Lue keskustelun säännöt.
Kommentti: Kuka jatkossa saa hoitoa? STM:n tuleva kansliapäällikkö sanoi sen, mitä muut eivät uskalla
10.09.2019 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006234237.html
"Kirsi Varhila ansaitsee kiitosta rohkeudestaan. Hän nosti esiin asian, joka on poliittisesti tulenarka ja siksi siitä ollaan hiljaa, kirjoittaa erikoistoimittaja Heidi Hagelin.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkönä lokakuun alussa aloittava Kirsi Varhila sanoi maanantai-iltana Ylen A-studiossa sen, mitä juuri kukaan ei ole uskaltanut sanoa julkisesti.
”Meiltä puuttuu aito priorisointikeskustelu”, hän sanoi.
Se tarkoittaa, että me emme tässä maassa keskustele siitä, miten toimitaan, jos rahaa ei riitä kaikkien hoitamiseen. Ketkä siinä tapauksessa saavat hoitoa?
Kysymys on tulenarka. Varhila toki tietää sen. Hän sanoi itsekin, että ”se on todella raadollinen keskustelu”.
Varhila ansaitsee kiitosta rohkeudestaan. Jonkun tämä piti sanoa, että asiasta päästään keskustelemaan. Miettikää, miten vaikea ja monipolvinen on ollut keskustelu vanhustenhoidon tilasta. Se on vielä lastenleikkiä verrattuna siihen, kun aletaan keskustella, kenen hoitamiseen rahat riittävät ja millä tavalla tämä arvotus tehdään.
Tai sitten tehdään se valinta, että kaikki hoidetaan. Silloin pitää alkaa puhua siitä, miten kaikkien hoitaminen rahoitetaan. Silloin terveydenhuolto priorisoidaan muiden asioiden edelle. Priorisointikeskustelua sekin.
Varhila itse ilmaisi sen näin: Henkilöstökulut nousevat ja meille tulee uusia kalliita lääkehoitoja. Tämä yhtälö ei päde pidemmällä ajalla, ellei sitten oteta lähtökohdaksi, että kustannukset saavat kasvaa miten paljon tahansa.
Tämän asian miettiminen meidän pitäisi aloittaa. Se on erittäin vaikea aihepiiri, jossa joudutaan laittamaan vastakkain ikäviä asioita. Keitä hoidetaan? Kuka saa kalliita lääkkeitä? Kuka saa kalliita hoitoja? Paljonko palkkoihin laitetaan rahaa? Paljonko kustannusten annetaan kasvaa?
Tämä osuu samaan aikaan sen kanssa, kun työikäisen väestön suhde eläkeläisväestöön pienenee. Kun ikääntyneitä on enemmän, myös hoidontarve kasvaa.
Täsmälleen kuten Varhila sanoo – se on raadollinen keskustelu.
Nyt tämä keskustelunaihe on uskallettu tuoda julkisuuteen. Eri asia on, uskaltaako mikään taho jatkaa keskustelua. Toivottavasti uskaltaa. Koska näitä päätöksiä tehdään jo.
Heidi Hagelin"
Noniin, olihan sitä hyvinvointivaltio-kokeilua se muutama vuosikymmen, paluu 1800-luvulle alkanee varmaan pian eli työttömät, köyhät ja sairaat pärjätkööt omillaan. Johan sitä on jo sosiaaliturvan osalta valitettu ettei rahat riitä niin näköjään ne ei riitä terveydenhoidonkaan kohdalla. No onneksi esim. postin pääjohtajalle riittää rahaa ja kaikille muille hyvävelikerholaisille.
Kommentit (256)
Vierailija kirjoitti:
Tää on helppo. Lapsiperheiden vaatimustaso on kasvanut älyttömyyksiin. Sieltä päästä kun karsitaan turhuudet, niin rahat riittää.
Mikähän se vaatimustaso on? Minä en saa lapsiperheen äitinä oikeastaan yhtään mitään etuka. Maksan joka kk veroja 3700e. Saan lapsilisää vähän päälle 400 neljästä lapsesta. Se on itikan paska, koska kuukausimenot on yli 5000e kk isossa perheessä. Tarhamaksut 750e ja yksi on koulussa. Joo, tiedän että tarhan hinta on subventoitu mutta verorasitus kattaa kovastikin tarhakulut reaalisina kuluina, maksamme veroja yht 6000e kuussa.
