Lue keskustelun säännöt.
Mitähän tässä pitäis tehdä, kun naama rupsahtaa 42-vuotiaana?
08.09.2019 |
Minua luultiin vielä kolmekymppisenä, siis 10 vuotta sitten joskus jopa 18-22-vuotiaaksi. Nyt on ollut raju alamäki siitä lähtien. Riittää ryppyjä ja vähän roikkuvaa höllöä naamassa. En pysty katsomaan edes minusta otettuja valokuvia. Kroppa on säilynyt paremmin, vaikka minulla onkin ”kengurupussi” kolmen lapsen jäljiltä mahassa. Mutta tämä naama on kuin viiskymppisellä. Elintavat kai suht ok, viiniä juon pari, kolme kertaa kuussa ja sekaruokavalio. Mies sanoo, että puputan kauheasti salaattia. Pakko puputtaa, koska paino tuppaa nousemaan herkästi, vaikka harrastan paljon liikuntaa.
Kommentit (95)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan me kaikki haluaisimme pysyä kuuman ja haluttavan näköisinä. Siinähän se ongelma onkin.
Katsoin tv sta kun Todella upeat - sarjan näyttelijät Jennifer Saunders ja Joanna Lumley pyörivät shamppanjatiloila Ranskassa. Jossain vaiheessa keskustelu tottakai meni ulkonäköön ja Joanna joka on varmaan seitsenkymppinen tjsp ja todella upea edelleen tuumi että hän ei edes tiedä miltä hänen tulisi ikäisenään näyttää.
Sille ei ole mitään mallia. Hän laittaa itsensä edelleen samalla tavoin kuin 60 luvulla kun hän oli nuori. Ja hän muuten näyttää hyvältä ja hänen tyylinsä on ajaton.
Aloin miettiä että näin se on. Toisaalta meillä on vapaus näyttää iäkkäänä sellaiselta kuin haluamme, mikä on hyvä. Mutta haluammeko me ikuisesti takertua nuoruuteen? Onko olemassa tapaa vanhentua näyttämättä joko epätoivoiselta pissikseltä tai vaihtoehtoisesti mummelilta?
Miksi yli nelikymppinen haluaisi näyttää kuumalta ja haluttavalta? Kyllä tuohon ikään mennessä olisi pitänyt jo tulla tiettyä kypsyyttä.
No jos ei ole esim löytänyt miestä tai on tullut avioero/mies kuollut eikä halua olla seuraavia 40 vuotta yksin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun katsoo noita jenkkisarjojen ”täydellisiä naisia”ym. näyttää paikka paikoin aika luonnottomalta; ikää on mittarissa, mutta nuoruudesta (seksikyydestä) yritetään pitää kynsin hampain kiinni.
Ja kuitenkin kun aika tekee tehtävänsä, niin mahdotonta. Tuo ristiriita tai kyvyttömyys hyväksyä tosiasia tekee mielestäni rumemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
:(
Elämä on vähän epäreilua..
Mutta toisaalta se, että haluat näyttää edelleen nuoremmalta kuin olet johtuu vain yhteiskunnan paineesta. Sun kuuluukin ikääntyä, naaman kuuluukin rupsahtaa. Se on luonnollista, se on oikein.Mut joo, itseäkin ahdistaa vanheneminen. Ei siksi, että tulee lisää vuosia ja kuolema lähestyy. Vaan siksi, ettei ole enää niin nätti ja kuuma pakkaus. Pinnallista ja typerää, mutta sellainen tunne vaan tulee.
Miten elämä on epäreilua? Se on elämää ja jos elää pinnallisten asioiden vietävänä, niin kai se nyt on sanomattakin selvää että ihminen rupsahtaa ennemmin tai myöhemmin, siksi noin on epätervettä elää! Kannattaa hankkia jotakin tervettä sisältöä elämään, niin että ei katkeroidu elämälle omasta naamastaan.
Vierailija kirjoitti:
Hei te jotka vanhennuitte 40-vuotiaina, käytittekö nuorempina mitään kosteuttavia rasvoja päivittäin? Mietin vain että onko päivittäisellä rasvaamisella mitään vaikutusta miten aikanaan vanhenee? Tietenkin suurin vaikutus on elintavoilla ja geeneillä, mutta mietin vain että onko noista kosmeetiikka-tuotteista apua, esim. silmänympärysgeeli.
