Lue keskustelun säännöt.
Yle: AMK uudistaa pääsykokeensa – tänä syksynä sama koe avaa tien sairaanhoitajan tai insinöörin opintoihin
08.09.2019 |
Kaikille yhteisissä osioissa mitataan mm. kielitaitoa. Ihmettelen miksi niiltä joilla lahjakkuus on suuntautunut matemaattisiin aineisiin halutaan katkaista opintie. Humaanisille aloille matemaattisten aineiden testaaminen on jätetty kokonaan pois. Ymmärrän, että kielien osaaminen on tärkeää mutta moni huonon kielipään omaava henkilö voi olla erityisen lahjakas esim. matematiikassa. Eikö myös tällainen ominaisuus pitäisi käyttää hyödyksi?
Kommentit (95)
Miksi otsikoitu noin? Ei ole sama koe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Virossa lääkäriksi pääsee miltein helpomalla ihan riihikuivalla rahalla, kuten monet muutkin alat.. No ei siinä mitään, kyllähän julkinen puoli suorastaan huutaa hoitohenkilökuntaa.
Hakijoita on pilvin pimein, mutta koulut pitää aloituspaikat ihan minimissä.
En ymmärrä miksi aloituspaikkoja ei lisätä reilusti kun kerta on niin kova pula hoitsuista? Kyllä ne valmistuneet kaikki nyt johonki työllistyy, ei tarvitse edes Suomeen jäädä kun samoilla papereilla pääsee ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinöörien ja sairaanhoitajien pääsykokeissa on tähän asti ollut samantasoisia laskuja. Kävin aikanaan molemmissa, mutta menin mieluummin yliopistoon. Lääkelaskut olivat itseasiassa sh-valintakokeessa vaikeampia kuin megasimppeli pythagoraan lauseen minisovellus inssien vaikeimmassa valintakoetehtävässä. Yläasteen matematiikalla suoriutuu molemmista. Myös amisaloilta on saanut sinne amkkin hakea, eikä amismatematiikka ole sen kummallisempaa kuin yläasteella. Mitään derivointia tai logaritmeja niissä ei ole vaadittu.
Englannista vaaditaan ihan syystä kohtalaista arvosanaa, koska tenttikirjat ovat korkeakoulutasolla useimmiten englanninkielisiä. Jos on ollut pelkässä matematiikassa todella hyvä, yo-kokeen laudaturilla tai eximialla on tähän asti päässyt ilman pääsykokeita yliopistoon. Mutta englanniksi sielläkin pitää muutama kurssi suorittaa ja kyetä lukemaan niitä englanninkielisistä tenttikirjoja.
Sairaanhoitajien valintakokeissa ei ole lääkelaskuja vaan ihan tavallisia matikan tehtäviä. Lääkelaskut opetetaan vasta koulussa, eihän niitä nyt vielä hakijoilta tentata.
Normaalilla päättelykyvyllä selviää jostain liuosten lantraamislaskuista, joita on kaikilla ollut jo yläasteella. Eikä sh-opinnoissa edes opiskella sen kummempia kemianlaskuja, joissa pitäis osata pyörittää logaritmeja tai laskea ainemääriä.
Vierailija kirjoitti:
Samoin sosiaali- ja terveysalalle on eettinen osio kokeessa yhteisten osioiden lisäksi.
Humanistisille ja kasvatusaloille on tuo eettinen, eli tarkoittaa viittomakielen tulkkeja, ei hoitsuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh?
Ihan naurettavaa peleilyä. Ihanaa kun lähäreille, amk-hoitajille, sosiaalialan ihmisille eikä lääkäreille kenellekään ole minkäänlaisia soveltuvuustestejä 😂😂
Eli ihan sama millanen persoona ja ihminen oot niin jos vaan osaat matikkaa, enkkua yms niin ovet aukeaa!
Eipä nuo soveltuvuustestit ihan täydellisiä ole kun nuori nainen menee läpi että hujahtaa pelkästään jos on lapsia, eikä aivan toivoton tapaus.
Niinpä siellä on sitten hoitsuina kaikenmaailman wt-rituja sätkä huulessa ja siideritölkki kourassa, tatuointeineen, 4 lasta 5 eri isän kanssa ja työkokemusta koko porukalla yhteensä reilu viikko.
Kuvailit lähihoitajan. Nyt ei puhuttu lähäreistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää menee koko ajan vaan sairaammaksi.
