Lue keskustelun säännöt.
Miten hyväksyä oma rumuus?
15.09.2019 |
Kaipaisin neuvoja tähän. En kaipaa kauneusvinkkejä enkä mitään "jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista" -lässytystä. Haluan psykologisia vinkkejä oman rumuuden hyväksymiseen, kiitos.
Kommentit (345)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että ajattelet olevasi "ruma" on vain oma ajatuksesi, tunne. Kukin on näköisensä. Syö terveellisesti, juo tarpeeksi vettä, käytä aina hiustenhoitoainetta shampoon jälkeen. Ja kukaan ei sano "rumaksi" ihmistä , jota oikeasti pitäisi "rumana". Ihminen näkee sen mitä haluaakin nähdä. Asennoidu positiivisesti itseesi.
Ei helev...
Luuleeko jotkut oikeasti, että rumilla kasvonpiirteillä ja/tai ruumiinmuodolla siunattu syö automaattisesti epäterveellisesti, ei huolehdi hygieniasta jne?
Näinpä. Moni ajattelee rumuuden johtuvan aina huonoista elintavoista tai huonosta hygieniasta. Rumuus on siis rangaistus, joka langetetaan laiskan ihmisen osaksi. :)
Toinen vaihtoehto on sitten sen hokeminen, että rumuutta ei ole olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
no siis itse rumana en oikein osaa neuvoa. kun tullut oltua koko elämä (30v) täysin näkymätön miehille ja saanut vaan haukkuja ulkonäöstä, päätin lopettaa kokonaan ulkonäöstäni huolehtimisen. toki siis suihkussa käyn ja näin mutta en enää panosta meikkiin/vaatteisiin tms koska aivan sama. en saa miestä kuitenkaan. painoa tullut 25 kg mutta ei kiinnosta enää. k uolemaa odottaessa menee tämä loppuelämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan varma, että jokaiselle - kauneimmallekin - ihmiselle on joskus joku sanonut, että hän on ruma. Tai joku vähintäänkin ajattelee ja pitää jokaista rumana jollain kriteerillä jossain päin maailmaa. Nämä ovat henkilökohtaisia makuasioita sekä kulttuurin tai muun yleisen normiston määrittämiä yleisiä kriteeristöjä.
Mutta silti. Mikään ei ole säälittävämpää kuin jos elämän ainoa tarkoitus on yrittää tavoitella kauneutta. Sen taiston häviää jokainen meistä ennemmin tai myöhemmin. Kauneudella pääsee ehkä pitkällä joissain ympyröissä, mutta väitän, että mukavuudella pääsee vielä pidemmälle. Ole siis mukava ihminen, siihen pystyy jokainen niin halutessaan. Suuri osa kauneutta on sisäinen rauha, terve itsevarmuus ja -tuntemus. Ne säteilevät ulkoiseen kuoreemme - halusimme tai emme.
Olet kyllä oikeassa, mutta on ehkä vaikea käsittää, jos ei koskaan ole ollut todella ruma, miten sitä haaveilee siitä että saisi joskus kokea olevansa viehättävä.
Totta kai ihmiset aina haikailevat sen perään, mitä eivät voi saada. Mutta sen lisäksi viehättävään ulkonäköön nivoutuu aika paljon kaikenlaista, mikä tekee elämästä elämisen arvoista, vaikka sen ei pitäisi olla niin. Tavallisen näköinen keskinainen voi meikillä ja pukeutumisvalinnoilla tehdä itsestään viehättävän. Oikeasti rumalta naiselta tämä ei onnistu.
