Suuttuisitko jos perintösi ei olisikaan sellainen, joksi sitä oletit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi vaatia lakiosan. Ja huomaisin kyllä jos ryhtyisi hävittämään omaisuutta, sitä ei voisi olla mitenkään huomaamatta. Silloin katkoisin välit, kyseessä on kuitenkin useamman sukupolven keräämä omaisuus.

Häh? Miksi katkoisit välit? Sitten et ainakaan pystyisi vaikuttamaan mihinkään..

No miten omaisuuden hävittämisen ja kuoleman jälkeen pystyisin vaikuttamaan mihinkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi vaatia lakiosan. Ja huomaisin kyllä jos ryhtyisi hävittämään omaisuutta, sitä ei voisi olla mitenkään huomaamatta. Silloin katkoisin välit, kyseessä on kuitenkin useamman sukupolven keräämä omaisuus.

Häh? Miksi katkoisit välit? Sitten et ainakaan pystyisi vaikuttamaan mihinkään..

No miten omaisuuden hävittämisen ja kuoleman jälkeen pystyisin vaikuttamaan mihinkään?

Et mitenkään. Eli lopputulos on sama: vanhempasi saavat tehdä omaisuudellaan ihan mitä tahansa etkä sinä voi siihen vaikuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi vaatia lakiosan. Ja huomaisin kyllä jos ryhtyisi hävittämään omaisuutta, sitä ei voisi olla mitenkään huomaamatta. Silloin katkoisin välit, kyseessä on kuitenkin useamman sukupolven keräämä omaisuus.

Häh? Miksi katkoisit välit? Sitten et ainakaan pystyisi vaikuttamaan mihinkään..

No miten omaisuuden hävittämisen ja kuoleman jälkeen pystyisin vaikuttamaan mihinkään?

Et mitenkään. Eli lopputulos on sama: vanhempasi saavat tehdä omaisuudellaan ihan mitä tahansa etkä sinä voi siihen vaikuttaa.

Niin, paitsi viettävät vanhuutensa ilman ainoaa lastaan ja lapsenlapsiaan.

Kyllä mulla meni kuppi nurin, kun äiti oli testamentannut 10 000e eräälle eläinyhdistykselle. Mä olisin todellakin tarvinnut sen käteisen 10 000e ihan siihen, että olisin saanut perintöverot maksettua. Ja on toi mun mielestä puhdasta typeryyttä. Ei se yhdistys tarvitse tuota rahaa, kuten minä olisin tarvinnut.

Vanhemmilla on minun ehdotuksestani keskinäinen testamentti, ja toivon että pidempään elävä ehtii käyttää kaikki varat omaan hoitoonsa. Jos näin ei käykään vaan tulee jotain perintöä, en nyt sentään suutu mutta surettaa jos minulle on tarkoituksella säästetty jotain. Olen tehnyt selväksi että en odota perintöä vaan hoidan itse omat raha-asiani. Vanhemmilla itsellään ei ole merkittäviä perintöjä vaan kaikki omaisuus on omalla työllä hankittua.

Jos satun jotain saamaan, niin olen varsin tyytyväinen. Ei ole minun tehtäväni niuhottaa toisten omaisuuksista...

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmilla on minun ehdotuksestani keskinäinen testamentti, ja toivon että pidempään elävä ehtii käyttää kaikki varat omaan hoitoonsa. Jos näin ei käykään vaan tulee jotain perintöä, en nyt sentään suutu mutta surettaa jos minulle on tarkoituksella säästetty jotain. Olen tehnyt selväksi että en odota perintöä vaan hoidan itse omat raha-asiani. Vanhemmilla itsellään ei ole merkittäviä perintöjä vaan kaikki omaisuus on omalla työllä hankittua.

Juuri näin!. Omat vanhemmat ovat 80v ja toivottavasti nauttivat rahoistaan viimeiset jäljellä olevat vuodet. Heillä on keskinäinen testamentti kuten puolisollani ja minulla. Kaikki me vähän alle 60v lapset olemme vanhempiamme varakkaampai ja omat 35v poikamme ovat pian saavuttaneet meidät, hyväpalkkaisempia kun ovat.

TOTTA ELVETISSÄ.

En ole saamassa mitään perinnöksi eikä ole miehenikään. Aina ei mene onnenlahjat tasan.

Jos jotain tulee, niin sitten tulee. En sen varaan laske mitään. Vanhemmilla ei ollut keskinäistä testamenttia kun isä kuoli. Kukaan meistä sisaruksista ei ole ottanut / halunnut koskea siihen mitä isältä jäi. Äiti saa käyttää kaiken niinkuin parhaaksi näkee. Sitten joskus kun äidistä aika jättää, ja jos jotain on jäljellä, katsomme sitten. Olen sanonut, että käyttää vaikka kaikki, ei kuulu mulle.

Ovat omalla työllä yhdessä kerryttäneet sen omaisuuden mitä on, joten sen tulee olla käytettävissäkin. Mitä järkeä siinä olisi jakaa perintö ja laittaa muori sossun luukulle ruinaamaan. Ei mitään.

Koska tietääkseni oken isäni ainoa lapsi, kokisin loukkaavana, jos ohjaisi koko omaisuutensa muualle.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mulla meni kuppi nurin, kun äiti oli testamentannut 10 000e eräälle eläinyhdistykselle. Mä olisin todellakin tarvinnut sen käteisen 10 000e ihan siihen, että olisin saanut perintöverot maksettua. Ja on toi mun mielestä puhdasta typeryyttä. Ei se yhdistys tarvitse tuota rahaa, kuten minä olisin tarvinnut.