Eli maksamme 6000, saamme takaisin lapsilisi reilut 400. Armotonta luksusta tosiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu pienipalkkaisesta yhteiskuntaa rakentaneesta duunarista kolotuksineen ja sairauksineen kun jonon ohi pörhältää kiireellisenä pysyviä kunniavieraita sisäsiittoisuuden tuottamine synnynnäisine sairauksineen, Tietenkään geenivirheiden juurisyihin eli siihen että kunniavieraat saavat naida vain lähisuvusta, ei puututa vaan sitä juhlitaan ja edistetään multikulttuurisuuden varjolla.
Täälläkin on niin lapsivihamielisiä kommentteja, että ilmeisesti halutaan tuo kuvaamasi tilanne, kun oma lapsikanta on loppunut.
Itse vain vastustan tässä ketjussa esiintyneitä ajatuksia että lapset olisi automaattisesti arvokkaampia kuin aikuiset.
Jokainen omasta tulevaisuudestaan kiinnostunut yhteiskunta panostaa lapsiin ja nuoriin enemmän kuin vanhuksiin. Sen sanoo jo järkikin.
No, sanonnan mukaan se kylläkin menee niin, että sivistystä mitataan, kuinka hyvin yhteiskunta pitää huolta vanhuksistaan. Lastenteko on valinta, vanheneminen ei.
Tulevaisuuteen pitää panostaa, ei menneisyyteen.
Jos pitää valita rakennetaanko kuntaan jäähalli vai hoidetaanko vanhukset ihmisiä oloissa,minkä valitset? Itse olen sitä mieltä, että tuontyyppisissä harrastuskuluissa yhteiskunta voisi säästää paljon. Edullisempiakin harrastuksia on.
Valitsen jäähallin. Sitä käyttää kaikenikäiset ja sen käyttö ylläpitää terveyttä ja kuntoa. Vanhuksilla on ollut koko elämä aikaa laittaa asiansa kuntoon ennen vanhusikää.
Terveyttä ja kuntoa voi hoitaa edullisemminkin.
Tästä näemme, että on hirveän tärkeää äänestää vaaleissa, jotta siellä on harkintakykyiset ihmiset päättämässä asioistamme.
Eläkeläiset voivat pitää myös itsensä kunnossa, jotta ei tarvitse maata laitoksissa henkitoreissaan vuosiaan. Omalla eläkkeellä voi palkata henk.koht. avustajan, jos piikaa kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
alas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu pienipalkkaisesta yhteiskuntaa rakentaneesta duunarista kolotuksineen ja sairauksineen kun jonon ohi pörhältää kiireellisenä pysyviä kunniavieraita sisäsiittoisuuden tuottamine synnynnäisine sairauksineen, Tietenkään geenivirheiden juurisyihin eli siihen että kunniavieraat saavat naida vain lähisuvusta, ei puututa vaan sitä juhlitaan ja edistetään multikulttuurisuuden varjolla.
Täälläkin on niin lapsivihamielisiä kommentteja, että ilmeisesti halutaan tuo kuvaamasi tilanne, kun oma lapsikanta on loppunut.
Itse vain vastustan tässä ketjussa esiintyneitä ajatuksia että lapset olisi automaattisesti arvokkaampia kuin aikuiset.
Jokainen omasta tulevaisuudestaan kiinnostunut yhteiskunta panostaa lapsiin ja nuoriin enemmän kuin vanhuksiin. Sen sanoo jo järkikin.
No, sanonnan mukaan se kylläkin menee niin, että sivistystä mitataan, kuinka hyvin yhteiskunta pitää huolta vanhuksistaan. Lastenteko on valinta, vanheneminen ei.
Ei tänne syntyminen ole lapsen valinta. Eikä aikanaan vanheneminenkaan, mutta koska vanhus on jo lähellä ihmisen luonnollista päätepysäkkiä eli kuolemaa, on selvä että lapsi jonka elämä on vielä edessä päin, on hoitojärjestystä priorisoitaessa vanhuksen edellä.
Eri
Suuri lapsikuolleisuus on maailman luonnollisin asia. Tämä nykyajan lasten jalustalle nostaminen on epäluonnollista.
Kuolleisuusprosentti on 100 kaikilla ihmisillä. Eläkeisillä nopeimmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu pienipalkkaisesta yhteiskuntaa rakentaneesta duunarista kolotuksineen ja sairauksineen kun jonon ohi pörhältää kiireellisenä pysyviä kunniavieraita sisäsiittoisuuden tuottamine synnynnäisine sairauksineen, Tietenkään geenivirheiden juurisyihin eli siihen että kunniavieraat saavat naida vain lähisuvusta, ei puututa vaan sitä juhlitaan ja edistetään multikulttuurisuuden varjolla.