Vierailija kirjoitti:
Hoitoalalle soveltuvuus on tärkein asia. Mielestäni jo aiemmin testattiin liian huonosti soveltuvuutta ja enää ei ilmeisesti sitten testata ollenkaan. Noh, ilmeisesti ei ole enää väliä onko soveltuva alalle vai ei 😁
Mittaavatko haastattelut oikeasti soveltuvuutta? Onhan tutkittu, että esimerkiksi ryhmähaastatteluissa pärjäävät parhaiten ekstrovertit, joilla on korkea itseluottamus ja matala itsekritiikki. Ne eivät mittaa empatiakykyä, eivätkä suoraan edes vuorovaikutusosaamista. Niistä kärsivät lähinnä ujot ja itsestään epävarmat ihmiset, eivät esim. persoonallisuushäiriöistä kärsivät. Esimerkiksi psykopaatteja nuo haastattelut voivat suorastaan suosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan kun itse hain sh koulutukseen (en tosin päässyt) oli kokeet seuraavanlaiset:
Esivalintakoe, joka sisälsi pitkän ennakkomateriaalin alaan liittyen, enkkuosion, matikkaosion ja äidinkielen osion
Yleensä esivalintakokeessa oli aika korkeat pisterajat ja suurin osa karsiutui tuossa pois. Jatkoon päässeille oli luvassa valintakokeet koululla. Valintakokeet vaihtelevat koulusta riippuen, mutta pääosin siellä oli ryhmähaastattelu tai muun lainen soveltuvuutta arvioiva haastattelu, terveyskysely, matikan osio tai loogisen päättelyn osio, jonkinlainen äikän osio tai kirjoittamistehtävä
Muistatko vuotta milloin tuo kaikki tapahtui ja missä?
Tähän on tultu. AMK on muutenkin vedetty ihan alas. Opetus on todella verkkopainotteista nykyään, läsnäoloa on hirveän vähän. Opiskelijat opettaa itse itseään 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näinhän sitä saadaan sukupuolijakaumaa tasattua.
Tosi jeba juttu!
Ajatuksena varmaan että kun tasapäistetään lisää niin voidaan leikkiä että kaikki osaa kaikkea.
Todellisuudessa näissä vaan käy väistämättä niin kuin pohjois-koreassakin että kohta ei osata tehdä rakettia eikä antaa rokotteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan kun itse hain sh koulutukseen (en tosin päässyt) oli kokeet seuraavanlaiset:
Esivalintakoe, joka sisälsi pitkän ennakkomateriaalin alaan liittyen, enkkuosion, matikkaosion ja äidinkielen osion
Yleensä esivalintakokeessa oli aika korkeat pisterajat ja suurin osa karsiutui tuossa pois. Jatkoon päässeille oli luvassa valintakokeet koululla. Valintakokeet vaihtelevat koulusta riippuen, mutta pääosin siellä oli ryhmähaastattelu tai muun lainen soveltuvuutta arvioiva haastattelu, terveyskysely, matikan osio tai loogisen päättelyn osio, jonkinlainen äikän osio tai kirjoittamistehtävä
Muistatko vuotta milloin tuo kaikki tapahtui ja missä?
Hmm ei siitä nyt kovin kauaa ole 🤔 tarkkaa vuotta en kyllä muista, mutta heitän että mahdollisesti vuonna 2017 ja valintakokeissa olen käynyt metropoliassa ja tamkissa, niissä pääsykokeet oli vähän erilaiset mutta pääosin samat jutut kuitenkin. Esivalintakoe on ollut tuollainen minkä mainitsin niin ihan koko ajan, myös vielä viime keväänäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan kun itse hain sh koulutukseen (en tosin päässyt) oli kokeet seuraavanlaiset:
Esivalintakoe, joka sisälsi pitkän ennakkomateriaalin alaan liittyen, enkkuosion, matikkaosion ja äidinkielen osion
Yleensä esivalintakokeessa oli aika korkeat pisterajat ja suurin osa karsiutui tuossa pois. Jatkoon päässeille oli luvassa valintakokeet koululla. Valintakokeet vaihtelevat koulusta riippuen, mutta pääosin siellä oli ryhmähaastattelu tai muun lainen soveltuvuutta arvioiva haastattelu, terveyskysely, matikan osio tai loogisen päättelyn osio, jonkinlainen äikän osio tai kirjoittamistehtävä
Muistatko vuotta milloin tuo kaikki tapahtui ja missä?
Hmm ei siitä nyt kovin kauaa ole 🤔 tarkkaa vuotta en kyllä muista, mutta heitän että mahdollisesti vuonna 2017 ja valintakokeissa olen käynyt metropoliassa ja tamkissa, niissä pääsykokeet oli vähän erilaiset mutta pääosin samat jutut kuitenkin. Esivalintakoe on ollut tuollainen minkä mainitsin niin ihan koko ajan, myös vielä viime keväänäkin.
Tai ehkä vuosi 2016 sittenkin oli se vuosi kun hain.
