Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat lopettivat yhteydenpidon
11.09.2019 |
Mieheni vanhemmat eivät pidä enää yhteyttä kun saatiin lapsi. Ennen nähtiin kerran, pari kuukaudessa.
Laitettiin kyllä rajoja ja luulen että se on syynä.
Mutta ihan nätisti ja aiheesta. Ensimmäinen loukkaantuminen oli kun en halunnut välittömästi lapsen synnyttyä esitellä vauvaa, vaan vasta seuraavana päivänä.
Ja pyydettiin etteivät osta kokoajan kaikkea. Vaan joskus jotain ja mielellään tarpeellista.
Kummaksuivat imetystä kun sitten lapsi ei halua kuin äidin... otin vauvan takaisin syliin kun itki mummin sylissä.
Pikkuhiljaa yhteydenpito väheni ja loppui kokonaan.
Mies sanoo että varmaan siksi kun eivät saaneet olla sellaisia isovanhempia kuin haluavat.
Kommentit (869)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno jos laittaa isovanhemmille liian tiukkoja vaatimuksia ja kärkkäitä rajoituksia niin tässä sitä sitten ollaan.
Kaikella on hintansa.Mikä apn rajoituksista oli tiukka? Ettei saanut tulla laitokselle odottamaan että pykää vauvan heti anopin nähtäväksi? Vai tekikö ap väärin kun leipoi itse kakun? Vai oliko liikaa rajoitettu kun viettivät joulua omassa kodissa?
Joku näistä oli isovanhemmille liikaa tai kaikki. Jostain syystähän he ovat vetäyneet ja antavat parin nyt tehdä asioita tavallaan. Näitä asioita ap perheineen halusi ja sai ne. Minä ymmärrän jos isovanhempia ei nappaa jos pitää hyppää kuin marionetti miniän ehdoilla. Sitä saa mitä tilaa ja täytyy ajatella ja antaa tilaa myös isovanhemmuudelle. Jos siis haluaa sellaisia lähikuvioihin.
No v*ttu sekö on oikein että miniä joutui hyppäämään anopin käskyjen ja kyykytyksen mukaan? Ihmissuhteissa MOLEMMAT tekee kompromisseja ei vaan miniä!!
En yhtään ihmettele miten törmäät jatkuvasti elämässäsi konflikteihin ihmisten kanssa. Ulosantisi on hirveää etkä ymmärrä tai halua ymmärtää mitä sinulle sanotaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno jos laittaa isovanhemmille liian tiukkoja vaatimuksia ja kärkkäitä rajoituksia niin tässä sitä sitten ollaan.
Kaikella on hintansa.Mikä apn rajoituksista oli tiukka? Ettei saanut tulla laitokselle odottamaan että pykää vauvan heti anopin nähtäväksi? Vai tekikö ap väärin kun leipoi itse kakun? Vai oliko liikaa rajoitettu kun viettivät joulua omassa kodissa?
Joku näistä oli isovanhemmille liikaa tai kaikki. Jostain syystähän he ovat vetäyneet ja antavat parin nyt tehdä asioita tavallaan. Näitä asioita ap perheineen halusi ja sai ne. Minä ymmärrän jos isovanhempia ei nappaa jos pitää hyppää kuin marionetti miniän ehdoilla. Sitä saa mitä tilaa ja täytyy ajatella ja antaa tilaa myös isovanhemmuudelle. Jos siis haluaa sellaisia lähikuvioihin.
Miniähän se oli jonka olisi pitänyt hyppiä miten mummo haluaa, kun joulutkin olisi pitänyt viettää missä anoppi sanoo. Ja vierailut ja kaikki vain anopin ehdoilla.
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta millainen suhde ap:lla on omiin vanhempiinsa? Kyllähän se on hyvin tavallista, että nainen pitää tiivistä yhteyttä omiin sukulaisiinsa ja miehen sukulaiset ovat vain välttämätön paha. Miehen sukulaisille asetetaan " rajat" , omien vanhempien kanssa halutaan viettää joulut jne. Näin kävi ainakin oman veljeni kanssa, joka vieraili perheineen vanhempieni kotona korkeintaan kerran vuodessa, vaikka asuivat vain tunnin ajomatkan päässä vanhemmistani. Pienet sanat " rajojen asettaminen" jäävät ikävästi mieleen ja sanottuja sanoja on vaikea ottaa takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno jos laittaa isovanhemmille liian tiukkoja vaatimuksia ja kärkkäitä rajoituksia niin tässä sitä sitten ollaan.