Täälläkin on niin lapsivihamielisiä kommentteja, että ilmeisesti halutaan tuo kuvaamasi tilanne, kun oma lapsikanta on loppunut.
Mihin tarvitaan lapsia, joista ei koskaan tule työväestöä?
Kun lapsiin panostetaan, heistä tulee työväestöä.
Ei läheskään kaikista tule, vaikka mitä tekisit.
Niitä ikänsä kattoon räkineitä on nykyisissä eläkeläisissäkin.
Hoitomenetelmät ovat kehittyneet huimasti muutamassa vuosikymmenessä. Yhä useampi ja vakavammin sairas pystytään pitämään hengissä, vaikka ei ole mitään takeita, millainen ko henkilön elämänlaatu tulee myöhemmin olemaan. Toiset pystyvät elämään ihan kohtuullisen miellyttävää elämää, osa kuntoutuu ehkä ihan työkykyiseksikin ja osa kärsii kovista kivuista eikä pärjää lainkaan ilman ympärivuorokautista apua. Tilastollisesti voidaan arvioida, kuinka suuri osa hyötyy hoidosta. Potilaat ovat kuitenkin yksilöitä eikä kenenkään otsassa lue, mihin ryhmään potilas kuuluu. Lääkärilläkään ei ole selvännäkijän kykyjä, joten potilas hoidetaan, vaikka todennäköisyys kuulua erinomaisesti toipuvien ryhmään olisikin pieni.
Ehkä tulevaisuudessa päätöksen potilaan saamasta hoidosta ei enää teekään ihminen vaan tietokone. Tietokone tekee päätöksen potilaan iän, painoindeksin, elintapojen ja muiden sairauksien perusteella vertaamalla niitä tilastoihin. Tietokone laskee yksilön elämälle arvon ja vertaa sitä hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Jos yksilön arvo on suurempi kuin hoidon kustannukset, hoito aloitetaan. Muussa tapauksessa ei aloiteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useampi onkin sen sanonut,, että priorisointia tapahtuu koko ajan. Se mikä puuttuu on keskustelu priorisoinnista.
Yhteiskunnan varat on rajalliset.
Ja kokoajan tulee uusia hoitoja, joista osa maksaa paljon enempi kuin nykyiset hoidot.
Keskustelu priorisoinnista on tärkeää, jotta kaikki saavat samanlaiset hoidot samoilla säännöillä. Ei niin, että pienessä kunnassa erikoissairaanhoitoa ei saa ja isossa saa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu pienipalkkaisesta yhteiskuntaa rakentaneesta duunarista kolotuksineen ja sairauksineen kun jonon ohi pörhältää kiireellisenä pysyviä kunniavieraita sisäsiittoisuuden tuottamine synnynnäisine sairauksineen, Tietenkään geenivirheiden juurisyihin eli siihen että kunniavieraat saavat naida vain lähisuvusta, ei puututa vaan sitä juhlitaan ja edistetään multikulttuurisuuden varjolla.
Täälläkin on niin lapsivihamielisiä kommentteja, että ilmeisesti halutaan tuo kuvaamasi tilanne, kun oma lapsikanta on loppunut.
Itse vain vastustan tässä ketjussa esiintyneitä ajatuksia että lapset olisi automaattisesti arvokkaampia kuin aikuiset.
Jokainen omasta tulevaisuudestaan kiinnostunut yhteiskunta panostaa lapsiin ja nuoriin enemmän kuin vanhuksiin. Sen sanoo jo järkikin.
No, sanonnan mukaan se kylläkin menee niin, että sivistystä mitataan, kuinka hyvin yhteiskunta pitää huolta vanhuksistaan. Lastenteko on valinta, vanheneminen ei.
Tulevaisuuteen pitää panostaa, ei menneisyyteen.
Jos pitää valita rakennetaanko kuntaan jäähalli vai hoidetaanko vanhukset ihmisiä oloissa,minkä valitset? Itse olen sitä mieltä, että tuontyyppisissä harrastuskuluissa yhteiskunta voisi säästää paljon. Edullisempiakin harrastuksia on.
Valitsen jäähallin. Sitä käyttää kaikenikäiset ja sen käyttö ylläpitää terveyttä ja kuntoa. Vanhuksilla on ollut koko elämä aikaa laittaa asiansa kuntoon ennen vanhusikää.
Terveyttä ja kuntoa voi hoitaa edullisemminkin.
Tästä näemme, että on hirveän tärkeää äänestää vaaleissa, jotta siellä on harkintakykyiset ihmiset päättämässä asioistamme.
