Voiko nainen olla jännis?
Tuli eilen mieleen, että olinkohan mä ennen jännä. Millanen on jännänainen vai onko niitä?
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännis nainen on nainen, joka paneskelee jännis miesten kanssa vielä otettuaan kiltti miehen kotiapulaiseksi.
Nolona tunnustan olleeni juuri tuo.
Mutta älkää tuomitko, olen rangaistukseni saanut. Loppuelämäksi.
HIV?
Sinuhe egyptiläinen-kirjan Nefenefernefer vois luokitella jännänaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
No todellakin voi. Esim. v.mainen luonne ja mt-ongelmat nähdään vaan kiehtovana särmänä naisessa, jos tämä on tarpeeksi p.antavan näköinen.
Hyvin usein mielenterveys ongelmat tuntuvat yhdistyvän vittumaiseen luonteeseen. Tapasin kuitenkin kerran naisen joka sanoi reilusti että hänellä on mielenterveys ongelmia ja syö lääkkeitä. Sen verran mulla on elämänkokemusta että kun tapasin tuon naisen hän oli kyllä ihan oma itsensä. Tuo nainen oli jollakin mittarilla ns. jännänainen mutta mulle jäi mieleen tuon naisen sisukkuus. Vaikka naisella oli mielenterveyden kanssa ongelmia hän kävi kuitenkin töissä. No jutusta ei nyt kuitenkaan tullut mitään. Joskus olen miettinyt jälkikäteen olinko mielessäni liian ankara tai ronkeli. Sillä tykkäsin kyllä tuosta naisesta muuten mutta nuo mielentervys ongelmat saivat varovaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Kai se olisi jonkinlainen Mata Hari. Tai huijari, joka viekottelisi rikkaan nyhverön rakastumaan itseensä, putsaisi rahat ja jatkaisi matkaansa. Tai kenties liikoja lupaillut seuralainen.
Tässä asiassa sukupuolten kääntäminen ei mielestäni oikein toimi.
Oi, kiitos tästä!
Minä taidan jonkun mielestä olla vähän sellainen jän nänai nen. En tosin omasta mielestäni ole. Mutta minuun ihastutaan aika helposti ja usein täysin perusteettomasti. Miehet jostain syystä luulevat minun olevan kiltti ja alistuvainen ky nnys matto. Ehkä siksi että osaan kuunnella, ymmärrän helposti toisen ihmisen näkökulman vaikka se poikkeaisi täysin omastani, ja koska en tuomitse herkästi, minulle halutaan kertoa arkaluontoisiakin asioita.
Tästä seuraa sellaista, että monikin mies kuvittelee löytäneensä minussa elämänsä naisen, koska minulla ja hänellä vaikuttaa olevan paljon yhteistä (koska siis osaan kuunnella ja asettua toisen asemaan). Olen kuitenkin hyvin valikoiva kumppaniehdokkaiden suhteen, enkä yleensä ole lainkaan ihastunut mieheen, joka ihastuu minuun ensitapaamisella korviaan myöten. Tarvitsen miehen, joka kestää sen että olen itsenäinen, minulla on omat tavoitteeni, päämääräni ja arvoni, ja tarvittaessa puolustan itseäni tiukastikin. Suurimman osan tapaamistani miehistä totean liian ep ävar moiksi, eivätkä he tule koskaan edes nähneeksi jämäkämpää puoltani, koska yhtedenpito loppuu ennen kuin mitään ristiriitaa ehtii syntyä. Syy, miksi en kiinnostu, jää siis heille yleensä arvoitukseksi eivätkä he usko minua vaikka kerron sen suoraankin.
En harrasta s eks iä kevytkenkäisesti kuten jän nämi ehet tekevät, ja tämä varmaan vielä lisää houkuttelevuuttani miesten silmissä. He jäävät siis koukkuun jonkinlaiseen itse rakentamaansa haavekuvaan minusta, jonka syntymiseen en itse vaikuta muuten kuin olemalla ystävällinen ja ymmärtäväinen silloinkin, kun en ole ihastunut.
Pitäisi varmaan alkaa olla tyly miehiä kohtaan, niin ymmärtäisivät ettei tässä ole mikään rakkaustarina kehittymässä ja säästyisin pakkien jakelemiselta. Mutta en halua kohdella ihmisiä epäystävällisesti sen perusteella, mitä sukupuolta he sattuvat olemaan.
Olipa muuten kova homma yrittää arvailla, minkä sanan takia tuo tekstini jäi palstan moderointifiltteriin. Pahoittelut; luettavuushan tuosta kärsi.
t. 32
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan jonkun mielestä olla vähän sellainen jän nänai nen. En tosin omasta mielestäni ole. Mutta minuun ihastutaan aika helposti ja usein täysin perusteettomasti. Miehet jostain syystä luulevat minun olevan kiltti ja alistuvainen ky nnys matto. Ehkä siksi että osaan kuunnella, ymmärrän helposti toisen ihmisen näkökulman vaikka se poikkeaisi täysin omastani, ja koska en tuomitse herkästi, minulle halutaan kertoa arkaluontoisiakin asioita.