Kaikella on hintansa.Mikä apn rajoituksista oli tiukka? Ettei saanut tulla laitokselle odottamaan että pykää vauvan heti anopin nähtäväksi? Vai tekikö ap väärin kun leipoi itse kakun? Vai oliko liikaa rajoitettu kun viettivät joulua omassa kodissa?
Joku näistä oli isovanhemmille liikaa tai kaikki. Jostain syystähän he ovat vetäyneet ja antavat parin nyt tehdä asioita tavallaan. Näitä asioita ap perheineen halusi ja sai ne. Minä ymmärrän jos isovanhempia ei nappaa jos pitää hyppää kuin marionetti miniän ehdoilla. Sitä saa mitä tilaa ja täytyy ajatella ja antaa tilaa myös isovanhemmuudelle. Jos siis haluaa sellaisia lähikuvioihin.
No v*ttu sekö on oikein että miniä joutui hyppäämään anopin käskyjen ja kyykytyksen mukaan? Ihmissuhteissa MOLEMMAT tekee kompromisseja ei vaan miniä!!
En yhtään ihmettele miten törmäät jatkuvasti elämässäsi konflikteihin ihmisten kanssa. Ulosantisi on hirveää etkä ymmärrä tai halua ymmärtää mitä sinulle sanotaan.
Ap tässä. Tuossahan on selvästi ollut ainakin kaksi kirjoittajaa. Kenelle niistä tarkoitit analyysisi?
Jos se oli tarkoitus kohdistaa minuun, vaikkakaan en ole yksikään ylläolevista, niin voin sanoa ettei minulla ole muiden kanssa ongelmia. Lähipiirissäni on oikein mukavia hyväsydämisiä, normaaleja ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno jos laittaa isovanhemmille liian tiukkoja vaatimuksia ja kärkkäitä rajoituksia niin tässä sitä sitten ollaan.
Kaikella on hintansa.Mikä apn rajoituksista oli tiukka? Ettei saanut tulla laitokselle odottamaan että pykää vauvan heti anopin nähtäväksi? Vai tekikö ap väärin kun leipoi itse kakun? Vai oliko liikaa rajoitettu kun viettivät joulua omassa kodissa?
Joku näistä oli isovanhemmille liikaa tai kaikki. Jostain syystähän he ovat vetäyneet ja antavat parin nyt tehdä asioita tavallaan. Näitä asioita ap perheineen halusi ja sai ne. Minä ymmärrän jos isovanhempia ei nappaa jos pitää hyppää kuin marionetti miniän ehdoilla. Sitä saa mitä tilaa ja täytyy ajatella ja antaa tilaa myös isovanhemmuudelle. Jos siis haluaa sellaisia lähikuvioihin.
Miniähän se oli jonka olisi pitänyt hyppiä miten mummo haluaa, kun joulutkin olisi pitänyt viettää missä anoppi sanoo. Ja vierailut ja kaikki vain anopin ehdoilla.
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta millainen suhde ap:lla on omiin vanhempiinsa? Kyllähän se on hyvin tavallista, että nainen pitää tiivistä yhteyttä omiin sukulaisiinsa ja miehen sukulaiset ovat vain välttämätön paha. Miehen sukulaisille asetetaan " rajat" , omien vanhempien kanssa halutaan viettää joulut jne. Näin kävi ainakin oman veljeni kanssa, joka vieraili perheineen vanhempieni kotona korkeintaan kerran vuodessa, vaikka asuivat vain tunnin ajomatkan päässä vanhemmistani. Pienet sanat " rajojen asettaminen" jäävät ikävästi mieleen ja sanottuja sanoja on vaikea ottaa takaisin.
Omat vanhemmat ovat kuolleet. Meillä oikein hyvät välit minun sukuun ja miehen muuhun sukuun.
Anoppi ja tyttärensä taas eivät pidä yhteyttä kuin toisiinsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno jos laittaa isovanhemmille liian tiukkoja vaatimuksia ja kärkkäitä rajoituksia niin tässä sitä sitten ollaan.
Kaikella on hintansa.Mikä apn rajoituksista oli tiukka? Ettei saanut tulla laitokselle odottamaan että pykää vauvan heti anopin nähtäväksi? Vai tekikö ap väärin kun leipoi itse kakun? Vai oliko liikaa rajoitettu kun viettivät joulua omassa kodissa?
