ET:n opetus avoimeksi myös kirkkoon kuuluville
"Opetusministeri Li Andersson (vas) kannattaa elämänkatsomustiedon opetuksen avaamista kaikille koululaisille." https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006234197.html
Mitäs mieltä olette? Mielestäni tämä olisi hyvä uudistus. Jos kirkkoon kuulumaton saa valita et:n ja uskonnonopetuksen välillä, miksei kirkkoon kuuluvilla ole samaa oikeutta?
Tosin kaikista paras ratkaisu voisi olla kaikille yhteinen opetus, joka kattaisi eri uskonnot ja etiikkaa, filosofiaa yms. Tunnustuksellinen uskonnon opetus ei mielestäni kuulu kouluihin ollenkaan, sen voisi jokainen hoitaa halutessaan vapaa-ajallaan.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
Minusta on lähtökohtaisesti outoa, että koulu saa tiedon lapsen uskonnosta. Senhän pitäisi olla jokaisen yksityisasia!
Aikoinaan juutalaiset saatiin helpoiten eliminoitua niissä maissa, joissa valtio piti kirjaa kansalaisten uskonnosta.
Suomen käytäntö on oikeasti aika epäilyttävä. Mitä helv*ttiä se valtiolle kuuluu, mihin kukakin uskoo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on lähtökohtaisesti outoa, että koulu saa tiedon lapsen uskonnosta. Senhän pitäisi olla jokaisen yksityisasia!
Aikoinaan juutalaiset saatiin helpoiten eliminoitua niissä maissa, joissa valtio piti kirjaa kansalaisten uskonnosta.
Suomen käytäntö on oikeasti aika epäilyttävä. Mitä helv*ttiä se valtiolle kuuluu, mihin kukakin uskoo?
Niin ja miksi lapset pitää jakaa uskontojen perusteella eri ryhmiin? Sehän on ihan sama, kuin alettaisiin jaottelemaan opetusta varten ihmisiä vaikka ihonvärin perusteella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on lähtökohtaisesti outoa, että koulu saa tiedon lapsen uskonnosta. Senhän pitäisi olla jokaisen yksityisasia!
Aikoinaan juutalaiset saatiin helpoiten eliminoitua niissä maissa, joissa valtio piti kirjaa kansalaisten uskonnosta.
Suomen käytäntö on oikeasti aika epäilyttävä. Mitä helv*ttiä se valtiolle kuuluu, mihin kukakin uskoo?
Valtionkirkkoa katso kiinnostaa tällaiset asiat... karmivaahan se on, sitä en kiellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on lähtökohtaisesti outoa, että koulu saa tiedon lapsen uskonnosta. Senhän pitäisi olla jokaisen yksityisasia!
Aikoinaan juutalaiset saatiin helpoiten eliminoitua niissä maissa, joissa valtio piti kirjaa kansalaisten uskonnosta.
Suomen käytäntö on oikeasti aika epäilyttävä. Mitä helv*ttiä se valtiolle kuuluu, mihin kukakin uskoo?
Valtionkirkkoa katso kiinnostaa tällaiset asiat... karmivaahan se on, sitä en kiellä.
Paljonko luulette evlut-kirkon jäsenmäärän olevan, jos sieltä tulisi kerran vuodessa jäsenmaksulasku kotiin niin kuin muiltakin harrastekerhoilta, ja ne jotka ei maksa, erottettaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on lähtökohtaisesti outoa, että koulu saa tiedon lapsen uskonnosta. Senhän pitäisi olla jokaisen yksityisasia!
Aikoinaan juutalaiset saatiin helpoiten eliminoitua niissä maissa, joissa valtio piti kirjaa kansalaisten uskonnosta.
Suomen käytäntö on oikeasti aika epäilyttävä. Mitä helv*ttiä se valtiolle kuuluu, mihin kukakin uskoo?
Valtionkirkkoa katso kiinnostaa tällaiset asiat... karmivaahan se on, sitä en kiellä.