Tästä seuraa sellaista, että monikin mies kuvittelee löytäneensä minussa elämänsä naisen, koska minulla ja hänellä vaikuttaa olevan paljon yhteistä (koska siis osaan kuunnella ja asettua toisen asemaan). Olen kuitenkin hyvin valikoiva kumppaniehdokkaiden suhteen, enkä yleensä ole lainkaan ihastunut mieheen, joka ihastuu minuun ensitapaamisella korviaan myöten. Tarvitsen miehen, joka kestää sen että olen itsenäinen, minulla on omat tavoitteeni, päämääräni ja arvoni, ja tarvittaessa puolustan itseäni tiukastikin. Suurimman osan tapaamistani miehistä totean liian ep ävar moiksi, eivätkä he tule koskaan edes nähneeksi jämäkämpää puoltani, koska yhtedenpito loppuu ennen kuin mitään ristiriitaa ehtii syntyä. Syy, miksi en kiinnostu, jää siis heille yleensä arvoitukseksi eivätkä he usko minua vaikka kerron sen suoraankin.
En harrasta s eks iä kevytkenkäisesti kuten jän nämi ehet tekevät, ja tämä varmaan vielä lisää houkuttelevuuttani miesten silmissä. He jäävät siis koukkuun jonkinlaiseen itse rakentamaansa haavekuvaan minusta, jonka syntymiseen en itse vaikuta muuten kuin olemalla ystävällinen ja ymmärtäväinen silloinkin, kun en ole ihastunut.
Pitäisi varmaan alkaa olla tyly miehiä kohtaan, niin ymmärtäisivät ettei tässä ole mikään rakkaustarina kehittymässä ja säästyisin pakkien jakelemiselta. Mutta en halua kohdella ihmisiä epäystävällisesti sen perusteella, mitä sukupuolta he sattuvat olemaan.
Ei se tee ihmistä jännikseksi, että on vientiä.
Vierailija kirjoitti:
Etkö ap ole ikinä kuullut femme fatalesta? Googletappa femme fatale ja saatat yllättyä, miten yleinen hahmo vaarallinen, viettelevä, juonikas ja epätasapainoinen nainen viihdemaailmassa - ja toki myös tosielämässä ja miesten sydämissä - onkaan. Esim. Mika Waltarin teoksissa on usein femme fatale. Elokuvamaailmassa esimerkiksi Angelina Jolie on perinteisesti esittänyt femme fatalea.
Olen yrittänyt tähän vastata pari kertaa, ei onnistu. Yritän vielä. On ihan tuttu käsite.
Vierailija kirjoitti:
Olipa muuten kova homma yrittää arvailla, minkä sanan takia tuo tekstini jäi palstan moderointifiltteriin. Pahoittelut; luettavuushan tuosta kärsi.
t. 32
En ole itsekään vielä tajunnut logiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan jonkun mielestä olla vähän sellainen jän nänai nen. En tosin omasta mielestäni ole. Mutta minuun ihastutaan aika helposti ja usein täysin perusteettomasti. Miehet jostain syystä luulevat minun olevan kiltti ja alistuvainen ky nnys matto. Ehkä siksi että osaan kuunnella, ymmärrän helposti toisen ihmisen näkökulman vaikka se poikkeaisi täysin omastani, ja koska en tuomitse herkästi, minulle halutaan kertoa arkaluontoisiakin asioita.
Tästä seuraa sellaista, että monikin mies kuvittelee löytäneensä minussa elämänsä naisen, koska minulla ja hänellä vaikuttaa olevan paljon yhteistä (koska siis osaan kuunnella ja asettua toisen asemaan). Olen kuitenkin hyvin valikoiva kumppaniehdokkaiden suhteen, enkä yleensä ole lainkaan ihastunut mieheen, joka ihastuu minuun ensitapaamisella korviaan myöten. Tarvitsen miehen, joka kestää sen että olen itsenäinen, minulla on omat tavoitteeni, päämääräni ja arvoni, ja tarvittaessa puolustan itseäni tiukastikin. Suurimman osan tapaamistani miehistä totean liian ep ävar moiksi, eivätkä he tule koskaan edes nähneeksi jämäkämpää puoltani, koska yhtedenpito loppuu ennen kuin mitään ristiriitaa ehtii syntyä. Syy, miksi en kiinnostu, jää siis heille yleensä arvoitukseksi eivätkä he usko minua vaikka kerron sen suoraankin.