Eläkeläiset voivat pitää myös itsensä kunnossa, jotta ei tarvitse maata laitoksissa henkitoreissaan vuosiaan. Omalla eläkkeellä voi palkata henk.koht. avustajan, jos piikaa kaipaa.
Voin kertoa terveydenhuoltoalan työtä tekevänä että monet eläkeläiset on niin paljon paremmassa kunnossa kuin keski-ikäiset ja nuoret. Sen näkee kuka pitää huolta itsestään...nuoret ja keski-ikäiset on sairaalloisen lihavia, tupakoi, ryyppää ja kärsii komplisoituneesta diabeteksesta. Eläkeläisillä harvemmin tuommoista näkee, nämä elämäntapapommit on järkiään nuorempaa väkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitojen saaminen on nykyäänkin ihan tuurista kiinni.
En tiedä tekevätkö tietoisia päätöksiä, vai miksi näin.Itse olen jo useamman vuoden taistellut lapseni sairauden kanssa.
Diagnooseja on tullut ummetuksesta psyykkiseen sairauteen. Minullekin on syytetty lapsen oireilun aiheuttamisesta.
Monta kertaa on tutkimukset lopetettu heti kun ensimmäinen arvaus ei ole osunut oikeaan. Välillä on erikoislääkäri ilmoittanut ennen tutkimusta, että ei ole tarvetta tutkia, menkää kotiin.
Lasta on moitittu. Sinulla on huono kunto, sun pitää liikkua enemmän. Olet liian hoikka, sun pitää syödä enemmän. Pitää olla reippaammin ja paremmin.
Lopulta yksityisen sektorin puolelta löytyi syy oireille. Tutkimukset maksoivat useita tuhansia euroja. Vakuutusta meillä ei ole, sillä luulimme lapsen syntyessä, että Suomessa on hyvä terveydenhuolto.
Lapsella lopulta paljastui harvinainen perinnöllinen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa, lääkitystä ja leikkaushoitoja. Ilman diagnoosia jäävät potilaat kuolevat keskimäärin 30 v iässä. Jotkut voivat elää vanhoiksikin mutta osa kuolee jo lapsena.Äitinä tämä on todella tuskallista. En pysty ymmärtämään miksi julkinen terveydenhuolto halusi uhrata juuri minun lapseni. Miksi lapseni nähtiin niin arvottomaksi, että häntä ei haluta hoitaa. Monet erikoislääkärien tapaamiset yliipistosairaalassa ovat olleet vain uskomatonta pelleilyä.
Kaikkein pahin pelleilyesitys nähtiin kun kysyin voisiko lapselleni olla se sairaus jonka diagnoosin hän lopulta sai yksityisellä. Lääkäristä kysymykseni oli hupaisa ja hän oikein teatraalisesti selitti miksi kyse ei voi olla siitä mitä ehdotin. Esityksensä jälkeen hän ohjeisti syömään lääkettä, jonka olin hetkeä aiemmin kertonut pahentaneen oireita. Lisäksi hän määräsi turhan verikokeen, joka ei käytännössä kerro yhtään mitään.
Onneksi lopulta löydettiin yksityinen lääkäri, joka tunnisti sairauden. Hän osasi nimetä sen 5 minuutin tutkimuksen perusteella. Todennäköisesti arvasi sen jo sillä hetkellä kun käveltiin sisään vastaanotolle. Lapsen huomiota herättävä ruumiinrakenne on tyypillinen kyseistä sairautta sairastaville. Lopullinen diagnoosi vahvistui lukuisten tutkimusten ja geenitestin perusteella.
Diagnoosia en halua kertoa, sillä sairaus on hyvin harvinainen. Suomessa on alle 500 potilasta, joista lapsia alle 20.
Ymmärrän, että harvinaisia sairauksia on vaikea diagnosoida. Kuitenkin pystyin itse maallikkona tunnistamaan sairauden, ja erikoislääkäri väitti vastaan kun esitin epäilyni. Tänäkin lääkäri näki lapsen ruumiinrakenteen ja tiesi kaikki oireet.
On yleinen harha kuvitella meillä olevan hyvä sairaanhoito. Fakta on kuitenkin se, että Suomi käyttää 1,5% BKT:stä hoivaan kun muut pohjoismaat 2,3% ja yli. Käytännössä meidän sairaanhoito asettuu noin Romanian tasolle. Tähän kun lisää sen, että meillä eläkkeensaajan ostovoima on EU:n heikoimmassa kvintiilissä, eli sekin jossain Romanian tienoilla, niin eiköhän se ole aikalailla selvää mistä ne säästöt pitäisi löytää.
