Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Isovanhemmat lopettivat yhteydenpidon
11.09.2019 |
Mieheni vanhemmat eivät pidä enää yhteyttä kun saatiin lapsi. Ennen nähtiin kerran, pari kuukaudessa.
Laitettiin kyllä rajoja ja luulen että se on syynä.
Mutta ihan nätisti ja aiheesta. Ensimmäinen loukkaantuminen oli kun en halunnut välittömästi lapsen synnyttyä esitellä vauvaa, vaan vasta seuraavana päivänä.
Ja pyydettiin etteivät osta kokoajan kaikkea. Vaan joskus jotain ja mielellään tarpeellista.
Kummaksuivat imetystä kun sitten lapsi ei halua kuin äidin... otin vauvan takaisin syliin kun itki mummin sylissä.
Pikkuhiljaa yhteydenpito väheni ja loppui kokonaan.
Mies sanoo että varmaan siksi kun eivät saaneet olla sellaisia isovanhempia kuin haluavat.
Kommentit (869)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.
Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?
Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.
Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:
"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."
"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."
"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."
"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."
-eriSuomeksi ”tungin liikaa, käsittelin lasta väärin, mikä ahdisti äitiä ja sitten vedin uhrimielellä herneen nenään”.
Eli tämä on siis palstan perinteinen anoppien haukkumisketju, jossa ei yritetäkään ymmärtää muuta kuin miniän näkökulmaa.
No mitä sinä itse just kuvasit?
Ihmisen joka ei yhtäön kuuntele muits vaan jyrää aggressiivisesti just mitä itse haluaa, syyttelee sitten miniää ja lopulta heittäytyy marttyyriksi.
Lue oma kuvauksesi. Siitähän se selviää miksi homma kusee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anopillani on kolme lasta, 2 tytärtä ja yksi poika. Jostain syystä hän on valinnut yhden tyttären perheen kiintymyksensä kohteeksi. Tälle perheelle hän antaa kaikkensa: rahansa, vanhan kotitalonsa, lastenhoitoavun, siivousavun, pihanhoitoavun. Hän on kuin ilmainen orja entisessä kotitalossaan, ja ilmeisen onnellinen osaansa. Harmittaa vähän muiden lastenlasten takia, mutta olen kyllä samalla myös helpottunut, että pysyy kaukana. On nimittäin aika rasittava tyyppi.
Miksi ap edes pohtii muiden reaktioita, kun kokee itse olevansa niin täydellinen ja toimivansa kaikessa ainoalla oikealla tavalla?
Kerroit, että vielä ainakin 1-vuotisjuhliin lapsen mummi on tarjonnut apua, eli ei ihan heti kuitenkaan ole luovuttanut "asettamistasi rajoista" eli käskyttämisestäsi huolimatta.
Rajansa kuitenkin kaikella, ellet halua lapselle sellaisia isovanhempia millaiset hän on isänsä puolelta saanut, niin turha itkeä, ettei lapsilla ole suhdetta isovanhempiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Anopillani on kolme lasta, 2 tytärtä ja yksi poika. Jostain syystä hän on valinnut yhden tyttären perheen kiintymyksensä kohteeksi. Tälle perheelle hän antaa kaikkensa: rahansa, vanhan kotitalonsa, lastenhoitoavun, siivousavun, pihanhoitoavun. Hän on kuin ilmainen orja entisessä kotitalossaan, ja ilmeisen onnellinen osaansa. Harmittaa vähän muiden lastenlasten takia, mutta olen kyllä samalla myös helpottunut, että pysyy kaukana. On nimittäin aika rasittava tyyppi.
Meillä ihan sama tilanne eli anoppo hyysää tytärtään ja ostaa/maksaa kaiken ja on hylännyt poikansa perheen täysin. Jos olen joskus yrittänyt puhia asiasta on kuitattu että oon katkera kateellinen miniä.
Teillä onkin jännää kun tyttäriä 2. Miten se toinen tytär suhtautuu? Eikö sitä korpea kun kaikki annetaan lellikkityttärelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.
Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?
Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.
Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:
"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."
"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."
"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."
"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."
-eriSuomeksi ”tungin liikaa, käsittelin lasta väärin, mikä ahdisti äitiä ja sitten vedin uhrimielellä herneen nenään”.
Eli tämä on siis palstan perinteinen anoppien haukkumisketju, jossa ei yritetäkään ymmärtää muuta kuin miniän näkökulmaa.
