Kommentti: Kuka jatkossa saa hoitoa? STM:n tuleva kansliapäällikkö sanoi sen, mitä muut eivät uskalla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu pienipalkkaisesta yhteiskuntaa rakentaneesta duunarista kolotuksineen ja sairauksineen kun jonon ohi pörhältää kiireellisenä pysyviä kunniavieraita sisäsiittoisuuden tuottamine synnynnäisine sairauksineen, Tietenkään geenivirheiden juurisyihin eli siihen että kunniavieraat saavat naida vain lähisuvusta, ei puututa vaan sitä juhlitaan ja edistetään multikulttuurisuuden varjolla.

Täälläkin on niin lapsivihamielisiä kommentteja, että ilmeisesti halutaan tuo kuvaamasi tilanne, kun oma lapsikanta on loppunut.

Itse vain vastustan tässä ketjussa esiintyneitä ajatuksia että lapset olisi automaattisesti arvokkaampia kuin aikuiset.

Jokainen omasta tulevaisuudestaan kiinnostunut yhteiskunta panostaa lapsiin ja nuoriin enemmän kuin vanhuksiin. Sen sanoo jo järkikin.

No, sanonnan mukaan se kylläkin menee niin, että sivistystä mitataan, kuinka hyvin yhteiskunta pitää huolta vanhuksistaan. Lastenteko on valinta, vanheneminen ei.

Tulevaisuuteen pitää panostaa, ei menneisyyteen.

Jos pitää valita rakennetaanko kuntaan jäähalli vai hoidetaanko vanhukset ihmisiä oloissa,minkä valitset? Itse olen sitä mieltä, että tuontyyppisissä harrastuskuluissa yhteiskunta voisi säästää paljon. Edullisempiakin harrastuksia on.

Valitsen jäähallin. Sitä käyttää kaikenikäiset ja sen käyttö ylläpitää terveyttä ja kuntoa. Vanhuksilla on ollut koko elämä aikaa laittaa asiansa kuntoon ennen vanhusikää.

Terveyttä ja kuntoa voi hoitaa edullisemminkin.

Tästä näemme, että on hirveän tärkeää äänestää vaaleissa, jotta siellä on harkintakykyiset ihmiset päättämässä asioistamme.

alas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu pienipalkkaisesta yhteiskuntaa rakentaneesta duunarista kolotuksineen ja sairauksineen kun jonon ohi pörhältää kiireellisenä pysyviä kunniavieraita sisäsiittoisuuden tuottamine synnynnäisine sairauksineen, Tietenkään geenivirheiden juurisyihin eli siihen että kunniavieraat saavat naida vain lähisuvusta, ei puututa vaan sitä juhlitaan ja edistetään multikulttuurisuuden varjolla.

Täälläkin on niin lapsivihamielisiä kommentteja, että ilmeisesti halutaan tuo kuvaamasi tilanne, kun oma lapsikanta on loppunut.

Itse vain vastustan tässä ketjussa esiintyneitä ajatuksia että lapset olisi automaattisesti arvokkaampia kuin aikuiset.

Jokainen omasta tulevaisuudestaan kiinnostunut yhteiskunta panostaa lapsiin ja nuoriin enemmän kuin vanhuksiin. Sen sanoo jo järkikin.

No, sanonnan mukaan se kylläkin menee niin, että sivistystä mitataan, kuinka hyvin yhteiskunta pitää huolta vanhuksistaan. Lastenteko on valinta, vanheneminen ei.

Ei tänne syntyminen ole lapsen valinta. Eikä aikanaan vanheneminenkaan, mutta koska vanhus on jo lähellä ihmisen luonnollista päätepysäkkiä eli kuolemaa, on selvä että lapsi jonka elämä on vielä edessä päin, on hoitojärjestystä priorisoitaessa vanhuksen edellä.

Eri

Suuri lapsikuolleisuus on maailman luonnollisin asia. Tämä nykyajan lasten jalustalle nostaminen on epäluonnollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu pienipalkkaisesta yhteiskuntaa rakentaneesta duunarista kolotuksineen ja sairauksineen kun jonon ohi pörhältää kiireellisenä pysyviä kunniavieraita sisäsiittoisuuden tuottamine synnynnäisine sairauksineen, Tietenkään geenivirheiden juurisyihin eli siihen että kunniavieraat saavat naida vain lähisuvusta, ei puututa vaan sitä juhlitaan ja edistetään multikulttuurisuuden varjolla.