Joku näistä oli isovanhemmille liikaa tai kaikki. Jostain syystähän he ovat vetäyneet ja antavat parin nyt tehdä asioita tavallaan. Näitä asioita ap perheineen halusi ja sai ne. Minä ymmärrän jos isovanhempia ei nappaa jos pitää hyppää kuin marionetti miniän ehdoilla. Sitä saa mitä tilaa ja täytyy ajatella ja antaa tilaa myös isovanhemmuudelle. Jos siis haluaa sellaisia lähikuvioihin.
No v*ttu sekö on oikein että miniä joutui hyppäämään anopin käskyjen ja kyykytyksen mukaan? Ihmissuhteissa MOLEMMAT tekee kompromisseja ei vaan miniä!!
AV anoppien mukaan anoppi on aina oikeassa. Jos anoppi haluaa vaikka mukaan synnytykseen, sehän menee tai sitten ei IKINÄ aio olla mummi. Nih!
Jos anoppi päättää missä joulu vietetään ja pojan perhe ei tule niin tottakai anoppi loukkaantuu! Olisihan se väärin että itse päättävät miten joulu vietetään. Lapsen synttärikakun TOTTAKAI valitsee anoppi, jos itse haluaa, miniältä ei kysytä. Ja se on miniä joka kyykyttää!! Anoppi ei koskaan.
Sulla menee tämä nyt jostain syystä turhan tunteisiin, etkä pysty enää normaaliin keskusteluun aiheesta. Käy vähän haukkaamassa happea välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno jos laittaa isovanhemmille liian tiukkoja vaatimuksia ja kärkkäitä rajoituksia niin tässä sitä sitten ollaan.
Kaikella on hintansa.Mikä apn rajoituksista oli tiukka? Ettei saanut tulla laitokselle odottamaan että pykää vauvan heti anopin nähtäväksi? Vai tekikö ap väärin kun leipoi itse kakun? Vai oliko liikaa rajoitettu kun viettivät joulua omassa kodissa?
Joku näistä oli isovanhemmille liikaa tai kaikki. Jostain syystähän he ovat vetäyneet ja antavat parin nyt tehdä asioita tavallaan. Näitä asioita ap perheineen halusi ja sai ne. Minä ymmärrän jos isovanhempia ei nappaa jos pitää hyppää kuin marionetti miniän ehdoilla. Sitä saa mitä tilaa ja täytyy ajatella ja antaa tilaa myös isovanhemmuudelle. Jos siis haluaa sellaisia lähikuvioihin.
Miniähän se oli jonka olisi pitänyt hyppiä miten mummo haluaa, kun joulutkin olisi pitänyt viettää missä anoppi sanoo. Ja vierailut ja kaikki vain anopin ehdoilla.
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta millainen suhde ap:lla on omiin vanhempiinsa? Kyllähän se on hyvin tavallista, että nainen pitää tiivistä yhteyttä omiin sukulaisiinsa ja miehen sukulaiset ovat vain välttämätön paha. Miehen sukulaisille asetetaan " rajat" , omien vanhempien kanssa halutaan viettää joulut jne. Näin kävi ainakin oman veljeni kanssa, joka vieraili perheineen vanhempieni kotona korkeintaan kerran vuodessa, vaikka asuivat vain tunnin ajomatkan päässä vanhemmistani. Pienet sanat " rajojen asettaminen" jäävät ikävästi mieleen ja sanottuja sanoja on vaikea ottaa takaisin.
Täällä on ketjussa kerrottu että rajaton anoppi on yhtä hyvin vaimolla kuin miehelläkin. Moneen kertaan.
Miksi te olette niitä pieniä sanojanbe sinne veljesi perheelle singonneet?
Meillä appivanhempien vuosikausien ”pienet sanat” huipentuivat siihen että ajoimme esikoista näyttääksemme 600 kilsaa huomataksemme vain että appi oli halunnut tehdä oharit ja lähtenyt ihan muualle puolukkaan.
Se lopetti kyllä viimeisenkin halun olla ikinä enää tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno jos laittaa isovanhemmille liian tiukkoja vaatimuksia ja kärkkäitä rajoituksia niin tässä sitä sitten ollaan.
Kaikella on hintansa.Mikä apn rajoituksista oli tiukka? Ettei saanut tulla laitokselle odottamaan että pykää vauvan heti anopin nähtäväksi? Vai tekikö ap väärin kun leipoi itse kakun? Vai oliko liikaa rajoitettu kun viettivät joulua omassa kodissa?
