Tyttöperheen äitinä voin rehellisesti myöntää että jokainen mies haluaa saada oman pojan
Omasta miehestänikin huomaa kuinka haikeana katselee kun veljensä touhuaa poikiensa kanssa. Tyttöperheen isä on aina hiukan ulkopuolinen, ei ole samanlaista yhteyttä lapsiin kuin poikien isällä. Toki tyttöjen kanssa voi tehdä samanlaisia asioita kuin poikien kanssa (metsästää, korjata autoa, leikkiä autoleikkejä yms.) mutta suurin osa tytöistä EI ole kiinnostunut tällaisesta vaan mieluummin leikkivät prinsessaleikkejä jne.
Kommentit (185)
Millähän vuosituhannella ap. elää?
Aina syytetään vanhuksia, etteivät seuraa aikaansa, eikä sopeudu siihen, mutta niin näkyy tekevän nuoremmatkin, ellei ap. sitten ole ikäihminen.
Vuosikymmeniin ei isät ole poikiensa kanssa metsästäneet tai korjalleet autojaan.
Ensinnäkin metsästys on hyvin rajoitettua, eikä sinne edes lapsia voi ottaa mukaan, koska se on valvottua ja harvalla siihen on edes varaa.
Ja toisekseen, nykyautoja ei itse korjailla. Jopa lamppujen vaihto vaatii erikoisosaamista, puhumattakaan muusta ja vaatii tietotekniikka ja siksi autojen pienkorjaamot on lopetettu jo aikoja sitten. Vain ajaako ap. vielä Ladalla?
Ehkä joissain kulttuureissa näin onkin. Itselleni lapsen sukupuolella ei ole väliä, mutta jos olisi pakko valita, niin ehkä tyttö.
Rohkenen epäillä. Meillä mies on alusta asti kertonut toivovansa vain tyttöjä.
Vierailija kirjoitti:
Siis voit äitinä myöntää mitä isät haluavat.... 0/5
Olkoon provo tai ei, niin tämänkin keskustelun perusteella pelkkä ajatus, että mies haluaisi saada pojan tuntuu olevan suurimmalle osalle naisista täysin mahdotonta hyväksyä, joten kyllä useamman tyttären äiti voi rehellisesti myöntää ymmärtäneensä että asia pitää ainakin heidän perheessään paikkansa.
Vierailija kirjoitti:
Millähän vuosituhannella ap. elää?
Aina syytetään vanhuksia, etteivät seuraa aikaansa, eikä sopeudu siihen, mutta niin näkyy tekevän nuoremmatkin, ellei ap. sitten ole ikäihminen.Vuosikymmeniin ei isät ole poikiensa kanssa metsästäneet tai korjalleet autojaan.
Ensinnäkin metsästys on hyvin rajoitettua, eikä sinne edes lapsia voi ottaa mukaan, koska se on valvottua ja harvalla siihen on edes varaa.
Ja toisekseen, nykyautoja ei itse korjailla. Jopa lamppujen vaihto vaatii erikoisosaamista, puhumattakaan muusta ja vaatii tietotekniikka ja siksi autojen pienkorjaamot on lopetettu jo aikoja sitten. Vain ajaako ap. vielä Ladalla?
Höpöhöpö, nykyautojakin pystyy paljonkin korjailemaan, jos tietää mitä tekee. Elektroniikan määrä toki on kasvanut, mutta auto yhä on perimmältään mekaaninen laite. Ja myös elektroniikkaa voi myös itse korjata, ei se mitään salatiedettä ole.
Auton korjailu erityisesti maaseudulla on aivan normaalia isä/poika puuhastelua, jossa arkipäivän taitoja siirretään sukupolvelta seuraavalle. Itse pidän tarkasti huolen, että poikani kädentaidot ovat vähintään samanlaiset kuin itselläni.
Kahden tytön isä tässä moi! En osaa ajatella, että mitä erilaista tekisin jos minulla olisi poikalapsia. Viikonloppuna pelasin toisen tyttären kanssa mm. koripalloa ja rakensin legoja. Molempien tyttöjen kanssa käytiin metsässä ja rakennettiin majaa. Sain myös molempien toimesta muotinäytöksen ja kävimme koko perheen voimin katsomassa Toy Story 3 leffan. Toinen tyttäristä kävi "uimassa" kuraisessa vesilätäkössä juuri ennenkuin olimme lähdössä leffaan, koska hänellä oli kuuma :) Mistäköhän jään paitsi ku ei ole poikaa...?
Vierailija kirjoitti:
Et voi myöntää kenekään muun puolesta yhtään mitään. Vain omasta puolesta voi myöntää.
Kenen puolesta ap sitten mielestäsi asian myöntää jos ei omasta puolestaan?