Täälläkin on niin lapsivihamielisiä kommentteja, että ilmeisesti halutaan tuo kuvaamasi tilanne, kun oma lapsikanta on loppunut.

Mihin tarvitaan lapsia, joista ei koskaan tule työväestöä?

Kun lapsiin panostetaan, heistä tulee työväestöä.

Ei läheskään kaikista tule, vaikka mitä tekisit.

Vierailija kirjoitti:

alas

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu pienipalkkaisesta yhteiskuntaa rakentaneesta duunarista kolotuksineen ja sairauksineen kun jonon ohi pörhältää kiireellisenä pysyviä kunniavieraita sisäsiittoisuuden tuottamine synnynnäisine sairauksineen, Tietenkään geenivirheiden juurisyihin eli siihen että kunniavieraat saavat naida vain lähisuvusta, ei puututa vaan sitä juhlitaan ja edistetään multikulttuurisuuden varjolla.

Täälläkin on niin lapsivihamielisiä kommentteja, että ilmeisesti halutaan tuo kuvaamasi tilanne, kun oma lapsikanta on loppunut.

Itse vain vastustan tässä ketjussa esiintyneitä ajatuksia että lapset olisi automaattisesti arvokkaampia kuin aikuiset.

Jokainen omasta tulevaisuudestaan kiinnostunut yhteiskunta panostaa lapsiin ja nuoriin enemmän kuin vanhuksiin. Sen sanoo jo järkikin.

No, sanonnan mukaan se kylläkin menee niin, että sivistystä mitataan, kuinka hyvin yhteiskunta pitää huolta vanhuksistaan. Lastenteko on valinta, vanheneminen ei.

Ei tänne syntyminen ole lapsen valinta. Eikä aikanaan vanheneminenkaan, mutta koska vanhus on jo lähellä ihmisen luonnollista päätepysäkkiä eli kuolemaa, on selvä että lapsi jonka elämä on vielä edessä päin, on hoitojärjestystä priorisoitaessa vanhuksen edellä.

Eri

Suuri lapsikuolleisuus on maailman luonnollisin asia. Tämä nykyajan lasten jalustalle nostaminen on epäluonnollista.

Olet oikeassa.

Vierailija kirjoitti:

Sitten jos keskustelun vie tälle tasolle, tulee myös aina pointti esim. itse aiheutetuista sairauksista, elintavoista tms. sekin on hyvin vaikea keskustelu.

Juuri näin. Jos loukkaannut moottoripyöräonnettomuudessa, vain minimi tehdään hyväksesi. Olisit voinut kulkea bussilla tai autolla.

Samoin juoksijoiden jalkaongelmat, minimihoito. Kävellenkin voi hoitaa kuntoa.

Jos menet ulos liukkaalla säällä ilman nastakenkiä -> lasku koko hoidosta sinulle.

Ihosyöpä? Tämä johtuu kaikista etelänmatkoistasi ja Suomessakin olet aina kesät viettänyt rannalla itseäsi paahtaen. Sori, emme hoida ellet maksa itse.

Vierailija kirjoitti:

Looginen priorisointi on, että eläkeläiset vanhimmasta alkaen alkavat saamaan kevyempää hoitoa. Eivät tuottavassa työssä ja odotettavissa oleva elinikä lyhyt. Onhan se kutakuinkin hölmöä, että vaikkapa 90-vuotiaan hoitoon panostetaan saman verran kuin työssäkäyvän.

Tämä olisi ikärasismia.

Yhtä hyvin voisi sanoa, että

työkyvyttömiä ei hoidettaisi.

Tai vankilassa olleita ei hoidettaisi

tai niitä ei hoidettaisi, jotka eivät ole tehneet lasta

Ylipainoisia ei hoidettaisi

Tai mt-potilaita ei hoidettaisi

Terveydenhoitoon ja vanhus hoitoon pitäisi laittaa lisää rahaa.

