Lue keskustelun säännöt.
Yle: AMK uudistaa pääsykokeensa – tänä syksynä sama koe avaa tien sairaanhoitajan tai insinöörin opintoihin
08.09.2019 |
Kaikille yhteisissä osioissa mitataan mm. kielitaitoa. Ihmettelen miksi niiltä joilla lahjakkuus on suuntautunut matemaattisiin aineisiin halutaan katkaista opintie. Humaanisille aloille matemaattisten aineiden testaaminen on jätetty kokonaan pois. Ymmärrän, että kielien osaaminen on tärkeää mutta moni huonon kielipään omaava henkilö voi olla erityisen lahjakas esim. matematiikassa. Eikö myös tällainen ominaisuus pitäisi käyttää hyödyksi?
Kommentit (95)
Hohhoijaa, huomaa taas miten valeinformaatio menee helposti läpi. Koe EI OLE SAMA, siinä on vain yksi yhteinen osio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaiset ihmiset näitä päätöksiä tekee?
Vierailija kirjoitti:
Millaiset ihmiset näitä päätöksiä tekee?
Ja entä ketkä ymmärävät niitä tahallaan vai piäsikö uskoa, että tahattomasti väärin?
Ei sellainen insinööri menesty (jos edes valmistuu), joka ei osaa edes kirjoittaa kunnolla. Matikkahan testataan, joka tapauksessa, sen avulla voi jonkin verran kompensoida mutta ei täysin kielipuolen paikka ole amk:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Häh?
Ihan naurettavaa peleilyä. Ihanaa kun lähäreille, amk-hoitajille, sosiaalialan ihmisille eikä lääkäreille kenellekään ole minkäänlaisia soveltuvuustestejä 😂😂
Eli ihan sama millanen persoona ja ihminen oot niin jos vaan osaat matikkaa, enkkua yms niin ovet aukeaa!
Kuule, ne oikeasti pahasti persoonallisuushäiriöiset osaavat kyllä feikata pääsykokeissa "ihmisläheistä".
Ammattitaidon ydintä on eri ammateissa mm. muistikapasiteetti ja kyky omaksua tietoa, enkä halua esimerkiksi lääkärikseni ihmistä jonka älynlahjat ja laskutaidot eivät siihen riitä tai hoitajaksi pelkkää empaattista lässyttäjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei sellainen insinööri menesty (jos edes valmistuu), joka ei osaa edes kirjoittaa kunnolla. Matikkahan testataan, joka tapauksessa, sen avulla voi jonkin verran kompensoida mutta ei täysin kielipuolen paikka ole amk:ssa.
Aika jännä, että esim. Japanissa on huippuproffia jotka eivät puhu sanaakaan englantia. Miten tämä on mielestäsi mahdollista?
Huuhaahumanistiselle puolelle menee matemaattiseti lahjattomat typerykset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huuhaahumanistiselle puolelle menee matemaattiseti lahjattomat typerykset.
Tai oikikseen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samoin sosiaali- ja terveysalalle on eettinen osio kokeessa yhteisten osioiden lisäksi.
Humanistisille ja kasvatusaloille on tuo eettinen, eli tarkoittaa viittomakielen tulkkeja, ei hoitsuja.
Eettiset taidot (30 minuuttia): Suoritat kyseisen osion tehtävät, jos haet sosiaali-, terveys-, liikunta-, ja kauneudenhoitoalan tai humanistisen alan ja kasvatusalan hakukohteeseen. Osio on kaikille edellä mainituille aloille sisällöltään sama. Tässä osiossa arvioidaan valmiuksiasi tunnistaa eettisiä tilanteita. Osion maksimipistemäärä on 20 pistettä.
