Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat lopettivat yhteydenpidon
11.09.2019 |
Mieheni vanhemmat eivät pidä enää yhteyttä kun saatiin lapsi. Ennen nähtiin kerran, pari kuukaudessa.
Laitettiin kyllä rajoja ja luulen että se on syynä.
Mutta ihan nätisti ja aiheesta. Ensimmäinen loukkaantuminen oli kun en halunnut välittömästi lapsen synnyttyä esitellä vauvaa, vaan vasta seuraavana päivänä.
Ja pyydettiin etteivät osta kokoajan kaikkea. Vaan joskus jotain ja mielellään tarpeellista.
Kummaksuivat imetystä kun sitten lapsi ei halua kuin äidin... otin vauvan takaisin syliin kun itki mummin sylissä.
Pikkuhiljaa yhteydenpito väheni ja loppui kokonaan.
Mies sanoo että varmaan siksi kun eivät saaneet olla sellaisia isovanhempia kuin haluavat.
Kommentit (869)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap anna anopin olla, anoppi vielä itkien katuu tekojaan. Näin kävi mun anopille, juuri samanlainen ammattiloukkaantuja ja välien poikkilaittaja. Anopin suvussa ihmissuhteet hoidetaan välien katkomisella. Siis aina. Katkaistaan välit joko määräajaksi, tilapäisesti, toistaiseksi tai ikuiseksi. Lopulta ei aina itsekään muista mikä oli syy lun laittoi välit poikki henkilöihin x, y, ja z.
Anoppi joutukin yllättäen miehensä omaishoitajaksi ja oli laittanut välit poikki avout kaikkiin muihin paitsi tyttäreensä. Ja tytär yllättäen otti ja muutti Helsinkiin maakunnasta. Nyt on sitten katkera ja yksinäinen. Onnea vaan hyvästä ihmissuhteiden hoidosta!Mikä tällaisia ihmisiä vaivaa? Joskus voi olla hyväkin laittaa välit poikki, mutta se että loukkaannutaan herkästi eikä edes yritetä vaan välit poikki heti?
Moni esim 50-luvulla syntynyt (tai sitä vanhempi) ei lapsena oppinut lainkaan tunteiden tunnistamista ja käsittelyä eikä mitään välineitä ristiriitojen käsittelyyn. Mun anopin sisarussarjassa ei ole mitään muuta ”neuvottelukeinoa” kun välit poikki aina. Joskus me toki palasi hetkeksi - mennäkseen sit poikki taas heti seuraavassa ristiriidassa.
Ei tuollainen tunneäly ja sosiaalinen äly synny itsestään vaan lapsi tarvii siihen vanhempien apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku tässä tarinassa mättää. Oletan, että olette olleet pitempään yhdessä. Eikä anoppi ole koskaan ennen käyttäytynyt rajattomasti? Mitäs appi sanoo kaikesta tästä? Me ollaan vietetty aina sukujoulu, niin olin kyl oikeasti suruissani kun yks veljistämme ei enää osallistunut jouluun kun saivat lapsen. Ei siinä oikeus heillä on olla pois, mutta on mulla oikeus myös tuntea vähä surua.
Totta kai sulla on oikeus kaikkiin tunteisiisi, mutta ei painostaa, kiristää, manipuloida eikä syyllistää veljeäsi tai hänen vaimoaan osallistumaan siihen sukujouluun kun he ovat teille päätöksensä ilmoittaneet. Sama koskee isovanhempia.
