Vierailija kirjoitti:
Yliopistossa kierrätetään usein samoja kysymyksiä tai arvotaan koetehtäväpankista. Ennemmin se on niin päin, että yliopistokurssin vastuuopettajaa laiskottaa keksiä uusia kysymyksiä
Minä olen yksi niistä yliopisto-opettajista, joita "laiskottaa" keksiä uusia kysymyksiä. Olen nyt opettanut erästä kurssia 6 vuotta. Joka vuosi kurssistani on viisi tenttiä, joista jokaisessa on viisi kysymystä. Yhteensä tämä tekee tähän mennessä 150 kysymystä. Keksisitkö sinä 150 eri tenttikysymystä yhden kurssin aihepiiristä? Varsinkin, kun kysymykset eivät voi olla mitä tahansa, vaan niiden pitää kattaa tasaisesti kurssin aihepiirejä, jolla tarpeeksi helppoja ratkaistavaksi annetussa ajassa, mutta kuitenkin tarpeeksi haastavia erottamaan eri tason opiskelijat toisistaan jne.
Mitä ap:n kysymykseen tulee, niin en usko, että omassa yliopistossani olisi sallittua tehdä uusintatentistä tarkoituksella hankalampaa kuin alkuperäisestä. Kannattaa kysyä oman tiedekunnan tms. opintoasiain päälliköltä tai vastaavalta.
Vaan susipas.ka opiskelija valittaa tommosesta.Muut ottaa kirjan käteen ja opiskelee.
Käytännössä jokainen suomalainen verovaroilla toimiva yliopisto tähtää tasa-arvoon ja yhdenveroisuuteen.
Esim. tässä: https://www.uef.fi/web/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus
"Opiskelijoita kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti opintopolun kaikissa vaiheissa."
Mikäli kurssillasi koetaan vääryyttä, raportoi asia ylöspäin.
Lukio-opettajana teen uusinnasta vaikeamman, juurikin sen ylimääräisen 3 viikon lukuajan vuoksi. Tämä siis selkeästi koepäivänä lintsanneille migreenimirkuille.
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä jokainen suomalainen verovaroilla toimiva yliopisto tähtää tasa-arvoon ja yhdenveroisuuteen.
Esim. tässä: https://www.uef.fi/web/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus
"Opiskelijoita kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti opintopolun kaikissa vaiheissa."
Mikäli kurssillasi koetaan vääryyttä, raportoi asia ylöspäin.
Tasa-arvoa on juurikin se että pidempi valmistautumisaika ja vaikeampi koe. Onneksi kukaan ei osaa edes arvioida onko uusintakokeeni vaikeampi kuin alkuperäinen koe.
Vierailija kirjoitti:
Vaan susipas.ka opiskelija valittaa tommosesta.Muut ottaa kirjan käteen ja opiskelee.
Ei, vaan valistunut ja yhteiskuntatietoinen sekä kriittisiä arviointikykyjä hallitseva opiskelija valittaa tuollaisesta. Ei siis suinkaan huono opiskelija, vaan nimenomaan yhteiskunnallisesti merkittävä opiskelija, juuri sellainen kuin yliopisto-opiskelijan kuuluukin olla. Ei Suomi tarvitse yliopisto-opiskelijoiksi ajattelemattomia henkilöitä, jotka mitään kyseenalaistamatta ottavat vastaan kaiken, mitä heille sanotaan tai tehdään. Nimenomaan yliopistoissa tähdätään tällaisen kriittisen ajattelukyvyn kehittämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä jokainen suomalainen verovaroilla toimiva yliopisto tähtää tasa-arvoon ja yhdenveroisuuteen.
Esim. tässä: https://www.uef.fi/web/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus
"Opiskelijoita kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti opintopolun kaikissa vaiheissa."
Mikäli kurssillasi koetaan vääryyttä, raportoi asia ylöspäin.