Joku näistä oli isovanhemmille liikaa tai kaikki. Jostain syystähän he ovat vetäyneet ja antavat parin nyt tehdä asioita tavallaan. Näitä asioita ap perheineen halusi ja sai ne. Minä ymmärrän jos isovanhempia ei nappaa jos pitää hyppää kuin marionetti miniän ehdoilla. Sitä saa mitä tilaa ja täytyy ajatella ja antaa tilaa myös isovanhemmuudelle. Jos siis haluaa sellaisia lähikuvioihin.
Miniähän se oli jonka olisi pitänyt hyppiä miten mummo haluaa, kun joulutkin olisi pitänyt viettää missä anoppi sanoo. Ja vierailut ja kaikki vain anopin ehdoilla.
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta millainen suhde ap:lla on omiin vanhempiinsa? Kyllähän se on hyvin tavallista, että nainen pitää tiivistä yhteyttä omiin sukulaisiinsa ja miehen sukulaiset ovat vain välttämätön paha. Miehen sukulaisille asetetaan " rajat" , omien vanhempien kanssa halutaan viettää joulut jne. Näin kävi ainakin oman veljeni kanssa, joka vieraili perheineen vanhempieni kotona korkeintaan kerran vuodessa, vaikka asuivat vain tunnin ajomatkan päässä vanhemmistani. Pienet sanat " rajojen asettaminen" jäävät ikävästi mieleen ja sanottuja sanoja on vaikea ottaa takaisin.
Rajattomalle isovanhemmalle ne pienet sanat rajoista jäävät mieleen ja niistä loukkaannutaan syyttä.
Normaali ihminen taas ymmärtää ne ja kunnioittaa niitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno jos laittaa isovanhemmille liian tiukkoja vaatimuksia ja kärkkäitä rajoituksia niin tässä sitä sitten ollaan.
Kaikella on hintansa.Mikä apn rajoituksista oli tiukka? Ettei saanut tulla laitokselle odottamaan että pykää vauvan heti anopin nähtäväksi? Vai tekikö ap väärin kun leipoi itse kakun? Vai oliko liikaa rajoitettu kun viettivät joulua omassa kodissa?
Joku näistä oli isovanhemmille liikaa tai kaikki. Jostain syystähän he ovat vetäyneet ja antavat parin nyt tehdä asioita tavallaan. Näitä asioita ap perheineen halusi ja sai ne. Minä ymmärrän jos isovanhempia ei nappaa jos pitää hyppää kuin marionetti miniän ehdoilla. Sitä saa mitä tilaa ja täytyy ajatella ja antaa tilaa myös isovanhemmuudelle. Jos siis haluaa sellaisia lähikuvioihin.
No v*ttu sekö on oikein että miniä joutui hyppäämään anopin käskyjen ja kyykytyksen mukaan? Ihmissuhteissa MOLEMMAT tekee kompromisseja ei vaan miniä!!
AV anoppien mukaan anoppi on aina oikeassa. Jos anoppi haluaa vaikka mukaan synnytykseen, sehän menee tai sitten ei IKINÄ aio olla mummi. Nih!
Jos anoppi päättää missä joulu vietetään ja pojan perhe ei tule niin tottakai anoppi loukkaantuu! Olisihan se väärin että itse päättävät miten joulu vietetään. Lapsen synttärikakun TOTTAKAI valitsee anoppi, jos itse haluaa, miniältä ei kysytä. Ja se on miniä joka kyykyttää!! Anoppi ei koskaan.Sulla menee tämä nyt jostain syystä turhan tunteisiin, etkä pysty enää normaaliin keskusteluun aiheesta. Käy vähän haukkaamassa happea välillä.
Itselläsi kolahtanut pahastikin kun olet pilannut ketjua lukuisilla viesteillä lukematta itse.
Joku yksinkertainen luulee että kaikki muut paitsi hänen kommentit ovat ap:n käsialaa 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä appi haukkui aina kaikkea. Jopa ojat kun vein koiran kanssa kävelylle.
En halua tuollaists ihmistä kotiani saastuttamaan.
Sitten suuttui kun emme enää kutsuneet kylään.
Lapsenlapsen syntymä on isovanhemmille herkkä tapahtuma, sitä on odotettu ja se muuttaa myös heidän elämäänsä. Kaikki ovat uudella alueella hakemassa paikkaansa ja siinä ei montaa poikkipuolista sanaa tai tunnelmaa tarvita tuppautumisesta ja krääsän ostamisesta kun herkemmällä ihmisellä on "fiilis on pilalla".
