TV2, Stacey Dooley: Totuus halpamuodista

Vierailija kirjoitti:

steisi tykkää muodista kovasti, ig ja fb täynnä muotivaatteita vuosikaudet jatkuvalla syötöllä

Sittenhän dokkarin teko toimi hänelle herätyksenä. Hyvä niin!

Thrifter kirjoitti:

Itselleni jo halpabrändien vaatteet tuntuu kalliilta kun saan parhaimmillaan 10 kertaa halvemmalla vaatteet kirpparilta. Tämä dokkari vain vahvisti sitä tunnetta ja päätöstä, että ostan omat vaatteet pääsääntöisesti käytettynä jatkossakin. Leikki-ikäiselle lapselle on koko ajan vaikeampi löytää kirpparilta ulkovaatteita, mutta sisävaatteet löytyy kyllä pojallekin käytettynä.

Kirppareiden paras puoli on se löytämisen riemu ja pahin puoli taas se jos pitää löytää joku tietty vaate eikä meinaa millään löytyä.

Olen kuitenkin ihmetellyt myyjän näkökulmasta käsin miten huonosti hyväkuntoiset naisten vaatteet menevät kaupaksi kirpparilla. Välillä tuntuukin että ei kehtaa edes itse myöntää kavereille että kirppariltahan nää vaatteet on löytynyt. Ehkä jatkossa rohkenen sanoa.

Kirppareilta löytyy aika heikosti miesten vaatteita, kun taas naisten vaatteita on runsaasti tarjolla. Johtuukohan epäsuhta siitä, että naiset kierrättävät enemmän? Voihan olla kyse siitäkin, että miehet eivät ole muotitietoisia, ostavat vaatteita harvemmin ja kehtaavat kulkea virttyneissä ja vanhanoloisissa vetimissä.

Vierailija kirjoitti:

Thrifter kirjoitti:

Itselleni jo halpabrändien vaatteet tuntuu kalliilta kun saan parhaimmillaan 10 kertaa halvemmalla vaatteet kirpparilta. Tämä dokkari vain vahvisti sitä tunnetta ja päätöstä, että ostan omat vaatteet pääsääntöisesti käytettynä jatkossakin. Leikki-ikäiselle lapselle on koko ajan vaikeampi löytää kirpparilta ulkovaatteita, mutta sisävaatteet löytyy kyllä pojallekin käytettynä.

Kirppareiden paras puoli on se löytämisen riemu ja pahin puoli taas se jos pitää löytää joku tietty vaate eikä meinaa millään löytyä.

Olen kuitenkin ihmetellyt myyjän näkökulmasta käsin miten huonosti hyväkuntoiset naisten vaatteet menevät kaupaksi kirpparilla. Välillä tuntuukin että ei kehtaa edes itse myöntää kavereille että kirppariltahan nää vaatteet on löytynyt. Ehkä jatkossa rohkenen sanoa.

Kirppareilta löytyy aika heikosti miesten vaatteita, kun taas naisten vaatteita on runsaasti tarjolla. Johtuukohan epäsuhta siitä, että naiset kierrättävät enemmän? Voihan olla kyse siitäkin, että miehet eivät ole muotitietoisia, ostavat vaatteita harvemmin ja kehtaavat kulkea virttyneissä ja vanhanoloisissa vetimissä.

Meillä oli muutama vuosi sitten pulma kun poika tarvikin kaksi pukua kirkollisten tilaisuuksien vuoksi samana vuonna. Rippipuku ostettiin ihan kaupasta. Sitten sukulainen kuoli ja rippipuku olisi ollut liian vaalea hautajaisiin. Kävimme kirpputorilla ja siellä sattui olemaan miesten verrattain muodikas Oscar Jacobsenin puku. Poika kokeili pukua päälleen ja ostimme sen sekä siistin valkean pukupaidan. Veimme ne pesulaan ja sitten oli musta pukukin valmiina.