Kannattaa tutustua tähän linkkiin, johon oli viitattu myös ylen uutisessa:
https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/amk-valintak…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No kyllä sairaanhoitajana tarvitsee matikkapäätä! Jos ei sitä ole, niin turhan monta riskialtista tilannetta tulee kyllä uralla eteen. Sitäpaitsi, lukematta uutista, eikö noissa uusissa kokeissa painoteta enää ollenkaan soveltuvuutta hoitoalalle? Siis psyykkisiä vahvuuksia, empatiakykyä, jne? Kuka näitä kokeita suunnittelee?
Sairaanhoitajana pärjää ilman ylempää matemaattista osaamista vaativissakin esh-paikoissa. Pitää osata nopeasti laskea yksinkertaisia peruslaskuja päässä, mutta aivan hyvin pärjää lukion lyhyen matikan huonommillakin arvosanoilla. Tiedän mistä puhun.
Tämäkin uudistus on jälleen uusi esimerkki siitä miten älylliset keskinkertaisuudet jylläävät kaikilla yhteiskunnan tahoilla. Joka vuosi on jokin uusi muoti johtamisessa, koulutuspolitiikassa tai missä tahansa muussa ja näitä uusia suuntauksia toteutetaan sen kummemmin ajattelematta seurauksia. Tärkeintä on, että osaat hokea leania, tiimejä, ilmiöoppimista tai vastaavaa ymmärtämättä siitä mitään syvempää.
Sen ymmärrän että jos pääsykokeita yhtenäistetään saman alan eri oppilaitoksissa. Mutta voi mitä osaamisen tuhlausta on sulkea joku lahjakas ihminen pois tasapäistämällä pääsykokeet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinöörien ja sairaanhoitajien pääsykokeissa on tähän asti ollut samantasoisia laskuja. Kävin aikanaan molemmissa, mutta menin mieluummin yliopistoon. Lääkelaskut olivat itseasiassa sh-valintakokeessa vaikeampia kuin megasimppeli pythagoraan lauseen minisovellus inssien vaikeimmassa valintakoetehtävässä. Yläasteen matematiikalla suoriutuu molemmista. Myös amisaloilta on saanut sinne amkkin hakea, eikä amismatematiikka ole sen kummallisempaa kuin yläasteella. Mitään derivointia tai logaritmeja niissä ei ole vaadittu.
Englannista vaaditaan ihan syystä kohtalaista arvosanaa, koska tenttikirjat ovat korkeakoulutasolla useimmiten englanninkielisiä. Jos on ollut pelkässä matematiikassa todella hyvä, yo-kokeen laudaturilla tai eximialla on tähän asti päässyt ilman pääsykokeita yliopistoon. Mutta englanniksi sielläkin pitää muutama kurssi suorittaa ja kyetä lukemaan niitä englanninkielisistä tenttikirjoja.
Kyllä amk-inssin opinnoista selviää ilman englanninkielistä opiskelumateriaalia. Ehkä jossain tietojenkäsittelyn puolella ei, mutta muilla linjoilla kyllä.
Mikäs inssiala on niin supisuomalainen, ettei insinöörien oleteta osaavan lainkaan englantia? Korkeakoulutason opinnoissa on kuitenkin pakollisia enkun ja ruotsin kursseja, joten täysin kielitaidoton ei niistä selviä, eikä edes peruskoulun päästötodistusta pitäisi enää saada, jollei osaa mitään muuta kieltä kuin suomea.
Ei kielitaidon testaus tarkoita pelkästään sitä, että selviydyttäisiin tutkinnon kielikursseista. Niiden osuus on tutkinnossa pieni. Esim. IT-alalla opiskelumateriaalitkin ovat enkuksi. Et selviä ammattiopinnoista ilman englannin osaamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinöörien ja sairaanhoitajien pääsykokeissa on tähän asti ollut samantasoisia laskuja. Kävin aikanaan molemmissa, mutta menin mieluummin yliopistoon. Lääkelaskut olivat itseasiassa sh-valintakokeessa vaikeampia kuin megasimppeli pythagoraan lauseen minisovellus inssien vaikeimmassa valintakoetehtävässä. Yläasteen matematiikalla suoriutuu molemmista. Myös amisaloilta on saanut sinne amkkin hakea, eikä amismatematiikka ole sen kummallisempaa kuin yläasteella. Mitään derivointia tai logaritmeja niissä ei ole vaadittu.