Paljonko luulette evlut-kirkon jäsenmäärän olevan, jos sieltä tulisi kerran vuodessa jäsenmaksulasku kotiin niin kuin muiltakin harrastekerhoilta, ja ne jotka ei maksa, erottettaisiin?
Tai paljonko luulisitte jäsenmäärän olevan, jos vauvoja ei kastettaisi, vaan kirkkoon saisi liittyä vasta täysi-ikäisenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei-tunnustuksellinen yhteinen aine on aika lapsellinen ajatus.
Ottaisin koko katsomusaineen pois kouluista. Suurin osa aidosti ei-tunnustuksellisesta materiaalista luontevaksi osaksi muita aineita (äidinkieli, kielet, ympäristötieto, historia, yhteiskuntaoppi ja kaikki taideaineet.)Yhteinen maailmankatsomusaine on kontrollifriikkien hysteerinen yritys rakentaa joku humanistinen ”turva”kupla, missä ei tosielämän realiteetit liikaa päätä vaivaa.
Ehkä olen lapsellinen, mutta ajattelen että yhteinen opetus voisi yhdistää ihmisiä ja auttaisi ymmärtämään niitä muitakin katsomuksia. En näe mitään syytä, miksi ihmiset pitäisi jakaa uskontojen perusteella omiin ryhmiinsä.
Kuten varmaan huomasit en kannattanut erillisiä ryhmiä koulumaailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Uskonnon tunnustuksellinen opetus pitäisi kieltää alaikäisille kokonaan. Siis satujen totena esittäminen. Ei ole tätä päivää, eikä millään tavoin hyväksyttävää ja oikein. Vanhemmat saisivat käydä kirkossa ja lukea sitä satukirjaansa, mutta lapset pitäisi jättää rauhaan.
Uskonnonopetus on ollut Suomen kouluissa tunnustuksetonta 1.8.2003 alkaen. Oppisisältö ovat pääpiirteissään yläkoulussa 7. lk. maailmanuskonnosta, 8. lk. kristinuskon vaiheet ja 9. lk. etiikka ja moraali.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnon tunnustuksellinen opetus pitäisi kieltää alaikäisille kokonaan. Siis satujen totena esittäminen. Ei ole tätä päivää, eikä millään tavoin hyväksyttävää ja oikein. Vanhemmat saisivat käydä kirkossa ja lukea sitä satukirjaansa, mutta lapset pitäisi jättää rauhaan.
Uskonnonopetus on ollut Suomen kouluissa tunnustuksetonta 1.8.2003 alkaen. Oppisisältö ovat pääpiirteissään yläkoulussa 7. lk. maailmanuskonnosta, 8. lk. kristinuskon vaiheet ja 9. lk. etiikka ja moraali.
Entäs 1.-6. luokille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnon tunnustuksellinen opetus pitäisi kieltää alaikäisille kokonaan. Siis satujen totena esittäminen. Ei ole tätä päivää, eikä millään tavoin hyväksyttävää ja oikein. Vanhemmat saisivat käydä kirkossa ja lukea sitä satukirjaansa, mutta lapset pitäisi jättää rauhaan.
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Toisaalta lapsillakin pitäisi olla uskonnonvapaus, mutta sitten taas kyllähän vanhemmilla on oikeus kasvattaa lapsensa siihen kulttuuriin ja uskontoon, mihin itsekin kuuluvat.
Edellisessä virkkeessäsi ei ole mitään semanttista ristiriitaa, mutta silti käytät ilmaisua ”toisaalta-mutta sitten”.
Avaisitko vähän ajatustasi?Niin mikä sulla jäi ymmärtämättä?
Se jäi ymmärtämättä, miksi käytät vanhaa käsitettä ’uskonnonvapaus’ tarkoittamaan päinvastaista. Uskonnonvapaus sananmukaisesti tarkoittaa, että jokainen saa vapaasti harjoittaa uskontoaan kenenkään estämättä. Ei sitä, että sitä ei saisi harjoittaa.
Vanhempien uskonnonvapaus on sitäpaitsi ensisijainen keino taata lapsille minkäänlaista uskonnonvapautta, jos se nyt jotakin kaivelee.