En harrasta s eks iä kevytkenkäisesti kuten jän nämi ehet tekevät, ja tämä varmaan vielä lisää houkuttelevuuttani miesten silmissä. He jäävät siis koukkuun jonkinlaiseen itse rakentamaansa haavekuvaan minusta, jonka syntymiseen en itse vaikuta muuten kuin olemalla ystävällinen ja ymmärtäväinen silloinkin, kun en ole ihastunut.
Pitäisi varmaan alkaa olla tyly miehiä kohtaan, niin ymmärtäisivät ettei tässä ole mikään rakkaustarina kehittymässä ja säästyisin pakkien jakelemiselta. Mutta en halua kohdella ihmisiä epäystävällisesti sen perusteella, mitä sukupuolta he sattuvat olemaan.
Mä olen varsinkin kun innostun hanakka puolustamaan mielipiteitäni. Usein toinen luovuttaa heti kättelyssä. En mä kuitenkaan tarkoita että haluaisin voittaa väittelyn tai olisin ehdoton kannoissani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan jonkun mielestä olla vähän sellainen jän nänai nen. En tosin omasta mielestäni ole. Mutta minuun ihastutaan aika helposti ja usein täysin perusteettomasti. Miehet jostain syystä luulevat minun olevan kiltti ja alistuvainen ky nnys matto. Ehkä siksi että osaan kuunnella, ymmärrän helposti toisen ihmisen näkökulman vaikka se poikkeaisi täysin omastani, ja koska en tuomitse herkästi, minulle halutaan kertoa arkaluontoisiakin asioita.
Tästä seuraa sellaista, että monikin mies kuvittelee löytäneensä minussa elämänsä naisen, koska minulla ja hänellä vaikuttaa olevan paljon yhteistä (koska siis osaan kuunnella ja asettua toisen asemaan). Olen kuitenkin hyvin valikoiva kumppaniehdokkaiden suhteen, enkä yleensä ole lainkaan ihastunut mieheen, joka ihastuu minuun ensitapaamisella korviaan myöten. Tarvitsen miehen, joka kestää sen että olen itsenäinen, minulla on omat tavoitteeni, päämääräni ja arvoni, ja tarvittaessa puolustan itseäni tiukastikin. Suurimman osan tapaamistani miehistä totean liian ep ävar moiksi, eivätkä he tule koskaan edes nähneeksi jämäkämpää puoltani, koska yhtedenpito loppuu ennen kuin mitään ristiriitaa ehtii syntyä. Syy, miksi en kiinnostu, jää siis heille yleensä arvoitukseksi eivätkä he usko minua vaikka kerron sen suoraankin.
En harrasta s eks iä kevytkenkäisesti kuten jän nämi ehet tekevät, ja tämä varmaan vielä lisää houkuttelevuuttani miesten silmissä. He jäävät siis koukkuun jonkinlaiseen itse rakentamaansa haavekuvaan minusta, jonka syntymiseen en itse vaikuta muuten kuin olemalla ystävällinen ja ymmärtäväinen silloinkin, kun en ole ihastunut.
Pitäisi varmaan alkaa olla tyly miehiä kohtaan, niin ymmärtäisivät ettei tässä ole mikään rakkaustarina kehittymässä ja säästyisin pakkien jakelemiselta. Mutta en halua kohdella ihmisiä epäystävällisesti sen perusteella, mitä sukupuolta he sattuvat olemaan.
Ei se tee ihmistä jännikseksi, että on vientiä.
Ei se pelkästään, mutta se kai tekee että jättää taakseen särkyneitä sydämiä.
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan jonkun mielestä olla vähän sellainen jän nänai nen. En tosin omasta mielestäni ole. Mutta minuun ihastutaan aika helposti ja usein täysin perusteettomasti. Miehet jostain syystä luulevat minun olevan kiltti ja alistuvainen ky nnys matto. Ehkä siksi että osaan kuunnella, ymmärrän helposti toisen ihmisen näkökulman vaikka se poikkeaisi täysin omastani, ja koska en tuomitse herkästi, minulle halutaan kertoa arkaluontoisiakin asioita.
Tästä seuraa sellaista, että monikin mies kuvittelee löytäneensä minussa elämänsä naisen, koska minulla ja hänellä vaikuttaa olevan paljon yhteistä (koska siis osaan kuunnella ja asettua toisen asemaan). Olen kuitenkin hyvin valikoiva kumppaniehdokkaiden suhteen, enkä yleensä ole lainkaan ihastunut mieheen, joka ihastuu minuun ensitapaamisella korviaan myöten. Tarvitsen miehen, joka kestää sen että olen itsenäinen, minulla on omat tavoitteeni, päämääräni ja arvoni, ja tarvittaessa puolustan itseäni tiukastikin. Suurimman osan tapaamistani miehistä totean liian ep ävar moiksi, eivätkä he tule koskaan edes nähneeksi jämäkämpää puoltani, koska yhtedenpito loppuu ennen kuin mitään ristiriitaa ehtii syntyä. Syy, miksi en kiinnostu, jää siis heille yleensä arvoitukseksi eivätkä he usko minua vaikka kerron sen suoraankin.