Englannista vaaditaan ihan syystä kohtalaista arvosanaa, koska tenttikirjat ovat korkeakoulutasolla useimmiten englanninkielisiä. Jos on ollut pelkässä matematiikassa todella hyvä, yo-kokeen laudaturilla tai eximialla on tähän asti päässyt ilman pääsykokeita yliopistoon. Mutta englanniksi sielläkin pitää muutama kurssi suorittaa ja kyetä lukemaan niitä englanninkielisistä tenttikirjoja.
Kyllä amk-inssin opinnoista selviää ilman englanninkielistä opiskelumateriaalia. Ehkä jossain tietojenkäsittelyn puolella ei, mutta muilla linjoilla kyllä.
Mikäs inssiala on niin supisuomalainen, ettei insinöörien oleteta osaavan lainkaan englantia? Korkeakoulutason opinnoissa on kuitenkin pakollisia enkun ja ruotsin kursseja, joten täysin kielitaidoton ei niistä selviä, eikä edes peruskoulun päästötodistusta pitäisi enää saada, jollei osaa mitään muuta kieltä kuin suomea.
Ei kielitaidon testaus tarkoita pelkästään sitä, että selviydyttäisiin tutkinnon kielikursseista. Niiden osuus on tutkinnossa pieni. Esim. IT-alalla opiskelumateriaalitkin ovat enkuksi. Et selviä ammattiopinnoista ilman englannin osaamista.
It- ala onkin spessuala jossa osaaminen tietenkin edellyttää englannin kieltä. Käytännössä sama juttu kuin olla englannin kielen opettaja
Jos olet sitä mieltä että tutkinnosta maksettavat lukukausimaksut vastaavat lääkäriksi pääsyä rahalla, niin tiedoksesi että monet huippulääkärit ovat maksaneet sievoisen summan tutkinnon suorittamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sellainen insinööri menesty (jos edes valmistuu), joka ei osaa edes kirjoittaa kunnolla. Matikkahan testataan, joka tapauksessa, sen avulla voi jonkin verran kompensoida mutta ei täysin kielipuolen paikka ole amk:ssa.
Aika jännä, että esim. Japanissa on huippuproffia jotka eivät puhu sanaakaan englantia. Miten tämä on mielestäsi mahdollista?
Mitä englantia tähän sotket, varmaan sekin proffa ädinkielensä hallitsee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sellainen insinööri menesty (jos edes valmistuu), joka ei osaa edes kirjoittaa kunnolla. Matikkahan testataan, joka tapauksessa, sen avulla voi jonkin verran kompensoida mutta ei täysin kielipuolen paikka ole amk:ssa.
Aika jännä, että esim. Japanissa on huippuproffia jotka eivät puhu sanaakaan englantia. Miten tämä on mielestäsi mahdollista?
Mitä englantia tähän sotket, varmaan sekin proffa ädinkielensä hallitsee...
Aiemmissa kommenteissa täällä on puhuttu siitä, että opiskeluista suoriutuminen vaati englannin kielen hyvää hallintaa joten tästä päättelin, että tarkoitit myös englantia. Eiköhän äidinkielestä jokainen kuitenkin selviydy ainakin tyydyttävästi.
Ei tuossa sanottu että kieli- ja viestintäosiossa englantia testattaisiin. Mistä moinen käsitys? Sehän voi olla pelkkää äidinkielen osaamisen testaamista.
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa sanottu että kieli- ja viestintäosiossa englantia testattaisiin. Mistä moinen käsitys? Sehän voi olla pelkkää äidinkielen osaamisen testaamista.