Itse pohdin nyt lähes kolmikymppisenä, kohtahan se on edessä. Otsassa on jo muutama viiru ja hiuksissa valkoisia suortuvia.
En ole 40 tai erityisen vanhentunut kai mutta monesta paikasta olen lukenut että auringolla on suurin vaikutus, sitten kaiketi ruokavaliolla, stressillä jne. Mutta loppujen lopuksi ei ne pintajuonteet vanhenna vaan kollageenin väheneminen, mikä aiheuttaa naaman valahtamisen ja roikkumisen, ja se taas johtuu iästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan me kaikki haluaisimme pysyä kuuman ja haluttavan näköisinä. Siinähän se ongelma onkin.
Katsoin tv sta kun Todella upeat - sarjan näyttelijät Jennifer Saunders ja Joanna Lumley pyörivät shamppanjatiloila Ranskassa. Jossain vaiheessa keskustelu tottakai meni ulkonäköön ja Joanna joka on varmaan seitsenkymppinen tjsp ja todella upea edelleen tuumi että hän ei edes tiedä miltä hänen tulisi ikäisenään näyttää.
Sille ei ole mitään mallia. Hän laittaa itsensä edelleen samalla tavoin kuin 60 luvulla kun hän oli nuori. Ja hän muuten näyttää hyvältä ja hänen tyylinsä on ajaton.
Aloin miettiä että näin se on. Toisaalta meillä on vapaus näyttää iäkkäänä sellaiselta kuin haluamme, mikä on hyvä. Mutta haluammeko me ikuisesti takertua nuoruuteen? Onko olemassa tapaa vanhentua näyttämättä joko epätoivoiselta pissikseltä tai vaihtoehtoisesti mummelilta?
Miksi yli nelikymppinen haluaisi näyttää kuumalta ja haluttavalta? Kyllä tuohon ikään mennessä olisi pitänyt jo tulla tiettyä kypsyyttä.
No jos ei ole esim löytänyt miestä tai on tullut avioero/mies kuollut eikä halua olla seuraavia 40 vuotta yksin?
Jos hakusessa on sellainen mies, joka arvottaa pinnallisuuden korkealle niin ehkä sitten näin. Minä ainakin säälin tuollaisa naisia jotka eivät uskalla näyttää ikäisiltään, sillä tuo kertoo minulle kaiken tarvittavan heidän elämänsä sisällösta ja kierränkin heidät kaukaa. Nainen voi olla haluttava minkä ikäisenä tahansa jos vain pitää itsestään huolta ja HYVÄKSYY elämän realiteetit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:(
Elämä on vähän epäreilua..
Mutta toisaalta se, että haluat näyttää edelleen nuoremmalta kuin olet johtuu vain yhteiskunnan paineesta. Sun kuuluukin ikääntyä, naaman kuuluukin rupsahtaa. Se on luonnollista, se on oikein.Mut joo, itseäkin ahdistaa vanheneminen. Ei siksi, että tulee lisää vuosia ja kuolema lähestyy. Vaan siksi, ettei ole enää niin nätti ja kuuma pakkaus. Pinnallista ja typerää, mutta sellainen tunne vaan tulee.
Miten elämä on epäreilua? Se on elämää ja jos elää pinnallisten asioiden vietävänä, niin kai se nyt on sanomattakin selvää että ihminen rupsahtaa ennemmin tai myöhemmin, siksi noin on epätervettä elää! Kannattaa hankkia jotakin tervettä sisältöä elämään, niin että ei katkeroidu elämälle omasta naamastaan.
Usein elämän terveeksi sisällöksi katsotaan ihmissuhteet, erityisesti parisuhde ja lapset. Mitä jos niitä ei saa koska on rupsahtanut ja miesten mielestä liian vanha esim 38-vuotiaan (eikä faksi käynyt nuorenakaan ulkonäön vuoksi) ? Miksi siitä ei saisi olla katkera?