Joo, tuo on puppua, että jokainen ihminen täyttäisi kauneusihanteen jossain päin maailmaa. Haluaisin tietää, missä kulttuurissa arvostetaan esim. näppyläistä, möykkyistä tai väriltään epätasaista ihoa, selvästi havaittavaa kasvojen epäsymmetrisyyttä, pieniä sikkaraisia silmiä, turvonneita ja tummia silmänalusia, epätasaisia kellertäviä hampaita, voimakasta purentavirhettä, sellaista lihavuutta naisilla, joka keskittyy pelkästään mahan kohdalle, mutta ei pyöristä rintoja tai lantiota. Kauneusihanteissa on universaaleja piirteitä, esim. symmetrisyys, kirkkaat ja suuret silmät, valkeat hampaat, tuuhea tukka. Tutkimuksissa on havaittu, että jopa pienet, vielä puhekyvyttömät vauvat katselevat pidempään yleiset kauneusihanteet täyttävien ihmisten kuvia, kuin vaatimattomamman näköisten ihmisten kuvia.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan varma, että jokaiselle - kauneimmallekin - ihmiselle on joskus joku sanonut, että hän on ruma. Tai joku vähintäänkin ajattelee ja pitää jokaista rumana jollain kriteerillä jossain päin maailmaa. Nämä ovat henkilökohtaisia makuasioita sekä kulttuurin tai muun yleisen normiston määrittämiä yleisiä kriteeristöjä.
Mutta silti. Mikään ei ole säälittävämpää kuin jos elämän ainoa tarkoitus on yrittää tavoitella kauneutta. Sen taiston häviää jokainen meistä ennemmin tai myöhemmin. Kauneudella pääsee ehkä pitkällä joissain ympyröissä, mutta väitän, että mukavuudella pääsee vielä pidemmälle. Ole siis mukava ihminen, siihen pystyy jokainen niin halutessaan. Suuri osa kauneutta on sisäinen rauha, terve itsevarmuus ja -tuntemus. Ne säteilevät ulkoiseen kuoreemme - halusimme tai emme.
Rumuus on vaikea määrittää. Ihan kylmästi ulkonäköä ruotien suomalaiset ovat minun mielestäni keskimäärin aika rumaa kansaa. Olemme possunaamaisia, nykerönenäisiä, persjalkaisia, huono-/ohuthiuksisia ja lyhyenläntiä, punakoita peräpohjolan ihmisiä. Viina, rööki ja mässy maistuvat monille, mikä ei lainkaan paranna tilannetta. Vaaleus on valttimme, mutta se yksin ei riitä. Joukossamme on jalopiirteisiä ja kauniita /komeita yksilöitä, mutta harvassa. Esim. Slaavilaisissa ja Etelä-Eurooppalaisissa kansoissa on huomattavasti kauniimpaa ja ylväspiirteisempää väkeä.
Olen luopunut kauneuden tavoittelusta jo aikoja sitten. Sanoinhan jo, että haluan oppia hyväksymään rumuuteni.
Viestisi on erikoinen. Ensin kirjoitat ummet ka lammet luonteen merkityksestä ja lopuksi toteat, että suomalaiset ovat aika rumaa kansaa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että aloituksessa "rumuuden" tilalla olisi "liikuntavamma". Ketjun neuvot vamman hyväksymiseen tähän mennessä:
- ei ole olemassa liikuntavammaa
- kiusaajat tekevät väärin
- hoe itsellesi päinvastaista "olet superliikkuja"
- on turhaa tavoitella liikkuvaisuutta, kun vanhetaan ja kuollaan kuitenkin lopultaKyllähän näillä teeseillä hyväksyy mitä vaan 😂
Liikuntavamma on ihan konkreettinen vamma, rumuus on subjektiivinen käsite
Vallitsevan kauneuskäsityksen kieltäminen on sama kuin kieltäisi, ettei ole mitään arvoja. Nekin kun ovat kulttuuri- ja aikasidonnaisia. Arvot vaikuttavat kuitenkin ihmisten käyttäytymiseen jopa enemmän kuin konkreettiset lait.
Kukaan ei ole kieltänyt ettei rumuutta olisi olemassa.