Sinulla on esittää jotain numeerista dataa esittämiesi lukujen tueksi?
Talouselämä numero 30/2019. Iltasanomissa 1,6% https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005983417.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu pienipalkkaisesta yhteiskuntaa rakentaneesta duunarista kolotuksineen ja sairauksineen kun jonon ohi pörhältää kiireellisenä pysyviä kunniavieraita sisäsiittoisuuden tuottamine synnynnäisine sairauksineen, Tietenkään geenivirheiden juurisyihin eli siihen että kunniavieraat saavat naida vain lähisuvusta, ei puututa vaan sitä juhlitaan ja edistetään multikulttuurisuuden varjolla.
Täälläkin on niin lapsivihamielisiä kommentteja, että ilmeisesti halutaan tuo kuvaamasi tilanne, kun oma lapsikanta on loppunut.
Itse vain vastustan tässä ketjussa esiintyneitä ajatuksia että lapset olisi automaattisesti arvokkaampia kuin aikuiset.
Jokainen omasta tulevaisuudestaan kiinnostunut yhteiskunta panostaa lapsiin ja nuoriin enemmän kuin vanhuksiin. Sen sanoo jo järkikin.
No, sanonnan mukaan se kylläkin menee niin, että sivistystä mitataan, kuinka hyvin yhteiskunta pitää huolta vanhuksistaan. Lastenteko on valinta, vanheneminen ei.
Tulevaisuuteen pitää panostaa, ei menneisyyteen.
Jos pitää valita rakennetaanko kuntaan jäähalli vai hoidetaanko vanhukset ihmisiä oloissa,minkä valitset? Itse olen sitä mieltä, että tuontyyppisissä harrastuskuluissa yhteiskunta voisi säästää paljon. Edullisempiakin harrastuksia on.
Valitsen jäähallin. Sitä käyttää kaikenikäiset ja sen käyttö ylläpitää terveyttä ja kuntoa. Vanhuksilla on ollut koko elämä aikaa laittaa asiansa kuntoon ennen vanhusikää.
Terveyttä ja kuntoa voi hoitaa edullisemminkin.
Tästä näemme, että on hirveän tärkeää äänestää vaaleissa, jotta siellä on harkintakykyiset ihmiset päättämässä asioistamme.
Eläkeläiset voivat pitää myös itsensä kunnossa, jotta ei tarvitse maata laitoksissa henkitoreissaan vuosiaan. Omalla eläkkeellä voi palkata henk.koht. avustajan, jos piikaa kaipaa.
Voin kertoa terveydenhuoltoalan työtä tekevänä että monet eläkeläiset on niin paljon paremmassa kunnossa kuin keski-ikäiset ja nuoret. Sen näkee kuka pitää huolta itsestään...nuoret ja keski-ikäiset on sairaalloisen lihavia, tupakoi, ryyppää ja kärsii komplisoituneesta diabeteksesta. Eläkeläisillä harvemmin tuommoista näkee, nämä elämäntapapommit on järkiään nuorempaa väkeä.
Tästä näkee miten sekaisin terveydenhoidossa ollaan. Tottakai ne vanhukset joita näet ovat niitä jotka ovat olleet aina terveempiä ja heikot kuolleet ajat sitten pois! Eli jos eläkkeellä on kovakuntoinen, on todennäköisesti virkamies, ruotsinkielinen ja tehnyt hyvin kevyttä työtä. Sitäpaitsi tupakointi ja alkoholin käyttö on vähentynyt radikaalisti verrattuna aikoihin jolloin havainnoimasi vanhat ovat olleet itse nuoria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Useampi onkin sen sanonut,, että priorisointia tapahtuu koko ajan. Se mikä puuttuu on keskustelu priorisoinnista.
Yhteiskunnan varat on rajalliset.
Ja kokoajan tulee uusia hoitoja, joista osa maksaa paljon enempi kuin nykyiset hoidot.
Keskustelu priorisoinnista on tärkeää, jotta kaikki saavat samanlaiset hoidot samoilla säännöillä. Ei niin, että pienessä kunnassa erikoissairaanhoitoa ei saa ja isossa saa.
Aiemmin valtion kunnille antamassa valtionavussa raha oli nk korvamerkittyä. Tämä tarkoitti, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarkoitettua rahaa kunta ei voinut käyttää mihinkään muuhun. Tällä pyrittiin ehkäisemään kansalaisten eriarvoistumista sen perusteella, missä kunnassa sattuvat asumaan.
