Lue keskustelun säännöt.
Twin flame
AP
14.09.2019 |
Täällä oli keskusteluketju TF-kokemuksista, joka yhtäkkiä katosi. Mitä ihmettä? Eikö siitäkään saa täällä keskustella?
Kommentit (651)
Jostain olen lukenut että 1111 ja 11.11 jne alkaa ilmestyä kun heräätte tähän twin flame maailmaan, alatte ottamaan selvää asioista.
1111 alkaa ilmestyä uudestaan ja usein false/fake twin flamen kanssa. Monet twin flame matkaansa kokeneet ovat raportoineet juuri tätä feikkiyhteyksissään.
Kun olette Unionissa aidon twin flamenne kanssa, niin alatte sen sijaan nähdä voimakkaita union-numeroita eli 333 ja 555 tai esim. usein joka paikassa 9 tai 6+3 tai 3+6 joka on numerologiassa tuo 9 eli 333.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä juttu tää twin flame on? Jotain new age -hömppää, kultti...?
Googlaamalla ei ainakaan pikavilkaisulla päässyt selvyyteen siitä, että mistä ja milloin tämä ajatus pölähti ilmoille.
Universumin tarkoitys yhdistää sielut jotka ovat olleet tekemisissä kautta aikain.
Maailma kaaoksen keskellä, hyvät sielut alkaneet hakeutumaan toisten seuraan, yhdistämään voimiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä juttu tää twin flame on? Jotain new age -hömppää, kultti...?
Googlaamalla ei ainakaan pikavilkaisulla päässyt selvyyteen siitä, että mistä ja milloin tämä ajatus pölähti ilmoille.
Universumin tarkoitys yhdistää sielut jotka ovat olleet tekemisissä kautta aikain.
Maailma kaaoksen keskellä, hyvät sielut alkaneet hakeutumaan toisten seuraan, yhdistämään voimiaan.
Tämä maailma todella tuntuu kulkevan lopun aikaa kohti. Jokaiselle on oma polkunsa ja joskus polut voivat olla erikoisia. Johtaa ensin kauas. Niin kuin ympyrä joka lopussa palaa takaisin alkuunsa. Syvillä tunteilla on oma tarkoituksensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä juttu tää twin flame on? Jotain new age -hömppää, kultti...?
Googlaamalla ei ainakaan pikavilkaisulla päässyt selvyyteen siitä, että mistä ja milloin tämä ajatus pölähti ilmoille.
Universumin tarkoitys yhdistää sielut jotka ovat olleet tekemisissä kautta aikain.
Maailma kaaoksen keskellä, hyvät sielut alkaneet hakeutumaan toisten seuraan, yhdistämään voimiaan.
Hyvät sielut, pahat sielut... kammottavaa arvottamista. Sinä ja kanssasisaresi tottakai kuulutte _hyviin_ sieluihin, eikö vain. Egoismi kukoistaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä juttu tää twin flame on? Jotain new age -hömppää, kultti...?
Googlaamalla ei ainakaan pikavilkaisulla päässyt selvyyteen siitä, että mistä ja milloin tämä ajatus pölähti ilmoille.
Universumin tarkoitys yhdistää sielut jotka ovat olleet tekemisissä kautta aikain.
Maailma kaaoksen keskellä, hyvät sielut alkaneet hakeutumaan toisten seuraan, yhdistämään voimiaan.
Hyvät sielut, pahat sielut... kammottavaa arvottamista. Sinä ja kanssasisaresi tottakai kuulutte _hyviin_ sieluihin, eikö vain. Egoismi kukoistaa...
On olemassa ihmisiä, jotka haluaa pahaa toisille ja niitä, jotka ei halua. Karkeasti jakaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä juttu tää twin flame on? Jotain new age -hömppää, kultti...?
Googlaamalla ei ainakaan pikavilkaisulla päässyt selvyyteen siitä, että mistä ja milloin tämä ajatus pölähti ilmoille.
Universumin tarkoitys yhdistää sielut jotka ovat olleet tekemisissä kautta aikain.
Maailma kaaoksen keskellä, hyvät sielut alkaneet hakeutumaan toisten seuraan, yhdistämään voimiaan.
Hyvät sielut, pahat sielut... kammottavaa arvottamista. Sinä ja kanssasisaresi tottakai kuulutte _hyviin_ sieluihin, eikö vain. Egoismi kukoistaa...
Sinä joka haukut toisia egoisteiksi, tuskin olet hyvä, kaunis sielu, eikö vain?