Noihin elintapoja taitaa toimia paremmin porkkana kuin keppi.

Kehitysavun voi poistaa kokonaan ja kustannuksia aiheuttavan tänne tulemisen.

Tässä olisi miljarsisäästöt vanhushoitoon ja siihen, että kaikki suomalaiset hoidetaan.

Hävytöntä ajatella, että suomalainen vanhus ei saisi samaa hoitoa kuin työikäinen, jos se parantaisi vanhuksen terveyttä.

Jos on pakko säästää, niin ei oteta sitten enää tänne ihmisiä kehitysmaista eikä makseta sinne mitään tukia.

Jos kerran mietitään suomalaisten hoidon priorisointia, niin eikä ennemmin pidä poistaa hoito muunmaalaisilta?

Lapset ja nuoret on tärkeitä, ovat tulevaisuus ja ennaltaehkäisy säästää kustannuksia. Kuitenkin on tärkeää erottaa mitä lapsiperheiden tarvitsevat, ja mitä vain haluavat.

Vierailija kirjoitti:

Hävytöntä ajatella, että suomalainen vanhus ei saisi samaa hoitoa kuin työikäinen, jos se parantaisi vanhuksen terveyttä.

Jos on pakko säästää, niin ei oteta sitten enää tänne ihmisiä kehitysmaista eikä makseta sinne mitään tukia.

Jos kerran mietitään suomalaisten hoidon priorisointia, niin eikä ennemmin pidä poistaa hoito muunmaalaisilta?

Näinpä. Ilmoitus kehitysmaille voisi mennä jotenkin näin: kansalaisenne kuluttavat yhteiskunnallisia resurssejamme kohtuuttomasti ja kestämättömästi, joten valitettavasti lopetamme kehitysavun ellette ota heitä takaisin.

Hoidon priorisointia tapahtuu kaiken aikaa vain keskustelu siitä puuttuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Looginen priorisointi on, että eläkeläiset vanhimmasta alkaen alkavat saamaan kevyempää hoitoa. Eivät tuottavassa työssä ja odotettavissa oleva elinikä lyhyt. Onhan se kutakuinkin hölmöä, että vaikkapa 90-vuotiaan hoitoon panostetaan saman verran kuin työssäkäyvän.

Älä pelkää, ei 90-vuotiaan hoitoon enää kauheasti panosteta. Ei nuoremmankaan vanhuksen, jos on monisairas.

Yli ysikymppisten määrä kasvaa ja ne ovat kalleimpia hoitovuosia. Voivat kitkuttaa vuosikaupalla, mutta vaativat raskasta ympärivuorokautista hoitoa.

Oma mummoni on lähes 100. Asuu kotonansa. Ei tarvitse kunnan palveluita. Pitää itsensä ’kunnossa’, on tehnyt työuran ja kahta n 2kk äitiyslomanpätkää lukuunottamatta ei ole käytännössä koskaan sairastanut. Ei ota edes influenssarokotuksta ’veronmaksajien piikkiin’.

Miksi hänelle ei kuuluisi hoito sitten kun hänelle joskus joku tauti / dementia iskee?

Miksi ennemmin kuuluu hoitaa sitä energiajuomilla ja pikaruoalla itsensä amerbaksi näivettänyttä työtä vieroksuvat 28v ’Retua’, joka näkee yhteiskunnan velvollisena elättämään hänet, mutta hänelle itselleen ei mitään velvollisuuksia?

Miksi

Raadollisesti. Se 100-vuotias mummo on päässyt eläkkeelle 60-vuotiaana, mahdollisesti jo aiemmin. Hänelle on siis maksettu eläkettä 40 vuotta. Hän ei ole eläessään maksanut tuota summaa veroina saati eläkemaksuina ellei ole ollut todella hyvätuloinen. 100-vuotiaan elinajanodote ei ole pitkä. Ja hoidon olisi syytä olla kipuja lievittävää tai elämänlaatua parantavaa. Kalliita hoitoja ei todellakaan tuossa vaiheessa enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miltä tuntuu pienipalkkaisesta yhteiskuntaa rakentaneesta duunarista kolotuksineen ja sairauksineen kun jonon ohi pörhältää kiireellisenä pysyviä kunniavieraita sisäsiittoisuuden tuottamine synnynnäisine sairauksineen, Tietenkään geenivirheiden juurisyihin eli siihen että kunniavieraat saavat naida vain lähisuvusta, ei puututa vaan sitä juhlitaan ja edistetään multikulttuurisuuden varjolla.

