Lue keskustelun säännöt.
Miehen hankalat työajat - kokemuksia?
07.09.2019 |
Olemme kolmilapsinen perhe, lasten iät 2-9 v. Tähän saakka me molemmat vanhemmat olemme tehneet töitä noin 8-16:30, tarvittaessa liukumalla. Tukiverkkoja meillä ei ole, enkä ole mikään hypersuorittaja-äiti, joka hoitaa kolmen lapsen fyysiset ja henkiset tarpeet yhdellä kädellä.
Nyt miehelle on tarjoutunut mahdollisuus työskennellä pääosin 14-22, lisäksi viikonlopputöitä ehkä joka toinen viikonloppu, ja niitä vastaavasti arkivapaita. Eli käytännössä hän olisi kotona lasten ollessa koulussa/päiväkodissa, ja lähtisi töihin juuri esikoisen tullessa koulusta. Illan harrastusrumbat hoitaisin pääasiassa yksin, samoin nukutukset. Mies varmastikin hoitaisi siivoukset, pyykit ja aterioiden valmistelun päivisin, mutta lapsia hän näkisi todella vähän.
Palkka olisi huomattavasti nykyistä parempi ja työn sisältö mielenkiintoinen, mutta kompensoiko se sitä, että lapset menettävät huomattavasti isänsä aikaa?
Ja ennen kuin joku tulee ivaamaan: aikuinen ihminen tietenkin valitsee itse työpaikkansa, mutta meillä on tapana keskustella isoista päätöksistä perheen kesken. Toivoisin tähän keskusteluun näkökantojanne.
Kommentit (72)
Isä olisi lasten kanssa kotona aamut, "laittaisi lapset kouluun" jne. ja tietenkin veisi päiväkoti-ikäiset hoitoon vasta iltapäivällä! Monesti isä olisi kotona vielä isompien tullessa koulusta (tai vanhimman, tuosta nyt ei selvinnyt, moniko on koulussa ja moniko hoidossa).
Lapset nimenomaan saisivat isänsä aikaa aamuisin, meillä ainakin tokaluokkalainen lähtee kouluun joko 8,9 tai 10 aamuihin, joten yhteinen aika olisi tärkeää juuri tuolloin.
Ja ne viikonlopputyöt kompensoitaisiin tietenkin arkivapailla!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi pienemmät lapset olisivat päiväkodissa, jos isä on kotona?
Ei se kaksivuotias oikein voi olla sisaruksiensakaan kanssa iltapäivisin. Minä siis pääsisin töistä 16:30, miehen pitäisi olla töissä klo 14.
Vähän epäilyttää myös se, kuinka päiväkodissa suhtautuisivat siihen, että lapsen toisi sinne päiväuniaikaan. Varsinkin kun tuo meidän 2 v ei enää edes nuku päiväunia.
T. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Isä olisi lasten kanssa kotona aamut, "laittaisi lapset kouluun" jne. ja tietenkin veisi päiväkoti-ikäiset hoitoon vasta iltapäivällä! Monesti isä olisi kotona vielä isompien tullessa koulusta (tai vanhimman, tuosta nyt ei selvinnyt, moniko on koulussa ja moniko hoidossa).
Lapset nimenomaan saisivat isänsä aikaa aamuisin, meillä ainakin tokaluokkalainen lähtee kouluun joko 8,9 tai 10 aamuihin, joten yhteinen aika olisi tärkeää juuri tuolloin.
Ja ne viikonlopputyöt kompensoitaisiin tietenkin arkivapailla!
Keskimmäinen käy eskarissa, joka päättyy klo 13. Ja sen jälkeen hänen täytyy olla hoidossa, koska kotona ei ole ketään aikuista klo 13.30.-17.
Ikävä juttu, mutta ei tätä mitenkään saa käännettyä siten, että kukaan lapsista saisi uusien työaikojen myötä lisää yhteistä aikaa isän kanssa.
-Ap.
Ei toimi. Vuorotyö väsyttää paaaaljon enemmän.
Jos on noin vaikeaa niin etteklhän tiedä sitten mitä tehdä. Mitä mieltä Mies itse on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei toimi. Vuorotyö väsyttää paaaaljon enemmän.
Tätä minäkin henkilökohtaisesti epäilen. Miehen pitäisi jaksaa olla töissä skarppina aina sinne 22 saakka, joten väistämättä hän eläisi eri rytmiä kuin muut.
-Ap.
Vierailija kirjoitti:
Jos on noin vaikeaa niin etteklhän tiedä sitten mitä tehdä. Mitä mieltä Mies itse on?