Vierailija kirjoitti:
En kertakaikkiaan ymmärrä koko keskustelua. Eikö ihmisillä ole minkäänasteista käsitystä psykologiasta tai rivien välistä lukemisesta? Aloittajalla on todella häijy ja päsmäröivä anoppi. Aloittajaa surettaa tilanteessa erityisesti se, että oma kumppani, anopin poika, kokee olevansa hylätty ja toissijainen äidilleen. Aloittaja toivoo, että anoppi tukisi poikansa jaksamista, reagoisi pojan suruun ja toisaalta iloon ja ylpeyteen omasta lapsesta. Vain lapsellinen, tunnekylmä tai julma ihminen aloittaa yksipuolisen mykkäkoulun kostona omalle lapselleen ja lapsenlapselleen. Sitähän anopin käytös on, kostoa ja valtapeliä. "Tilan antaminen" ei tässä tilanteessa ole mitään muuta kuin yksipuolinen mykkäkoulu, joka on henkistä väkivaltaa. Kaikesta haisee valtakamppailu, ja tytär jonka elämässä anoppi saa vaikuttaa niin paljon kuin haluaa,
Ylipäätään täällä palstalla ihmiset tuntuvat elävän todella eriskummallista elämää. Eikö anopit ja isovanhemmat halua kuunnella omien lastensa toiveita tai edes suostua kompromisseihin? Ei se tee isovanhemmasta etäistä tai tarpeetonta, jos ymmärtää miksi jotkut asiat ovat lastenlapsen vanhemmille tärkeitä. Ja omien lasten eriarvoinen kohtelu on kelvottoman vanhemman merkki, tämäkin puhdasta kasvatustieteen tuottamaa faktaa. Vaikka välit olisivat tulehtuneet, niin kai nyt edes oman lapsen puheluun vastataan, eikä lapsellisesti lyödä luuria kiinni? Jos kontaktia ei saada luotua ollenkaan, niin riita ei koskaan korjaannu.
Ja puuttuukö sulla sit alkeellinen tajunta siitä miten näiden kanssa toimitaan? Se ei auta itku tai huuto siinä, että "mä haluan et sä tajuat mun pahanolon ja muutut", jos kyseessä on sairas ihminen. Ei se auta vaikka me porukalla haukutaan anoppia täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku tässä tarinassa mättää. Oletan, että olette olleet pitempään yhdessä. Eikä anoppi ole koskaan ennen käyttäytynyt rajattomasti? Mitäs appi sanoo kaikesta tästä? Me ollaan vietetty aina sukujoulu, niin olin kyl oikeasti suruissani kun yks veljistämme ei enää osallistunut jouluun kun saivat lapsen. Ei siinä oikeus heillä on olla pois, mutta on mulla oikeus myös tuntea vähä surua.
Totta kai sulla on oikeus kaikkiin tunteisiisi, mutta ei painostaa, kiristää, manipuloida eikä syyllistää veljeäsi tai hänen vaimoaan osallistumaan siihen sukujouluun kun he ovat teille päätöksensä ilmoittaneet. Sama koskee isovanhempia.
Kukaan ei ole niin tehnyt. Hän on aikuinen ja tekee päätöksensä.
-joulusisko
Ei nykyisin voi olla isovnhempi , mummi ja ukki perinteisellä tavalla. Aina tuntee tekevänsä väärin.
Onko se nyt kauheeta jos mummi on innoissaan ja ostaa välillä epäsopivaakin?
Lapsen maailma ei siihen kaadu ja ei varmasti lapsen vanhempienkaan.
Mummi on innoissaan ja ostaa ja häslää, annetaan tehdä niin!
Nalle Puhkin kysyy, mitä jos......
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno jos laittaa isovanhemmille liian tiukkoja vaatimuksia ja kärkkäitä rajoituksia niin tässä sitä sitten ollaan.
Kaikella on hintansa.Mikä apn rajoituksista oli tiukka? Ettei saanut tulla laitokselle odottamaan että pykää vauvan heti anopin nähtäväksi? Vai tekikö ap väärin kun leipoi itse kakun? Vai oliko liikaa rajoitettu kun viettivät joulua omassa kodissa?
Joku näistä oli isovanhemmille liikaa tai kaikki. Jostain syystähän he ovat vetäyneet ja antavat parin nyt tehdä asioita tavallaan. Näitä asioita ap perheineen halusi ja sai ne. Minä ymmärrän jos isovanhempia ei nappaa jos pitää hyppää kuin marionetti miniän ehdoilla. Sitä saa mitä tilaa ja täytyy ajatella ja antaa tilaa myös isovanhemmuudelle. Jos siis haluaa sellaisia lähikuvioihin.
Miniähän se oli jonka olisi pitänyt hyppiä miten mummo haluaa, kun joulutkin olisi pitänyt viettää missä anoppi sanoo. Ja vierailut ja kaikki vain anopin ehdoilla.
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta millainen suhde ap:lla on omiin vanhempiinsa? Kyllähän se on hyvin tavallista, että nainen pitää tiivistä yhteyttä omiin sukulaisiinsa ja miehen sukulaiset ovat vain välttämätön paha. Miehen sukulaisille asetetaan " rajat" , omien vanhempien kanssa halutaan viettää joulut jne. Näin kävi ainakin oman veljeni kanssa, joka vieraili perheineen vanhempieni kotona korkeintaan kerran vuodessa, vaikka asuivat vain tunnin ajomatkan päässä vanhemmistani. Pienet sanat " rajojen asettaminen" jäävät ikävästi mieleen ja sanottuja sanoja on vaikea ottaa takaisin.