Vierailija kirjoitti:
Hei te jotka vanhennuitte 40-vuotiaina, käytittekö nuorempina mitään kosteuttavia rasvoja päivittäin? Mietin vain että onko päivittäisellä rasvaamisella mitään vaikutusta miten aikanaan vanhenee? Tietenkin suurin vaikutus on elintavoilla ja geeneillä, mutta mietin vain että onko noista kosmeetiikka-tuotteista apua, esim. silmänympärysgeeli.
Itse pohdin nyt lähes kolmikymppisenä, kohtahan se on edessä. Otsassa on jo muutama viiru ja hiuksissa valkoisia suortuvia.
Käytin, ja kallliita heti siitä asti kun opiskelujen jälkeen aloin käydä töissä ja oli rahaa. Hoidin ihoani kosmetologien suositusten mukaan tunnollisesti ja laatusarjoilla. Aurinkosuojaa olen myös käyttänyt tunnollisesti. Silti 40 v paikkeilla tuli pikarupsahdus ihan muutamassa kuukaudessa. Äidilleni oli käynyt samoin samassa iässä, että yhtäkkiä vaan babyfacesta roikkuvanaamaiseksi ja ryppyiseksi tätiksi. Äitini ei ole koskaan käyttänyt aurinkosuojaa eikä hoitanut erityisemmin ihoaan, ja samassa iässä tapahtui molemmille meille, ei näyttäisi vaikuttavan.
Lisäksi mulla on kaveri, joka on jonkin sortin minimalisti-ekohippi. Hän on 45, ja ihan käsittämättömän nuoren näköinen. Kun olen kysellyt häneltä ihonhoidosta, hän on sanonut että pesee naaman illalla saippualla ja laittaa perusvoidetta jos iho tuntuu kiristävältä, useimmiten ei laita mitään. Aurinkovoiteita ei ole käyttänyt koskaan koska ne ovat hänestä luonnottomia ja tarpeettomia, parempi mennä varjoon ennen kuin alkaa palaa. Tuollainen ihonhoito vaikuttaa ihan järkyttävältä sen perusteella mitä asiasta opetetaan, mutta niin vaan on nelivitosena nuoren ja jopa tyttömäisen näköinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mun mielestä tätä asiaa saa surra ja saa vtuttaa. Ettei heti vedetä pinnallisuuskorttia esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan me kaikki haluaisimme pysyä kuuman ja haluttavan näköisinä. Siinähän se ongelma onkin.
Katsoin tv sta kun Todella upeat - sarjan näyttelijät Jennifer Saunders ja Joanna Lumley pyörivät shamppanjatiloila Ranskassa. Jossain vaiheessa keskustelu tottakai meni ulkonäköön ja Joanna joka on varmaan seitsenkymppinen tjsp ja todella upea edelleen tuumi että hän ei edes tiedä miltä hänen tulisi ikäisenään näyttää.
Sille ei ole mitään mallia. Hän laittaa itsensä edelleen samalla tavoin kuin 60 luvulla kun hän oli nuori. Ja hän muuten näyttää hyvältä ja hänen tyylinsä on ajaton.
Aloin miettiä että näin se on. Toisaalta meillä on vapaus näyttää iäkkäänä sellaiselta kuin haluamme, mikä on hyvä. Mutta haluammeko me ikuisesti takertua nuoruuteen? Onko olemassa tapaa vanhentua näyttämättä joko epätoivoiselta pissikseltä tai vaihtoehtoisesti mummelilta?
Miksi yli nelikymppinen haluaisi näyttää kuumalta ja haluttavalta? Kyllä tuohon ikään mennessä olisi pitänyt jo tulla tiettyä kypsyyttä.
No jos ei ole esim löytänyt miestä tai on tullut avioero/mies kuollut eikä halua olla seuraavia 40 vuotta yksin?
Jos hakusessa on sellainen mies, joka arvottaa pinnallisuuden korkealle niin ehkä sitten näin. Minä ainakin säälin tuollaisa naisia jotka eivät uskalla näyttää ikäisiltään, sillä tuo kertoo minulle kaiken tarvittavan heidän elämänsä sisällösta ja kierränkin heidät kaukaa. Nainen voi olla haluttava minkä ikäisenä tahansa jos vain pitää itsestään huolta ja HYVÄKSYY elämän realiteetit.
”Pitää itsestään huolta”. Niin. Missä se huolen pitämisen raja sitten menee? Sinäkö sen naiselle määrittelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:(
Elämä on vähän epäreilua..