Tasa-arvoa on juurikin se että pidempi valmistautumisaika ja vaikeampi koe. Onneksi kukaan ei osaa edes arvioida onko uusintakokeeni vaikeampi kuin alkuperäinen koe.
Epäilen kyllä, että et ole opettaja, ainakaan yliopistossa.
Aika useinkin on noin, että ensimmäinen koe on helpompi, ja siinä on enemmän aikaa. Eikä siinä ole mielestäni mitään epänormaalia. Sillä kai kannustetaan opiskelijoita tekemään tentti heti ekassa koetilaisuudessa, eikä jättämään rästiin.
Joskus uusintakoe taas on ihan sama kuin edelliselläkin kerralla, mutta sitähän ei voi etukäteen tietää, mitä tenttikysymyksiä opettaja päättää laittaa. Se harmittaa vain aika lailla niitä, jotka menevät ensimmäiseen koetilaisuuteen huonosti lukeneina ja saavat hylätyn, ja uusintakokeeseen lukiessaan ajattelevat "ei se tätä kysy kun kysyi jo viimeksi" ja sitten kun uusintakokeessa onkin samat kysymykset, niin ei taaskaan ole lukenut...
Erottaa jyvät akanoista: fiksu satsaa kerralla ja läpäisee.
Vierailija kirjoitti:
Minuusta poikien opiskeluhalut viedäään tunkemalla ulkoamuistettavaa termistö joka paikkaaan.
Höpöhöpö. Laiskuus puhuu ja kuvitelma kikkelin etevämmyydestä ohi aivojen ja ahkeruuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä jokainen suomalainen verovaroilla toimiva yliopisto tähtää tasa-arvoon ja yhdenveroisuuteen.
Esim. tässä: https://www.uef.fi/web/tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuus
"Opiskelijoita kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti opintopolun kaikissa vaiheissa."
Mikäli kurssillasi koetaan vääryyttä, raportoi asia ylöspäin.
Tasa-arvoa on juurikin se että pidempi valmistautumisaika ja vaikeampi koe. Onneksi kukaan ei osaa edes arvioida onko uusintakokeeni vaikeampi kuin alkuperäinen koe.
Ei se valmistautumisaika juuri siihen kokeeseen välttämättä pitene yhtään. Aikatauluongelmien vuoksi jotkut eivät vain välttämättä pysty käyttämään tarpeeksi aikaa tietyn jakson sisällä juuri siihen kurssiin. Ihan normaalia. Joskus on myös niitä, jotka eivät saa kurssia suoritettua koko vuonna, vaan uusivat kurssin seuraavana vuonna. Ei näillekään tehdä seuraavana vuonna erillistä hypervaikeaa koetta. Opiskelijat kärsivät jo siitä, että joutuvat taas kyseisen kurssin pariin, jos se yhtään lohduttaa sinua. Ei heidän elämäänsä vaikeuteta tarkoituksella enempää vain siksi, että olisi kiva käyttää valtaa niitä vastaan, jotka eivät ekassa tentissä olleet tai loistaneet. Se olisi kiellettyäkin ja eettisesti epäsopivaa.
Jos opinnot sisältävät paljon erilaisiiia käsitteitä ja termistöä, kannatttaa uodstaa niistä järkeviä kokonaisuuuuksia. Termit jääävät yleensä huonosti ihmisen muistiiin, muttta jos niillä on jokin järkevä looginen syy seuraamus, eli mistä syyystä tapahtuasta a voii seurata tapahtuma b, ihmineen alkaa heti siirtämäään ajatusta tähän yhteyteen. Tälllöin siitä seuraa järkevä toiminne, jolloin tapahtuuu ahaaa ilmiö ja sen seurauksesta ihminen on käsittänyt asian tapahtuvaksi ja alkaa yhdistelllä useampiiiin ahaa ilmiööhin omia mietteitä että se olisikin voiiinut tapahtua niin tai näiiin.