Täällä on ketjussa kerrottu että rajaton anoppi on yhtä hyvin vaimolla kuin miehelläkin. Moneen kertaan.
Miksi te olette niitä pieniä sanojanbe sinne veljesi perheelle singonneet?
Meillä appivanhempien vuosikausien ”pienet sanat” huipentuivat siihen että ajoimme esikoista näyttääksemme 600 kilsaa huomataksemme vain että appi oli halunnut tehdä oharit ja lähtenyt ihan muualle puolukkaan.
Se lopetti kyllä viimeisenkin halun olla ikinä enää tekemisissä.
Ne "pienet sanat" tulivat veljeni vaimolta ja ne kohdistuivat äitini ruokiin. Äitini ei osannut ko miniän mielestä tehdä ruokaa, äitini oli miniän mielestä epähygieeninen jne. Tämän miniä sanoi äidilleni päin naamaa, kun oli puhe, mitä heidän tuolloin 1,5 v poikansa voisi syödä anoppilassa. Äitini jännitti tuon jälkeen aina miniänsä kohtaamista, mitä nyt kuitenkin joskus tuli suurempien sukujuhlien yhteyksissä.
Asuin tuolloin jo pk-seudulla ja olisin halunnut käydä veljeni perhettä tapaamassa, kun kävin kotiseudullani. Soittelin ja veljeni sanoi suoraan, että eivät nyt jaksa ottaa vieraita vastaan. No sen koommin en ole itseäni kylään tuputtanut. Olen kutsunut veljeni perhettä esim lasteni yo-juhliin, mutta eivät ole tulleet eivätkä kyllä muistaneetkaan millään tavalla. Yhteys meidän sisarusten välillä on katkennut ja vanhempammekin ovat nyt jo kuolleet. Ne "pienet sanat" nousivat äitini ja veljen perheen väliin ja ovat seuranneet nyt myös meidän sisarusten väliin. Eivätkä nyt serkutkaan ole missään tekemisissä toistensa kanssa.
Näin juuri se menee oikeassa elämässä. Nämä "pienet asiat" voivat olla hyvin pieniä, mutta voivat olla vastapäässä satuttavia ja loukkaavia. Jos on itse kovin ehdoton eikä tule vastaan niin välit eivät ehkä mene täysin poikki, mutta jäävät kuten tässä esimerkissä.
Ap:lle on käymässä samoin. En tiedä onko se ap:lle hyvä vai huono asia, päättäköön hän itse.
Joskus ei tiedä itkisikö vai nauraisiko. Minä tulin anopin kanssa hyvin toimeen, miehen veljen vaimo ei. Sota tuli siinä vaiheessa, kun tilanne eskaloitui niin, että anoppi hoisi enemmän meidän lapsia, koska miehen veljen vaimo ei antanut lapsia sinne, kun anoppi ei osannut hoitaa hänen mielestä oikein. Meidänkin olisi pitänyt kieltää lasten vienti anopille.
Anoppi kuoli 7 vuotta sitten. Appiukko ei suostunut sotimaan, vaan muutti toiselle paikkakunnalle ja löysi uuden vaimon itselleen. Nyt meitä syytetään, että olemme vieneet isomman perinnön, vaikka pesää ei ole edes jaettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsenlapsen syntymä on isovanhemmille herkkä tapahtuma, sitä on odotettu ja se muuttaa myös heidän elämäänsä. Kaikki ovat uudella alueella hakemassa paikkaansa ja siinä ei montaa poikkipuolista sanaa tai tunnelmaa tarvita tuppautumisesta ja krääsän ostamisesta kun herkemmällä ihmisellä on "fiilis on pilalla".
Helposti se menee sitten niin, että pitäkää tunkkinne jos ei omanlaisenaan kelpaa.
No se on herkkä ja odotettu tapahtuma normaaleille isovanhemmille. Just synnytin lapsen muutama päivä sitten eikä kukaan isovanhemmista tiedä koko asiaa, ei heitä kiinnosta perheemme elämä. Kerron vauvasta joskus ristiäisten jälkeen, laitan tekstsrin. Siihen on vastattu joko ”jaa” tai ei mitään. Onnitteluja ei todellakaan tule. Näin on ollut kaikissa kolmessa raskaudessa.