Rumuus on jokaisen katsojan henkilökohtainen mielipide. Jonkun mielestä ruma voi hyvinkin olla jonkun toisen mielestä kaunis. Jokainen määrittelee kauneusihanteensa ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
no siis itse rumana en oikein osaa neuvoa. kun tullut oltua koko elämä (30v) täysin näkymätön miehille ja saanut vaan haukkuja ulkonäöstä, päätin lopettaa kokonaan ulkonäöstäni huolehtimisen. toki siis suihkussa käyn ja näin mutta en enää panosta meikkiin/vaatteisiin tms koska aivan sama. en saa miestä kuitenkaan. painoa tullut 25 kg mutta ei kiinnosta enää. k uolemaa odottaessa menee tämä loppuelämä.
Nyt otat itseäsi niskasta kiinni. Vähennät syömistä että laihdut ja harrastat kiinteyttävää liikuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että aloituksessa "rumuuden" tilalla olisi "liikuntavamma". Ketjun neuvot vamman hyväksymiseen tähän mennessä:
- ei ole olemassa liikuntavammaa
- kiusaajat tekevät väärin
- hoe itsellesi päinvastaista "olet superliikkuja"
- on turhaa tavoitella liikkuvaisuutta, kun vanhetaan ja kuollaan kuitenkin lopultaKyllähän näillä teeseillä hyväksyy mitä vaan 😂
Liikuntavamma on ihan konkreettinen vamma, rumuus on subjektiivinen käsite
Vallitsevan kauneuskäsityksen kieltäminen on sama kuin kieltäisi, ettei ole mitään arvoja. Nekin kun ovat kulttuuri- ja aikasidonnaisia. Arvot vaikuttavat kuitenkin ihmisten käyttäytymiseen jopa enemmän kuin konkreettiset lait.
Mikähän on tämä "vallitseva kauneuskäsitys". Ja kuka esim. tätä edustaa. Esimerkkejä kehiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
no siis itse rumana en oikein osaa neuvoa. kun tullut oltua koko elämä (30v) täysin näkymätön miehille ja saanut vaan haukkuja ulkonäöstä, päätin lopettaa kokonaan ulkonäöstäni huolehtimisen. toki siis suihkussa käyn ja näin mutta en enää panosta meikkiin/vaatteisiin tms koska aivan sama. en saa miestä kuitenkaan. painoa tullut 25 kg mutta ei kiinnosta enää. k uolemaa odottaessa menee tämä loppuelämä.
Miltä sitten näytät, noin tarkemmin ottaen?
Kysyn, koska olen ketjussa kirjoittanut ruma mies, joka on lähestynyt monia ulkonäöllisesti vaatimattomia naisia, ja seurustellutkin pari kertaa sellaisten kanssa. ( tosin viimeisimmästä suhteesta jo 6 vuotta, kuten ruman miehen elämään tyypillisesti kuuluu). Niin, ne ulkonäöllisesti vaatimattomammanpuoleiset naiset. Ihan samalla tavalla olen saanut niiltäkin töykeää kohtelua. Mietin tässä vaan, että voiko olla, että olisin ollut jotenkin "salakauniiden" naisten kanssa, ja pyytänyt salakauniita naisia treffeille, kun niillä on ollut tapana pelata minulla ihan samalla tavalla kuin kauniimillakin naisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no siis itse rumana en oikein osaa neuvoa. kun tullut oltua koko elämä (30v) täysin näkymätön miehille ja saanut vaan haukkuja ulkonäöstä, päätin lopettaa kokonaan ulkonäöstäni huolehtimisen. toki siis suihkussa käyn ja näin mutta en enää panosta meikkiin/vaatteisiin tms koska aivan sama. en saa miestä kuitenkaan. painoa tullut 25 kg mutta ei kiinnosta enää. k uolemaa odottaessa menee tämä loppuelämä.