Olen kyllä varma siitä, että onnistumme tekemään asiassa päätöksen suuntaan tai toiseen. Jos se olisi on tehty, en olisi tehnyt tätä aloitusta ;)
-Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pienemmät lapset olisivat päiväkodissa, jos isä on kotona?
Ei se kaksivuotias oikein voi olla sisaruksiensakaan kanssa iltapäivisin. Minä siis pääsisin töistä 16:30, miehen pitäisi olla töissä klo 14.
Vähän epäilyttää myös se, kuinka päiväkodissa suhtautuisivat siihen, että lapsen toisi sinne päiväuniaikaan. Varsinkin kun tuo meidän 2 v ei enää edes nuku päiväunia.
T. Ap.
Miksi edes kysyit kun olet jo päättänyt miten tämä asia on etkä ole valmis näkemään kuin oman jääräpäisen tavan toimia.
Kuitti ja out.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pienemmät lapset olisivat päiväkodissa, jos isä on kotona?
Ei se kaksivuotias oikein voi olla sisaruksiensakaan kanssa iltapäivisin. Minä siis pääsisin töistä 16:30, miehen pitäisi olla töissä klo 14.
Vähän epäilyttää myös se, kuinka päiväkodissa suhtautuisivat siihen, että lapsen toisi sinne päiväuniaikaan. Varsinkin kun tuo meidän 2 v ei enää edes nuku päiväunia.
T. Ap.
Miksi edes kysyit kun olet jo päättänyt miten tämä asia on etkä ole valmis näkemään kuin oman jääräpäisen tavan toimia.
Kuitti ja out.
Kokemuksia vastaavista tilanteista kyselin. Jos jollakulla on kokemusta tilanteesta ja ajatuksia, miten perheen arki olisi mahdollista järjestää mukavasti, kuulen niitä mielelläni.
-Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei toiminut. 2 vuotta tuota arkea elettiin minun hoitovapaiden jälkeen ja sitten tuli ero. Toki oli siinä vähän sit jo muutakin, mutta suurin ongelma oli yhteisen ajan puute, erilleen kasvaminen, vastuu lastenhoidosta kaatui lähinnä minulle ja tuollaiset vuorot oli miehelle huomattavasti rankempia kuin tavallinen arkipäivätyö, eli näkyi myös miehen jaksamisessa. Jos pääsee klo. 22 töistä ja tulee kotiin klo.23 illalla, siitä vielä menee tunti/pari pahimmillaan ennenkuin pystyy asettumaan unille. Ei siinä ole silloin parhaassa iskussa aamulla heräämään klo. 6 lasten kanssa kun toinen lähtee töihin. Mies ei meillä kuitenkaan ollut valmis muutoksiin, joten erosin hänestä.
Ja siis ehdottomasti lasten kannattaa jatkaa suht tutulla rytmillä päiväkodissa, ei lasta voi viedä päiväkotiin tyyliin suoraan päiväunille, ei se ole lapsen edun mukaista. Lapsilla oli toki hieman myöhäisemmät aamut kun mies oli aamulla kotona, ja vei lapset sitten esim. klo 9 vasta päiväkotiin. Mutta kyllä se toiminta-aika päiväkodissa on klo 9-13, ja silloin on hyvä olla paikalla jotta lapsella on siellä mielekäs ja tuttu rutiini ja pääsee ns. sisään kaveriporukoihin. Toki satunnaisia arkivapaita pystyy sitten ottamaan jos mies on kotona, mutta ei lasten arkea voi rikkoa totaalisesti vanhempien työaikojen ollessa rikkonaisia. Ja tosiaan, sit kun ne menee kouluun joka tulee yllättävän äkkiä, niin eivät näe isäänsä sitten enää sitä vähääkään.
Eli harkitsisin todella tarkkaan jaksatteko molemmat tuota kuviota ja kestääkö teidän liitto erillään olon, + kaikki käytännön asiat kannattaa etukäteen pohtia tarkkaan. Toiset voi saada onnistumaan, mutta ei se helppoa usein ole. Ja noissa vuorotöissä usein tuppaa tulemaan sitä että pitääkin mennä aikaisemmin, olla vähän myöhempään tai ottaa extravuoroja, jos tälläinen mahdollisuus on olemassa niin sopia siihenkin etukäteen pelisäännöt. Meillä mies oli sitten pahimmillaan 7 päivää putkeen illat ja viikonlopun töissä, kun oli sairastamisia ja hän paikkasi muiden vuoroja. Se ei välttämättä ole sen rahan arvoista..