Isovanhempien sydäntä ei paljoa lapsenlapsi värisytä. Tuskin muistavat minkä ikäisiä ja nimisiä ovat.Aika epänormaalit isovanhemmat! Ovat ilmeisesti alkoholisteja tai mt-ongelmaisia tai molempia?
Kyllä, toiset on mt-ongelmaiset (omani) mutta appilan väki ns normaalia - sillä erotuksella että heillä on juuri tämä ”vain tytär on tärkeä ja tyttären lapset oikeita lapsenlapsia” -asenne. Eivät ole pitäneet poikaansa yhteyttä 10 vuoteen ja eivät vastaa jos soitetaan, laitetaan kortteja, kuvia tms. Poika ja pojan perhe on ihan ilmaa. Kun on se tytär!
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisin voi olla isovnhempi , mummi ja ukki perinteisellä tavalla. Aina tuntee tekevänsä väärin.
Onko se nyt kauheeta jos mummi on innoissaan ja ostaa välillä epäsopivaakin?
Lapsen maailma ei siihen kaadu ja ei varmasti lapsen vanhempienkaan.
Mummi on innoissaan ja ostaa ja häslää, annetaan tehdä niin!
Nalle Puhkin kysyy, mitä jos......
Voi luoja, näin ymmärtämättömiäkö te rajattomat isovanhemmat olette?
Ei ole kyse olla innoissaan... luitkohan aloitusta edes?
Kyse on jyräävästä isovanhemmasta joka heittäytyy marttyyriksi jos asiat eivät mene tahtomallaan tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kertakaikkiaan ymmärrä koko keskustelua. Eikö ihmisillä ole minkäänasteista käsitystä psykologiasta tai rivien välistä lukemisesta? Aloittajalla on todella häijy ja päsmäröivä anoppi. Aloittajaa surettaa tilanteessa erityisesti se, että oma kumppani, anopin poika, kokee olevansa hylätty ja toissijainen äidilleen. Aloittaja toivoo, että anoppi tukisi poikansa jaksamista, reagoisi pojan suruun ja toisaalta iloon ja ylpeyteen omasta lapsesta. Vain lapsellinen, tunnekylmä tai julma ihminen aloittaa yksipuolisen mykkäkoulun kostona omalle lapselleen ja lapsenlapselleen. Sitähän anopin käytös on, kostoa ja valtapeliä. "Tilan antaminen" ei tässä tilanteessa ole mitään muuta kuin yksipuolinen mykkäkoulu, joka on henkistä väkivaltaa. Kaikesta haisee valtakamppailu, ja tytär jonka elämässä anoppi saa vaikuttaa niin paljon kuin haluaa,
Ylipäätään täällä palstalla ihmiset tuntuvat elävän todella eriskummallista elämää. Eikö anopit ja isovanhemmat halua kuunnella omien lastensa toiveita tai edes suostua kompromisseihin? Ei se tee isovanhemmasta etäistä tai tarpeetonta, jos ymmärtää miksi jotkut asiat ovat lastenlapsen vanhemmille tärkeitä. Ja omien lasten eriarvoinen kohtelu on kelvottoman vanhemman merkki, tämäkin puhdasta kasvatustieteen tuottamaa faktaa. Vaikka välit olisivat tulehtuneet, niin kai nyt edes oman lapsen puheluun vastataan, eikä lapsellisesti lyödä luuria kiinni? Jos kontaktia ei saada luotua ollenkaan, niin riita ei koskaan korjaannu.
Aloittajan mies taitaa olla aika lapanen. Tuskin uskaltaisi edes sanoa vaimolleen, mitä oikeasti haluaa. Ap kun laittaisi nopeasti miehelleenkin rajat, mitä mies saa tehdä, sanoa tai tuntea.
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisin voi olla isovnhempi , mummi ja ukki perinteisellä tavalla. Aina tuntee tekevänsä väärin.
Onko se nyt kauheeta jos mummi on innoissaan ja ostaa välillä epäsopivaakin?
Lapsen maailma ei siihen kaadu ja ei varmasti lapsen vanhempienkaan.
Mummi on innoissaan ja ostaa ja häslää, annetaan tehdä niin!
