Lue keskustelun säännöt.
Olen nelikymppinen ja en ole saanut lapsia, miten täyttää elämässä tyhjyydentunne?
07.09.2019 |
Miten olet päässyt eteenpäin vastaavassa tilanteessa?
Koen, että mikään ei ole oikein tärkeää minulle, ei työ, ei harrastukset. Kuolla en halua, mutta elämisessä ei ole mitään järkeä.
Kommentit (162)
Maailma on täynnä rakkauttasi vailla olevia lapsia jotka haluavat täyttää tyhjän sylisi ja tyhjän elämäsi. Voit toimia sijaiskotina, kaveriaikuisena, lapsenlikkana, mahdollisesti jopa adoptoida.
Näitä lapsia voit rakastaa aivan yhtä paljon kuin omaa lasta. On kehittymätöntä ja kypsymätöntä ajatella että vain oma lapsi täyttäisi elämän tarkoituksen tai ettei kykenisi rakastamaan muita kuin biologista lastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhjyyden tunne nyt vaan kuuluu neljänkympin kriisiin ja tulee useimmille vaikka olisi lapsiakin. Se tunne myös menee muutamassa vuodessa itsestään ohi vaikka ei tekisi yhtään mitään siitä päästäkseen. Usein ihmiset kyllä tekee kriisin kourissa kaikenlaisia elämänmuutoksia: hankkivat vielä lapsen, eroavat, muuttavat ulkomaille, vaihtavat ammattia tms. Mutta aika usein myös katuvat näitä muutoksia myöhemmin, kun tajuavat ettei ongelma ollutkaan puoliso, ammatti tai asuinpaikka vaan oma pää. Itse vaan siedin ahdistavat ja tyhjät oloni suostumatta tekemään mitään ja niin ne meni ohi. Ja nyt vanha elämä tuntuu oikein hyvältä taas.
Vierailija kirjoitti:
Tyhjyyden tunne nyt vaan kuuluu neljänkympin kriisiin ja tulee useimmille vaikka olisi lapsiakin. Se tunne myös menee muutamassa vuodessa itsestään ohi vaikka ei tekisi yhtään mitään siitä päästäkseen. Usein ihmiset kyllä tekee kriisin kourissa kaikenlaisia elämänmuutoksia: hankkivat vielä lapsen, eroavat, muuttavat ulkomaille, vaihtavat ammattia tms. Mutta aika usein myös katuvat näitä muutoksia myöhemmin, kun tajuavat ettei ongelma ollutkaan puoliso, ammatti tai asuinpaikka vaan oma pää. Itse vaan siedin ahdistavat ja tyhjät oloni suostumatta tekemään mitään ja niin ne meni ohi. Ja nyt vanha elämä tuntuu oikein hyvältä taas.
Kiitos tästä:) ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päästä kerrankin joku mies sydämmesi ja kehosi sisään niin vielä on hetki aikaa saada lapsi. Vai eikö tullut mieleistä prinssiä pegasoksen selässä elämässäsi vastaan?
A) aloittaja on mies (ns. "Kiltti")
B) Pegasos on siivekäs satuolento, runoratsu. Ei sillä voi ratsastaa, hyötykuorma on niin pieni ilma-aluksessa.
C) Yhdenkään naisen ei tarvitse paritella vastenmielisten hyypiöiden kanssa. Laki suojelee meitä siltä.Kyllä pegasoksella voi lentää ja lennetään.
Ja luudalla. Osaatko käyttää isoja alkukirjaimia, vai ahdistaako liikaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Adoptoi.
Ei voi adoptoida yksin.
Kyllä voit.
Sitä ei voi kukaan muu tietää, kuin sinä itse 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
TEITÄ ON NAISET VAROITETTU TÄSTÄ!
""Professori Elina Haavio-Mannilan erään noin 15 vuotta sitten Suomessa tehdyn tutkimuksen sivutuloksena näkyi, että naisten itsemurhat olivat merkittävästi lisääntyneet. Kun tätä ilmiötä tarkasteltiin enemmän, havaittiin, että kysymys on noin 40-vuotiaista naisista ja riskit masennukseen ja suorastaan itsemurhaan lisääntyivät sitä enemmän, mitä koulutetumpi nainen oli. Riski oli suurin huippukoulutetulla, eronneella 40-vuotiaalla uranaisella. Kun tätä tulosta selvennettiin vielä haastatteluin, tuli esille,että nämä naiset kertoivat kokevansa ikäänkuin "tulleensa petetyiksi" yhteiskunnan taholta. Nämä naiset ilmaisivat myös sellaisen näkökannan, että jos he saisivat nyt valita uran ja perheen tai lasten välillä, he valitsisivat lapset. Näiden naisten yhteisiä tuntoja oli, että he kokivat jääneensä jostain oleellisesti paitsi."""