Poika vain jatkoi kasvamistaan eikä kumpikaan puku mene päälle. Yritin tarjota niitä teinipojan kokoiselle sukulaismiehelleni, mutta hän ei jonkun syyn vuoksi iljennyt ottaa vastaan pukuja.

Poika on puolestaan sen verran innostunut herrainmuodista, että on jo hankkinut valmiiksi ylioppilaspukuaan varten kankaat ja haluaa itselleen vaatturin tekemän mittatilauspuvun kaksilla vaihtohousuilla. Hän suosii kavereineen aika lailla klassisia miestenvaatteita. Joku voi ihmetellä, miksi lukiolaisella on tummansininen villaulsteri. Hänen yksi kaverinsa pukeutuu kai joka ikinen päivä Täydellinen herrasmies-kirjan mukaan. Olen huomannut, että pojat haluavat nykyään mieluummin kauluspaitoja kuin t-paitoja ja chinoja enemmän kuin farkkuja.

Jokainen sukupolvi pukeutuu tavallaan. Itse en olisi voinut kuvitellakaan aikoinani sitä, että joku lukiokaverini olisi pukeutunut johonkin muuhun kuin farkkuihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se silti takaa sitä jos on kallis merkki, että vaate on yhtään sen paremmissa oloissa tehnyt. Olen lukenut asiasta paljon ja monet todella kalliitkin vaatteet tehdään huonoissa oloissa. Kuten esim ne Balmuir huivit.

Kalliimmilla merkeillä on hitaampi malliston vaihto, kuin fast fashionilla.

Burberryllä ei tule uutta mallistoa joka kuukausi, josta myymättömmät sitten poltetaan.

Vero Moda, Vila, Only, Zara, Gina Tricot, New Yorker... joka kuukausi tulee uutta mallistoa, ja polttoon menee sitten ne polyestertopit, joita ei myydä. Ainoastaan volyymi ratkaisee.

Mielestäni fast fashion pitäisi julistaa ympäristörikokseksi.

Esim. Filippa K tekee vaatteita, joiden pitää kestää monen eri trendin yli. Siihen he pyrkivät, että ne käy minä vuonna vaan ja monen eri vaatteen kanssa. Filipan vaatteet ei myöskään tule muovipussissa, vaan biohajoavassa pussissa.

Mutkun Filipan tuotteet maksaa... niin ei voi ostaa sitä yhtä paitaa, joka menis monta vuotta, vaan kymmenen onlyn paitaa.

Juuri toisessa ketjussa kyseltiin, että mistä saa luonnonkuituisia neuleita, (villaa/merinovillaa/kashmiria,) ilman että se maksaa paljon. No daa, hyvät materiaalit maksaa. 

Itse olen maksanut enemmän, että saan 100% villaa olevan paidan. Tai sitten sen voi tehdä itse.

No minulla on Filippa K neule, maksoi 199€ ja pesulapussa lukee made in Bangladesh. Että se siitä laadusta ja eettisyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Thrifter kirjoitti:

Itselleni jo halpabrändien vaatteet tuntuu kalliilta kun saan parhaimmillaan 10 kertaa halvemmalla vaatteet kirpparilta. Tämä dokkari vain vahvisti sitä tunnetta ja päätöstä, että ostan omat vaatteet pääsääntöisesti käytettynä jatkossakin. Leikki-ikäiselle lapselle on koko ajan vaikeampi löytää kirpparilta ulkovaatteita, mutta sisävaatteet löytyy kyllä pojallekin käytettynä.

Kirppareiden paras puoli on se löytämisen riemu ja pahin puoli taas se jos pitää löytää joku tietty vaate eikä meinaa millään löytyä.

Olen kuitenkin ihmetellyt myyjän näkökulmasta käsin miten huonosti hyväkuntoiset naisten vaatteet menevät kaupaksi kirpparilla. Välillä tuntuukin että ei kehtaa edes itse myöntää kavereille että kirppariltahan nää vaatteet on löytynyt. Ehkä jatkossa rohkenen sanoa.

