Mieheni löysi töistä uuden naispuolisen ystävän jonka kanssa viettää välillä vapaa-aikaa. Nyt hän valittaa, miksi en hyväksy naispuolisia ystäviä.

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta noista ” ystävyyksistä”, ei sellaisena pysy, ei jos tapaillaan muutoinkin kuin töissä..

Se on kemiaa sun muuta. Miehesi pettää sinua, saat olka aivan varma.

:D Aika järkyttävän mustavalkoinen maailma. Oma paras ystäväni on miespuoleinen ja mieheni paras ystävä sattuu olemaan naispuoleinen. Kumpikaan meistä ei ole koskaan maannut ystävänsä kanssa. Eipä kävisi mielessäkään harrastaa seksiä tämän ystäväni kanssa, vaikka ihana ja mahtava tyyppi onkin. Kun ajatusmaailmat kohtaavat aivan täydellisesti, mutta juurikin fyysinen kemia ei.

Oma mieheni taas pitää ystäväänsä fyysisesti haluttavana, mutta niin varmasti miljoonaa muutakin naista. Eikä makaa heidänkään kanssaan.

Mikä tämä oletus on että jos olisi “mahdollisuus” päästä sänkyyn jonkun kanssa, sinne mentäisiin? Ovatko tämän ajatusmaailman ihmiset puolisonsa kanssa koska eivät muuta/parempaa saaneet?

Ja mites homoseksuaalit ihmiset jos sikseen mennään? Saako heillä olla vain vastakkaisen sukupuolen ystäviä?

Tuntematta tapausta sanoisin, että tuskin on vaaraksi teidän parisuhteelle. Vaarallisia tapauksia ovat oman sekä ystävieni kokemusten mukaan ne naiset, joista ei puhuta eikä kerrota kotona.

Minulla oli exäni kanssa tällainen tapaus, että ex oli tavannut kivan naisen. Meille tuli ero, koska exäni mukaan hän halusi olla vapaa, eikä halunnut olla niin vakavassa suhteessa kuin minä. Minulla ei ollut aavistustakaan, että hän oli ihastunut toiseen. En usko, että heidän välillään oli tapahtunut mitään fyysistä kontaktia ennen eroa, mutta heti sen jälkeen alkoivat tapailla ja menivät kihloihin puolen vuoden päästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvin mahdollisesti se ystävyyskuvion nainen voi haluta olla pelkkä ystävä miehesi kanssa. Naisille se on ihan luontevaa.

Sen sijaan en ole koskaan tavannut miestä, joka haluaisi olla ystävänaisen kanssa vain ystävä.

On myös miehille ihan luontevaa.

Mun kokemusten mukaan ei. Mä luulin opiskeluaikana, että mulla oli useita miespuolisia kavereita/tuttavia. Juttelin heidän kanssaan usein ym. Tyyppi toisensa jälkeen alkoi kutsua syömään, elokuviin kahville tms. Jopa ne, joiden muutkin miehet olivat vakuuttaneet olevan selviä homoja. Ihan ensin en tajunnut mistä on kyse koska osan olin tuntenut vuosia. Lopputulos joka ikisen kanssa oli välit poikki kiusallisen "torjunnan" tms. vuoksi. Osalla asia vielä kääntyi niin päin että vaikka he olivat olleet aloitteellisia, minä ihmetellyt esim varatun opintoihin liittyviä kolme kertaa päivässä puheluita niin lopulta tämä varattukin alkoi käyttäytyä kuin minä olisin häntä ollut iskemässä. Nyt olen sitten jo äiti-ihminen eikä miespuolisista kavereista ole tietoakaan. Ei se tässä vaiheessa toisaalta enää haittaakaan, ensin vähän harmitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset tuplastandardeillaan taas huutelee täällä.

Miehen TULEE SALLIA naisen ihanat mies"ystävät", jotka toivovat aina 100% ajasta seksiä tämän "ystävänsä" kanssa.

Mutta miehellä ei saa olla naisystäviä, koska nainen tuntee naisen luonnon ja tietää että naiset haluavat varattuja miehiä ja se nainen tulee viettelemään miehen.

Naiset tuntee naiset. Siksi naiset vihaavat naisia.

Itse naisena en koe tarvitsevani miespuolisia ystäviä, mulla on paras ystävä ja se on mieheni. Naisystäviä mulla kyllä on.

Miksi sitten koet tarvitsevasi niitä naisystäviäsi? Perustuuko monenkin ystävyys ensisijaisesti sukupuoleen? Minulla on ystäviä ihan laidasta laitaan, enkä ole ikinä ajatellut että minun pitäisi ajatella että, ei, en voi olla Anjan ystävä koska Anja on 75-vuotias, tai ei, en voi olla Kallen ystävä koska hänellähän on KIKKELI!

Vierailija kirjoitti:

Tuntematta tapausta sanoisin, että tuskin on vaaraksi teidän parisuhteelle. Vaarallisia tapauksia ovat oman sekä ystävieni kokemusten mukaan ne naiset, joista ei puhuta eikä kerrota kotona.

Minulla oli exäni kanssa tällainen tapaus, että ex oli tavannut kivan naisen. Meille tuli ero, koska exäni mukaan hän halusi olla vapaa, eikä halunnut olla niin vakavassa suhteessa kuin minä. Minulla ei ollut aavistustakaan, että hän oli ihastunut toiseen. En usko, että heidän välillään oli tapahtunut mitään fyysistä kontaktia ennen eroa, mutta heti sen jälkeen alkoivat tapailla ja menivät kihloihin puolen vuoden päästä.