Mutta toisaalta se, että haluat näyttää edelleen nuoremmalta kuin olet johtuu vain yhteiskunnan paineesta. Sun kuuluukin ikääntyä, naaman kuuluukin rupsahtaa. Se on luonnollista, se on oikein.Mut joo, itseäkin ahdistaa vanheneminen. Ei siksi, että tulee lisää vuosia ja kuolema lähestyy. Vaan siksi, ettei ole enää niin nätti ja kuuma pakkaus. Pinnallista ja typerää, mutta sellainen tunne vaan tulee.
Miten elämä on epäreilua? Se on elämää ja jos elää pinnallisten asioiden vietävänä, niin kai se nyt on sanomattakin selvää että ihminen rupsahtaa ennemmin tai myöhemmin, siksi noin on epätervettä elää! Kannattaa hankkia jotakin tervettä sisältöä elämään, niin että ei katkeroidu elämälle omasta naamastaan.
Usein elämän terveeksi sisällöksi katsotaan ihmissuhteet, erityisesti parisuhde ja lapset. Mitä jos niitä ei saa koska on rupsahtanut ja miesten mielestä liian vanha esim 38-vuotiaan (eikä faksi käynyt nuorenakaan ulkonäön vuoksi) ? Miksi siitä ei saisi olla katkera?
Tervettä sisältöä on vaikka kuinka paljon. Sen voit määritellä, niin että se on mahdollista toteutua niin, että se ei tulevaisuudessa katkeroita sinua. Kaikkien miesten mielestä kaksisataavuotiaskaan ei olisi liian vanha. Kyse on muustakin kuin ulkonäöstä, sinä et vain suostu muuta uskomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko joku kokeillut kasvojen laserhoitoja, millaisia kokemuksia noista?
Mulla on huono kokemus. Hoidon jälkeen ei voinut yli viikkoon käydä ulkona, koska iho märki ja turposi, mutta tämän tiesin jo etukäteen. Punoitus ja ihon hilseily jatkui kuukausia, ja laserlaitteesta jäi ihoon ikäviä laikkuja, jotka ovat näkyvissä vielä yli kahden vuoden jälkeenkin. Vaikka suojaan ihoni 50+ -suojakertoimella kesät talvet, ihoon tulee nyt todella herkästi maksaläiskiä. Iho on myös todella ohut, eikä roikkuminen vähentynyt yhtään. Olen 42v ja hoidon tekijä oli laserhoitoihin erikoistunut plastiikkakirurgi.
Kiitos. Kertoisitko vielä millaisesta laserista oli kyse?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
:(
Elämä on vähän epäreilua..
Mutta toisaalta se, että haluat näyttää edelleen nuoremmalta kuin olet johtuu vain yhteiskunnan paineesta. Sun kuuluukin ikääntyä, naaman kuuluukin rupsahtaa. Se on luonnollista, se on oikein.Mut joo, itseäkin ahdistaa vanheneminen. Ei siksi, että tulee lisää vuosia ja kuolema lähestyy. Vaan siksi, ettei ole enää niin nätti ja kuuma pakkaus. Pinnallista ja typerää, mutta sellainen tunne vaan tulee.
Miten elämä on epäreilua? Se on elämää ja jos elää pinnallisten asioiden vietävänä, niin kai se nyt on sanomattakin selvää että ihminen rupsahtaa ennemmin tai myöhemmin, siksi noin on epätervettä elää! Kannattaa hankkia jotakin tervettä sisältöä elämään, niin että ei katkeroidu elämälle omasta naamastaan.
Usein elämän terveeksi sisällöksi katsotaan ihmissuhteet, erityisesti parisuhde ja lapset. Mitä jos niitä ei saa koska on rupsahtanut ja miesten mielestä liian vanha esim 38-vuotiaan (eikä faksi käynyt nuorenakaan ulkonäön vuoksi) ? Miksi siitä ei saisi olla katkera?
Siis saahan sitä katkera olla, eikä kukaan muukaan sinun katkeruudellesi mitään voi. Kyse olikin ehkä siitä, että kannattaako? Itseäsi ja ehkä jollain tasolla lähipiiriäsi katkeruudellasi myrkytät, ei ketään muuta kiinnosta. Vain ja ainoastaan oman hyvinvoinnin takia siitä kannattaisi yrittää päästä yli.