Kirppareilta löytyy aika heikosti miesten vaatteita, kun taas naisten vaatteita on runsaasti tarjolla. Johtuukohan epäsuhta siitä, että naiset kierrättävät enemmän? Voihan olla kyse siitäkin, että miehet eivät ole muotitietoisia, ostavat vaatteita harvemmin ja kehtaavat kulkea virttyneissä ja vanhanoloisissa vetimissä.

Minun mieheni käyttää sukatkin niin loppuun, että pukee suunnilleen resorit jalkaansa lopuksi. Vaatteiden rippeet päätyvät miehen räsypussiin, jota hän hyödyntää autoa korjatessa tai kotia remontoidessa.

Nosh valmistaa Suomessa. Tietääkö joku sellaista merkkiä, joka valmistaa lasten ulkohaalarit Suomessa tai Ruotsikin käy?

Olen jo pitkään ostanut lähes kaikki vaatteeni ja lasten vaatteet kirpputorilta. Silti dokumentti oli pysäyttävä.

Sen verran realisti olen kuitenkin, että mielestäni pikamuoti on niin syvällä kulttuurissamme, ettei tilanne tule todellakaan muuttumaan kuluttajan päätöksestä. Ei ikinä. Tarvitaan lakeja ja valvontaa. Sellainen muutos voi kyllä Suomessa tapahtua, että ostetaan enimmäkseen kotimaassa valmistettuja vaatteita, mutta maailmanlaajuisesti..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Thrifter kirjoitti:

Itselleni jo halpabrändien vaatteet tuntuu kalliilta kun saan parhaimmillaan 10 kertaa halvemmalla vaatteet kirpparilta. Tämä dokkari vain vahvisti sitä tunnetta ja päätöstä, että ostan omat vaatteet pääsääntöisesti käytettynä jatkossakin. Leikki-ikäiselle lapselle on koko ajan vaikeampi löytää kirpparilta ulkovaatteita, mutta sisävaatteet löytyy kyllä pojallekin käytettynä.

Kirppareiden paras puoli on se löytämisen riemu ja pahin puoli taas se jos pitää löytää joku tietty vaate eikä meinaa millään löytyä.

Olen kuitenkin ihmetellyt myyjän näkökulmasta käsin miten huonosti hyväkuntoiset naisten vaatteet menevät kaupaksi kirpparilla. Välillä tuntuukin että ei kehtaa edes itse myöntää kavereille että kirppariltahan nää vaatteet on löytynyt. Ehkä jatkossa rohkenen sanoa.

Kirppareilta löytyy aika heikosti miesten vaatteita, kun taas naisten vaatteita on runsaasti tarjolla. Johtuukohan epäsuhta siitä, että naiset kierrättävät enemmän? Voihan olla kyse siitäkin, että miehet eivät ole muotitietoisia, ostavat vaatteita harvemmin ja kehtaavat kulkea virttyneissä ja vanhanoloisissa vetimissä.

Minun mieheni käyttää sukatkin niin loppuun, että pukee suunnilleen resorit jalkaansa lopuksi. Vaatteiden rippeet päätyvät miehen räsypussiin, jota hän hyödyntää autoa korjatessa tai kotia remontoidessa.

Niinpä, miehet ei varmaankaan shoppaile vaatteita ihan siinä määrin kuin naiset ja käyttävät oikeasti loppuun sen mitä ostaa. Tämän huomannut omassa puolisossa, kalsaritkin ovat loppua kohden kuin sellainen kaislahame :-D

Vierailija kirjoitti:

Nosh valmistaa Suomessa. Tietääkö joku sellaista merkkiä, joka valmistaa lasten ulkohaalarit Suomessa tai Ruotsikin käy?

Olen jo pitkään ostanut lähes kaikki vaatteeni ja lasten vaatteet kirpputorilta. Silti dokumentti oli pysäyttävä.