Ihmisiä pidetään hengissä liian pitkään. Eihän tässä ole mitään järkeä, ysikymppisiä dementikkoja lääkitään niin että elämä pitenee aina vaan, mutta heitä ei ole kuitenkaan varaa hoivata. Yksin makaavat kotona ja odottavat viiden minuutin hoitajakäyntiä. Viimeisen vuoden makaavat "palvelutalolla". Heti pois mm. verenohennuslääkitys ikäihmisiltä.
Ja pitää ottaa huomioon sekin, että valtaosa lääkehoidoista on placeboa, joten kalliiksi käy turhat "hoidot" haittavaikutuksineen. Ja tämä on ihan tieteellinen fakta, että turha alkaa huutelemaan muuta. SUurin osa terveydenhoidosta on täysin turhaa, humpuukia, rahastusta, hörhöilyä, puoskarointia. Ja sekin mikä voisi olla oikeaa hoitoa, niin sitäkään ei usein osata tehdä oikein. Hirveä rahasyöppö. Priorisointia todella tarvitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoitomenetelmät ovat kehittyneet huimasti muutamassa vuosikymmenessä. Yhä useampi ja vakavammin sairas pystytään pitämään hengissä, vaikka ei ole mitään takeita, millainen ko henkilön elämänlaatu tulee myöhemmin olemaan. Toiset pystyvät elämään ihan kohtuullisen miellyttävää elämää, osa kuntoutuu ehkä ihan työkykyiseksikin ja osa kärsii kovista kivuista eikä pärjää lainkaan ilman ympärivuorokautista apua. Tilastollisesti voidaan arvioida, kuinka suuri osa hyötyy hoidosta. Potilaat ovat kuitenkin yksilöitä eikä kenenkään otsassa lue, mihin ryhmään potilas kuuluu. Lääkärilläkään ei ole selvännäkijän kykyjä, joten potilas hoidetaan, vaikka todennäköisyys kuulua erinomaisesti toipuvien ryhmään olisikin pieni.
Ehkä tulevaisuudessa päätöksen potilaan saamasta hoidosta ei enää teekään ihminen vaan tietokone. Tietokone tekee päätöksen potilaan iän, painoindeksin, elintapojen ja muiden sairauksien perusteella vertaamalla niitä tilastoihin. Tietokone laskee yksilön elämälle arvon ja vertaa sitä hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Jos yksilön arvo on suurempi kuin hoidon kustannukset, hoito aloitetaan. Muussa tapauksessa ei aloiteta.
Sinänsä oikeudenmukaista ja järkevää.
Ehkä ei kaikista inhimillisintä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä pidetään hengissä liian pitkään. Eihän tässä ole mitään järkeä, ysikymppisiä dementikkoja lääkitään niin että elämä pitenee aina vaan, mutta heitä ei ole kuitenkaan varaa hoivata. Yksin makaavat kotona ja odottavat viiden minuutin hoitajakäyntiä. Viimeisen vuoden makaavat "palvelutalolla". Heti pois mm. verenohennuslääkitys ikäihmisiltä.
Ja pitää ottaa huomioon sekin, että valtaosa lääkehoidoista on placeboa, joten kalliiksi käy turhat "hoidot" haittavaikutuksineen. Ja tämä on ihan tieteellinen fakta, että turha alkaa huutelemaan muuta. SUurin osa terveydenhoidosta on täysin turhaa, humpuukia, rahastusta, hörhöilyä, puoskarointia. Ja sekin mikä voisi olla oikeaa hoitoa, niin sitäkään ei usein osata tehdä oikein. Hirveä rahasyöppö. Priorisointia todella tarvitaan.
Eli sinusta alle 90-vuotiailla on korkeampi ihmisarvo kuin yli 90-vuotiailla ja olisit valmis tap pamaan vanhukset vaikka nämä haluaisi itse elää.
Siitähän "priorisoinnissa" on kyse, katsotaan kuka on arvokkaampi kuin toinen ja kenen ihmisarvo on korkeampi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitomenetelmät ovat kehittyneet huimasti muutamassa vuosikymmenessä. Yhä useampi ja vakavammin sairas pystytään pitämään hengissä, vaikka ei ole mitään takeita, millainen ko henkilön elämänlaatu tulee myöhemmin olemaan. Toiset pystyvät elämään ihan kohtuullisen miellyttävää elämää, osa kuntoutuu ehkä ihan työkykyiseksikin ja osa kärsii kovista kivuista eikä pärjää lainkaan ilman ympärivuorokautista apua. Tilastollisesti voidaan arvioida, kuinka suuri osa hyötyy hoidosta. Potilaat ovat kuitenkin yksilöitä eikä kenenkään otsassa lue, mihin ryhmään potilas kuuluu. Lääkärilläkään ei ole selvännäkijän kykyjä, joten potilas hoidetaan, vaikka todennäköisyys kuulua erinomaisesti toipuvien ryhmään olisikin pieni.