Nyt otat itseäsi niskasta kiinni. Vähennät syömistä että laihdut ja harrastat kiinteyttävää liikuntaa.
ja minkä hlvetin takia mä niin tekisin? olin 26 v asti alipainoinen enkä saanut mitään huomiota miehiltä. nyt läski eikä edelleenkään huomiota. aivan sama!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauhean negatiivista väkeä täällä, vaikka yritän vain auttaa. Ei se kuulkaa ole niin helppoa olla kaunis, urheilullinen, hyvärintainen, kiinteäpeppuinen hoikka blondikaan ja vielä vaativassa ammatissa. Joskus oikein toivoo, että olisi suotu rumuuden tai edes tyhmyyden lahja ettei aina olisi jonkun älykääpiömiehen irstaassa kyyläyksessä.
*huoks* ei ole ihmisen elo helppoa, nytkin katselen divaanilta ulos sateeseen ja mietin monenlaisia asioita joihin harva mies edes kykenee, mutta arvostaako kukaan minua ihmisenä naisena ammattilaisena... ei heille olen vain kaunis hyvinmuodostunut reikäinen panoalausta elämän irstaankiimaisella tiellä kohti ikuista lepoa jota kuolemaksi kutsutaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että aloituksessa "rumuuden" tilalla olisi "liikuntavamma". Ketjun neuvot vamman hyväksymiseen tähän mennessä:
- ei ole olemassa liikuntavammaa
- kiusaajat tekevät väärin
- hoe itsellesi päinvastaista "olet superliikkuja"
- on turhaa tavoitella liikkuvaisuutta, kun vanhetaan ja kuollaan kuitenkin lopultaKyllähän näillä teeseillä hyväksyy mitä vaan 😂
Liikuntavamma on ihan konkreettinen vamma, rumuus on subjektiivinen käsite
Vallitsevan kauneuskäsityksen kieltäminen on sama kuin kieltäisi, ettei ole mitään arvoja. Nekin kun ovat kulttuuri- ja aikasidonnaisia. Arvot vaikuttavat kuitenkin ihmisten käyttäytymiseen jopa enemmän kuin konkreettiset lait.
Mikähän on tämä "vallitseva kauneuskäsitys". Ja kuka esim. tätä edustaa. Esimerkkejä kehiin.
Minä luettelin jo tuolla ylempänä; Suuret ja kirkkaat silmät, hyvä iho, tasainen ihonväri, mahdollisimman symmetriset kasvot ja ylipäänsä symmetrisyys koko kehossa. Symmetriset, ei tyhjinä roikkuvat tubulaarisen tapaiset rinnat (koko onkin sitten henkilökohtainen ja kulttuurinen makuasia). Kaunis ja ruma voi olla monella tavalla, mutta jos moni asia ihmisessä on vastoin yleisiä kauneusihanteita, niin kyllä vaaka kaunistuu sinne rumuuden puolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no siis itse rumana en oikein osaa neuvoa. kun tullut oltua koko elämä (30v) täysin näkymätön miehille ja saanut vaan haukkuja ulkonäöstä, päätin lopettaa kokonaan ulkonäöstäni huolehtimisen. toki siis suihkussa käyn ja näin mutta en enää panosta meikkiin/vaatteisiin tms koska aivan sama. en saa miestä kuitenkaan. painoa tullut 25 kg mutta ei kiinnosta enää. k uolemaa odottaessa menee tämä loppuelämä.
Miltä sitten näytät, noin tarkemmin ottaen?
Kysyn, koska olen ketjussa kirjoittanut ruma mies, joka on lähestynyt monia ulkonäöllisesti vaatimattomia naisia, ja seurustellutkin pari kertaa sellaisten kanssa. ( tosin viimeisimmästä suhteesta jo 6 vuotta, kuten ruman miehen elämään tyypillisesti kuuluu). Niin, ne ulkonäöllisesti vaatimattomammanpuoleiset naiset. Ihan samalla tavalla olen saanut niiltäkin töykeää kohtelua. Mietin tässä vaan, että voiko olla, että olisin ollut jotenkin "salakauniiden" naisten kanssa, ja pyytänyt salakauniita naisia treffeille, kun niillä on ollut tapana pelata minulla ihan samalla tavalla kuin kauniimillakin naisilla.