Uskonnot ovat satujuttuja, niitä ei pitäisi opettaa koulussa. Elämänkatsomustieto on paljon parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnon tunnustuksellinen opetus pitäisi kieltää alaikäisille kokonaan. Siis satujen totena esittäminen. Ei ole tätä päivää, eikä millään tavoin hyväksyttävää ja oikein. Vanhemmat saisivat käydä kirkossa ja lukea sitä satukirjaansa, mutta lapset pitäisi jättää rauhaan.
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Toisaalta lapsillakin pitäisi olla uskonnonvapaus, mutta sitten taas kyllähän vanhemmilla on oikeus kasvattaa lapsensa siihen kulttuuriin ja uskontoon, mihin itsekin kuuluvat.
Edellisessä virkkeessäsi ei ole mitään semanttista ristiriitaa, mutta silti käytät ilmaisua ”toisaalta-mutta sitten”.
Avaisitko vähän ajatustasi?Niin mikä sulla jäi ymmärtämättä?
Se jäi ymmärtämättä, miksi käytät vanhaa käsitettä ’uskonnonvapaus’ tarkoittamaan päinvastaista. Uskonnonvapaus sananmukaisesti tarkoittaa, että jokainen saa vapaasti harjoittaa uskontoaan kenenkään estämättä. Ei sitä, että sitä ei saisi harjoittaa.
Vanhempien uskonnonvapaus on sitäpaitsi ensisijainen keino taata lapsille minkäänlaista uskonnonvapautta, jos se nyt jotakin kaivelee.
Uskonnonvapaus on perusvapaus, johon kuuluu vapaus uskoa JA vapaus olla uskomatta.
Lapsi saa hyvin harvoin valita itse, mihin uskontokuntaan hänet liitetään tai ollaan liittämättä.
Tätämenoa kristinuskoa ei saa kohta näyttää Suomessa kun suvivirret jne. kaikki halutaan kieltää ateistien takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei-tunnustuksellinen yhteinen aine on aika lapsellinen ajatus.
Ottaisin koko katsomusaineen pois kouluista. Suurin osa aidosti ei-tunnustuksellisesta materiaalista luontevaksi osaksi muita aineita (äidinkieli, kielet, ympäristötieto, historia, yhteiskuntaoppi ja kaikki taideaineet.)Yhteinen maailmankatsomusaine on kontrollifriikkien hysteerinen yritys rakentaa joku humanistinen ”turva”kupla, missä ei tosielämän realiteetit liikaa päätä vaivaa.
Ehkä olen lapsellinen, mutta ajattelen että yhteinen opetus voisi yhdistää ihmisiä ja auttaisi ymmärtämään niitä muitakin katsomuksia. En näe mitään syytä, miksi ihmiset pitäisi jakaa uskontojen perusteella omiin ryhmiinsä.
Eli avoimesti myönnät, että tavoitteena on yhdistää maailmankatsomukset. Aika hurjaa.
Se siitä uskonnonvapaudesta sitten.
Ihmiset itse jakaantuvat eri ryhmiin ja he saavat näin tehdä, vaikka sinä et näkisi mitään syytä siihen.
Ihmettelen edelleen, miksi koko asiaa koulussa lähestytään oppilaan kautta. Sen kuin selittävät miten maailma täällä makaa tarvitseeko lapsen ottaa siihen mitään kantaa tai edustaa jotain?
Olen tarkkaan tutkinut esim. ev.lut ja et:n peruskouluopsit ja anteeksi vaan sisältö on pääasiassa aivan naurettavaa. Lähes koko aineen voi poistaa, jos muuta sanottavaa ei tosiaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei-tunnustuksellinen yhteinen aine on aika lapsellinen ajatus.
Ottaisin koko katsomusaineen pois kouluista. Suurin osa aidosti ei-tunnustuksellisesta materiaalista luontevaksi osaksi muita aineita (äidinkieli, kielet, ympäristötieto, historia, yhteiskuntaoppi ja kaikki taideaineet.)Yhteinen maailmankatsomusaine on kontrollifriikkien hysteerinen yritys rakentaa joku humanistinen ”turva”kupla, missä ei tosielämän realiteetit liikaa päätä vaivaa.
