Tyttöperheen äitinä voin rehellisesti myöntää että jokainen mies haluaa saada oman pojan

Vierailija kirjoitti:

Ehkä joissain kulttuureissa näin onkin. Itselleni lapsen sukupuolella ei ole väliä, mutta jos olisi pakko valita, niin ehkä tyttö.

Joopa joo!

Vierailija kirjoitti:

Et voi myöntää kenekään muun puolesta yhtään mitään. Vain omasta puolesta voi myöntää.

Pitkän neuvolauran tehneenä, voin kertoa että 99,9 prosenttisesti vain tyttöjä saavat miehet ovat pettyneitä. Otos on useampi sata miestä, ja samaa sanovat kollegat.

Mutta totuus on hankala, joten suljemme silmämme ja tulemme taas joukolla todustelemaan ja kehumaan, miten kaikkien perheitten kaikista pojista on tullut ballerinoja. 😏

Meillä on tyttö ja mies meni onnesta sekaisin kun hän syntyi. Epäilemättä olisi pojastakin ollut iloinen, mutta ainakin voin varmaksi sanoa että tytön kohdalla ei ollut pettymystä ilmassa, päin vastoin. 

Meidän tyttö ei leikkinyt prinsessaleikkejä eikä piitannut Barbeista. Kaikenlaisia rakennusleikkejä sitäkin enemmän, Legoilla ja Brio-junaradalla. Petsit oli kova juttu, mutta minun hankkimani Sylvanian Families -nukkekoti jäi koskematta. Mummin kanssa hän leipoi ja ukin kanssa kävi kalassa. Miehen kanssa tekivät hiihtoreissuja ja pyöräilyretkiä.

Tyttö on melkoinen lukutoukka ja yläasteikäisenä hänestä alkoi olla miehelle hyvää keskusteluseuraa niillä alueilla, joissa omassa sivistyksessäni on musta aukko, erityisesti historiassa. Tuntui mukavalta miehen puolesta kun huomasin, että omasta lapsesta on tullut hänelle riittävän älykästä ja sivistynyttä keskusteluseuraa. Myös ammatinvalinta meni miehen jalanjäljissä, toki tytön omasta kiinnostuksesta. Tyttö opiskelee IT-alaa ja on mukavaa että miehellä on tässäkin asiassa keskustelukumppani, joka ymmärtää hänen juttujaan. 

Meillä kolme poikaa ja miehen veljellä kaksi tyttöä.  Kiihkeästi odottivat poikaa toiseksi lapsekseen ja kun ei tullut poikaa, alkoi meidän poikien nälviminen.  Ei vaimon puolelta, vaan tämän mieheni veljen.

Poikamme ovat olleet kilttejä rauhallisia lapsia, mutta tämä heidän setänsä ei voi sanoa edes heitä nimeltä, vaan kutsuu heitä nimityksillä jolppi tai sälli.   Minua tämä loukkaa ja on miehenikin siitä huomauttanut, että on pojilla nimetkin.  

Tyttöjään kehuu jotenkin selvästi liioitellen, antaen samalla ymmärtää, että meidän pojat ovat huonompia kaikessa.  Näin ei suinkaan oikeasti ole.

Ihan tavallisia nuoria ovat kaikki, niin meidän pojat kuin heidän tyttönsäkin.  Olen jo aikaa sitten tehnyt sen, että en enää edes puhu pojistamme hänen kuultensa.  En halua nähdä sitä ilmettä, mikä hänen naamalleen tulee.  Ikään kuin hän toivoisi, että pojat tekisivät jotain väärää, että pääsisi heitä haukkumaan.  

En keksi tähän mitään muuta syytä kuin kateuden siitä, että itse ei saanut poikaa.  Hänen vaimonsakaan kanssa en viitsi asiaa ottaa esille, tulee pian vain väärinkäsityksiä ja loukkaantumisia, olkoot ja eläkööt.  Emme niin kovin paljon heidän kanssaan tekemisissäkään enää ole.  Mutta silloin kun lapset oli pieniä,  sain kyllä monta kertaa purra hammasta ja yrittää vain toimia niin, ettei ainakaan pojat itse olisi mitään huomanneet.

summa summarum:

AINA puuttuu jotakin, KOSKAAN ei ole hyvä !

Taitaa olla ihan sinun omaa kuvitteluasi. Miehesi todennäköisesti katsoo ihan vaan rakkaudella veljensä touhuja ja sinä sekoitat tämän haikean katselun nyt omiin kuvitelmiisi.

Keskiaika lähetti terveisiä, haluaa kuulemma pitää mielipiteensä omanaan.

Rakastaa varmaan yhtä paljon mutta voisin kuvitella että tuossa ulkopuolisuuden tunteessa voi olla jopa jotain perää. Meillä poikia ja minä tunnen itseni joissakin tilanteissa ulkopuoliseksi äitinä.

Vierailija kirjoitti:

Ootko tyttöperheen äidin lisäksi myös jokaisen miehen ajatustenlukija?

Ei, vaan surkeista surkein trolli.

Jonnen huonousputki jatkuu ainakin neljättä viikkoa.

Heheh. Vaikka nyt jollain mystisellä tavalla tietäisitkin jokaisen miesolennon ajatuksista tämän asian suhteen ja tulkitsisit täsmällisesti, omien olettamustesi perusteella miehesi ajatuksia niin kysymys kuuluu: mitä sitten? Elämässä tulee vastaan monenlaisia pettymyksiä ja aina ei saa sitä mitä haluaa. Aika ihmeellistä jos aikuinen ihminen ei tuollaisesta pääse yli.