Siksi et koe ihanaa rakkautta ja mahtavia sielunyhteyksiä. Paranna energiasi niin voit kokea jotain positiivista joskus.
Mä en vieläkään tiedä onko tällainen tunne vahvuus vai heikkous.
Oon ollut viime aikoina pari kertaa sellaisessa ajatuksessa että hyppäisin kuiluun vain tietääkseni missä hän on ja miten menee. Se ei tunnu omalta vahvuudelta vaan heikkoudelta. Että sotkisi kaiken noin vaan eikä pysty poistamaan sitä tunnetta. Siinä ei ole mitään järkeä. Ei mitään.
Olisin varmasti mennyt takaisin päin jo ellen uskoisi Jumalaan. On jotain mitä on pakko tehdä. Polku mikä on käveltävä loppuun asti. Ehkä joskus kaikki selviää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä en vieläkään tiedä onko tällainen tunne vahvuus vai heikkous.
Oon ollut viime aikoina pari kertaa sellaisessa ajatuksessa että hyppäisin kuiluun vain tietääkseni missä hän on ja miten menee. Se ei tunnu omalta vahvuudelta vaan heikkoudelta. Että sotkisi kaiken noin vaan eikä pysty poistamaan sitä tunnetta. Siinä ei ole mitään järkeä. Ei mitään.
Olisin varmasti mennyt takaisin päin jo ellen uskoisi Jumalaan. On jotain mitä on pakko tehdä. Polku mikä on käveltävä loppuun asti. Ehkä joskus kaikki selviää.
Sielun pimeä yö. Kuuluu asiaan. Se on vain yksi vaihe ja kestää aikansa, mutta menee ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en vieläkään tiedä onko tällainen tunne vahvuus vai heikkous.
Oon ollut viime aikoina pari kertaa sellaisessa ajatuksessa että hyppäisin kuiluun vain tietääkseni missä hän on ja miten menee. Se ei tunnu omalta vahvuudelta vaan heikkoudelta. Että sotkisi kaiken noin vaan eikä pysty poistamaan sitä tunnetta. Siinä ei ole mitään järkeä. Ei mitään.
Olisin varmasti mennyt takaisin päin jo ellen uskoisi Jumalaan. On jotain mitä on pakko tehdä. Polku mikä on käveltävä loppuun asti. Ehkä joskus kaikki selviää.
Sielun pimeä yö. Kuuluu asiaan. Se on vain yksi vaihe ja kestää aikansa, mutta menee ohi.
Pimeät yöt ja mitkälie on käyty läpi jo vuosia sitten. En taida olla enää vaiheissa. Se mitä on vaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kukaan törmännyt selitykseen, että miksi jonkun ihmisen läsnäolo saa olon tuntumaan ihmeelliseltä? Itseäni hämmentää vieläkin tuo asia, kun sitä muistelen.
Muistan kaksi päivänselvää tilannetta, jossa oma olo muuttui 180 astetta vain siksi että hän oli lähellä. Siis ennen kuin edes tiesin että hän oli siinä. Siis tällaista että joku just vahingossa tönäsee ja sit sen jälkeen joku muu huitaisee vahingossa sateenvarjolla ja kenkään menee kivi ja vähän ärsyttää ja yhtäkkiä kaikki huuhtoutuu pois ja tuntuu ettei aurinko oo koskaan paistanut kauniimmin. Tai ärsyynnyt kun joku ohikulkija ottaa kiinni ranteesta ja just kun oot sanomassa että päästä irti niin aurinko taas paistaa niin kauniisti että et käsitä miten ihana maailma on. Mikä tuo outo tunne on ja miksi? Se on ollut alitajuntaista, koska se tuli ennen tietoisuutta.
No, ehkä alitajunnan asioita ei ole tarkoitus selittää vaikka selitys olisi olemassa. Jonkinlaista kohtaloa, joka jo kirjoitettiin ja ennalta toisin määrättiin. Muistan kun olin 10 ja isoisä oli kuolemassa, kovassa kuumeessa ja puhui ihan sekavaa. Niin kuin olisi vuosi 2030 tai jotain ja halusi välttämättä kertoa jotain minusta. Kuulosti ihan sekavalta kuumehoureelta mutta hänen oli vaan pakko saada sanoa se. Näen nykyään että se mitä hän sanoi on kohdallani toteutunut. Kai se tarkoittaa että jotkut asiat on jo päätetty, mutta polut ovat silti kulkeneet syystä osan matkaa juuri niin kuin ne ovat kulkeneet ja vielä kuljettavaa jäljellä.