No heko heko, tulihan se kiltti_mieskin sieltä vaatekomerosta julistamaan tekosyitä sille, miksi HÄNET pitäisi päästää siementämään, vaikka onkin ihan ällöttävä.
Ei lapsilla mitään tyhjyyttä täytetä. Ihminen joko tekee elämästään hyvän tai pyörittää uliposetiivia.
Minulla 3 lasta, tosi rakasta ja ihanaa, mutta tyhjyyden tunne silti. Koen olevani kuin piika, vain lapsia varten ja siinä roolissa aivan yksin. Se ei tietenkään kumoa sinun kokemustasi. Tsemppiä. Tukiperheitä ja henkilöitä kaivataan lapsille jos vain jaksat. Se olisi arvokasta työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon, että asioilla on tarkoitus. Jos jää lapsettomaksi, sille on jokin syy.
Myös jos haluaa lasta niin, että se on elämän ainoa päämäärä, se ei ole oikea tie. Jos haluaa liikaa jotain asiaa, silloin motiivit eivät ole oikeat. Moni sanoo lapsista tai kumppanin löytämisestä niin, että uusi ihminen astui silloin elämään, kun oli luopunut haaveista.
Tavallaan oli kypsynyt ajatukseen, että välttämättä ei saa sitä, mitä etsii.
Ymmärrän sen, kuinka syvältä lapsettomuus riipaisee joitain ihmisiä. En vähättele heidän tunteitaan tai kokemuksiaan. Kaikilla ihmisillä on jotain, se pitää muistaa. Kaikki eivät vain tee asioistaan numeroa.
Nuorempana ystävälläni oli hyvä parisuhde ja hän puhui lapsen hankkimisesta. Minulla oli pitkäaikainen sairaus, olin voinut puoli vuotta huonosti. Olin myös yksin.
Keskustelimme lapsista illanvietossa ja olin siihen vain, että kyllä niitä tulee, kun on aika. Ystäväni kävi siihen jankkaamaan, että et nyt ollenkaan ymmärrä, kuinka iso asia tämä on, ja kuinka koko homma olisi voinut kaatua. Olin aika hiljaa siinä, koska koin, että elämäni oli jo kaatunut ja olin surullinen.
Minusta lapsettomuudesta meuhkaaminen on hiukan itsekästä, jos on muut asiat hyvin elämässä.
Miksi lapsen pitäisi olla oma? Jos on tarve rakastaa, se voi olla sijaislapsi tai viikonloppulapsi.
Varmasti myös hoitoapu kelpaisi monille perheille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on kypsässä iässä niin tietty suru on normaalia. Sitä podemme myös me, joilla on lapsia, koska oma elämä lähestyy päätöstään.
Elämän iso juttu on löytää siihen sisältö hyvien ja tarpeellisten asioiden tekemisestä. Eivät lapset ole velvolliset kenenkään elämän tyhjyyttä poistamaan. Tyhjyys liittyy itsekeskeisyyteen ja oman kuolevaisuuden tajuamiseen.
Sitä ennen voi aikansa käyttää hyvin tai haaskata, oma valinta.
Kolikon kääntöpuoli on murhe ja huoli. Mulla on lapsi sairaana eikä tunnu paranevan antibiooteilla. Huoli huoli HUOLI. Ja tietoisuus siitä että mitä isommaksi lapsi kasvaa sitä isommaksi kasvaa huolet. Entä jos se kuolee ennen minua? Entä jos se pariutuu kamalan ihmisen kanssa. Entä jo saa sairaan lapsen. Jää työttömäksi. Sairastuu mt-ongelmiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä 40v mies jota uhkaa sama kohtalo. Mulla on olo että edes jos saisin parisuhteen saman kohtalon kokeneen naisen kanssa. Sekään ei täytä tyhjyyttä eikä riitä lohduksi. Tulevaisuuden Suomessa taitaa olla yllin kyllin katkeria lapsettomia sinkkuja. Jollekin velalle oli sanottu "et tarvitse kun päiväsi päättyvät hautakiviä kun ei ole ketään muistelemassa sinua". Toi on aika pysäyttävästi sanottu. Mutta ei tolla ole väliä. Sen sijaan yksinäinen vanhuus pelottaa.