No tossa ylempänä joku laittoi hyvän kommentin: "Haluaisin tietää, missä kulttuurissa arvostetaan esim. näppyläistä, möykkyistä tai väriltään epätasaista ihoa, selvästi havaittavaa kasvojen epäsymmetrisyyttä, pieniä sikkaraisia silmiä, turvonneita ja tummia silmänalusia, epätasaisia kellertäviä hampaita, voimakasta purentavirhettä, sellaista lihavuutta naisilla, joka keskittyy pelkästään mahan kohdalle, mutta ei pyöristä rintoja tai lantiota. Kauneusihanteissa on universaaleja piirteitä, esim. symmetrisyys, kirkkaat ja suuret silmät, valkeat hampaat, tuuhea tukka. Tutkimuksissa on havaittu, että jopa pienet, vielä puhekyvyttömät vauvat katselevat pidempään yleiset kauneusihanteet täyttävien ihmisten kuvia, kuin vaatimattomamman näköisten ihmisten kuvia."
Lihavoin nuo jotka minulta löytyvät eli lähes kaikki mitä tuossa listassa oli mainittu. Olen myös kuullut useammalta lapselta (siis täysin vierailta lapsilta) että olen ruma. Saattaneet tulla esim kaupassa sanomaan mulle noin. Lisäksi ulkonäössäni rumaa on perunanenä, koko naaman peittävät pisamat (ei mitenkään söpösti Annika Ollilamaisesti vaan about 20 kpl nenällä, vaan koko hlvetin naama täynnä vuoden ympäri), aa-kupin tissit ja roiskeläppäp illu. Mussa ei ole yhtäkään yleisesti kauniina pidettyä piirrettä. Ei siis yhden yhtäkään. Joka ikinen asia on pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että aloituksessa "rumuuden" tilalla olisi "liikuntavamma". Ketjun neuvot vamman hyväksymiseen tähän mennessä:
- ei ole olemassa liikuntavammaa
- kiusaajat tekevät väärin
- hoe itsellesi päinvastaista "olet superliikkuja"
- on turhaa tavoitella liikkuvaisuutta, kun vanhetaan ja kuollaan kuitenkin lopultaKyllähän näillä teeseillä hyväksyy mitä vaan 😂
Liikuntavamma on ihan konkreettinen vamma, rumuus on subjektiivinen käsite
Vallitsevan kauneuskäsityksen kieltäminen on sama kuin kieltäisi, ettei ole mitään arvoja. Nekin kun ovat kulttuuri- ja aikasidonnaisia. Arvot vaikuttavat kuitenkin ihmisten käyttäytymiseen jopa enemmän kuin konkreettiset lait.
Mikähän on tämä "vallitseva kauneuskäsitys". Ja kuka esim. tätä edustaa. Esimerkkejä kehiin.
Minä luettelin jo tuolla ylempänä; Suuret ja kirkkaat silmät, hyvä iho, tasainen ihonväri, mahdollisimman symmetriset kasvot ja ylipäänsä symmetrisyys koko kehossa. Symmetriset, ei tyhjinä roikkuvat tubulaarisen tapaiset rinnat (koko onkin sitten henkilökohtainen ja kulttuurinen makuasia). Kaunis ja ruma voi olla monella tavalla, mutta jos moni asia ihmisessä on vastoin yleisiä kauneusihanteita, niin kyllä vaaka KALLISTUU sinne rumuuden puolelle.