Ja lisää syrjäytyneitä kortistoon..hyvä hyvä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
https://images.cdn.yle.fi/image/upload//w_1197,h_544,f_auto,fl_lossy,q_…
YLE teki klickbait otsikon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan kun itse hain sh koulutukseen (en tosin päässyt) oli kokeet seuraavanlaiset:
Esivalintakoe, joka sisälsi pitkän ennakkomateriaalin alaan liittyen, enkkuosion, matikkaosion ja äidinkielen osion
Yleensä esivalintakokeessa oli aika korkeat pisterajat ja suurin osa karsiutui tuossa pois. Jatkoon päässeille oli luvassa valintakokeet koululla. Valintakokeet vaihtelevat koulusta riippuen, mutta pääosin siellä oli ryhmähaastattelu tai muun lainen soveltuvuutta arvioiva haastattelu, terveyskysely, matikan osio tai loogisen päättelyn osio, jonkinlainen äikän osio tai kirjoittamistehtävä
Muistatko vuotta milloin tuo kaikki tapahtui ja missä?
Hmm ei siitä nyt kovin kauaa ole 🤔 tarkkaa vuotta en kyllä muista, mutta heitän että mahdollisesti vuonna 2017 ja valintakokeissa olen käynyt metropoliassa ja tamkissa, niissä pääsykokeet oli vähän erilaiset mutta pääosin samat jutut kuitenkin. Esivalintakoe on ollut tuollainen minkä mainitsin niin ihan koko ajan, myös vielä viime keväänäkin.
Tuo esivalintakoehan oli silkka turhake, kun sen saattoi tehdä ryhmässä tai teetättää vaikka veljellään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Insinöörien ja sairaanhoitajien pääsykokeissa on tähän asti ollut samantasoisia laskuja. Kävin aikanaan molemmissa, mutta menin mieluummin yliopistoon. Lääkelaskut olivat itseasiassa sh-valintakokeessa vaikeampia kuin megasimppeli pythagoraan lauseen minisovellus inssien vaikeimmassa valintakoetehtävässä. Yläasteen matematiikalla suoriutuu molemmista. Myös amisaloilta on saanut sinne amkkin hakea, eikä amismatematiikka ole sen kummallisempaa kuin yläasteella. Mitään derivointia tai logaritmeja niissä ei ole vaadittu.
Englannista vaaditaan ihan syystä kohtalaista arvosanaa, koska tenttikirjat ovat korkeakoulutasolla useimmiten englanninkielisiä. Jos on ollut pelkässä matematiikassa todella hyvä, yo-kokeen laudaturilla tai eximialla on tähän asti päässyt ilman pääsykokeita yliopistoon. Mutta englanniksi sielläkin pitää muutama kurssi suorittaa ja kyetä lukemaan niitä englanninkielisistä tenttikirjoja.
Kyllä amk-inssin opinnoista selviää ilman englanninkielistä opiskelumateriaalia. Ehkä jossain tietojenkäsittelyn puolella ei, mutta muilla linjoilla kyllä.
Mikäs inssiala on niin supisuomalainen, ettei insinöörien oleteta osaavan lainkaan englantia? Korkeakoulutason opinnoissa on kuitenkin pakollisia enkun ja ruotsin kursseja, joten täysin kielitaidoton ei niistä selviä, eikä edes peruskoulun päästötodistusta pitäisi enää saada, jollei osaa mitään muuta kieltä kuin suomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Virossa lääkäriksi pääsee miltein helpomalla ihan riihikuivalla rahalla, kuten monet muutkin alat.. No ei siinä mitään, kyllähän julkinen puoli suorastaan huutaa hoitohenkilökuntaa.
Hakijoita on pilvin pimein, mutta koulut pitää aloituspaikat ihan minimissä.
En ymmärrä miksi aloituspaikkoja ei lisätä reilusti kun kerta on niin kova pula hoitsuista? Kyllä ne valmistuneet kaikki nyt johonki työllistyy, ei tarvitse edes Suomeen jäädä kun samoilla papereilla pääsee ulkomaille.
Ei ne koulut niitä aloituspaikkoja saa määrittää. Ohjeistus tulee opetusministeriöstä, joten ihan turha syyttää kouluja!
"eettiset taidot"
Voiko enempää humpuukia edes olla?
Eipä nuo soveltuvuustestit ihan täydellisiä ole kun nuori nainen menee läpi että hujahtaa pelkästään jos on lapsia, eikä aivan toivoton tapaus.
Niinpä siellä on sitten hoitsuina kaikenmaailman wt-rituja sätkä huulessa ja siideritölkki kourassa, tatuointeineen, 4 lasta 5 eri isän kanssa ja työkokemusta koko porukalla yhteensä reilu viikko.