Sen verran realisti olen kuitenkin, että mielestäni pikamuoti on niin syvällä kulttuurissamme, ettei tilanne tule todellakaan muuttumaan kuluttajan päätöksestä. Ei ikinä. Tarvitaan lakeja ja valvontaa. Sellainen muutos voi kyllä Suomessa tapahtua, että ostetaan enimmäkseen kotimaassa valmistettuja vaatteita, mutta maailmanlaajuisesti..

Miksi tuottajat valmistaisivat vaatteita, jotka eivät mene kaupaksi? 

Kyllä kuluttaja voi päättää, mitä tuotetaan ja mitä ei. Kieltäydytään vaan ostamasta paskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nosh valmistaa Suomessa. Tietääkö joku sellaista merkkiä, joka valmistaa lasten ulkohaalarit Suomessa tai Ruotsikin käy?

Olen jo pitkään ostanut lähes kaikki vaatteeni ja lasten vaatteet kirpputorilta. Silti dokumentti oli pysäyttävä.

Sen verran realisti olen kuitenkin, että mielestäni pikamuoti on niin syvällä kulttuurissamme, ettei tilanne tule todellakaan muuttumaan kuluttajan päätöksestä. Ei ikinä. Tarvitaan lakeja ja valvontaa. Sellainen muutos voi kyllä Suomessa tapahtua, että ostetaan enimmäkseen kotimaassa valmistettuja vaatteita, mutta maailmanlaajuisesti..

Miksi tuottajat valmistaisivat vaatteita, jotka eivät mene kaupaksi? 

Kyllä kuluttaja voi päättää, mitä tuotetaan ja mitä ei. Kieltäydytään vaan ostamasta paskaa.

Tämäkin on helpommin sanottu kuin tehty. Tupakointikin lähti kunnolla vasta laskuun kun tupakkalakiin ja valistukseen tehtiin valtion tasolta muutoksia. Uskon että monelle shoppailu on samalla tavalla addiktoivaa kuin juuri vaikka tupakointi, por no, pelaaminen, sokeri, alkoholi tms.

Katsoin tuon dokkarin. Olen nyt viimeisen puolen vuoden aikana siirtynyt ekologisiin ja eettisiin merkkeihin lastenvaatteissa. Siis jo se, että arkimekko maksaa yli 50e saa mussa aikaan sellaisen ihanan tunteen, että sitä mekkoa tulee varjella ja kohdella hyvin. Eli huomaan, että vaatehuoltoni on hyvin erilaista kuin ennen. Osan pesen käsin, jos vaate on väljä päällipaita/mekko. Ja loput tasan pesuohjeiden mukaan ja jos puhdas niin saattaa olla enemmän kuin sen yhden päivän päällä putkeen.

Ostan selvästi vähemmän ja harkitummin, mietin, että kestääkö pitkään(lapseni kasvu hidasta,erityislapsi).

Joitakin vaatteita on vielä halpaketjusta ostettuja, ja ne käytetään "loppuun". Alusvaatteet ostan jatkossakin vielä taviskaupoista, mutta sukkiksetkin jo ovat eettisiä & ekologisia. Säärystimet tilaan tutultani, villasukat, tumput kirppiksiltä. Ja kirppiksiltä muutenkin arkivaatetta, ja tori.fi on hyvä. Tuplavoittaja olo tulee kun löytää käytettynä vaikka Mainion tai Kaikon vaatetta. Metsolalta pipot, ne ovatkin ainoat, jotka istuu täydellisesti päähän.

Ulkovaatteet ovat perus Everestiä yms.. kengät Bisgaardia pääosin. Itselleni etsin vielä lempimerkkejä, kirppareilta löytyy.. takit laadukkaita, kestävät vuosia samat.

Jännä, joku aika sitten kuvittelin olevan ihan hulluutta maksaa paljon vaatteista. Ja nyt haluan sillä haluan, että ihmiset saavat palkkansa ja, että tuote on laadukas.