Pieni korjaus tähän :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mikä tarkalleen ottaen tekee hyväksymisestä vaikeaa? Kun toteat, että "näin se on, olen ruma" niin mikä tai mitkä on ne seuraavat ajatukset/tunteet/konkreettiset tapahtumat, joiden kanssa sun on vaikea olla/elää ja joissa tarvitset neuvoja? Esim. miehet eivät kiinnostu, yksinäisyys, kateus, katkeruus, syrjitään työnhaussa tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan varma, että jokaiselle - kauneimmallekin - ihmiselle on joskus joku sanonut, että hän on ruma. Tai joku vähintäänkin ajattelee ja pitää jokaista rumana jollain kriteerillä jossain päin maailmaa. Nämä ovat henkilökohtaisia makuasioita sekä kulttuurin tai muun yleisen normiston määrittämiä yleisiä kriteeristöjä.
Mutta silti. Mikään ei ole säälittävämpää kuin jos elämän ainoa tarkoitus on yrittää tavoitella kauneutta. Sen taiston häviää jokainen meistä ennemmin tai myöhemmin. Kauneudella pääsee ehkä pitkällä joissain ympyröissä, mutta väitän, että mukavuudella pääsee vielä pidemmälle. Ole siis mukava ihminen, siihen pystyy jokainen niin halutessaan. Suuri osa kauneutta on sisäinen rauha, terve itsevarmuus ja -tuntemus. Ne säteilevät ulkoiseen kuoreemme - halusimme tai emme.
Olet kyllä oikeassa, mutta on ehkä vaikea käsittää, jos ei koskaan ole ollut todella ruma, miten sitä haaveilee siitä että saisi joskus kokea olevansa viehättävä.
Totta kai ihmiset aina haikailevat sen perään, mitä eivät voi saada. Mutta sen lisäksi viehättävään ulkonäköön nivoutuu aika paljon kaikenlaista, mikä tekee elämästä elämisen arvoista, vaikka sen ei pitäisi olla niin. Tavallisen näköinen keskinainen voi meikillä ja pukeutumisvalinnoilla tehdä itsestään viehättävän. Oikeasti rumalta naiselta tämä ei onnistu.
Joo, tuo on puppua, että jokainen ihminen täyttäisi kauneusihanteen jossain päin maailmaa. Haluaisin tietää, missä kulttuurissa arvostetaan esim. näppyläistä, möykkyistä tai väriltään epätasaista ihoa, selvästi havaittavaa kasvojen epäsymmetrisyyttä, pieniä sikkaraisia silmiä, turvonneita ja tummia silmänalusia, epätasaisia kellertäviä hampaita, voimakasta purentavirhettä, sellaista lihavuutta naisilla, joka keskittyy pelkästään mahan kohdalle, mutta ei pyöristä rintoja tai lantiota. Kauneusihanteissa on universaaleja piirteitä, esim. symmetrisyys, kirkkaat ja suuret silmät, valkeat hampaat, tuuhea tukka. Tutkimuksissa on havaittu, että jopa pienet, vielä puhekyvyttömät vauvat katselevat pidempään yleiset kauneusihanteet täyttävien ihmisten kuvia, kuin vaatimattomamman näköisten ihmisten kuvia.
Lisää tuohon vielä harventuva ohut tukka. Haluaisinpa tietää missä päin maailmaa nainen jonka päänahka paistaa hiusten läpi luokitellaan kauniiksi.
Ruma on ruma. Piste. On karmeaa, jos ruma ihminen uskoo olevansa kaunis. Vähän samoin, kun Idols-kisassa kotona mahtavaksi laulajaksi kehuttu laulaa ihan päin honkia. Hävetys. Samoin, jos rumat miehet luulevat saavansa kauniita naisia ja päin vastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no siis itse rumana en oikein osaa neuvoa. kun tullut oltua koko elämä (30v) täysin näkymätön miehille ja saanut vaan haukkuja ulkonäöstä, päätin lopettaa kokonaan ulkonäöstäni huolehtimisen. toki siis suihkussa käyn ja näin mutta en enää panosta meikkiin/vaatteisiin tms koska aivan sama. en saa miestä kuitenkaan. painoa tullut 25 kg mutta ei kiinnosta enää. k uolemaa odottaessa menee tämä loppuelämä.