Onhan täällä tullut moneen kertaan esille myös se, että ei niiltä anopeilta odoteta kuin normaaleja käytöstapoja. Tai isovanhemmilta. Huonoa käytöstä taas ei tarvitsekaan loputtomasti ymmärtää, eli hieman omituinen näkökulma sulla kyllä asiaan on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopillani on kolme lasta, 2 tytärtä ja yksi poika. Jostain syystä hän on valinnut yhden tyttären perheen kiintymyksensä kohteeksi. Tälle perheelle hän antaa kaikkensa: rahansa, vanhan kotitalonsa, lastenhoitoavun, siivousavun, pihanhoitoavun. Hän on kuin ilmainen orja entisessä kotitalossaan, ja ilmeisen onnellinen osaansa. Harmittaa vähän muiden lastenlasten takia, mutta olen kyllä samalla myös helpottunut, että pysyy kaukana. On nimittäin aika rasittava tyyppi.
Meillä ihan sama tilanne eli anoppo hyysää tytärtään ja ostaa/maksaa kaiken ja on hylännyt poikansa perheen täysin. Jos olen joskus yrittänyt puhia asiasta on kuitattu että oon katkera kateellinen miniä.
Teillä onkin jännää kun tyttäriä 2. Miten se toinen tytär suhtautuu? Eikö sitä korpea kun kaikki annetaan lellikkityttärelle?
Voisikohan taustalla olla ajatus, että tytär todennäköisemmin huolehtii aikanaan vanhasta äidistään kuin poika? Voihan olla, ettei tytärkään huolehdi, mutta kuinka moni mies tässä maassa on äitinsä omaishoitaja? Tai miniä anoppinsa omaishoitaja?
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.
Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?
Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.
Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:
"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."
"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."
"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."
"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."
-eriSuomeksi ”tungin liikaa, käsittelin lasta väärin, mikä ahdisti äitiä ja sitten vedin uhrimielellä herneen nenään”.
Eli tämä on siis palstan perinteinen anoppien haukkumisketju, jossa ei yritetäkään ymmärtää muuta kuin miniän näkökulmaa.
No mitä sinä itse just kuvasit?
Ihmisen joka ei yhtäön kuuntele muits vaan jyrää aggressiivisesti just mitä itse haluaa, syyttelee sitten miniää ja lopulta heittäytyy marttyyriksi.
Lue oma kuvauksesi. Siitähän se selviää miksi homma kusee.
Luehan tarkemmin, sekä ap:n aggressiiviselta kuulostavat kommentit, että oletettu toinen näkökulma niihin, jonka lopputulemana on ymmärretty, ettei kannata tuppautua, kun tarjottu apu ei ole mieleen ja kaikesta tulee väärinymmärrystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopillani on kolme lasta, 2 tytärtä ja yksi poika. Jostain syystä hän on valinnut yhden tyttären perheen kiintymyksensä kohteeksi. Tälle perheelle hän antaa kaikkensa: rahansa, vanhan kotitalonsa, lastenhoitoavun, siivousavun, pihanhoitoavun. Hän on kuin ilmainen orja entisessä kotitalossaan, ja ilmeisen onnellinen osaansa. Harmittaa vähän muiden lastenlasten takia, mutta olen kyllä samalla myös helpottunut, että pysyy kaukana. On nimittäin aika rasittava tyyppi.
Meillä ihan sama tilanne eli anoppo hyysää tytärtään ja ostaa/maksaa kaiken ja on hylännyt poikansa perheen täysin. Jos olen joskus yrittänyt puhia asiasta on kuitattu että oon katkera kateellinen miniä.
Teillä onkin jännää kun tyttäriä 2. Miten se toinen tytär suhtautuu? Eikö sitä korpea kun kaikki annetaan lellikkityttärelle?Voisikohan taustalla olla ajatus, että tytär todennäköisemmin huolehtii aikanaan vanhasta äidistään kuin poika? Voihan olla, ettei tytärkään huolehdi, mutta kuinka moni mies tässä maassa on äitinsä omaishoitaja? Tai miniä anoppinsa omaishoitaja?
- eri
On varmaan tuo ajatus. Harmi vaan että nyt käy anopille kusisesti. Tuo lellitytär joka onxkoko ikänsä saanut kaiken ei todellakaan aio auttaa äitiään ja on sanonut sen meille. Mä oon taas miehen kanssa niin katkera että emme auta mn. Suosiva epäreilu anoppi jää vanhana yksin.
Kannattaisi ehkä muistaa vanha sananlsku että ei kaikkia munia yhteen koriin jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.
Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?
Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.
Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:
"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."
"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."
"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."
"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."
-eri
Kannattaa kyllä puolustella tuota synnärille tunkemista ja haukkua aloittajaa, kun aika monessa paikassa muiden kuin isän ja sisarusten vierailut on _kielletty_. Mummo siis veti herneen nenään asiasta mihin hänellä monessa paikassa ei olisi ollut edes synnärin puolesta oikeutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.
Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?
Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.
Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:
"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."
"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."
"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."
"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."
-eriSuomeksi ”tungin liikaa, käsittelin lasta väärin, mikä ahdisti äitiä ja sitten vedin uhrimielellä herneen nenään”.
Eli tämä on siis palstan perinteinen anoppien haukkumisketju, jossa ei yritetäkään ymmärtää muuta kuin miniän näkökulmaa.
Onhan täällä tullut moneen kertaan esille myös se, että ei niiltä anopeilta odoteta kuin normaaleja käytöstapoja. Tai isovanhemmilta. Huonoa käytöstä taas ei tarvitsekaan loputtomasti ymmärtää, eli hieman omituinen näkökulma sulla kyllä asiaan on.
Samaa ne anopit odottaa miniältään tai lapsenlapsensa vanhemmilta.
Miksi anopin tai isovanhempien pitäisi loputtomasti ymmärtää omasta mielestään huonoa käytöstä, eli hieman yksipuolinen näkökulma useimmilla keskustelijoilla asiaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopillani on kolme lasta, 2 tytärtä ja yksi poika. Jostain syystä hän on valinnut yhden tyttären perheen kiintymyksensä kohteeksi. Tälle perheelle hän antaa kaikkensa: rahansa, vanhan kotitalonsa, lastenhoitoavun, siivousavun, pihanhoitoavun. Hän on kuin ilmainen orja entisessä kotitalossaan, ja ilmeisen onnellinen osaansa. Harmittaa vähän muiden lastenlasten takia, mutta olen kyllä samalla myös helpottunut, että pysyy kaukana. On nimittäin aika rasittava tyyppi.
Meillä ihan sama tilanne eli anoppo hyysää tytärtään ja ostaa/maksaa kaiken ja on hylännyt poikansa perheen täysin. Jos olen joskus yrittänyt puhia asiasta on kuitattu että oon katkera kateellinen miniä.
Teillä onkin jännää kun tyttäriä 2. Miten se toinen tytär suhtautuu? Eikö sitä korpea kun kaikki annetaan lellikkityttärelle?
Toinen tytär tuntuu myös olevan ihan sujut tämän ’hylätyksi’ joutumisen kanssa, pitää äitään rasittavana ihmisenä. Voi olla, että raha-asiat häntä harmittaa, muttei mulle ole puhunut asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.
Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?
Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.
Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:
"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."
"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."
"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."
"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."
-eriSuomeksi ”tungin liikaa, käsittelin lasta väärin, mikä ahdisti äitiä ja sitten vedin uhrimielellä herneen nenään”.
Eli tämä on siis palstan perinteinen anoppien haukkumisketju, jossa ei yritetäkään ymmärtää muuta kuin miniän näkökulmaa.
No mitä sinä itse just kuvasit?
Ihmisen joka ei yhtäön kuuntele muits vaan jyrää aggressiivisesti just mitä itse haluaa, syyttelee sitten miniää ja lopulta heittäytyy marttyyriksi.
Lue oma kuvauksesi. Siitähän se selviää miksi homma kusee.
Luehan tarkemmin, sekä ap:n aggressiiviselta kuulostavat kommentit, että oletettu toinen näkökulma niihin, jonka lopputulemana on ymmärretty, ettei kannata tuppautua, kun tarjottu apu ei ole mieleen ja kaikesta tulee väärinymmärrystä.
Sinä kuvasit ihan itse juuri äsken täydellisesti itsekkään ja itsekeskeisen ihmisen, joka ei lainkaan tajuaa omaa rooliaan tai paikkaansa.
Ja ei, tuppautua ei kannata. Se on aina huonoa käytöstä.
Hienoa että edes tämän nyt tajusit!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.
Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?
Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.
Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:
"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."
"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."
"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."
"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."
-eriSuomeksi ”tungin liikaa, käsittelin lasta väärin, mikä ahdisti äitiä ja sitten vedin uhrimielellä herneen nenään”.
Eli tämä on siis palstan perinteinen anoppien haukkumisketju, jossa ei yritetäkään ymmärtää muuta kuin miniän näkökulmaa.