Nalle Puhkin kysyy, mitä jos......
Miksi se mummon maailma ei pyöri ellei hän saa ylikävellä aivan kaikilla haluamillaan tavoilla sen lapsensa perheen asioissa.
Meillä ongelma oli juurikin tuo järjetön roinan kantaminen.
A) inhoan sitä että lasten huoneet muuttui halvan muovikrääsän hautuumaiksi ja sitä että niitä pieniä muovinkappaleita oli sitten joka puolella ja sattui saa**nasti kun terävän pikkuleegon päälle tallaa paljaalla jalalla.
B) miksi lapselle pitää opettaa kerskakulutus/holtiton rahankäyttö? Parhaimmillaan ei saatu niitä tavaroita edes paketista ulos, kun osia oli jo kateissa. Miksi aina pitää ostaa, ostaa, ostaa krääsää, roinaa, tarpeetonta! Miksi se pitää saada kantaa jonkun toisen kotiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikkein helpoimmalla pääsee, kun muuttaa kauas lapsistaan, kun jää eläkkeelle. Ei tarvitse tyhjää riidellä siitä, tekeekö jossakin asiassa väärin. Joku 700km kummasti pistää etäisyyttä tällaisiin asioihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisin voi olla isovnhempi , mummi ja ukki perinteisellä tavalla. Aina tuntee tekevänsä väärin.
Onko se nyt kauheeta jos mummi on innoissaan ja ostaa välillä epäsopivaakin?
Lapsen maailma ei siihen kaadu ja ei varmasti lapsen vanhempienkaan.
Mummi on innoissaan ja ostaa ja häslää, annetaan tehdä niin!
Nalle Puhkin kysyy, mitä jos......
Voi luoja, näin ymmärtämättömiäkö te rajattomat isovanhemmat olette?
Ei ole kyse olla innoissaan... luitkohan aloitusta edes?
Kyse on jyräävästä isovanhemmasta joka heittäytyy marttyyriksi jos asiat eivät mene tahtomallaan tavalla.
Ohis...aloituksessa ei ollut juuri mitään, mikä olisi kuvastanut jyräämistä. Pikemminkin päinvastoin, Appivanhemmat ovat yrittäneet olla myös poikansa perheen elämässä mukana, mutta ap:n mielestä aina tehneet kaiken väärin . On ihan selvää, että yhteydenpito pikkuhiljaa vähenee, jos miniälle ei kelpaa mikään, mitä appivanhemmat tekevät. Ihan turha vinkua jälkikäteen, jos appivanhempien muiden lasten perheille onkin kelvannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein helpoimmalla pääsee, kun muuttaa kauas lapsistaan, kun jää eläkkeelle. Ei tarvitse tyhjää riidellä siitä, tekeekö jossakin asiassa väärin. Joku 700km kummasti pistää etäisyyttä tällaisiin asioihin.
Se on varmasti sinulle parempi jos tiedät ettet osaa lapsesi perheen rajoja kunnioittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä mikä on ap:n ongelma. Kamalat isovanhemmat ovat nyt vetäytyneet heidän elämästään ja he saavat jatkossa päättää synttärikakkunsa ja taaperoimetyksensä ja joulunviettonsa ihan itse ilman riitaa.
Ei ole vieläkään hyvä?
Ehkä ajatuksena olisi pitää välit vanhempiin ja isovanhempiin? Ilman että antaa anopin päättää asioista myös poikansa perheessä?
Ehkä ap ei tajunnut millainen anoppi pohjimmiltaan on, että jos kaikki ei mene tasan kuten anoppi haluaa niin välit poikki??Aloittajan vanhemmathan ovat jo kuolleet.
Aloittajnn miehen vanhemmat ei ole...
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisin voi olla isovnhempi , mummi ja ukki perinteisellä tavalla. Aina tuntee tekevänsä väärin.
Onko se nyt kauheeta jos mummi on innoissaan ja ostaa välillä epäsopivaakin?
Lapsen maailma ei siihen kaadu ja ei varmasti lapsen vanhempienkaan.
Mummi on innoissaan ja ostaa ja häslää, annetaan tehdä niin!
Nalle Puhkin kysyy, mitä jos......
Just niin, vaikka onnesta hössöttävä mummi ostaisikin jotain hömppää ja vaari autoradan 1 kk:n ikäiselle, niin mitä sitten 😀. Antaa niiden seota onnesta.