Minusta tuo olisi lasten kannalta jopa parannus entiseen, heillä olisi jompikumpi vanhempi enemmän paikalla. Aamuisin isä, iltaisin sinä. Ja välillä viikonloppuisin molemmat, välillä vain sinä. Ja sitten puolestaan arkivapailla se isä. Silloin voisi päiväkotilainen pitää vapaapäivän isin kaa, eskarilainen tulla suoraan eskarista kotiin. Kun miettii että arkisin työpäivinä isä olisi lasten kanssa 7-9 (oletus että lapset herää noilla main, ja oletus että koulut ja eskarit alkaa usein klo9), arkivapaina myös, plus että eskarin/koulun jälkeen koko loppuilta, ja sillä pienimmällä koko päivä. Ja viikonloputkin välillä. Eikähän hän viikonloppuisinkaan 24/7 töissä liene. Eli kyllä lapsille on aikaa. Ja varmaan koti on siivottu, kaupassa käyty, ruokaa laitettu jne, silloin kun lapset on koulussa/eskarissa. Joten sinun illat helpompia, tarvii vain olla ja ne harrastukset hoitaa. Jos molemmat tekis virka-aikaa, eikös illat mene aika pitkälti noihin kotitöihin.
Ainut mikä jää vähemmälle, on sun ja miehen yhteinen aika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pienemmät lapset olisivat päiväkodissa, jos isä on kotona?
Ei se kaksivuotias oikein voi olla sisaruksiensakaan kanssa iltapäivisin. Minä siis pääsisin töistä 16:30, miehen pitäisi olla töissä klo 14.
Vähän epäilyttää myös se, kuinka päiväkodissa suhtautuisivat siihen, että lapsen toisi sinne päiväuniaikaan. Varsinkin kun tuo meidän 2 v ei enää edes nuku päiväunia.
T. Ap.
Miksi edes kysyit kun olet jo päättänyt miten tämä asia on etkä ole valmis näkemään kuin oman jääräpäisen tavan toimia.
Kuitti ja out.
Kokemuksia vastaavista tilanteista kyselin. Jos jollakulla on kokemusta tilanteesta ja ajatuksia, miten perheen arki olisi mahdollista järjestää mukavasti, kuulen niitä mielelläni.
-Ap.
Meillä toimi todella hyvin. Vanhin (12v) lähti kouluun kahdeksaksi, eskarilainen meni ysiin ja 3v oli isän kanssa aamupäivät kotona. Päiväkotiin voi lapsia viedä melkein mihin aikaan tahansa, perheen tarve määrittää päivähoidon alkamisen, ei päiväkodin rutiinit. Koulun jälkeen vanhin tuli kotiin, siellä odotti isän laittama välipala. Eskarilainen meni iltapäiväksi hoitoon (huomaatko ap, päiväuniaikaan eli klo 13). Minä hain lapset, kun pääsin töistä eli noin klo 15.30. Koska isä oli kotona, saatoin aloittaa työt jo klo 7 (tiedän, kaikilla ei ole tätä mahdollisuutta, mutta meillä se toimi erittäin hyvin).
Lapset saivat kiireettömät aamut ja meille vanhemmille oli tärkeää, että kenenkään ei tarvinnut lähteä yksin kouluun. Kuopus sai isäaikaa. Minä saatoin mennä aamuvirkkuna aikaisin töihin murehtimatta sitä, että miten lapset pääsevät kouluun tai viemättä kuopusta hoitoon.
Jos joku lapsista oli sairaana, oli isä kanssaan aamupäivän ja minä saatoin käydä aamulla töissä ja tulla iltapäivällä hoitamaan lasta tai isä lähti töihin vasta sitten, kun minä olin kotona. Työnantajan mielestä aika lailla ihanteellinen ratkaisu, kumpikaan vanhemmista ei ollut koko päivää poissa.
Parasta olivat isän arkivapaat eli ne viikonlopputyöt tarkoittivat vapaapäiviä viikolle.
Vierailija kirjoitti:
No ei toiminut. 2 vuotta tuota arkea elettiin minun hoitovapaiden jälkeen ja sitten tuli ero. Toki oli siinä vähän sit jo muutakin, mutta suurin ongelma oli yhteisen ajan puute, erilleen kasvaminen, vastuu lastenhoidosta kaatui lähinnä minulle ja tuollaiset vuorot oli miehelle huomattavasti rankempia kuin tavallinen arkipäivätyö, eli näkyi myös miehen jaksamisessa. Jos pääsee klo. 22 töistä ja tulee kotiin klo.23 illalla, siitä vielä menee tunti/pari pahimmillaan ennenkuin pystyy asettumaan unille. Ei siinä ole silloin parhaassa iskussa aamulla heräämään klo. 6 lasten kanssa kun toinen lähtee töihin. Mies ei meillä kuitenkaan ollut valmis muutoksiin, joten erosin hänestä.