Dokkarissa puhutaan Aral järven kuihtumisesta, Wikipedia ei anna mitään tietoa, että kuihtuminen olisi ollut puuvillan viljelyn syytä. 🤔

Tässä kun joulu lähestyy, niin onkin hyvä muistaa suosia eettisiä valintoja. Ja mikä tärkeintä: ostaa sellaista mitä toivotaan. Varmasti esimerkiksi sukulaislapsille löytyy toivottuja juttuja alkaen ruskovillasta HopLop -lippuihin, joten ei sen pitäisi rahasta olla kiinni.

Olen aina vähän ihmetellyt kun on näitä ketjuja, joissa lapsiperheet hukkuvat vaikkapa isovanhempien tuomaan turhaan tavaraan, niin jotkut todella valittavat ihmiset olevan törkeitä ja kiittämättömiä, kun eivät halua vastaanottaa krääsää/vääränkokoisia ja tarpeettomia vaatteita. Eikö tosiaan suurin osa mieti näitä lahja- ja tuliaisasioita myös ekologisuuden kannalta? Kun kaikista tärkein periaate ekologisuudessa mielestäni on, ettei sellaista osteta mitä ei tarvita. Ja onhan juttuja ollut 90-luvulta lähtien, kuinka paljon on turhaa muovia/vaatetta planeetallamme lojuu. Noissakin ketjuissa on aina muutamia, jotka nauravat että nakkaa vain menemään tai anna eteenpäin jos et lahjasta tykkää. Juuri tuollaisen mentaliteetin vuoksi hukumme tavaraan kaikki. Ihan naurettavaa mielestäni, kun aina on vaihtoehtona kysyä mitä tarvitaan tai antaa vaikka vain suklaarasia.

Omat lapseni ovat jo isoja, ja hiljalleen olen alkanut miettimään jo joulua. Joskus marraskuussa aion laittaa viestiä lähipiirin lapsiperheille, että mitä nämä lapset ihan oikeasti tarvitsivat, ja todellakin saa olla spesifi toive. Omilta teineiltä kysyn toiveet itse ja aikuisilta joko kysyn suoraan tai sitten annan jotain eettistä ja ekologista, mutta lisäksi todennäköisesti tarpeellista.

Vierailija kirjoitti:

Dokkarissa puhutaan Aral järven kuihtumisesta, Wikipedia ei anna mitään tietoa, että kuihtuminen olisi ollut puuvillan viljelyn syytä. 🤔

Wikipedia: Araljärvi alkoi kutistua, kun Neuvostoliitto uudelleenohjasi järveen laskeneet joet riisi- ja puuvillapeltojen kasteluun.

Joku kyseli niistä haalareista niin eikö Nordbjörn valmista ihan ruotsissa ja satsaa muutenkin ekologisuuteen.

Nosh ei valmista Suomessa, kuten joku tuolla väitti. Euroopassa kuitenkin. Tämän dokkarin myötä tajusin itse, että jatkossa pitää kiinnittää huomiota myös siihen, mistä vaatemerkin käyttämät kankaat tulevat. Moni merkki kehuu Eurooppalaisella tuotannolla, mutta kyse on usein vain ompelusta! Toki kankaat voivat olla ekologisesti tuotettuja Aasiassakin, mutta tästä pitäisi siis saada jotain tietoa/sertifikaattia/jotain.

Vierailija kirjoitti:

Nosh valmistaa Suomessa. Tietääkö joku sellaista merkkiä, joka valmistaa lasten ulkohaalarit Suomessa tai Ruotsikin käy?

Olen jo pitkään ostanut lähes kaikki vaatteeni ja lasten vaatteet kirpputorilta. Silti dokumentti oli pysäyttävä.

Sen verran realisti olen kuitenkin, että mielestäni pikamuoti on niin syvällä kulttuurissamme, ettei tilanne tule todellakaan muuttumaan kuluttajan päätöksestä. Ei ikinä. Tarvitaan lakeja ja valvontaa. Sellainen muutos voi kyllä Suomessa tapahtua, että ostetaan enimmäkseen kotimaassa valmistettuja vaatteita, mutta maailmanlaajuisesti..

Kyllä ainakin koulutettujen maiden ihmiset alkavat heräämään. Eihän hommassa ole mitään järkeä enää.