Ehkä tulevaisuudessa päätöksen potilaan saamasta hoidosta ei enää teekään ihminen vaan tietokone. Tietokone tekee päätöksen potilaan iän, painoindeksin, elintapojen ja muiden sairauksien perusteella vertaamalla niitä tilastoihin. Tietokone laskee yksilön elämälle arvon ja vertaa sitä hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Jos yksilön arvo on suurempi kuin hoidon kustannukset, hoito aloitetaan. Muussa tapauksessa ei aloiteta.
Sinänsä oikeudenmukaista ja järkevää.
Ehkä ei kaikista inhimillisintä.
Olisiko se mielestäsi oikeudenmukaista ja järkevää, jos kyseinen kone laskisi että lapsesi syöpää ei kannata hoitaa?
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä pidetään hengissä liian pitkään. Eihän tässä ole mitään järkeä, ysikymppisiä dementikkoja lääkitään niin että elämä pitenee aina vaan, mutta heitä ei ole kuitenkaan varaa hoivata. Yksin makaavat kotona ja odottavat viiden minuutin hoitajakäyntiä. Viimeisen vuoden makaavat "palvelutalolla". Heti pois mm. verenohennuslääkitys ikäihmisiltä.
Ja pitää ottaa huomioon sekin, että valtaosa lääkehoidoista on placeboa, joten kalliiksi käy turhat "hoidot" haittavaikutuksineen. Ja tämä on ihan tieteellinen fakta, että turha alkaa huutelemaan muuta. SUurin osa terveydenhoidosta on täysin turhaa, humpuukia, rahastusta, hörhöilyä, puoskarointia. Ja sekin mikä voisi olla oikeaa hoitoa, niin sitäkään ei usein osata tehdä oikein. Hirveä rahasyöppö. Priorisointia todella tarvitaan.
Tästä voisi myös johtaa ajatuksen apteekkien alasajoon ja kaiken lääkityksen lopettamiseen. Silloin ihmisten oma käytös tulisi keskiöön ja luonto hoitaisi pois ne yksilöt, jotka eivät selviä tässä ajassa. Lääkärit voisivat toimia konsultteina elämäntapaohjauksessa.
Kyllä rahat riittää. Uskokaa pois.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä pidetään hengissä liian pitkään. Eihän tässä ole mitään järkeä, ysikymppisiä dementikkoja lääkitään niin että elämä pitenee aina vaan, mutta heitä ei ole kuitenkaan varaa hoivata. Yksin makaavat kotona ja odottavat viiden minuutin hoitajakäyntiä. Viimeisen vuoden makaavat "palvelutalolla". Heti pois mm. verenohennuslääkitys ikäihmisiltä.
Ja pitää ottaa huomioon sekin, että valtaosa lääkehoidoista on placeboa, joten kalliiksi käy turhat "hoidot" haittavaikutuksineen. Ja tämä on ihan tieteellinen fakta, että turha alkaa huutelemaan muuta. SUurin osa terveydenhoidosta on täysin turhaa, humpuukia, rahastusta, hörhöilyä, puoskarointia. Ja sekin mikä voisi olla oikeaa hoitoa, niin sitäkään ei usein osata tehdä oikein. Hirveä rahasyöppö. Priorisointia todella tarvitaan.
Mitä sille vanhukselle pitäisi tehdä? Jättää elvyttämättä? Niin usein tapahtuukin. Mutta muuten moni vanhus elää dementoituneena ja sänkyyn jääneenä monia vuosia. Tietysti voisi jättää ruokkimatta, niin kuolisi nopeasti pois. En sairauden vanhusten elämää pitkitetä tahallisesti. Mutta ei niitä myöskään listitä tahallisesti.