Ja siis ehdottomasti lasten kannattaa jatkaa suht tutulla rytmillä päiväkodissa, ei lasta voi viedä päiväkotiin tyyliin suoraan päiväunille, ei se ole lapsen edun mukaista. Lapsilla oli toki hieman myöhäisemmät aamut kun mies oli aamulla kotona, ja vei lapset sitten esim. klo 9 vasta päiväkotiin. Mutta kyllä se toiminta-aika päiväkodissa on klo 9-13, ja silloin on hyvä olla paikalla jotta lapsella on siellä mielekäs ja tuttu rutiini ja pääsee ns. sisään kaveriporukoihin. Toki satunnaisia arkivapaita pystyy sitten ottamaan jos mies on kotona, mutta ei lasten arkea voi rikkoa totaalisesti vanhempien työaikojen ollessa rikkonaisia. Ja tosiaan, sit kun ne menee kouluun joka tulee yllättävän äkkiä, niin eivät näe isäänsä sitten enää sitä vähääkään.
Eli harkitsisin todella tarkkaan jaksatteko molemmat tuota kuviota ja kestääkö teidän liitto erillään olon, + kaikki käytännön asiat kannattaa etukäteen pohtia tarkkaan. Toiset voi saada onnistumaan, mutta ei se helppoa usein ole. Ja noissa vuorotöissä usein tuppaa tulemaan sitä että pitääkin mennä aikaisemmin, olla vähän myöhempään tai ottaa extravuoroja, jos tälläinen mahdollisuus on olemassa niin sopia siihenkin etukäteen pelisäännöt. Meillä mies oli sitten pahimmillaan 7 päivää putkeen illat ja viikonlopun töissä, kun oli sairastamisia ja hän paikkasi muiden vuoroja. Se ei välttämättä ole sen rahan arvoista..
Ap:n lapsihan ei edes nuku päiväunia, eli mitä haittaa on mennä kesken päikkäriajan päiväkotiin? Ei pitäisi päiväkodillakaan olla mitään sitä vastaan, kun ajankohta todennäköisesti olisi sellainen, että kaikki lapset on jo saatu nukkumaan, osa ehkä jo herännytkin, jos lapsi menee klo 13 jälkeen. Nykyään pitää pystyä päiväkodin järjestämään kokopäiväpedagogiikkaa, eli ei voi toimia niin, että jos ei ole paikalla klo 9-11, (sittenhän alkaa jo lounas ja päikkärit) jää kaikesta paitsi. 2-vuotiaan kaveriporukoista puhuminen puolestaan on naurettavaa, tuon ikäinen kaipaa taatusti enemmän aikaan vanhempansa kuin päiväkotikavereiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoista sinänsä, että Ap miettii enemmän arjen pyöritystä mutta minä olisin kauhuissani siitä, mitä tapahtuisi minun ja miehen väliselle suhteelle. Miten jaksamme keskustella aikuisten kesken, olla läsnä toisillemme ja viedä perhettä yhdessä samaan suuntaan. Jaksanko minä olla miehelle se intiimi puoliso ja jaksaako mies olla minulle se intiimi puoliso sekö ystävä ja sielunkumppani? Ruuhkavuodet on ruuhkavuosia mutta minä pitäisin rahaa tärkeimpänä sitä, miten meidän kahdenkeskinen parisuhde kestäisi tällaisen ”erillään elämisen”
Ei ole hyvä ratkaisu. Nykyinen aikataulu on paljon helpompi ja tasapuolisempi teille kaikille. Asia olisi eri jos kaikki lapset olisivat jo koulussa.
Minusta tuo voisi toimia hyvin.
Sinä lähdet mahdollisimman aikaisin töihin. Toki jos pitää olla aina klo 8 niin menet sitten kahdeksaksi. Isä on aamupäivät kotona ja lähettää vanhimman lapsen kouluun ja keskimmäisen vie eskariin rauhassa. On nuorimmaisen kanssa kotona lounaaseen asti eli isä vie 2veen lounaalle päiväkotiin ja siitä jää päikkäreille ja iltapäiväksi sinne. Isälle jää sitten aikaa kotona valmistella välipalaa vanhimmalle joka tulee kotiin juuri kun isä lähtee. Isä voi käydä nuorimmaisen kanssa aamulla kaupassakin tmv.