Mutta vanhemmilla ei ole velvollisuutta kerätä rahaa lapsilleen. Jokainen aikuinen ihminen voi elättää itsensä ja kerätä oman omaisuutensa. Ei kannata rakentaa elämää sen varaan, että odottelee jonkun toisen rahoja. Itse en odota vanhemmiltani yhtään mitään. Sen verran ollaan kettumaista porukkaa, että en suo heille nautintoa siitä, että pettyisin, jos ja kun en saa mitään. Sitäpaitsi periminen on Suomessa tehty niin monimutkaiseksi ja perintoverot ovat järjettömän korkeat. Helpompaa on olla ilman. Rahasta tai omaisuudesta ei seuraa muuta kuin huolta ja stressiä.

Perintö on vain sellaista ekstraa, jota saa jos saa. Vanhempani saavat ostaa omilla rahoillaan vaikka pieniä kiviä jos haluavat. Heidän kuollessaan ei ole ensimmäisenä raha mielessä vaan suunnaton suru.

Toki jos heillä olisi vaikka perintötila, johon olisi tunnesiteitä niin tilanne olisi eri, puhun vain kylmästä rahasta.

Kovasti toivon, että vanhemmillani on edes jotain säästössä, sillä molemmat sairastavat ja lääkärit eivät ole ilmaisia. Miksi suuttuisin jostain, joka ei ole minun? Kun he joutuivat muuttamaan pienempään asuntoon, sain valita poismenevistä tavaroista mitä halusin. Siinä oli perintöä tarpeeksi.

Yllättyisin, jos jotain perintöä olisi tulossa.

Isäni kuoltua sain mitä oletinkin - osuuteni kesämökkikiinteistöstä sekä niistä rahoista jotka tuli vanhempieni omakotitalon myynnistä.

Äitini on antanut minulle oman osuutensa kesämökkikiinteistöstä ennakkoperintönä, joten lopullista perintöä tuskin paljoa on odotettavissa, sillä sisko saa siitä päältä ensin minun saamaani osuutta vastaavan osan eli äitini pienen mummonmökin. Tosin minä luultavasti ostan sen siskolta, koska siskoani se ei kiinnosta ja minua taas kiinnostaa.

Miehen kanssa olemme juuri tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin ja mökkiäni koskevan avioehtosopimuksen. Mökkikin menee kuolemantapauksessani miehelle, mutta eron sattuessa mökki jää avio-oikeuden ulkopuolelle eli pysyy minulla.

Lisäksi sekä mahdolliset uudet puolisomme että lastemme tulevat puolisot on jätetty kaikesta ulkopuolelle.

Mä toivon, etten edes saa mitään perintöä. Verot eivät sen vertaa kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi vaatia lakiosan. Ja huomaisin kyllä jos ryhtyisi hävittämään omaisuutta, sitä ei voisi olla mitenkään huomaamatta. Silloin katkoisin välit, kyseessä on kuitenkin useamman sukupolven keräämä omaisuus.

Häh? Miksi katkoisit välit? Sitten et ainakaan pystyisi vaikuttamaan mihinkään..

No miten omaisuuden hävittämisen ja kuoleman jälkeen pystyisin vaikuttamaan mihinkään?

Et mitenkään. Eli lopputulos on sama: vanhempasi saavat tehdä omaisuudellaan ihan mitä tahansa etkä sinä voi siihen vaikuttaa.

Niin, paitsi viettävät vanhuutensa ilman ainoaa lastaan ja lapsenlapsiaan.

Ja se hyödyttää sinua ja lastasi... miten?

Oikeastaan minua suututtaa, että perintö ei ole sitä mitä olen odottanut.

Isäni kuoli muutama vuosi sitten, jälkeen jäi 80-luvun omakotitalo ja 20000€ rahaa, äitini jäi leskenä tietenkin taloon asumaan, rahat jotka olivat heidän yhteisellä tilillään äidille, minä sain muutaman tonnin perintöverot.

Luultavinta on, että ainoa perintö on nuo maksetut perintöverot. En mitään odottanut, mutta en koskaan ajatellut, että velattoman kuolinpesän kanssa voi jäädä miinukselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aina voi vaatia lakiosan. Ja huomaisin kyllä jos ryhtyisi hävittämään omaisuutta, sitä ei voisi olla mitenkään huomaamatta. Silloin katkoisin välit, kyseessä on kuitenkin useamman sukupolven keräämä omaisuus.

Häh? Miksi katkoisit välit? Sitten et ainakaan pystyisi vaikuttamaan mihinkään..

No miten omaisuuden hävittämisen ja kuoleman jälkeen pystyisin vaikuttamaan mihinkään?

Et mitenkään. Eli lopputulos on sama: vanhempasi saavat tehdä omaisuudellaan ihan mitä tahansa etkä sinä voi siihen vaikuttaa.

Niin, paitsi viettävät vanhuutensa ilman ainoaa lastaan ja lapsenlapsiaan.

Ja se hyödyttää sinua ja lastasi... miten?

Siten ettei tarvitse olla tekemisissä ihmisten kanssa, jotka vähät välittävät läheisistään ja entisten sukupolvien aherruksista ja saavutuksista.