Nyt otat itseäsi niskasta kiinni. Vähennät syömistä että laihdut ja harrastat kiinteyttävää liikuntaa.
ja minkä hlvetin takia mä niin tekisin? olin 26 v asti alipainoinen enkä saanut mitään huomiota miehiltä. nyt läski eikä edelleenkään huomiota. aivan sama!
Miksi pitää olla ali-tai ylipainoinen, kun voi olla normaalipainoinen? Et kai sä nyt tuntemattomien miesten vuoksi terveydestäsi huolta pidä, vaan itsesi takia. Olet vasta 30, sulla on elämä edessä. Taidat olla masentunut. Pidä terveydestäsi huolta, niin että itselläsi on hyvä olla. Ja jostain pitäisi löytää se toivon kipinä, että jaksaisi uskoa parempiin aikoihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuvitellaan, että aloituksessa "rumuuden" tilalla olisi "liikuntavamma". Ketjun neuvot vamman hyväksymiseen tähän mennessä:
- ei ole olemassa liikuntavammaa
- kiusaajat tekevät väärin
- hoe itsellesi päinvastaista "olet superliikkuja"
- on turhaa tavoitella liikkuvaisuutta, kun vanhetaan ja kuollaan kuitenkin lopultaKyllähän näillä teeseillä hyväksyy mitä vaan 😂
Liikuntavamma on ihan konkreettinen vamma, rumuus on subjektiivinen käsite
Vallitsevan kauneuskäsityksen kieltäminen on sama kuin kieltäisi, ettei ole mitään arvoja. Nekin kun ovat kulttuuri- ja aikasidonnaisia. Arvot vaikuttavat kuitenkin ihmisten käyttäytymiseen jopa enemmän kuin konkreettiset lait.
Mikähän on tämä "vallitseva kauneuskäsitys". Ja kuka esim. tätä edustaa. Esimerkkejä kehiin.
Minä luettelin jo tuolla ylempänä; Suuret ja kirkkaat silmät, hyvä iho, tasainen ihonväri, mahdollisimman symmetriset kasvot ja ylipäänsä symmetrisyys koko kehossa. Symmetriset, ei tyhjinä roikkuvat tubulaarisen tapaiset rinnat (koko onkin sitten henkilökohtainen ja kulttuurinen makuasia). Kaunis ja ruma voi olla monella tavalla, mutta jos moni asia ihmisessä on vastoin yleisiä kauneusihanteita, niin kyllä vaaka kaunistuu sinne rumuuden puolelle.
Kyllä, olet ihan oikeassa. Mutta edelleenkin jokainen muodostaa omat kauneusihanteensa ihan itse välittämättä yleisestä mielipiteestä.
Suuren enemmistön mielipide kun ei ole absoluuttinen totuus vaikka sitä kuinka kovaan ääneen huudettaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
no siis itse rumana en oikein osaa neuvoa. kun tullut oltua koko elämä (30v) täysin näkymätön miehille ja saanut vaan haukkuja ulkonäöstä, päätin lopettaa kokonaan ulkonäöstäni huolehtimisen. toki siis suihkussa käyn ja näin mutta en enää panosta meikkiin/vaatteisiin tms koska aivan sama. en saa miestä kuitenkaan. painoa tullut 25 kg mutta ei kiinnosta enää. k uolemaa odottaessa menee tämä loppuelämä.
Nyt otat itseäsi niskasta kiinni. Vähennät syömistä että laihdut ja harrastat kiinteyttävää liikuntaa.
ja minkä hlvetin takia mä niin tekisin? olin 26 v asti alipainoinen enkä saanut mitään huomiota miehiltä. nyt läski eikä edelleenkään huomiota. aivan sama!
Tarkoitat kai ettet edes ole nähnyt muita miehiä kuin akateemisia, paksulompakkoisia laatikkopäitä, jotka eivät taas harmistukseksesi huomaa sinua vaikka olisit akateeminenkin;)
Juujuu ja tasoteoria on totta.