Onhan täällä tullut moneen kertaan esille myös se, että ei niiltä anopeilta odoteta kuin normaaleja käytöstapoja. Tai isovanhemmilta. Huonoa käytöstä taas ei tarvitsekaan loputtomasti ymmärtää, eli hieman omituinen näkökulma sulla kyllä asiaan on.
Samaa ne anopit odottaa miniältään tai lapsenlapsensa vanhemmilta.
Miksi anopin tai isovanhempien pitäisi loputtomasti ymmärtää omasta mielestään huonoa käytöstä, eli hieman yksipuolinen näkökulma useimmilla keskustelijoilla asiaan on.
Ei ap tai kukaan muukaan miniä tai lapsenlapsen vanhempi ole kertonut menneensä huseeraamaan suuna päänä anopin asioihin.
Eikä kukaan anoppikaan ole sellaista väittänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.
Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?
Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.
Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:
"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."
"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."
"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."
"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."
-eriKannattaa kyllä puolustella tuota synnärille tunkemista ja haukkua aloittajaa, kun aika monessa paikassa muiden kuin isän ja sisarusten vierailut on _kielletty_. Mummo siis veti herneen nenään asiasta mihin hänellä monessa paikassa ei olisi ollut edes synnärin puolesta oikeutta.
Tätä asiaa ap tai hänen miehensä ei sitten ole osannut lapsen isovanhempien kanssa muutoin selvittää, kuin raivota keskustelupalstalla vielä vuotta/vuosia myöhemmin, että "olisiko pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa?"
Eipä nuo ap:n omat kommunikointi- ja ihmissuhdetaidotkaan suurta vaikutusta tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.
Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?
Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.
Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:
"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."
"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."
"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."
"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."
-eriSuomeksi ”tungin liikaa, käsittelin lasta väärin, mikä ahdisti äitiä ja sitten vedin uhrimielellä herneen nenään”.
Eli tämä on siis palstan perinteinen anoppien haukkumisketju, jossa ei yritetäkään ymmärtää muuta kuin miniän näkökulmaa.
Onhan täällä tullut moneen kertaan esille myös se, että ei niiltä anopeilta odoteta kuin normaaleja käytöstapoja. Tai isovanhemmilta. Huonoa käytöstä taas ei tarvitsekaan loputtomasti ymmärtää, eli hieman omituinen näkökulma sulla kyllä asiaan on.
Samaa ne anopit odottaa miniältään tai lapsenlapsensa vanhemmilta.
Miksi anopin tai isovanhempien pitäisi loputtomasti ymmärtää omasta mielestään huonoa käytöstä, eli hieman yksipuolinen näkökulma useimmilla keskustelijoilla asiaan on.
Kyllä, tämäkin näkökulma on tullut täällä esille - joskin suurin osa viesteistä käsittelee nimenomaan sitä toista näkökulmaa, joka tässä ikään kuin aiheena oli.
Kun tässä nyt kuitenkin on keskusteltu rajojen vetämisestä tietyissä tilanteissa, ehkäpä myös omien puoliensa pitämisestä, niin sekö sitten on sitä vävyn tai miniän tai oman lapsen huonoa käytöstä?
Normaalistihan käytös on molemmin puolin sellaista, että mitään hirveää ajatustyötä kenenkään käytöksen ymmärtämiseksi ei tarvitse tehdä. Samoin rajojen suhteen. Tavallisesti pystyy myös mainitsemaan, jos oikeasti jotain sanottavaa puolin ja toisin on.
Näissä kirjoituksissa tilanteet ovat kuitenkin jotain muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.
Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?
Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.
Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:
"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."
"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."
"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."
"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."
-eriSuomeksi ”tungin liikaa, käsittelin lasta väärin, mikä ahdisti äitiä ja sitten vedin uhrimielellä herneen nenään”.
Eli tämä on siis palstan perinteinen anoppien haukkumisketju, jossa ei yritetäkään ymmärtää muuta kuin miniän näkökulmaa.
Onhan täällä tullut moneen kertaan esille myös se, että ei niiltä anopeilta odoteta kuin normaaleja käytöstapoja. Tai isovanhemmilta. Huonoa käytöstä taas ei tarvitsekaan loputtomasti ymmärtää, eli hieman omituinen näkökulma sulla kyllä asiaan on.
Samaa ne anopit odottaa miniältään tai lapsenlapsensa vanhemmilta.