Mukavaa päivää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan me kaikki haluaisimme pysyä kuuman ja haluttavan näköisinä. Siinähän se ongelma onkin.
Katsoin tv sta kun Todella upeat - sarjan näyttelijät Jennifer Saunders ja Joanna Lumley pyörivät shamppanjatiloila Ranskassa. Jossain vaiheessa keskustelu tottakai meni ulkonäköön ja Joanna joka on varmaan seitsenkymppinen tjsp ja todella upea edelleen tuumi että hän ei edes tiedä miltä hänen tulisi ikäisenään näyttää.
Sille ei ole mitään mallia. Hän laittaa itsensä edelleen samalla tavoin kuin 60 luvulla kun hän oli nuori. Ja hän muuten näyttää hyvältä ja hänen tyylinsä on ajaton.
Aloin miettiä että näin se on. Toisaalta meillä on vapaus näyttää iäkkäänä sellaiselta kuin haluamme, mikä on hyvä. Mutta haluammeko me ikuisesti takertua nuoruuteen? Onko olemassa tapaa vanhentua näyttämättä joko epätoivoiselta pissikseltä tai vaihtoehtoisesti mummelilta?
Miksi yli nelikymppinen haluaisi näyttää kuumalta ja haluttavalta? Kyllä tuohon ikään mennessä olisi pitänyt jo tulla tiettyä kypsyyttä.
No jos ei ole esim löytänyt miestä tai on tullut avioero/mies kuollut eikä halua olla seuraavia 40 vuotta yksin?
Jos hakusessa on sellainen mies, joka arvottaa pinnallisuuden korkealle niin ehkä sitten näin. Minä ainakin säälin tuollaisa naisia jotka eivät uskalla näyttää ikäisiltään, sillä tuo kertoo minulle kaiken tarvittavan heidän elämänsä sisällösta ja kierränkin heidät kaukaa. Nainen voi olla haluttava minkä ikäisenä tahansa jos vain pitää itsestään huolta ja HYVÄKSYY elämän realiteetit.
”Pitää itsestään huolta”. Niin. Missä se huolen pitämisen raja sitten menee? Sinäkö sen naiselle määrittelet?
Joo, se tarkoittaa kaikkea mikä liittyy terveyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli ennen samanlainen fiilis, mutta sitten rupesin googlaamaan kauniita, vanhempia naisia ja olo parani huomattavasti. Huomasin, että rypyt ei oikeasti rumennakaan kaunista naista.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ennen samanlainen fiilis, mutta sitten rupesin googlaamaan kauniita, vanhempia naisia ja olo parani huomattavasti. Huomasin, että rypyt ei oikeasti rumennakaan kaunista naista.
Jos on hyvä luusto ja kauniit piirteet, ne eivät vanhetessa mihinkään häviä. Esim. poskipäät voivat jopa korostua, kun iho ohenee ja nuorekas pyöreys katoaa. Ei kuitenkaan kannata ihan luurangoksi ruveta, ne vasta vanhalta näyttävätkin. Jos saa leukalinjan pidettyä kasassa niin, ettei tule niitä bulldoggiposkia niin ei hätää. Hiusmallillakin voi vaikuttaa yllättävän paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottahan me kaikki haluaisimme pysyä kuuman ja haluttavan näköisinä. Siinähän se ongelma onkin.
Katsoin tv sta kun Todella upeat - sarjan näyttelijät Jennifer Saunders ja Joanna Lumley pyörivät shamppanjatiloila Ranskassa. Jossain vaiheessa keskustelu tottakai meni ulkonäköön ja Joanna joka on varmaan seitsenkymppinen tjsp ja todella upea edelleen tuumi että hän ei edes tiedä miltä hänen tulisi ikäisenään näyttää.
Sille ei ole mitään mallia. Hän laittaa itsensä edelleen samalla tavoin kuin 60 luvulla kun hän oli nuori. Ja hän muuten näyttää hyvältä ja hänen tyylinsä on ajaton.