Ollaan molemmat erottu loppuvuodesta tahoillamme. Tutun tutun tuttuja olemme joten juorut kulkee, tuli surullinen olo kun kuulin hänenkin eronneen.
Ahdistaa onko tämä merkki kohtalolta aloittaa taas kaiken alusta ja työntää meidät taas yhteen. Yhdessä ollaan oltu 15v aikana 4 kertaa, lyhimmillään puoli vuotta ja pisimmillään 3 vuotta. Ei olla oltu missään tekemissä puoleen vuoteen.
Hän on minulle rakas, todellakin ja minä hänelle . Mutta tuttuun kaksoisliekkien tapaan esteitä yhdessä oloon ja vaikeutta yhdessä pysymiseen on kilokaupalla. Helpompaa aina luovuttaa ja erota, toivoa että ehkä joskus tulee se helpompi vaihe yhdistymiselle.
Pelottaa silti, että jos molemmat ovat hiljattain eronneet niin onko tämä nyt taas joku merkki yhteisestä alusta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko olemassakaan HELPPOA kaksoisliekki suhdetta?
Vierailija kirjoitti:
Onko olemassakaan HELPPOA kaksoisliekki suhdetta?
En usko että mikään suhde jossa on voimakkaita tunteita on helppo. Koska niissä joutuu kestämään myös omaa vaillinaisuuttaan. Kukaan ei synny valmiina. Olisiko helpoin silti se, jos kasvaa lapsesta asti yhdessä. Silloin tunteet tulevat paloissa. Ei tarvitse aluksi ymmärtää muuta kuin sen että tykkää olla toisen kanssa. Muun tajuaa sitten ajallaan. Ei tule liikaa kerralla ja kulmat hioutuu yhteen.
Tässäkin ketjussa on paljon viitattu pakenemiseen ja varmasti se on se kolikon toinen puoli. Harva asia on yhtä pelottava kuin se ajatus siitä pimeydestä mihin joutuisi jos yrittäisi ja epäonnistuisi. Sanon tuon kuitenkin tarpeeksi vahvana ja ihan optimistisena ihmisenä. Näen paljon valoa ja niitä kultaisia reunuksia pilvillä, mutta tuo ajatus todella pelottaa enkä halua sitä kohdata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en vieläkään tiedä onko tällainen tunne vahvuus vai heikkous.
Oon ollut viime aikoina pari kertaa sellaisessa ajatuksessa että hyppäisin kuiluun vain tietääkseni missä hän on ja miten menee. Se ei tunnu omalta vahvuudelta vaan heikkoudelta. Että sotkisi kaiken noin vaan eikä pysty poistamaan sitä tunnetta. Siinä ei ole mitään järkeä. Ei mitään.
Olisin varmasti mennyt takaisin päin jo ellen uskoisi Jumalaan. On jotain mitä on pakko tehdä. Polku mikä on käveltävä loppuun asti. Ehkä joskus kaikki selviää.
Sielun pimeä yö. Kuuluu asiaan. Se on vain yksi vaihe ja kestää aikansa, mutta menee ohi.
Sielun pimeys voi tulla myös catalystin eli feikin kanssa.
Joku kysyi että onko teissä ja twineissä jotain samaa.
Voin kertoa että kävin läpi kaksi catalyst feikkiä, ennen twiniä.
Jännä että minussa, twinissä ja molemmissa catalyst feikeissä oli/on paljon samaa! Ulkonäöllisesti ja luonteellisesti. Twin on ajatuksiltaan hyvin samanlainen kuin minä, nuo kaksi edeltävää valmensivat minua hänen kohtaamista varten, ensimmäinen yli vuoden ja toinen alle puoli vuotta.
Ekan catalyst twinin tapasin yli parin kymmenen vuoden takaa, tapasimme opiskeluaikoina ohimennen. Sattumalta jouduimme tekemisiin kun molemmilla oli kriisi elämässä. Toka catalyst twin tuli kun tunsin oloni todella yksinäiseksi, ja meni kun oli korjannut minut.