Täälläkin on niin lapsivihamielisiä kommentteja, että ilmeisesti halutaan tuo kuvaamasi tilanne, kun oma lapsikanta on loppunut.

Itse vain vastustan tässä ketjussa esiintyneitä ajatuksia että lapset olisi automaattisesti arvokkaampia kuin aikuiset.

Niin vastustan minäkin.

Tässä ketjussa esim. on monessa viestissä laitettu vastakkain lapsi ja vanhus. Mutta oikeasti jos tulee eteen tilanne, ettei kaikkia hoideta, voi aivan hyvin olla vastakkain 1-vuotias ja 30-vuotias ja mietitään, kumpaa hoidetaan.

Todellakin vastustan ajatusta, että automaattisesti valittaisiin hoidettavaksi lapsi.

Minusta on todella inhottava ajatella sitä, että olin lapsena "arvokkaampi" kuin nyt nelikymppisenä. Ihan sama ihminen olen kuitenkin nytkin; viisaampi, kokeneempi, tuottavampi ja kaikin puolin "parempi" versio vain, jos minulta kysytään.

Hoitojen saaminen on nykyäänkin ihan tuurista kiinni.

En tiedä tekevätkö tietoisia päätöksiä, vai miksi näin.

Itse olen jo useamman vuoden taistellut lapseni sairauden kanssa.

Diagnooseja on tullut ummetuksesta psyykkiseen sairauteen. Minullekin on syytetty lapsen oireilun aiheuttamisesta.

Monta kertaa on tutkimukset lopetettu heti kun ensimmäinen arvaus ei ole osunut oikeaan. Välillä on erikoislääkäri ilmoittanut ennen tutkimusta, että ei ole tarvetta tutkia, menkää kotiin.

Lasta on moitittu. Sinulla on huono kunto, sun pitää liikkua enemmän. Olet liian hoikka, sun pitää syödä enemmän. Pitää olla reippaammin ja paremmin.

Lopulta yksityisen sektorin puolelta löytyi syy oireille. Tutkimukset maksoivat useita tuhansia euroja. Vakuutusta meillä ei ole, sillä luulimme lapsen syntyessä, että Suomessa on hyvä terveydenhuolto.

Lapsella lopulta paljastui harvinainen perinnöllinen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa, lääkitystä ja leikkaushoitoja. Ilman diagnoosia jäävät potilaat kuolevat keskimäärin 30 v iässä. Jotkut voivat elää vanhoiksikin mutta osa kuolee jo lapsena.

Äitinä tämä on todella tuskallista. En pysty ymmärtämään miksi julkinen terveydenhuolto halusi uhrata juuri minun lapseni. Miksi lapseni nähtiin niin arvottomaksi, että häntä ei haluta hoitaa. Monet erikoislääkärien tapaamiset yliipistosairaalassa ovat olleet vain uskomatonta pelleilyä.

Kaikkein pahin pelleilyesitys nähtiin kun kysyin voisiko lapselleni olla se sairaus jonka diagnoosin hän lopulta sai yksityisellä. Lääkäristä kysymykseni oli hupaisa ja hän oikein teatraalisesti selitti miksi kyse ei voi olla siitä mitä ehdotin. Esityksensä jälkeen hän ohjeisti syömään lääkettä, jonka olin hetkeä aiemmin kertonut pahentaneen oireita. Lisäksi hän määräsi turhan verikokeen, joka ei käytännössä kerro yhtään mitään.

Onneksi lopulta löydettiin yksityinen lääkäri, joka tunnisti sairauden. Hän osasi nimetä sen 5 minuutin tutkimuksen perusteella. Todennäköisesti arvasi sen jo sillä hetkellä kun käveltiin sisään vastaanotolle. Lapsen huomiota herättävä ruumiinrakenne on tyypillinen kyseistä sairautta sairastaville. Lopullinen diagnoosi vahvistui lukuisten tutkimusten ja geenitestin perusteella.