Ehkä olen lapsellinen, mutta ajattelen että yhteinen opetus voisi yhdistää ihmisiä ja auttaisi ymmärtämään niitä muitakin katsomuksia. En näe mitään syytä, miksi ihmiset pitäisi jakaa uskontojen perusteella omiin ryhmiinsä.
Eli avoimesti myönnät, että tavoitteena on yhdistää maailmankatsomukset. Aika hurjaa.
Se siitä uskonnonvapaudesta sitten.
Ihmiset itse jakaantuvat eri ryhmiin ja he saavat näin tehdä, vaikka sinä et näkisi mitään syytä siihen.
Ihmettelen edelleen, miksi koko asiaa koulussa lähestytään oppilaan kautta. Sen kuin selittävät miten maailma täällä makaa tarvitseeko lapsen ottaa siihen mitään kantaa tai edustaa jotain?
Olen tarkkaan tutkinut esim. ev.lut ja et:n peruskouluopsit ja anteeksi vaan sisältö on pääasiassa aivan naurettavaa. Lähes koko aineen voi poistaa, jos muuta sanottavaa ei tosiaan ole.
En tarkoittanut, että tavoitteena olisi yhdistää maailmankatsomukset, vaan nimenomaan niin, että ihmisillä saa olla erilaiset näkemykset ja silti voidaan oppia asioita yhdessä. Niin kuin jo kirjoitinkin, niin yhteinen opetus auttaisi ymmärtämään muitakin näkemyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnon tunnustuksellinen opetus pitäisi kieltää alaikäisille kokonaan. Siis satujen totena esittäminen. Ei ole tätä päivää, eikä millään tavoin hyväksyttävää ja oikein. Vanhemmat saisivat käydä kirkossa ja lukea sitä satukirjaansa, mutta lapset pitäisi jättää rauhaan.
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Toisaalta lapsillakin pitäisi olla uskonnonvapaus, mutta sitten taas kyllähän vanhemmilla on oikeus kasvattaa lapsensa siihen kulttuuriin ja uskontoon, mihin itsekin kuuluvat.
Edellisessä virkkeessäsi ei ole mitään semanttista ristiriitaa, mutta silti käytät ilmaisua ”toisaalta-mutta sitten”.
Avaisitko vähän ajatustasi?Niin mikä sulla jäi ymmärtämättä?
Se jäi ymmärtämättä, miksi käytät vanhaa käsitettä ’uskonnonvapaus’ tarkoittamaan päinvastaista. Uskonnonvapaus sananmukaisesti tarkoittaa, että jokainen saa vapaasti harjoittaa uskontoaan kenenkään estämättä. Ei sitä, että sitä ei saisi harjoittaa.
Vanhempien uskonnonvapaus on sitäpaitsi ensisijainen keino taata lapsille minkäänlaista uskonnonvapautta, jos se nyt jotakin kaivelee.
Uskonnonvapaus on perusvapaus, johon kuuluu vapaus uskoa JA vapaus olla uskomatta.
Lapsi saa hyvin harvoin valita itse, mihin uskontokuntaan hänet liitetään tai ollaan liittämättä.
Ei semmoista edes ole kuin ”vapaus olla uskomatta”. Tai ainakaan se ei ole uskomisen vastakohta vaan aivan sama asia.
Aika harva kai ylipäätään valitsee vanhempansa. Kuitenkin jokainen saa tietyssä iässä tehdä uskontokuntiin kuulumispäätöksensä itse.
Eikö se muka riitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei-tunnustuksellinen yhteinen aine on aika lapsellinen ajatus.
Ottaisin koko katsomusaineen pois kouluista. Suurin osa aidosti ei-tunnustuksellisesta materiaalista luontevaksi osaksi muita aineita (äidinkieli, kielet, ympäristötieto, historia, yhteiskuntaoppi ja kaikki taideaineet.)Yhteinen maailmankatsomusaine on kontrollifriikkien hysteerinen yritys rakentaa joku humanistinen ”turva”kupla, missä ei tosielämän realiteetit liikaa päätä vaivaa.