Priorisointia tapahtuu koko ajan nykyäänkin. Valitettavasti lääketieteessä ei ole mitään absoluuttista mittaria, että tiedetään, mikä ihmistä vaivaa ja mikä on paras ja halvin hoito. Usein yksilöllinen hoito tulisi pitkässä juoksussa halvimmaksi, mutta hoito aloitetaan halvimmasta ja massoille sopivimmasta. Se on pakko ja vasta myöhemmin voidaan hakea lupia hoitosuosituksista poikkeaville hoidolle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoitomenetelmät ovat kehittyneet huimasti muutamassa vuosikymmenessä. Yhä useampi ja vakavammin sairas pystytään pitämään hengissä, vaikka ei ole mitään takeita, millainen ko henkilön elämänlaatu tulee myöhemmin olemaan. Toiset pystyvät elämään ihan kohtuullisen miellyttävää elämää, osa kuntoutuu ehkä ihan työkykyiseksikin ja osa kärsii kovista kivuista eikä pärjää lainkaan ilman ympärivuorokautista apua. Tilastollisesti voidaan arvioida, kuinka suuri osa hyötyy hoidosta. Potilaat ovat kuitenkin yksilöitä eikä kenenkään otsassa lue, mihin ryhmään potilas kuuluu. Lääkärilläkään ei ole selvännäkijän kykyjä, joten potilas hoidetaan, vaikka todennäköisyys kuulua erinomaisesti toipuvien ryhmään olisikin pieni.
Ehkä tulevaisuudessa päätöksen potilaan saamasta hoidosta ei enää teekään ihminen vaan tietokone. Tietokone tekee päätöksen potilaan iän, painoindeksin, elintapojen ja muiden sairauksien perusteella vertaamalla niitä tilastoihin. Tietokone laskee yksilön elämälle arvon ja vertaa sitä hoidosta aiheutuviin kustannuksiin. Jos yksilön arvo on suurempi kuin hoidon kustannukset, hoito aloitetaan. Muussa tapauksessa ei aloiteta.
Sinänsä oikeudenmukaista ja järkevää.
Ehkä ei kaikista inhimillisintä.Olisiko se mielestäsi oikeudenmukaista ja järkevää, jos kyseinen kone laskisi että lapsesi syöpää ei kannata hoitaa?
Ohis..jos kahdesta lapsesta vain toisen syöpähoitoon riittää rahat, kumpi pitäisi hoitaa: se, jolla on tilastollisesti suurempi todennäköisyys selvitä ja elää hyvää elämää, vai se, jolla on pienempi todennäköisyys? Kumpi on oikeudenmukaisempaa ja järkevämpää? Nythän on kyse tilanteesta, jossa kaikkia ei voida hoitaa. Millä muulla tavalla pitäisi mielestäsi priorisoida?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisiä pidetään hengissä liian pitkään. Eihän tässä ole mitään järkeä, ysikymppisiä dementikkoja lääkitään niin että elämä pitenee aina vaan, mutta heitä ei ole kuitenkaan varaa hoivata. Yksin makaavat kotona ja odottavat viiden minuutin hoitajakäyntiä. Viimeisen vuoden makaavat "palvelutalolla". Heti pois mm. verenohennuslääkitys ikäihmisiltä.
Ja pitää ottaa huomioon sekin, että valtaosa lääkehoidoista on placeboa, joten kalliiksi käy turhat "hoidot" haittavaikutuksineen. Ja tämä on ihan tieteellinen fakta, että turha alkaa huutelemaan muuta. SUurin osa terveydenhoidosta on täysin turhaa, humpuukia, rahastusta, hörhöilyä, puoskarointia. Ja sekin mikä voisi olla oikeaa hoitoa, niin sitäkään ei usein osata tehdä oikein. Hirveä rahasyöppö. Priorisointia todella tarvitaan.
Mitä sille vanhukselle pitäisi tehdä? Jättää elvyttämättä? Niin usein tapahtuukin. Mutta muuten moni vanhus elää dementoituneena ja sänkyyn jääneenä monia vuosia. Tietysti voisi jättää ruokkimatta, niin kuolisi nopeasti pois. En sairauden vanhusten elämää pitkitetä tahallisesti. Mutta ei niitä myöskään listitä tahallisesti.
Priorisointia tapahtuu koko ajan nykyäänkin. Valitettavasti lääketieteessä ei ole mitään absoluuttista mittaria, että tiedetään, mikä ihmistä vaivaa ja mikä on paras ja halvin hoito. Usein yksilöllinen hoito tulisi pitkässä juoksussa halvimmaksi, mutta hoito aloitetaan halvimmasta ja massoille sopivimmasta. Se on pakko ja vasta myöhemmin voidaan hakea lupia hoitosuosituksista poikkeaville hoidolle.
Mä luulen, että jossain vaiheessa on taas pakko nostaa esille eutanasian laillistaminen.
- eri
Sinulla on esittää jotain numeerista dataa esittämiesi lukujen tueksi?