Helposti se menee sitten niin, että pitäkää tunkkinne jos ei omanlaisenaan kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsenlapsen syntymä on isovanhemmille herkkä tapahtuma, sitä on odotettu ja se muuttaa myös heidän elämäänsä. Kaikki ovat uudella alueella hakemassa paikkaansa ja siinä ei montaa poikkipuolista sanaa tai tunnelmaa tarvita tuppautumisesta ja krääsän ostamisesta kun herkemmällä ihmisellä on "fiilis on pilalla".
Helposti se menee sitten niin, että pitäkää tunkkinne jos ei omanlaisenaan kelpaa.
Juu, pitää saada kaapata se lapsi itkevänä, runnoa omat ristiäiskäsitykset ja mäkättää imettämisestä.
Muuten menee herkät fiilikset pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Lapsenlapsen syntymä on isovanhemmille herkkä tapahtuma, sitä on odotettu ja se muuttaa myös heidän elämäänsä. Kaikki ovat uudella alueella hakemassa paikkaansa ja siinä ei montaa poikkipuolista sanaa tai tunnelmaa tarvita tuppautumisesta ja krääsän ostamisesta kun herkemmällä ihmisellä on "fiilis on pilalla".
Helposti se menee sitten niin, että pitäkää tunkkinne jos ei omanlaisenaan kelpaa.
No se on herkkä ja odotettu tapahtuma normaaleille isovanhemmille. Just synnytin lapsen muutama päivä sitten eikä kukaan isovanhemmista tiedä koko asiaa, ei heitä kiinnosta perheemme elämä. Kerron vauvasta joskus ristiäisten jälkeen, laitan tekstsrin. Siihen on vastattu joko ”jaa” tai ei mitään. Onnitteluja ei todellakaan tule. Näin on ollut kaikissa kolmessa raskaudessa.
Isovanhempien sydäntä ei paljoa lapsenlapsi värisytä. Tuskin muistavat minkä ikäisiä ja nimisiä ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jepulis, normaali järjellä osaa minäkin toimia ja lapsenlapsen vanhempien toiveita kunnioittaen. Mutta jos miniän puolelta alkaisi tulemaan vaatimuksia ja käskytystä ja hyppyytystä niin ottaisin nopeasti askeleen taaksepäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsenlapsen syntymä on isovanhemmille herkkä tapahtuma, sitä on odotettu ja se muuttaa myös heidän elämäänsä. Kaikki ovat uudella alueella hakemassa paikkaansa ja siinä ei montaa poikkipuolista sanaa tai tunnelmaa tarvita tuppautumisesta ja krääsän ostamisesta kun herkemmällä ihmisellä on "fiilis on pilalla".
Helposti se menee sitten niin, että pitäkää tunkkinne jos ei omanlaisenaan kelpaa.
No se on herkkä ja odotettu tapahtuma normaaleille isovanhemmille. Just synnytin lapsen muutama päivä sitten eikä kukaan isovanhemmista tiedä koko asiaa, ei heitä kiinnosta perheemme elämä. Kerron vauvasta joskus ristiäisten jälkeen, laitan tekstsrin. Siihen on vastattu joko ”jaa” tai ei mitään. Onnitteluja ei todellakaan tule. Näin on ollut kaikissa kolmessa raskaudessa.
Isovanhempien sydäntä ei paljoa lapsenlapsi värisytä. Tuskin muistavat minkä ikäisiä ja nimisiä ovat.
Miksi edes vaivaudut ilmoittamaan. Välinne eivät ole läheisiä muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinno jos laittaa isovanhemmille liian tiukkoja vaatimuksia ja kärkkäitä rajoituksia niin tässä sitä sitten ollaan.
Kaikella on hintansa.Mikä apn rajoituksista oli tiukka? Ettei saanut tulla laitokselle odottamaan että pykää vauvan heti anopin nähtäväksi? Vai tekikö ap väärin kun leipoi itse kakun? Vai oliko liikaa rajoitettu kun viettivät joulua omassa kodissa?
Joku näistä oli isovanhemmille liikaa tai kaikki. Jostain syystähän he ovat vetäyneet ja antavat parin nyt tehdä asioita tavallaan. Näitä asioita ap perheineen halusi ja sai ne. Minä ymmärrän jos isovanhempia ei nappaa jos pitää hyppää kuin marionetti miniän ehdoilla. Sitä saa mitä tilaa ja täytyy ajatella ja antaa tilaa myös isovanhemmuudelle. Jos siis haluaa sellaisia lähikuvioihin.