Twinin kanssa meillä on mahtava ystävyyssuhde joka syvenee päivä päivältä ja voimme jutella ihan mistä vain ja unissakin. Tunnemme toistemme lämmöt ja vilut, kivut ja muun. Emme osaa vielä sanoa onko tässä romanttista puolta koska asumme eri puolilla Eurooppaa. Nyt kun ei oikein suosita matkustamista eikä vieraiden tapaamista. Ehkä loppuvuodesta : )
Vierailija kirjoitti:
Onko kukaan törmännyt selitykseen, että miksi jonkun ihmisen läsnäolo saa olon tuntumaan ihmeelliseltä? Itseäni hämmentää vieläkin tuo asia, kun sitä muistelen.
Muistan kaksi päivänselvää tilannetta, jossa oma olo muuttui 180 astetta vain siksi että hän oli lähellä. Siis ennen kuin edes tiesin että hän oli siinä. Siis tällaista että joku just vahingossa tönäsee ja sit sen jälkeen joku muu huitaisee vahingossa sateenvarjolla ja kenkään menee kivi ja vähän ärsyttää ja yhtäkkiä kaikki huuhtoutuu pois ja tuntuu ettei aurinko oo koskaan paistanut kauniimmin. Tai ärsyynnyt kun joku ohikulkija ottaa kiinni ranteesta ja just kun oot sanomassa että päästä irti niin aurinko taas paistaa niin kauniisti että et käsitä miten ihana maailma on. Mikä tuo outo tunne on ja miksi? Se on ollut alitajuntaista, koska se tuli ennen tietoisuutta.
No, ehkä alitajunnan asioita ei ole tarkoitus selittää vaikka selitys olisi olemassa. Jonkinlaista kohtaloa, joka jo kirjoitettiin ja ennalta toisin määrättiin. Muistan kun olin 10 ja isoisä oli kuolemassa, kovassa kuumeessa ja puhui ihan sekavaa. Niin kuin olisi vuosi 2030 tai jotain ja halusi välttämättä kertoa jotain minusta. Kuulosti ihan sekavalta kuumehoureelta mutta hänen oli vaan pakko saada sanoa se. Näen nykyään että se mitä hän sanoi on kohdallani toteutunut. Kai se tarkoittaa että jotkut asiat on jo päätetty, mutta polut ovat silti kulkeneet syystä osan matkaa juuri niin kuin ne ovat kulkeneet ja vielä kuljettavaa jäljellä.
Ne ihmiset elämässä jotka tuntuu tutuilta, ovat soul familyä (soul mate), soul groupia (catalyst) ja sitten se teidän sielun PEILI eli twin flame. Joka tosiaan ei välttämättä ole se rakkaussuhde vaan sielun kaksonen.
Onko kaikilla ihmisillä kaksoisliekki? Vaiko vain joillakin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kaikilla ihmisillä kaksoisliekki? Vaiko vain joillakin?
Katsos, niillä paremmilla, hyvillä, vanhoilla sieluilla on kaksoisliekki. Johtuu siitä, että kun elämä on muuten niin kuraa, niin täytyy kehittää mielikuvitusleikki, jossa itsellä on jokin parempi kohtalo maailmassa kuin mitä oikeasti on. Ihan vaan pelkkä olemassaolo ei riitä, pitää olla jollain tasolla erityisempi kuin muut ihmiset.
Mutta onko jotkut sielut parempia kuin toiset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kaikilla ihmisillä kaksoisliekki? Vaiko vain joillakin?
Katsos, niillä paremmilla, hyvillä, vanhoilla sieluilla on kaksoisliekki. Johtuu siitä, että kun elämä on muuten niin kuraa, niin täytyy kehittää mielikuvitusleikki, jossa itsellä on jokin parempi kohtalo maailmassa kuin mitä oikeasti on. Ihan vaan pelkkä olemassaolo ei riitä, pitää olla jollain tasolla erityisempi kuin muut ihmiset.
Tai sitten ihmiset vaan yrittävät löytää sanoja tunteilleen, joita eivät ymmärrä. Minulle on ainakin ihan sama vaikka asiaa kutsuisi perunaksi. Arkisempi sana ei vähennä tunteista mitään. Jos vähentäisi kutsuisinkin niitä tunteitani heti sillä tavalla. Peruna peruna peruna. Ei toimi. Eskapismiksi kutsumista myös yrittänyt mutta se tuntuu valheelta. En usko sitä itse. Voin olla missä vain. Korkealla tai matalalla, se sama hyvin konkreettinen pala tulee silti kurkkuun. En koskaan vaihtaisi niistä pois mitään mutten myöskään toivo että kukaan joutuu kokemaan vastaavaa. Raskas prässi. Raskas, mutta rakas.
Onko suomenkielisiä hyviä kirjoja aiheesta?
Nosto