Diagnoosia en halua kertoa, sillä sairaus on hyvin harvinainen. Suomessa on alle 500 potilasta, joista lapsia alle 20.

Ymmärrän, että harvinaisia sairauksia on vaikea diagnosoida. Kuitenkin pystyin itse maallikkona tunnistamaan sairauden, ja erikoislääkäri väitti vastaan kun esitin epäilyni. Tänäkin lääkäri näki lapsen ruumiinrakenteen ja tiesi kaikki oireet.

Vierailija kirjoitti:

Hoitojen saaminen on nykyäänkin ihan tuurista kiinni.

En tiedä tekevätkö tietoisia päätöksiä, vai miksi näin.

Itse olen jo useamman vuoden taistellut lapseni sairauden kanssa.

Diagnooseja on tullut ummetuksesta psyykkiseen sairauteen. Minullekin on syytetty lapsen oireilun aiheuttamisesta.

Monta kertaa on tutkimukset lopetettu heti kun ensimmäinen arvaus ei ole osunut oikeaan. Välillä on erikoislääkäri ilmoittanut ennen tutkimusta, että ei ole tarvetta tutkia, menkää kotiin.

Lasta on moitittu. Sinulla on huono kunto, sun pitää liikkua enemmän. Olet liian hoikka, sun pitää syödä enemmän. Pitää olla reippaammin ja paremmin.

Lopulta yksityisen sektorin puolelta löytyi syy oireille. Tutkimukset maksoivat useita tuhansia euroja. Vakuutusta meillä ei ole, sillä luulimme lapsen syntyessä, että Suomessa on hyvä terveydenhuolto.

Lapsella lopulta paljastui harvinainen perinnöllinen sairaus, joka vaatii säännöllistä seurantaa, lääkitystä ja leikkaushoitoja. Ilman diagnoosia jäävät potilaat kuolevat keskimäärin 30 v iässä. Jotkut voivat elää vanhoiksikin mutta osa kuolee jo lapsena.

Äitinä tämä on todella tuskallista. En pysty ymmärtämään miksi julkinen terveydenhuolto halusi uhrata juuri minun lapseni. Miksi lapseni nähtiin niin arvottomaksi, että häntä ei haluta hoitaa. Monet erikoislääkärien tapaamiset yliipistosairaalassa ovat olleet vain uskomatonta pelleilyä.

Kaikkein pahin pelleilyesitys nähtiin kun kysyin voisiko lapselleni olla se sairaus jonka diagnoosin hän lopulta sai yksityisellä. Lääkäristä kysymykseni oli hupaisa ja hän oikein teatraalisesti selitti miksi kyse ei voi olla siitä mitä ehdotin. Esityksensä jälkeen hän ohjeisti syömään lääkettä, jonka olin hetkeä aiemmin kertonut pahentaneen oireita. Lisäksi hän määräsi turhan verikokeen, joka ei käytännössä kerro yhtään mitään.

Onneksi lopulta löydettiin yksityinen lääkäri, joka tunnisti sairauden. Hän osasi nimetä sen 5 minuutin tutkimuksen perusteella. Todennäköisesti arvasi sen jo sillä hetkellä kun käveltiin sisään vastaanotolle. Lapsen huomiota herättävä ruumiinrakenne on tyypillinen kyseistä sairautta sairastaville. Lopullinen diagnoosi vahvistui lukuisten tutkimusten ja geenitestin perusteella.

Diagnoosia en halua kertoa, sillä sairaus on hyvin harvinainen. Suomessa on alle 500 potilasta, joista lapsia alle 20.

Ymmärrän, että harvinaisia sairauksia on vaikea diagnosoida. Kuitenkin pystyin itse maallikkona tunnistamaan sairauden, ja erikoislääkäri väitti vastaan kun esitin epäilyni. Tänäkin lääkäri näki lapsen ruumiinrakenteen ja tiesi kaikki oireet.