You are young
and life is long
and there is time to kill today
And then one day
you find
ten years have got behind you
No one told you
when to run
you missed the starting gun
Every year
is getting shorter
never seem to find the time
Plans that either
come to naught
or half a page of scribbled lines
Vierailija kirjoitti:
Tässä 40v mies jota uhkaa sama kohtalo. Mulla on olo että edes jos saisin parisuhteen saman kohtalon kokeneen naisen kanssa. Sekään ei täytä tyhjyyttä eikä riitä lohduksi. Tulevaisuuden Suomessa taitaa olla yllin kyllin katkeria lapsettomia sinkkuja. Jollekin velalle oli sanottu "et tarvitse kun päiväsi päättyvät hautakiviä kun ei ole ketään muistelemassa sinua". Toi on aika pysäyttävästi sanottu. Mutta ei tolla ole väliä. Sen sijaan yksinäinen vanhuus pelottaa.
Nyt joku sanoo että mies voi saada lapsen vanhempanakin. Mutta mietipäs että olisin nytkin 61 v kun esikoinen täyttäisi 20v. Eli kohdallani voi sanoa junan jo menneen jos järjellä ajattelee. Jos olettaa naisen olevan muutaman vuoden nuorempi niin olisimme melkein eläkeiässä kun esikoinen muuttaa kotoa. Että tehkää lapset viimeistään kun olette kolkyt ja risat. Nyt voin sanoa että se minkä sinkku elämä antaa on siihen mennessä nähty.
Täällä on 40kymppinen pariskunta joka nauttii täpöllä elämästä lomista jne. Ei oo lapsia vastuksena ja rahaa riittää hurvitteluun. Tiedän että alapeukkuja tulee kateellisilta ihmisiltä joilta on jäänyt elämä elämättä lasten kanssa kotona.
Vierailija kirjoitti:
Tässä 40v mies jota uhkaa sama kohtalo. Mulla on olo että edes jos saisin parisuhteen saman kohtalon kokeneen naisen kanssa. Sekään ei täytä tyhjyyttä eikä riitä lohduksi. Tulevaisuuden Suomessa taitaa olla yllin kyllin katkeria lapsettomia sinkkuja. Jollekin velalle oli sanottu "et tarvitse kun päiväsi päättyvät hautakiviä kun ei ole ketään muistelemassa sinua". Toi on aika pysäyttävästi sanottu. Mutta ei tolla ole väliä. Sen sijaan yksinäinen vanhuus pelottaa.
En ole ajatellut noin, että lapsen saaminen takaa sen, että ei ole yksinäinen vanhuksena. Monet vanhukset ovat, riippumatta siitä, onko heillä lapsia vai ei. Tietysti silloin, kun asiat on hyvin, lapset pitävät huolta. Mutta en ajattele, että lapsi sinänsä ratkaisee yksinäisyyttä. Ja tuo kaikkeen tarkoitusta. ap
Vierailija kirjoitti:
Täällä on 40kymppinen pariskunta joka nauttii täpöllä elämästä lomista jne. Ei oo lapsia vastuksena ja rahaa riittää hurvitteluun. Tiedän että alapeukkuja tulee kateellisilta ihmisiltä joilta on jäänyt elämä elämättä lasten kanssa kotona.
Jompi kumpi ei voi saada lapsi tai teissä on jotain vikaa. Ihminen joka ei kaipaa lapsia on jotenkin kieroonkasvanut.
Onpa tympeä näkemys. Lähtökohtaisesti varmasti jokainen nainen haluaa lapselleen ydinperheen, jossa lasta rakastetaan ja aikuiset rakastavat toisiaan ja kasvatetaan lapsi yhdessä ja kuollaan vanhoina. Aina tuollainen puoliso vaan ei löydy silloin 25 -vuotiaana. Näkemyksesi on, että lapset vain pullautetaan jonkun kanssa ja lähtökohtaisesti katsotaan, että eroperhehän siitä tulee. Itse ainakin halusin lapselleni parempaa. Nimim. äidiksi nelikymppisenä tullut.