Miksi anopin tai isovanhempien pitäisi loputtomasti ymmärtää omasta mielestään huonoa käytöstä, eli hieman yksipuolinen näkökulma useimmilla keskustelijoilla asiaan on.Ei ap tai kukaan muukaan miniä tai lapsenlapsen vanhempi ole kertonut menneensä huseeraamaan suuna päänä anopin asioihin.
Eikä kukaan anoppikaan ole sellaista väittänyt.
Mitä muuta ap on tehnyt, kuin puuttunut miehensä vanhempien taitoihin toimia isovanhempina?
Siinä, missä he ovat toisten lastenlastensa kanssa onnistuneet he ovatkin nyt ap:n lapsen kanssa pelkästään epäonnistuneet ja kaikesta heidän toiminnastaan tulee ap:lta sanomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.
Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?
Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.
Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:
"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."
"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."
"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."
"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."
-eriSuomeksi ”tungin liikaa, käsittelin lasta väärin, mikä ahdisti äitiä ja sitten vedin uhrimielellä herneen nenään”.
Eli tämä on siis palstan perinteinen anoppien haukkumisketju, jossa ei yritetäkään ymmärtää muuta kuin miniän näkökulmaa.
Onhan täällä tullut moneen kertaan esille myös se, että ei niiltä anopeilta odoteta kuin normaaleja käytöstapoja. Tai isovanhemmilta. Huonoa käytöstä taas ei tarvitsekaan loputtomasti ymmärtää, eli hieman omituinen näkökulma sulla kyllä asiaan on.
Samaa ne anopit odottaa miniältään tai lapsenlapsensa vanhemmilta.
Miksi anopin tai isovanhempien pitäisi loputtomasti ymmärtää omasta mielestään huonoa käytöstä, eli hieman yksipuolinen näkökulma useimmilla keskustelijoilla asiaan on.Ei ap tai kukaan muukaan miniä tai lapsenlapsen vanhempi ole kertonut menneensä huseeraamaan suuna päänä anopin asioihin.
Eikä kukaan anoppikaan ole sellaista väittänyt.
Mitä muuta ap on tehnyt, kuin puuttunut miehensä vanhempien taitoihin toimia isovanhempina?
Siinä, missä he ovat toisten lastenlastensa kanssa onnistuneet he ovatkin nyt ap:n lapsen kanssa pelkästään epäonnistuneet ja kaikesta heidän toiminnastaan tulee ap:lta sanomista.
Tietenkin ap määrää lapsestaan. Jeesus! Se on hänen lapsensa!
Ja mitä tulee siihen kälyn touhuun, tod näk siellä on kasvanut nyt uusi tunnevammainen sukupolvi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teitköhän nyt ap kärpäsestä härkäsen? Itse olisin vain iloinen, että olisi sellaiset isovanhemmat jotka haluaisivat ostaa lapselle tavaroita/asioita/vaatteita. Ehkä tämä on heidän tapansa osoittaa välittämistä?
Ette te nyt muutenkaan kuulosta kovin läheisiltä: olette nähneet tähänkin asti kerran tai kaksi kuukaudessa?
Olisiko siis ”liikaa” että olisit sietänyt isovanhempien käytöstä sen kerran tai kaksi kuukaudessa? Ei se lapsi rikki mene jos isovanhempi pitää sylissä tai käy kylässä, jos kertoja on noin äärettömän harvoin.
Niin että olisi pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa? Ja antaa pitää vauvaa vaikka itkee ja sitten vie lapsen toiseen huoneeseen, itse sanoi että itkee kun näkee äidin.
Valita ristiäisiin ruuat ja valmistaa ne, ihan kuin itse haluaa, ja koristelut, samoin 1v juhliin. Ja vaikka mitä koska hän vaan teki oman tyttönsä kanssa niin?Näin ap, paljastit katkeran luontosi tässä kirjoituksessa. Yritä pärjätä.
Eli sinusta anopin olisi pitänyt saada tehdä noin?
Ei vaan, tuossa ap paljastaa miten liioitellun negatiivisesti hän anoppiinsa suhtautuu.
Anopin näkemys samoista asioista voisi olla:
"Aioimme tehdä onnittelukäynnin synnytyslaitokselle samana päivänä kun lapsi syntyi, mutta miniä reagoi asiaan, kuin olisimme olleet tunkemassa mukaan synnytykseen."
"Vauvaa pidellessä miniä oli koko ajan ottamassa lasta pois sylistäni aivan kuin peläten, etten osaa häntä oikealla tavalla pidellä, mikä tuntui tekevän lapsenkin levottomaksi."