On yleinen harha kuvitella meillä olevan hyvä sairaanhoito. Fakta on kuitenkin se, että Suomi käyttää 1,5% BKT:stä hoivaan kun muut pohjoismaat 2,3% ja yli. Käytännössä meidän sairaanhoito asettuu noin Romanian tasolle. Tähän kun lisää sen, että meillä eläkkeensaajan ostovoima on EU:n heikoimmassa kvintiilissä, eli sekin jossain Romanian tienoilla, niin eiköhän se ole aikalailla selvää mistä ne säästöt pitäisi löytää.

Vierailija kirjoitti:

Hoidon priorisointia tapahtuu kaiken aikaa vain keskustelu siitä puuttuu.

Ja koko ajan mennään tiukempaan. Kyllä siitä keskustellaan, mutta moni ei sitä noteeraa. Paljon on puhuttu työssäkäyvien ja työttömien hoidon erilaisuudesta. Monelle se on luonnollinen asia ja peruste on työterveyshuolto. Mutta sekin on jo priorisointi. On katsottu, että työssäkäyville on oltava toimiva työterveyshuolto ja tarkastukset.

Sairauksien yksilölliset hoidot on priorisoitu. Eli kaikille aloitetaan hoidot halvimmasta ja vain painaville perusteilla voi saada jotain uudempaa eli kallista hoitoa. Ja kaikista uusimmat eli kalliimmat hoidot rajataan hoitoauoaituksista pois. Sitten jotkut onnelliset ostavat niitä omilla rahoilla.

Tuo kummallinen ajatus, että "itse aiheutettu" sairaus rajattaisiin pois. No tässäkin näkee, että jokaisella on erittäin kapea omaan napaan tuijottavat mielikuva mikä on itse aiheutettu ja mikä ei. Ihan vääristyneitä mielikuvia.

Jokainen pitkäaikaissairas on kohdannut kuinka hoitosuoaitukset ja lääkkeiden saatavuus muuttuu. Usein siinä on syynä hinta, eikä edistys.

Vierailija kirjoitti:

Lapset ja nuoret on tärkeitä, ovat tulevaisuus ja ennaltaehkäisy säästää kustannuksia. Kuitenkin on tärkeää erottaa mitä lapsiperheiden tarvitsevat, ja mitä vain haluavat.

Kaksi hyvää pointtia. Ennalta ehkäisy, josta koko ajan rahapulassa karsitaan, tuottaa eniten. Eli on parasta säästöä.

Ja tosiaan tarve ja haluaminen, niitä pitää punnita vahvemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän nykyäänkään kaikkia hoitoja kaikkiin sairauksiin saa jos ovat liian kalliita tms. Tuskinpa menee siihen että tuottamattomat yksilöt eivät saa mitään hoitoa, ellemme sitten ihan fasistiseen yhteiskuntaan siirry tässä ja sillä olisi sitten myös paljon muita seurauksia.

Psyykkisellä puolella on noin. Terapiaa saa vain, jos sillä on tarkoitus kuntouttaa työ tai opiskelukykyiseksi tai ylläpitää työkykyä. Muut saa lääkkeitä.

Oman havaintoni mukaan polille pääsevät vain kaikkein sairaimmat. Työkykyiset joutuvat odottamaan siihen asti kun työkyky menee

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Looginen priorisointi on, että eläkeläiset vanhimmasta alkaen alkavat saamaan kevyempää hoitoa. Eivät tuottavassa työssä ja odotettavissa oleva elinikä lyhyt. Onhan se kutakuinkin hölmöä, että vaikkapa 90-vuotiaan hoitoon panostetaan saman verran kuin työssäkäyvän.

Tämä olisi ikärasismia.

Yhtä hyvin voisi sanoa, että

työkyvyttömiä ei hoidettaisi.

Tai vankilassa olleita ei hoidettaisi

tai niitä ei hoidettaisi, jotka eivät ole tehneet lasta

Ylipainoisia ei hoidettaisi

Tai mt-potilaita ei hoidettaisi

Terveydenhoitoon ja vanhus hoitoon pitäisi laittaa lisää rahaa.

Mistä sinä olet valmis luopumaan lisärahan saamiseksi terveydenhuoltoon? Äläkä nyt luettele asioita jotka eivät koske sinua, vaan nimenomaan asioita/palveluita joita nyt saat, ja joista olet valmis luopumaan saadaksesi lisää rahaa terveydenhuoltoon.