Nainen, joka on aiemmin ollut samalla kannalla, kuin suurin osa keskustelijoista, että sanotaan mitä sanotaan, nii ei se oma mies mitään poikaa kaipaa, kun on saanut rakkaita tyttäriä, voi vihdoin rehellisesti myöntää ymmärtäneensä, että toisin on, vaikkei mies sitä koskaan ääneen lausuisikaan.
Minun mieheni laittaa kaikista eniten rahaa poikaansa. Ostaa autonrenkaita yms. Tytöt jäävät kakkosiksi. En tiedä johtuuko siitä, että on poika vai siitä, että on esikoinen.
Vierailija kirjoitti:
Millähän vuosituhannella ap. elää?
Aina syytetään vanhuksia, etteivät seuraa aikaansa, eikä sopeudu siihen, mutta niin näkyy tekevän nuoremmatkin, ellei ap. sitten ole ikäihminen.Vuosikymmeniin ei isät ole poikiensa kanssa metsästäneet tai korjalleet autojaan.
Ensinnäkin metsästys on hyvin rajoitettua, eikä sinne edes lapsia voi ottaa mukaan, koska se on valvottua ja harvalla siihen on edes varaa.
Ja toisekseen, nykyautoja ei itse korjailla. Jopa lamppujen vaihto vaatii erikoisosaamista, puhumattakaan muusta ja vaatii tietotekniikka ja siksi autojen pienkorjaamot on lopetettu jo aikoja sitten. Vain ajaako ap. vielä Ladalla?
Ei mulla muuta, mutta lamppujen vaihtaminen ei tosiaankaan vaadi mitään erikoisosaamista ja jarrujen, pakoputkien, renkaiden yms. vaihtaminen, öljynvaihdot jne. ovat täysin samanlaisia töitä kuin 30 vuotta sitten. Harva lapsensa kanssa koneremonttia silloinkaan teki tai sähkövikoja korjaili. Lisäksi pieniä korjaamoja on maa täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millähän vuosituhannella ap. elää?
Aina syytetään vanhuksia, etteivät seuraa aikaansa, eikä sopeudu siihen, mutta niin näkyy tekevän nuoremmatkin, ellei ap. sitten ole ikäihminen.Vuosikymmeniin ei isät ole poikiensa kanssa metsästäneet tai korjalleet autojaan.
Ensinnäkin metsästys on hyvin rajoitettua, eikä sinne edes lapsia voi ottaa mukaan, koska se on valvottua ja harvalla siihen on edes varaa.
Ja toisekseen, nykyautoja ei itse korjailla. Jopa lamppujen vaihto vaatii erikoisosaamista, puhumattakaan muusta ja vaatii tietotekniikka ja siksi autojen pienkorjaamot on lopetettu jo aikoja sitten. Vain ajaako ap. vielä Ladalla?
Höpöhöpö, nykyautojakin pystyy paljonkin korjailemaan, jos tietää mitä tekee. Elektroniikan määrä toki on kasvanut, mutta auto yhä on perimmältään mekaaninen laite. Ja myös elektroniikkaa voi myös itse korjata, ei se mitään salatiedettä ole.
Auton korjailu erityisesti maaseudulla on aivan normaalia isä/poika puuhastelua, jossa arkipäivän taitoja siirretään sukupolvelta seuraavalle. Itse pidän tarkasti huolen, että poikani kädentaidot ovat vähintään samanlaiset kuin itselläni.
Miten auton huolto- ja korjaus liittyy ainoastaan poikalapsiin? Antaako sukupuoli jotekin erikoisosaamista?
Ja missä ihmeen maailmassa elät, sillä niin koulutuksessa ja autojen huoltoliikkeessä on myös naisia.
Käytin autoani määräaikaishuollossa merkkiliikkeessä ja huollon teki nainen.
Jopa täällä maalla ei elätä noin takapajulassa. Ja joo, vielä 10v sitten täällä oli kolme autokorjaamoa, nyt ei yhtään, kun vaatisi kalliit investoinnit, kun tarvitaan teknologiaa, vaikka autokanta on noussut.
Miksiköhän miehet eivät koskaan julkisesti sure ja päivittele sitä, että jokainen nainen haluaa oman tyttären ja voi kun ei voinut sitä vaimolleen antaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millähän vuosituhannella ap. elää?
Aina syytetään vanhuksia, etteivät seuraa aikaansa, eikä sopeudu siihen, mutta niin näkyy tekevän nuoremmatkin, ellei ap. sitten ole ikäihminen.Vuosikymmeniin ei isät ole poikiensa kanssa metsästäneet tai korjalleet autojaan.
Ensinnäkin metsästys on hyvin rajoitettua, eikä sinne edes lapsia voi ottaa mukaan, koska se on valvottua ja harvalla siihen on edes varaa.