"Tarjosin monipuolisesti apuani ristiäisten valmisteluihin, mutta apuni ei kelvannut."
"Tuntuu, ettemme isovanhempia ole haluttua seuraa eikä mikään, mitä teen tai sanon ole miniäni mieleen."
-eriKannattaa kyllä puolustella tuota synnärille tunkemista ja haukkua aloittajaa, kun aika monessa paikassa muiden kuin isän ja sisarusten vierailut on _kielletty_. Mummo siis veti herneen nenään asiasta mihin hänellä monessa paikassa ei olisi ollut edes synnärin puolesta oikeutta.
Tätä asiaa ap tai hänen miehensä ei sitten ole osannut lapsen isovanhempien kanssa muutoin selvittää, kuin raivota keskustelupalstalla vielä vuotta/vuosia myöhemmin, että "olisiko pitänyt antaa tulla odottamaan kun synnytän lasta jotta näkee heti? Siis ihan heti koska niin teki miehen siskon lasten kanssa?"
Eipä nuo ap:n omat kommunikointi- ja ihmissuhdetaidotkaan suurta vaikutusta tee.
Ehkä ap ei ole käsitellyt näitä asioita. Tai ehkä hän haluaa mainita pidemmältä ajalta esimerkkejä asioista, jotka on kokenut epäkohdiksi, jotta tilanne hahmottuisi muillekin. Mulle se näyttäytyy sellaisena, että omituista päsmäröimistä on ollut jo pidempään.
Ap:n appiksetko siellä nyt irvailee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anopillani on kolme lasta, 2 tytärtä ja yksi poika. Jostain syystä hän on valinnut yhden tyttären perheen kiintymyksensä kohteeksi. Tälle perheelle hän antaa kaikkensa: rahansa, vanhan kotitalonsa, lastenhoitoavun, siivousavun, pihanhoitoavun. Hän on kuin ilmainen orja entisessä kotitalossaan, ja ilmeisen onnellinen osaansa. Harmittaa vähän muiden lastenlasten takia, mutta olen kyllä samalla myös helpottunut, että pysyy kaukana. On nimittäin aika rasittava tyyppi.
Meillä ihan sama tilanne eli anoppo hyysää tytärtään ja ostaa/maksaa kaiken ja on hylännyt poikansa perheen täysin. Jos olen joskus yrittänyt puhia asiasta on kuitattu että oon katkera kateellinen miniä.
Teillä onkin jännää kun tyttäriä 2. Miten se toinen tytär suhtautuu? Eikö sitä korpea kun kaikki annetaan lellikkityttärelle?Voisikohan taustalla olla ajatus, että tytär todennäköisemmin huolehtii aikanaan vanhasta äidistään kuin poika? Voihan olla, ettei tytärkään huolehdi, mutta kuinka moni mies tässä maassa on äitinsä omaishoitaja? Tai miniä anoppinsa omaishoitaja?
- eriOn varmaan tuo ajatus. Harmi vaan että nyt käy anopille kusisesti. Tuo lellitytär joka onxkoko ikänsä saanut kaiken ei todellakaan aio auttaa äitiään ja on sanonut sen meille. Mä oon taas miehen kanssa niin katkera että emme auta mn. Suosiva epäreilu anoppi jää vanhana yksin.
Kannattaisi ehkä muistaa vanha sananlsku että ei kaikkia munia yhteen koriin jne.
Anoppi varmaan elää mielessään aikaa, jolloin jäätiin kiitollisuudenvelkaan ja velka maksettiin aikanaan takaisin. Nykyisin ei auta, vaikka kohtelisi lapsiaan pilkulleen samanarvoisesti. Kaverillani on kaksi siskoa ja yksi veli, kaikkia kohdeltu samalla tavalla, mutta kenelläkään kaverini sisaruksista ei ole koskaan aikaa eikä halua auttaa iäkkäitä vanhempiaan. Kaikki kaatuu kuitenkin kaverini niskoille, vaikka hän ei ole saanut vanhemmiltaan yhtään enempää kuin sisaruksensakaan.
Mielestäni nykyisin ei voi enää laskea vanhuuttaan omien lastensa ja lastenlastensa varaan. Olipa tasapuolinen tai ei.
Alue: Aihe vapaa
Eli tämä on siis palstan perinteinen anoppien haukkumisketju, jossa ei yritetäkään ymmärtää muuta kuin miniän näkökulmaa.