Esimerkiksi ihan tavallisen valkean t-paidan laatu on muuttunut 25 vuodessa paksusta ja läpinäkymättömästä sekä nyppyyntymättömästä puuvillaisesta Tarjoustalon paidasta polyesterin ja puuvillan sekoituksesta läpinäkyvästä kankaasta tehdyksi ”merkkipaidaksi”.

Markkinoiden logiikka on se, että jos haluat käyttää t-paitaa niin sinun pitää ostaa myös aluspaita jos et halua paljastaa jokaista alusvaatteesi yksityiskohtaa ja napaasi. Molemmista laskutetaan täysi hinta KOSKA kuluttaja on valmis maksamaan.

Kyllä markkinat heräsivät jos kansalaisilla olisi ryhtiä eettisempään kuluttamiseen. Vielä 2000-luvun alussa ei ketään pidetty epäonnistuneena lapsenvanhempana jos osti kirpputorilta lapselle kaksi tai kolmekin haalaria ja paikkasi niiden reikiä vaikka silitettävillä paikoilla. Silloin taidettiin olla järkevämpiä koska lapsia ei näytetty jatkuvasti somessa jne.

Itselläni ovat vanhat vaatteeni tallella ja käytän niitä mielelläni koska ne ovat parempaa laatua kuin nykyvaatteet. Olen aina välttänyt muodin ääri-ilmiöitä eli kun pysyy samankokoisena säästää sekä luontoa että rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Thrifter kirjoitti:

Itselleni jo halpabrändien vaatteet tuntuu kalliilta kun saan parhaimmillaan 10 kertaa halvemmalla vaatteet kirpparilta. Tämä dokkari vain vahvisti sitä tunnetta ja päätöstä, että ostan omat vaatteet pääsääntöisesti käytettynä jatkossakin. Leikki-ikäiselle lapselle on koko ajan vaikeampi löytää kirpparilta ulkovaatteita, mutta sisävaatteet löytyy kyllä pojallekin käytettynä.

Kirppareiden paras puoli on se löytämisen riemu ja pahin puoli taas se jos pitää löytää joku tietty vaate eikä meinaa millään löytyä.

Olen kuitenkin ihmetellyt myyjän näkökulmasta käsin miten huonosti hyväkuntoiset naisten vaatteet menevät kaupaksi kirpparilla. Välillä tuntuukin että ei kehtaa edes itse myöntää kavereille että kirppariltahan nää vaatteet on löytynyt. Ehkä jatkossa rohkenen sanoa.

Kirppareilta löytyy aika heikosti miesten vaatteita, kun taas naisten vaatteita on runsaasti tarjolla. Johtuukohan epäsuhta siitä, että naiset kierrättävät enemmän? Voihan olla kyse siitäkin, että miehet eivät ole muotitietoisia, ostavat vaatteita harvemmin ja kehtaavat kulkea virttyneissä ja vanhanoloisissa vetimissä.

Minun mieheni käyttää sukatkin niin loppuun, että pukee suunnilleen resorit jalkaansa lopuksi. Vaatteiden rippeet päätyvät miehen räsypussiin, jota hän hyödyntää autoa korjatessa tai kotia remontoidessa.

Niinpä, miehet ei varmaankaan shoppaile vaatteita ihan siinä määrin kuin naiset ja käyttävät oikeasti loppuun sen mitä ostaa. Tämän huomannut omassa puolisossa, kalsaritkin ovat loppua kohden kuin sellainen kaislahame :-D

Miehet saavat kai aivojensa dopamiiniryöppynsä muualla kuin vaatekaupassa?

Tutkimuksen mukaan vaatteen arvostus on korkeimmillaan hetki ennen sen maksamista. Sen jälkeen arvostus laskee. Tuokin perustuu siihen dopamiiniryöppyyn.

Stacey Dooley on ihana kivikasvo. Mikään ilme ei paljasta mitä tämän päässä oikeasti liikkuu milloinkin. Panisin!