Asiahan voi tietysti muuttua kun lapsi syntyy, mutta alustavasti mieheni on toivonut poikaa.

Nämä omaan kokemukseen  nojaavat yleistykset on kyllä hilpeitä :D

Teen saman. Voin yksilapsisen perheen äitinä rehellisesti myöntää, että kukaan vanhempi, äiti tai isä, ei halua enempää kuin yhden lapsen!

Ai häh? Miksi olen muka väärässä? No mutta kun ei me ainakaan haluta, ni ei silloin kyllä kukaan!

No eikö tuo lienen päivän selvää, että miehet haluavat vähitään pikalapsen, tyttölapsi ei ole niin tärkeä. Minua ainakin säälittää kaikki ne isät, joilla on kaksi lasta ja molemmat ovat tyttöjä. Tulee mieleen heti, että miesparka: yritti hankkia poikalasta ensimmäisen tyttölapsen jälkeen, mutta ei onnistunut. Sitten vaimi laittoi stopin, eikä halunnut lisää lapsia. Mielipiteeni varmaan ärsyttää, mutta en voi asialle mitään. Itse en tosin halua lapsia, en poikaa enkä tyttöä. En pysty kuviittelemeen itseäni isäksi. Olisin varmaan tosi huono isä. En jaksaisis lapsirumbaa millään. Ei omaa aikaa ja aikataulua koskaan. Mutta jos joku haluaa, se on tietysti hänen oma asiansa. 

Joo, kaikki miehet haluaa pojan ja naiset tytön. Jep jep...

Minun siskolla on tyttö ja poika ja hänen miehensä on läheinen toki molempien kanssa, mutta hieman läheisempi kuitenkin tyttärensä kanssa. Tämä johtuu siitä, että tytär urheilee, tykkää moottoripyöristä ym samoista asioista mistä isänsä, kun taas poika on enemmän kiinnostunut ulkonäöstään, muodista ja lukemisesta. 

Apua, mites tämä nyt on mahdollista! Pitääkö mun nyt mennä pitämään puhuttelu siskoni miehelle!

Niin siis sellaiset Jere Karalahti-tyyppiset sivistymättömät ”äijämiehet” ja perus lätkäfanimiehet haluavat, mutta ei kai kukaan fiksu nainen edes tykkää sellasista miehistä?

Mun mielestä on vähän niinkuin naisen oma vika, jos menee pariutumaan sellaisen miehen kanssa.

Uskon aivan täysin, että tuollainen poikia suosiva ajatusmaailma elää ja voi hyvin jossain ripsenpidennys-tekokynsi-AMK-lätkä, fitness ja Cheek-piireissä.

Ne piirit eivät kuitenkaan edusta kaikkia ihmisiä, onneksi.

Lapseton kirjoitti:

No eikö tuo lienen päivän selvää, että miehet haluavat vähitään pikalapsen, tyttölapsi ei ole niin tärkeä. Minua ainakin säälittää kaikki ne isät, joilla on kaksi lasta ja molemmat ovat tyttöjä. Tulee mieleen heti, että miesparka: yritti hankkia poikalasta ensimmäisen tyttölapsen jälkeen, mutta ei onnistunut. Sitten vaimi laittoi stopin, eikä halunnut lisää lapsia. Mielipiteeni varmaan ärsyttää, mutta en voi asialle mitään. Itse en tosin halua lapsia, en poikaa enkä tyttöä. En pysty kuviittelemeen itseäni isäksi. Olisin varmaan tosi huono isä. En jaksaisis lapsirumbaa millään. Ei omaa aikaa ja aikataulua koskaan. Mutta jos joku haluaa, se on tietysti hänen oma asiansa. 

Varmaan joillain noinkin.

En tiedä mikä on oman isäni ajatus asiasta, mutta fakta on, että minä olen tehnyt hänet aina ylpeäksi kun taas veljestäni tuli huumeita käyttävä pummi joka on ollut monta kertaa psykoosissa, ei tule isäni kanssa toimeen ja on ollut lähinnä häpeäksi ja pettymys hänelle.

Päihdeongelmaiset, rikolliset, syrjäytyneet ym. ovatkin pääsääntöisesti miehiä, eli jonkun poikia.

En tiedä kuinka hieno juttu miehelle oli saada sellainen poika.

Vierailija kirjoitti:

Mun isäni toivoi poikaa, saikin kaksi tytärtä. Lapsenlapseksi sai 6 poikaa, asuttiin vielä lähistöllä. No eipä kertaakaan mitään näitten kanssa puuhastellut tai viennyt kalaan tai tehnyt näitä oletetusti kaipaamiaan vaarien ja poikien juttuja. Ei siis mitään kiinnostusta.

Puhetta vaan kaikki oli.

Lapsenlapset eivät ole omia. Jos vielä välit omiin tyttäriin on etäiset, heijastuu se myös heidän lapsiinsa.

En tiedä onko näin, ei ainakaan omassa perheessäni. Meillä on kaksi tytärtä ja molemmat ovat niin isän tyttöjä että itselleni tässä tulee äitinä ulkopuolinen olo :D Miehellä ja tytöillä on ihan erityinen yhteys, en ole huomannut että mies toivoisi enemmän poikaa eikä hän ole koskaan pojasta puhunutkaan.

Molemmat tyttäret ovat tosin melkoisia koheltajia ja tykkäävät käydä isän kanssa metsällä, kalastamassa, uimassa ja liikkumassa. Minä taas olen tylsä kotihiiri.