Iltapäivällä 9v on yksin kotona siihen asti kun tulet kotiin. Ihan niinkuin silloinkin kun kummatkin oli töissä 8-16:30. 5v on eskari + päiväkodissa iltapäivät ihan niinkuin silloinkin kun kummatkin oli töissä 8-16:30. 2v on iltapäivän päiväkodissa ihan niinkuin silloinkin kun kummatkin oli töissä 8-16:30. Sinä haet heidät kun pääset töistä.
Niinä päivinä kun isä on arkivapaalla voit kerryttää saldoa jos sellainen on teillä mahdollista ja teet vähän pitempiä työpäiviä. Isä voi hoitaa niinä päivinä lasten iltaharrastuksetkin. Niinä päivinä kun isä on iltapäivä/iltatöissä teet taas sitten vähän lyhyempää päivää ja lapset pääsevät aikaisemmin kotiin.
Tuohan on ihan optimaalinen tilanne lapsille. Ainoa huono puoli on ne viikonloput kun isä on töissä.
En näe isoja ongelmia tälle ratkaisulle.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista sinänsä, että Ap miettii enemmän arjen pyöritystä mutta minä olisin kauhuissani siitä, mitä tapahtuisi minun ja miehen väliselle suhteelle. Miten jaksamme keskustella aikuisten kesken, olla läsnä toisillemme ja viedä perhettä yhdessä samaan suuntaan. Jaksanko minä olla miehelle se intiimi puoliso ja jaksaako mies olla minulle se intiimi puoliso sekö ystävä ja sielunkumppani? Ruuhkavuodet on ruuhkavuosia mutta minä pitäisin rahaa tärkeimpänä sitä, miten meidän kahdenkeskinen parisuhde kestäisi tällaisen ”erillään elämisen”
Missä tuossa on se erillään eläminen? Monessa tuttavaperheessä aamulla on hirveä härdelli saada lapset kouluun ja hoitoon, töiden jälkeen samanlainen kiire saada ruoka pöytään ja kuljettaa lapset harrastuksiin, ehtiä itsekin salille/lenkille tms. ja klo 22 tienoilla koti rauhoittuu sen verran, että on ehkä aikaa puolisolle. En minä ainakaan ole intiimi puoliso klo 19 tienoilla lasten läksyjä katsoessani tai klo 19.30, kun pestään kuopuksen hampaita. Kahdenkeskiselle parisuhteelle ei ole sen enempää aikaa, oli puoliso aamu- tai iltavuorossa.
Kiitos paljon kommenteista! Paljon hyviä näkökantoja. Nyt en ehdi vastailla, mutta palataan.
-Ap.
On tullut vuosien varrella tehtyä jos jonkinmoista vuoroa (Rahan perässä) on tehty 14-22, 18-02 ja nykyisin sitten 22-06.
Lapsiakin on siunaantunut pari kappaletta, molemmat päiväkoti iässä. Ongelma näissä vuorotöissä on, että mitä myöhäisempi vuoro, sen enemmän keho tarvitsee lepoa, 14-22 varmaankin sellainen normaali 6-8h yöunet kantaa aika pitkälle, mutta ei oikein enää riitä kun vuoro on sitten 18-02 jne. Tämän lisäksi, asia minkä moni unohtaa on se, että mitenkäs se sosiaalinen elämä? Elämäni epäsosiaalisimmat vuorot ovat olleet nimenomaan 14-22 ja 18-02, et nimittäin näe ystäviäsi oikeastaan koskaan ja se sitten johtaa siihen, että alat enenevissä määrin hakea sosiaalista elämää työpaikalta ja kas työnarkomania on sitten helposti tosiasia.
Toki työnarkomaniassa on se hyvä puoli, että jaksaa tehdä niitä ylitöitä ja niiden mukana sitten kasvaa tulot aika kivasti jos vaan on mahdollista työnantajan puolesta. Muutoin niistä tuppaa olemaan enemmän haittaa kuin hyötyä pitkässä juoksussa.
Minusta ketjussa kiinnitetään kovin vähän siihen mitä muutos tarkoittaa miehelle, miten mies jaksaa hoitaa aamulla lapset hoitoon ja kouluun. Ikäänkuin muutos ei olisi muutos miehelle ollenkaan. Vai onko todella niin, että omaa elämää ei käytännössä ole lainkaan? Puhumme ihmisestä, emme koneesta. Milloin on aikuisten aikaa, milloin ja miten on omaa aikaa vai onko kaikki arjen joustot miehen arki-vapaiden varassa? Kuulostaa melkoisen kuluttavalle tavalle elää.
Miksi pienemmät lapset olisivat päiväkodissa, jos isä on kotona?