Vauvan ja taaperon kanssa kotona, voimat loppuu
Meillä on 2 kk vauva ja 2 v taapero. Vauvalla on vamma, joka havaittiin vasta syntymän jälkeen. Hän on siitä syystä itkuinen ja vaativa ja koko ajan sylissä.
Taapero on sisaruksen syntymästä edelleen ihan järkyttynyt ja hakee huomiota keinolla millä hyvänsä, esimerkiksi kiipeilee vaarallisesti ja kiukuttelee ruokaillessa ja nukkumaan mennessä. Tänään ei suostunut päiväunille ollenkaan, ja heräilee yöllä monta kertaa, vaikka on nukkunut yöt hyvin jo ihan pienestä asti.
Nyt lasten isovanhempi on lasten kanssa pihalla, vauva nukahti ensimmäistä kertaa tänään kunnolla, vaikka heräsi jo kuudelta. Taapero riehuu yliväsyneenä pihalla. Itse mietin käyttäisinkö ruhtinaallisen vapaahetkeni syömiseen, suihkuun vai kakalla käymiseen (taitaa mennä palstailuun). Päällä on imetyspaita, joka on totaalisen märkä maidosta ja yöhousut, joihin taapero hieroi ruokaa.
Öisin meillä nukutaan tosi huonosti, mies hoitaa pääasiassa isomman lapsen heräilyt ja minä vauvan. Vauva herää 1-2 h välein, aina ei ole nälkäinen. Mies pakenee perhe-elämää töihin ja tiuskii minulle kotona ollessaan. Tekee kuitenkin osansa, kunhan on vain paikalla. Vauvan vamma on miehelle tosi kova pala. Itsekin murehdin ja mietin, millaista elämää hän voi viettää ja millaista perhe-elämä on tulevaisuudessa, kunhan vauva-ajasta selvitään.
Olen itse niin fyysisesti kuin henkisestikin ihan loppu. Isomman lapsen kanssa elämä vain helpottui ajan kanssa, tämän pienemmän kanssa asia saattaa olla päinvastoin. On tosi kuormittavaa, kun joku vaatii minulta jotain koko ajan. Vanhempi lapsi on alakuloinen, jos en huomioi häntä koko ajan kanniskellessani itkevää vauvaa sylissä. Jos molemmat sattuvat nukkumaan samaan aikaan mies joko valittaa jostain tekemättömästä hommasta tai haluaa seksiä.
Päästään harvoin lähtemään minnekään kotipihaa kauemmaksi, koska en itse kehtaa lähteä peseytymättömänä ja yleensä pääsen pesulle vasta iltapäivällä. Seinät kaatuu päälle. En uskalla puhua neuvolassa, pelkään saavani "avuksi" jonkun perhetyöntekijän, joka kertoo, että pitäisi siivota ja laittaa ruokaa. Jos perhetyöntekijät nyt ovat sellaisia, mitä tällä palstalla on kerrottu.
Enpä nyt tiedä, miksi edes kirjoitin tämän. Ehkä joku on joskus ollut vastaavassa tilanteessa ja kertoo, että jossain vaiheessa helpottaa.
Kommentit (82)
Miksi niitä pitää tehdä useampi ja noinkin pienellä ikäerolla? Sitten itketään ja valitetaan kun on vaikeaa, ihan itseaiheutettu tilanne.
Voimia. Tuo aika menee hujauksessa ohi ja ennenkuin huomaatkaan, lapset ovat jo isoja.
Suosittelen ensimmäisenä käymään kakkoshädällä ja sitten miettimään peseytymistä. Ethän halua kipeää mahaa?
Vierailija kirjoitti:
Isompi päiväkotiin? Tekisi ehkä käytökselle hyvää..
Aplodeja. Isompi kipuilee uudesta sisaruksesta laitetaa se pois jaloista...
Käyt kakalla, pesulla ja laitat itsesi kuntoon. Tänään kun lasten isä tulee töistä kotiin lähdet vaikka tyttökavereiden kanssa kahville tai sinne isovanhemmille lepäämään.
Onko isä pitänyt mitään lomia töistä?
Taas nähdään, kuinka isukki pakenee itse aiheutettua tilannetta töihin ja luulisi, että jos on vammasta kovinkin järkyttynyt, niin nimenomaa antaisi kaiken voitavan tukensa, jotta yhdessä selviäisitte.
Tsemppiä!
Mikä pientä murua vaivaa? Onko vertaistukea saatavilla?itse sain tukea faceryhmästä ja kaikki meni paljon paljon paremmin kuin ennustukset lupasivat.
Perhetyöntekijän tarkoitus on tosiaan tukea perheitä, eikä tehdä kaikkea heidän puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isompi päiväkotiin? Tekisi ehkä käytökselle hyvää..
Aplodeja. Isompi kipuilee uudesta sisaruksesta laitetaa se pois jaloista...
Isommalle päiväkoti voi olla ”isojen lasten” juttu jota vauvat ei saa tehdä. Kivempaa siellä on leikkiä kuin olla koko ajan vihaisena kotona, eikös?
Vierailija kirjoitti:
Taas nähdään, kuinka isukki pakenee itse aiheutettua tilannetta töihin ja luulisi, että jos on vammasta kovinkin järkyttynyt, niin nimenomaa antaisi kaiken voitavan tukensa, jotta yhdessä selviäisitte.
Ja taas nähdää kuinka nainen sen kaiken mahdollistaa ja soppa on valmis.
Vierailija kirjoitti:
Taas nähdään, kuinka isukki pakenee itse aiheutettua tilannetta töihin ja luulisi, että jos on vammasta kovinkin järkyttynyt, niin nimenomaa antaisi kaiken voitavan tukensa, jotta yhdessä selviäisitte.
Isukki on perheen ainoa aikuinen, joka on vastuussa siitä miten asiat perheessä menee?
Vierailija kirjoitti:
Taas nähdään, kuinka isukki pakenee itse aiheutettua tilannetta töihin ja luulisi, että jos on vammasta kovinkin järkyttynyt, niin nimenomaa antaisi kaiken voitavan tukensa, jotta yhdessä selviäisitte.
Niin on varmaan siinä mielessä järkyttynyt, että poissa silmistä, poissa mielestä. Hyi hitto!
Oma valintasi vääntää lapsia tähän maailmaan.
Joten älä valita vaan hoida hommasi.
Vierailija kirjoitti:
Taas nähdään, kuinka isukki pakenee itse aiheutettua tilannetta töihin ja luulisi, että jos on vammasta kovinkin järkyttynyt, niin nimenomaa antaisi kaiken voitavan tukensa, jotta yhdessä selviäisitte.
Tämä pakeneminen alkoi vasta parin saatua toisen lapsen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas nähdään, kuinka isukki pakenee itse aiheutettua tilannetta töihin ja luulisi, että jos on vammasta kovinkin järkyttynyt, niin nimenomaa antaisi kaiken voitavan tukensa, jotta yhdessä selviäisitte.
Isukki on perheen ainoa aikuinen, joka on vastuussa siitä miten asiat perheessä menee?
Ap juuri kirjoitti, että mies pakenee sinne töihin ja tiuskii kotona. Jos on todella vaikea tilanne ja vammainen lapsi, niin nimenomaa tarvitaan molempien vanhempien tuki ja turva.
Vierailija kirjoitti:
Perhetyöntekijän tarkoitus on tosiaan tukea perheitä, eikä tehdä kaikkea heidän puolesta.
Ei oo varmaan sitten uupuneille sopiva apu
Isompi päiväkotiin? Tekisi ehkä käytökselle hyvää..