Miniähän se oli jonka olisi pitänyt hyppiä miten mummo haluaa, kun joulutkin olisi pitänyt viettää missä anoppi sanoo. Ja vierailut ja kaikki vain anopin ehdoilla.
En jaksanut lukea koko ketjua läpi, mutta millainen suhde ap:lla on omiin vanhempiinsa? Kyllähän se on hyvin tavallista, että nainen pitää tiivistä yhteyttä omiin sukulaisiinsa ja miehen sukulaiset ovat vain välttämätön paha. Miehen sukulaisille asetetaan " rajat" , omien vanhempien kanssa halutaan viettää joulut jne. Näin kävi ainakin oman veljeni kanssa, joka vieraili perheineen vanhempieni kotona korkeintaan kerran vuodessa, vaikka asuivat vain tunnin ajomatkan päässä vanhemmistani. Pienet sanat " rajojen asettaminen" jäävät ikävästi mieleen ja sanottuja sanoja on vaikea ottaa takaisin.
Omat vanhemmat ovat kuolleet. Meillä oikein hyvät välit minun sukuun ja miehen muuhun sukuun.
Anoppi ja tyttärensä taas eivät pidä yhteyttä kuin toisiinsa.
Mikä sitten on ongelma? Anna anopin olla tyttärensä kanssa ja keskity muihin sukulaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Jepulis, normaali järjellä osaa minäkin toimia ja lapsenlapsen vanhempien toiveita kunnioittaen. Mutta jos miniän puolelta alkaisi tulemaan vaatimuksia ja käskytystä ja hyppyytystä niin ottaisin nopeasti askeleen taaksepäin.
No sinä osaat. Ap anoppi taas ei osannut. Eikä se ole hyppyytystä jos ei välittömästi haluta anoppia katsomaan sairaalaan, ei myöskään ole hyppyytyämistä viettää joulu kotona tai järjestää juhlat itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsenlapsen syntymä on isovanhemmille herkkä tapahtuma, sitä on odotettu ja se muuttaa myös heidän elämäänsä. Kaikki ovat uudella alueella hakemassa paikkaansa ja siinä ei montaa poikkipuolista sanaa tai tunnelmaa tarvita tuppautumisesta ja krääsän ostamisesta kun herkemmällä ihmisellä on "fiilis on pilalla".
Helposti se menee sitten niin, että pitäkää tunkkinne jos ei omanlaisenaan kelpaa.
Juu, pitää saada kaapata se lapsi itkevänä, runnoa omat ristiäiskäsitykset ja mäkättää imettämisestä.
Muuten menee herkät fiilikset pilalle.
Jos isovanhemmat ovat näin näin hirveitä, niin miksi itkeä heidän osallistumattomuuttaan. Eikö se ole vain positiivista kun vetäytyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsenlapsen syntymä on isovanhemmille herkkä tapahtuma, sitä on odotettu ja se muuttaa myös heidän elämäänsä. Kaikki ovat uudella alueella hakemassa paikkaansa ja siinä ei montaa poikkipuolista sanaa tai tunnelmaa tarvita tuppautumisesta ja krääsän ostamisesta kun herkemmällä ihmisellä on "fiilis on pilalla".
Helposti se menee sitten niin, että pitäkää tunkkinne jos ei omanlaisenaan kelpaa.
Juu, pitää saada kaapata se lapsi itkevänä, runnoa omat ristiäiskäsitykset ja mäkättää imettämisestä.
Muuten menee herkät fiilikset pilalle.
Jos isovanhemmat ovat näin näin hirveitä, niin miksi itkeä heidän osallistumattomuuttaan. Eikö se ole vain positiivista kun vetäytyvät.
Kyllä se surettaa että ns omaiset on kusipäitä.
AV anoppien mukaan anoppi on aina oikeassa. Jos anoppi haluaa vaikka mukaan synnytykseen, sehän menee tai sitten ei IKINÄ aio olla mummi. Nih!
Jos anoppi päättää missä joulu vietetään ja pojan perhe ei tule niin tottakai anoppi loukkaantuu! Olisihan se väärin että itse päättävät miten joulu vietetään. Lapsen synttärikakun TOTTAKAI valitsee anoppi, jos itse haluaa, miniältä ei kysytä. Ja se on miniä joka kyykyttää!! Anoppi ei koskaan.