En harrasta s eks iä kevytkenkäisesti kuten jän nämi ehet tekevät, ja tämä varmaan vielä lisää houkuttelevuuttani miesten silmissä. He jäävät siis koukkuun jonkinlaiseen itse rakentamaansa haavekuvaan minusta, jonka syntymiseen en itse vaikuta muuten kuin olemalla ystävällinen ja ymmärtäväinen silloinkin, kun en ole ihastunut.
Pitäisi varmaan alkaa olla tyly miehiä kohtaan, niin ymmärtäisivät ettei tässä ole mikään rakkaustarina kehittymässä ja säästyisin pakkien jakelemiselta. Mutta en halua kohdella ihmisiä epäystävällisesti sen perusteella, mitä sukupuolta he sattuvat olemaan.
Tuo kuulostaa pikemminkin siltä, että pelkäät itse avautua ja sitoutua ihmiseen syvemmällä tasolla, etkä usko siihen että mies pitäisi sinusta enää sitten kun näytät kuka oikeasti olet. Pakenet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taidan jonkun mielestä olla vähän sellainen jän nänai nen. En tosin omasta mielestäni ole. Mutta minuun ihastutaan aika helposti ja usein täysin perusteettomasti. Miehet jostain syystä luulevat minun olevan kiltti ja alistuvainen ky nnys matto. Ehkä siksi että osaan kuunnella, ymmärrän helposti toisen ihmisen näkökulman vaikka se poikkeaisi täysin omastani, ja koska en tuomitse herkästi, minulle halutaan kertoa arkaluontoisiakin asioita.
Tästä seuraa sellaista, että monikin mies kuvittelee löytäneensä minussa elämänsä naisen, koska minulla ja hänellä vaikuttaa olevan paljon yhteistä (koska siis osaan kuunnella ja asettua toisen asemaan). Olen kuitenkin hyvin valikoiva kumppaniehdokkaiden suhteen, enkä yleensä ole lainkaan ihastunut mieheen, joka ihastuu minuun ensitapaamisella korviaan myöten. Tarvitsen miehen, joka kestää sen että olen itsenäinen, minulla on omat tavoitteeni, päämääräni ja arvoni, ja tarvittaessa puolustan itseäni tiukastikin. Suurimman osan tapaamistani miehistä totean liian ep ävar moiksi, eivätkä he tule koskaan edes nähneeksi jämäkämpää puoltani, koska yhtedenpito loppuu ennen kuin mitään ristiriitaa ehtii syntyä. Syy, miksi en kiinnostu, jää siis heille yleensä arvoitukseksi eivätkä he usko minua vaikka kerron sen suoraankin.
En harrasta s eks iä kevytkenkäisesti kuten jän nämi ehet tekevät, ja tämä varmaan vielä lisää houkuttelevuuttani miesten silmissä. He jäävät siis koukkuun jonkinlaiseen itse rakentamaansa haavekuvaan minusta, jonka syntymiseen en itse vaikuta muuten kuin olemalla ystävällinen ja ymmärtäväinen silloinkin, kun en ole ihastunut.
Pitäisi varmaan alkaa olla tyly miehiä kohtaan, niin ymmärtäisivät ettei tässä ole mikään rakkaustarina kehittymässä ja säästyisin pakkien jakelemiselta. Mutta en halua kohdella ihmisiä epäystävällisesti sen perusteella, mitä sukupuolta he sattuvat olemaan.
Ei se tee ihmistä jännikseksi, että on vientiä.
Ei se pelkästään, mutta se kai tekee että jättää taakseen särkyneitä sydämiä.
No ei sekään. Ei tuossa tekstissä ollut mitään jännikseyteen viittaavaa.
Tuolla perusteellahan jokainen kaunis ja mukava nainen/mies olisi jännis, koska heihin ihastutaan helposti ja jättävät taakseen myös särkyneitä sydämiä, koska he eivät tietenkään itse ihastu lähellekään kaikkiin niistä jotka heihin ihastuvat.
Etkö ap ole ikinä kuullut femme fatalesta? Googletappa femme fatale ja saatat yllättyä, miten yleinen hahmo vaarallinen, viettelevä, juonikas ja epätasapainoinen nainen viihdemaailmassa - ja toki myös tosielämässä ja miesten sydämissä - onkaan. Esim. Mika Waltarin teoksissa on usein femme fatale. Elokuvamaailmassa esimerkiksi Angelina Jolie on perinteisesti esittänyt femme fatalea.