Aloin miettiä että näin se on. Toisaalta meillä on vapaus näyttää iäkkäänä sellaiselta kuin haluamme, mikä on hyvä. Mutta haluammeko me ikuisesti takertua nuoruuteen? Onko olemassa tapaa vanhentua näyttämättä joko epätoivoiselta pissikseltä tai vaihtoehtoisesti mummelilta?
Miksi yli nelikymppinen haluaisi näyttää kuumalta ja haluttavalta? Kyllä tuohon ikään mennessä olisi pitänyt jo tulla tiettyä kypsyyttä.
No jos ei ole esim löytänyt miestä tai on tullut avioero/mies kuollut eikä halua olla seuraavia 40 vuotta yksin?
Jos hakusessa on sellainen mies, joka arvottaa pinnallisuuden korkealle niin ehkä sitten näin. Minä ainakin säälin tuollaisa naisia jotka eivät uskalla näyttää ikäisiltään, sillä tuo kertoo minulle kaiken tarvittavan heidän elämänsä sisällösta ja kierränkin heidät kaukaa. Nainen voi olla haluttava minkä ikäisenä tahansa jos vain pitää itsestään huolta ja HYVÄKSYY elämän realiteetit.
”Pitää itsestään huolta”. Niin. Missä se huolen pitämisen raja sitten menee? Sinäkö sen naiselle määrittelet?
Joo, se tarkoittaa kaikkea mikä liittyy terveyteen.
No niin, löysimme henkilön joka antaa virallisen määritelmän sille mitä itsestä huolta pitäminen tarkoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli ennen samanlainen fiilis, mutta sitten rupesin googlaamaan kauniita, vanhempia naisia ja olo parani huomattavasti. Huomasin, että rypyt ei oikeasti rumennakaan kaunista naista.
Onko tämä sama ajatus kuin kehonpositiivisuudella? Miksi kauneuskilpailuissa ei ole ryppyisiä naisia? Kyllä ikä rumentaa, mutta se ei sulje itsessään mitään pois!! Kaikki ei ole ulkonäöstä kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Pidät vaan kropan kunnossa, niin kyllä äijät sua haluaa.
Mua ei ainakaan enää paljoakaan kiinnosta minkä näkönen nainen on, vaan seksy runko rules.
Läskit on niin out.
M45
Heh, naisena sitä haluaisi ajatella että jos pitää itsestään hyvää huolta niin miehet saattavat kiinnostua. Tällaiset viestit sitten herättävät siihen todellisuuteen, että aika monia miehiä ei itseasiassa kiinnosta naiset ihmisinä lainkaan, vain se runko, johon voi tyydyttää tarpeensa. Pistää miettimään myös omia prioriteetteja, että onko sen ulkonäön vatvominen nyt oikeasti se ykkösasia tässä maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pidät vaan kropan kunnossa, niin kyllä äijät sua haluaa.
Mua ei ainakaan enää paljoakaan kiinnosta minkä näkönen nainen on, vaan seksy runko rules.
Läskit on niin out.
M45
Heh, naisena sitä haluaisi ajatella että jos pitää itsestään hyvää huolta niin miehet saattavat kiinnostua. Tällaiset viestit sitten herättävät siihen todellisuuteen, että aika monia miehiä ei itseasiassa kiinnosta naiset ihmisinä lainkaan, vain se runko, johon voi tyydyttää tarpeensa. Pistää miettimään myös omia prioriteetteja, että onko sen ulkonäön vatvominen nyt oikeasti se ykkösasia tässä maailmassa.
Niin, sanoinkin tuossa jo, että jos haluaa tuollaisen miehen, niin toimii niin miten tuo mies haluaa.
Mulla on huono kokemus. Hoidon jälkeen ei voinut yli viikkoon käydä ulkona, koska iho märki ja turposi, mutta tämän tiesin jo etukäteen. Punoitus ja ihon hilseily jatkui kuukausia, ja laserlaitteesta jäi ihoon ikäviä laikkuja, jotka ovat näkyvissä vielä yli kahden vuoden jälkeenkin. Vaikka suojaan ihoni 50+ -suojakertoimella kesät talvet, ihoon tulee nyt todella herkästi maksaläiskiä. Iho on myös todella ohut, eikä roikkuminen vähentynyt yhtään. Olen 42v ja hoidon tekijä oli laserhoitoihin erikoistunut plastiikkakirurgi.