Ehkä olen lapsellinen, mutta ajattelen että yhteinen opetus voisi yhdistää ihmisiä ja auttaisi ymmärtämään niitä muitakin katsomuksia. En näe mitään syytä, miksi ihmiset pitäisi jakaa uskontojen perusteella omiin ryhmiinsä.
Eli avoimesti myönnät, että tavoitteena on yhdistää maailmankatsomukset. Aika hurjaa.
Se siitä uskonnonvapaudesta sitten.
Ihmiset itse jakaantuvat eri ryhmiin ja he saavat näin tehdä, vaikka sinä et näkisi mitään syytä siihen.
Ihmettelen edelleen, miksi koko asiaa koulussa lähestytään oppilaan kautta. Sen kuin selittävät miten maailma täällä makaa tarvitseeko lapsen ottaa siihen mitään kantaa tai edustaa jotain?
Olen tarkkaan tutkinut esim. ev.lut ja et:n peruskouluopsit ja anteeksi vaan sisältö on pääasiassa aivan naurettavaa. Lähes koko aineen voi poistaa, jos muuta sanottavaa ei tosiaan ole.En tarkoittanut, että tavoitteena olisi yhdistää maailmankatsomukset, vaan nimenomaan niin, että ihmisillä saa olla erilaiset näkemykset ja silti voidaan oppia asioita yhdessä. Niin kuin jo kirjoitinkin, niin yhteinen opetus auttaisi ymmärtämään muitakin näkemyksiä.
Olen eri mieltä.
Ei taida olla sattumaa, että kahden täysin turhan pakollisen aineen pakollisuuden taustalla on massiiviset rahan ja vallan kiemurat. Uskonto ja pakkoruotsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonnon tunnustuksellinen opetus pitäisi kieltää alaikäisille kokonaan. Siis satujen totena esittäminen. Ei ole tätä päivää, eikä millään tavoin hyväksyttävää ja oikein. Vanhemmat saisivat käydä kirkossa ja lukea sitä satukirjaansa, mutta lapset pitäisi jättää rauhaan.
Tämä onkin mielenkiintoinen kysymys. Toisaalta lapsillakin pitäisi olla uskonnonvapaus, mutta sitten taas kyllähän vanhemmilla on oikeus kasvattaa lapsensa siihen kulttuuriin ja uskontoon, mihin itsekin kuuluvat.
Edellisessä virkkeessäsi ei ole mitään semanttista ristiriitaa, mutta silti käytät ilmaisua ”toisaalta-mutta sitten”.
Avaisitko vähän ajatustasi?Niin mikä sulla jäi ymmärtämättä?
Se jäi ymmärtämättä, miksi käytät vanhaa käsitettä ’uskonnonvapaus’ tarkoittamaan päinvastaista. Uskonnonvapaus sananmukaisesti tarkoittaa, että jokainen saa vapaasti harjoittaa uskontoaan kenenkään estämättä. Ei sitä, että sitä ei saisi harjoittaa.
Vanhempien uskonnonvapaus on sitäpaitsi ensisijainen keino taata lapsille minkäänlaista uskonnonvapautta, jos se nyt jotakin kaivelee.
Uskonnonvapaus on perusvapaus, johon kuuluu vapaus uskoa JA vapaus olla uskomatta.
Lapsi saa hyvin harvoin valita itse, mihin uskontokuntaan hänet liitetään tai ollaan liittämättä.
Ei semmoista edes ole kuin ”vapaus olla uskomatta”. Tai ainakaan se ei ole uskomisen vastakohta vaan aivan sama asia.
Aika harva kai ylipäätään valitsee vanhempansa. Kuitenkin jokainen saa tietyssä iässä tehdä uskontokuntiin kuulumispäätöksensä itse.
Eikö se muka riitä?
Haluatko perustella tuota, ettei ole sellaista asiaa kuin vapaus olla uskomatta`? Ja sitä, miten se on sama asia, kuin vapaus uskoa?
Perustuslaki
11 §. Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.
Sitä kannattaa kysyä kirkolta.