Ja kyllä se tasaantuu, lastenlasten perässä hössötys ja lahjojen ostaminen. Kaikki ovat vaan aina niin innoissaan uudesta vauvasta, varsinkin esikoisesta, seuraavasta sitten vähän vähemmän jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisin voi olla isovnhempi , mummi ja ukki perinteisellä tavalla. Aina tuntee tekevänsä väärin.
Onko se nyt kauheeta jos mummi on innoissaan ja ostaa välillä epäsopivaakin?
Lapsen maailma ei siihen kaadu ja ei varmasti lapsen vanhempienkaan.
Mummi on innoissaan ja ostaa ja häslää, annetaan tehdä niin!
Nalle Puhkin kysyy, mitä jos......
Voi luoja, näin ymmärtämättömiäkö te rajattomat isovanhemmat olette?
Ei ole kyse olla innoissaan... luitkohan aloitusta edes?
Kyse on jyräävästä isovanhemmasta joka heittäytyy marttyyriksi jos asiat eivät mene tahtomallaan tavalla.Ohis...aloituksessa ei ollut juuri mitään, mikä olisi kuvastanut jyräämistä. Pikemminkin päinvastoin, Appivanhemmat ovat yrittäneet olla myös poikansa perheen elämässä mukana, mutta ap:n mielestä aina tehneet kaiken väärin . On ihan selvää, että yhteydenpito pikkuhiljaa vähenee, jos miniälle ei kelpaa mikään, mitä appivanhemmat tekevät. Ihan turha vinkua jälkikäteen, jos appivanhempien muiden lasten perheille onkin kelvannut.
Tuolla lukee, että ristiäiset ja synttärit olisi pitänyt jörjestää täysin anopin komennuksessa ja että imetykseen oli sekaannuttu jne.
Täyttä jyräämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisin voi olla isovnhempi , mummi ja ukki perinteisellä tavalla. Aina tuntee tekevänsä väärin.
Onko se nyt kauheeta jos mummi on innoissaan ja ostaa välillä epäsopivaakin?
Lapsen maailma ei siihen kaadu ja ei varmasti lapsen vanhempienkaan.
Mummi on innoissaan ja ostaa ja häslää, annetaan tehdä niin!
Nalle Puhkin kysyy, mitä jos......
Voi luoja, näin ymmärtämättömiäkö te rajattomat isovanhemmat olette?
Ei ole kyse olla innoissaan... luitkohan aloitusta edes?
Kyse on jyräävästä isovanhemmasta joka heittäytyy marttyyriksi jos asiat eivät mene tahtomallaan tavalla.Ohis...aloituksessa ei ollut juuri mitään, mikä olisi kuvastanut jyräämistä. Pikemminkin päinvastoin, Appivanhemmat ovat yrittäneet olla myös poikansa perheen elämässä mukana, mutta ap:n mielestä aina tehneet kaiken väärin . On ihan selvää, että yhteydenpito pikkuhiljaa vähenee, jos miniälle ei kelpaa mikään, mitä appivanhemmat tekevät. Ihan turha vinkua jälkikäteen, jos appivanhempien muiden lasten perheille onkin kelvannut.
Jyräämistähän se juuri on jos laittaa välit poikki kun ei tanssita anopin pillin mukaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ymmärrä mikä on ap:n ongelma. Kamalat isovanhemmat ovat nyt vetäytyneet heidän elämästään ja he saavat jatkossa päättää synttärikakkunsa ja taaperoimetyksensä ja joulunviettonsa ihan itse ilman riitaa.
Ei ole vieläkään hyvä?
Ehkä ajatuksena olisi pitää välit vanhempiin ja isovanhempiin? Ilman että antaa anopin päättää asioista myös poikansa perheessä?
Ehkä ap ei tajunnut millainen anoppi pohjimmiltaan on, että jos kaikki ei mene tasan kuten anoppi haluaa niin välit poikki??Aloittajan vanhemmathan ovat jo kuolleet.
Aloittajnn miehen vanhemmat ei ole...
Aloittajan mies tuskin kirjoittaa tässä ketjussa yhtään mitään. Eikä ole aloittajan tehtävä huolehtia miehensä ja tämän sukulaisten väleistä vaan mies tekee sen haluamaallaan tavalla ihan itse.
Aloittajan vanhemmathan ovat jo kuolleet.