Ja toisekseen, nykyautoja ei itse korjailla. Jopa lamppujen vaihto vaatii erikoisosaamista, puhumattakaan muusta ja vaatii tietotekniikka ja siksi autojen pienkorjaamot on lopetettu jo aikoja sitten. Vain ajaako ap. vielä Ladalla?
Ei mulla muuta, mutta lamppujen vaihtaminen ei tosiaankaan vaadi mitään erikoisosaamista ja jarrujen, pakoputkien, renkaiden yms. vaihtaminen, öljynvaihdot jne. ovat täysin samanlaisia töitä kuin 30 vuotta sitten. Harva lapsensa kanssa koneremonttia silloinkaan teki tai sähkövikoja korjaili. Lisäksi pieniä korjaamoja on maa täynnä.
Mun autoon vaihdettiin etuvalo, kun oli palanut ja se ei onnistunut huoltoaseman pikahuollossa, vaan pyydettiin varaamaan aika merkkihuoltoon. Asentaja teki töitä 35min. (olin paikalla) ja purki autoa melkoisen määrän tavaraa, ennen kuin lampun vaihto onnistui. Mun tutun autossa lampun vaihtoon oli mennyt yli tunti ja hänkin oli seurannut vaihtoa paikan päällä.
Tietysti jos vanha auto, niin ehkä onnistuu mutta ei enää uusissa malleissa.
Vierailija kirjoitti:
Minä jätin 39v vaimon että pääsisin vielä yrittämään pojan saamista
T. 3 tytön isä
Oletko niitä jotka nukku bilsan tunnilla?
Sun työkalulla tehdään näköjään tyttöjä.
Vierailija kirjoitti:
Omasta miehestänikin huomaa kuinka haikeana katselee kun veljensä touhuaa poikiensa kanssa. Tyttöperheen isä on aina hiukan ulkopuolinen, ei ole samanlaista yhteyttä lapsiin kuin poikien isällä. Toki tyttöjen kanssa voi tehdä samanlaisia asioita kuin poikien kanssa (metsästää, korjata autoa, leikkiä autoleikkejä yms.) mutta suurin osa tytöistä EI ole kiinnostunut tällaisesta vaan mieluummin leikkivät prinsessaleikkejä jne.
Ooh, tunnetko maailman kaikki miehet?
Minun mieheni ei sitten taida olla mies.
Meillä on kaksi lasta, esikoinen on tyttö ja mies nimenomaan oli pettynyt toisen, pojan, sukupuoleen.
Hänellä oli voimakkaita näkemyksiä siitä, millaisia tyttöjen tai poikien kuuluisi olla.
Aivan hänen suunnitelmiensa mukaan ei ole persoonallisuudet yms. mennyt.
Olen sekä tytön, että pojan isä ja ihan yhtä läheisiä ovat molemmat. Tottakai suhde kumpaankin lapseen on erilainen, mutta varmasti se olisi, jos olisi kaksi poikaa tai kaksi tyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Meille syntyi 4 poikaa ja tehtiin viides lapsi vähän siinä toivossa että tulisi vielä tyttö. Ollaan molemmat todella ylpeitä meidän poika jengistä ja viides poika olisi myös ollut aika hauska, mutta täytyy sanoa että tämä tyttö kyllä sulatti mieheni sydämen täysin ja on erityisesti pyöräyttänyt mieheni pikkusormensa ympärille.
Tapaus kohtaista tämä. Uskon että olisi antoisaa saada sekä tyttö että poika, eikä sukupuolella varsinaisesti ole merkitystä.
Tuntuu jotenkin pahalta ajatella, että se viimeinen tyttö jotenkin ”sulattaa miehen sydämen”. Entäs ne neljä poikaa? Eikö niiden pitäisi olla yhtä rakastettuja ja tärkeitä ja ainutlaatuisia?
Mulla on 1 tyttö ja 3 poikaa enkä ole kokenut samaa. Meidän vanhempien sydän on sulanut ihan yhtä paljon joka kerta eikä kukaan ole missään erityisasemassa sukupuolensa takia.
Kaverini sai pojan, ja oli asiasta kovin innoissaan, koska miehen harvinainen sukunimi saa jatkajan ja onhan se nyt tärkeää, että on poika perheessä kun isäkin pelaa jääkiekkoa. Poika on ihana. Tykkää nukeista ja käsilaukuista ja haaveilee balettitanssijan urasta. Muuhun muottiin yritetään kovasti työntää, joten hieman säälittää lapsi ressukka. Voin kuvitella, kuinka ottaa avioituessaan puolisonsa sukunimen.
Mulla on kolme poikaa ja niitä ei ikinä saisi metsästämään. Kaksi on kasvissyöjää
Mikä pojankloppi! En toivo kenellekään pojalle "isän"malliksi =(