Kaikille koulutusaloille yhteiset osiot:
Päätöksentekotaidot (30 minuuttia): Suoritat kyseisen osion tehtävät hakukohteesta riippumatta. Tässä osiossa arvioidaan loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisutaitoja. Osion maksimipistemäärä on 20 pistettä.
Kieli- ja viestintätaidot (suomen kieli 30 minuuttia ja englannin kieli 30 minuuttia):
Osat: opetuskieli (suomen kieli) ja englannin kieli. Suoritat kyseisen osion tehtävät hakukohteesta riippumatta. Tässä osiossa arvioidaan tekstin lukemisen ja tulkinnan taitoja, kuten tekstin osien välisten suhteiden ymmärtämistä, sanaston hallintaa ja kielellistä päättelyä. Opetuskielen (suomen kieli) osan maksimipistemäärä on 10 pistettä. Englannin kielen osan maksimipistemäärä on 10 pistettä.
https://www.ammattikorkeakouluun.fi/hakijalle/valintatavat/amk-valintak…
Usein niissä on englannin testaamiseen helppo tekstinymmärryskoe, mitään kielioppiknoppeja tms. ei testata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh?
Ihan naurettavaa peleilyä. Ihanaa kun lähäreille, amk-hoitajille, sosiaalialan ihmisille eikä lääkäreille kenellekään ole minkäänlaisia soveltuvuustestejä 😂😂
Eli ihan sama millanen persoona ja ihminen oot niin jos vaan osaat matikkaa, enkkua yms niin ovet aukeaa!
Lääkäreillä ei ole tähänkään mennessä ollut mitään soveltuvuustestejä. Mutta onhan se outoa, jos sote-alalle soveltuvuutta mitataan noin kepeästi kuin uutisessa kerrotaan.
Joo ja se on todella outoa ettei lääkäreille ole soveltuvuustestejä!
Ei se ole. Lääkiksessä ei pidetä soveltuvuuskokeita minään.
Kiitos - Hämmäsyttävän nopeasti poistuu muistisa tällainen tieto kun elämä menee eteenpäin. - Itse en pysty muistamaan, että silloin kun itse hain (vuosituhannen vaihteessa) meillä olisi ollut erityinen esivalintakoe. - Sen sijaan soveltuvuus koe kyllä, joka tuntui tuolloin hassulta koska mm. ystävilläni jotka hakivat ja osa tuli saaneksikin opiskelupaikan lääkiksesä ja eläinlääkiksestä, eikä heillä ollut mitään soveltuvuus koetta. (Ei minullakaan kun hain ja pääsin vuotta myöhemmin yliopistoon.- Sairaanhoitaja opinoihin en tullut valituksi)
Ystäväni joka ei päässyt lääkikseen ekalla yrityksellä haki vielä muuaman kerran ja oli päästeessään jo hyvässä vaudissa opinnoissaan teknillisessä korkeakoulussa, jonne pääsi "heti"
Nyt en muista saiko peräti paikan teknillisesä korkeakoulusta (nyk. Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta) suoraan ylppäreiden arvosanojen perusteella. - Hän kirjoitti kyllä erinomaisesti ylppäreissä; itseasiassa parhaiten meistä, mutta pääsykoe oli tuolloin ratkaisevin asia, ainakin lääkikseen pääsyn kannalta. (Ylppäreistä kyllä sai lisäpisteitä).
Jos olen ymmärtänyt oikein niin tulevina vuosina lääkiksestäkin saattaisi saada opiskelupaikan jos ja kun kirjoittaa erinomaiset arvosanat ylppäreissä. - Eikä tämän lisäkis tarvitse osoittaa mitään muuta soveltuvuutta alalle.
Onkohan (luokan)opettajan koulutus ainoa ala yliopistoissa, jossa on enää soveltuvuus koe/ kokeet, vai onko sielläkään?