Mutta tulipunainen red flag jos ko. naisesta kertominen loppuu. Esim. isäni alkuun kertoi, myöhemmin enää ei kun juttu oli syventynyt. Äitini ei tiedä vieläkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan en ole koskaan tavannut miestä, joka haluaisi olla ystävänaisen kanssa vain ystävä.

Hep! Täällä yksi. Kirjoitin jo aiemminkin tähän ketjuun. Kihloissa ja ystävänaisia.

M.32

Minä olen myös tällainen mies.

Naispuoliset ystävät ovat esim. monissa keskusteluaiheissa parempia puhujia ja kuuntelijoita, kuin toiset miehet.

Jep. Ainoa ongelmamikä tuossa kuviossa eteen tulee on se että nainen ei halua että miehensä puhuu toiselle naiselle heidän suhteensa asioita. Tämä on fakta. Joten jos kaveruus ei sisällä omasta parisuhteesta juoruilua, niin silloin voi onnistua, muuten ei.

Jos parisuhteen jutuista tai mahdollisista ongelmista voi keskustella vain puolisonsa kanssa, voi olla että pariskunta kaivautuu poteroihin joista ei nousta kuin toista vastaan. Joku ulkopuolinen voi auttaa tuulettamaan ajatuksia ja huomaamaan ko. parisuhteen arvon ja jumankauta juu myös ne omat viat ja virheet. Kun mun ex valittaa miehestään, pystyn aika usein olemaan puolueettomampija kertomaan exälle, että huomaatko että kun sun miehes tekee noin, sä reagoit siihen aina noin. Usein hän älykkäänä ihmisenä on jo ajatellut samaa, muttei halua myöntää, ennenkuin kuulee sen toisen suusta.

Jos on bi, niin saako silloin olla ystäviä ollenkaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta noista ” ystävyyksistä”, ei sellaisena pysy, ei jos tapaillaan muutoinkin kuin töissä..

Se on kemiaa sun muuta. Miehesi pettää sinua, saat olka aivan varma.

:D Aika järkyttävän mustavalkoinen maailma. Oma paras ystäväni on miespuoleinen ja mieheni paras ystävä sattuu olemaan naispuoleinen. Kumpikaan meistä ei ole koskaan maannut ystävänsä kanssa. Eipä kävisi mielessäkään harrastaa seksiä tämän ystäväni kanssa, vaikka ihana ja mahtava tyyppi onkin. Kun ajatusmaailmat kohtaavat aivan täydellisesti, mutta juurikin fyysinen kemia ei.

Oma mieheni taas pitää ystäväänsä fyysisesti haluttavana, mutta niin varmasti miljoonaa muutakin naista. Eikä makaa heidänkään kanssaan.

Mikä tämä oletus on että jos olisi “mahdollisuus” päästä sänkyyn jonkun kanssa, sinne mentäisiin? Ovatko tämän ajatusmaailman ihmiset puolisonsa kanssa koska eivät muuta/parempaa saaneet?

Ja mites homoseksuaalit ihmiset jos sikseen mennään? Saako heillä olla vain vastakkaisen sukupuolen ystäviä?

Siis miehesi hengailee jatkuvasti ystävän kanssa jota pitää seksuaalisesti haluttanvana? Ei hyvää päivää taas :D

Meillekin kävi noin. Mies löysi parhaan ystävänsä. Siihen päättyi meidän avioliitto. Minä kuulemma olin vain pienisydäminen, kun en ystävää suvainnut.

Nykyään heillä on lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset tuplastandardeillaan taas huutelee täällä.

Miehen TULEE SALLIA naisen ihanat mies"ystävät", jotka toivovat aina 100% ajasta seksiä tämän "ystävänsä" kanssa.

Mutta miehellä ei saa olla naisystäviä, koska nainen tuntee naisen luonnon ja tietää että naiset haluavat varattuja miehiä ja se nainen tulee viettelemään miehen.

Naiset tuntee naiset. Siksi naiset vihaavat naisia.

Itse naisena en koe tarvitsevani miespuolisia ystäviä, mulla on paras ystävä ja se on mieheni. Naisystäviä mulla kyllä on.

Miksi sitten koet tarvitsevasi niitä naisystäviäsi? Perustuuko monenkin ystävyys ensisijaisesti sukupuoleen? Minulla on ystäviä ihan laidasta laitaan, enkä ole ikinä ajatellut että minun pitäisi ajatella että, ei, en voi olla Anjan ystävä koska Anja on 75-vuotias, tai ei, en voi olla Kallen ystävä koska hänellähän on KIKKELI!

Olisitko Kikkelikallen ystävä siinäkin tapauksessa että hän haluaisi syventää ystävyyttänne kikkelöimällä? Tai ilmaisisi haluavasa sinusta muutakin kuin kaverin? Tästähän tässä aloituksessa on kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan en ole koskaan tavannut miestä, joka haluaisi olla ystävänaisen kanssa vain ystävä.

Hep! Täällä yksi. Kirjoitin jo aiemminkin tähän ketjuun. Kihloissa ja ystävänaisia.

M.32

Minä olen myös tällainen mies.

Naispuoliset ystävät ovat esim. monissa keskusteluaiheissa parempia puhujia ja kuuntelijoita, kuin toiset miehet.

Jep. Ainoa ongelmamikä tuossa kuviossa eteen tulee on se että nainen ei halua että miehensä puhuu toiselle naiselle heidän suhteensa asioita. Tämä on fakta. Joten jos kaveruus ei sisällä omasta parisuhteesta juoruilua, niin silloin voi onnistua, muuten ei.

Jos parisuhteen jutuista tai mahdollisista ongelmista voi keskustella vain puolisonsa kanssa, voi olla että pariskunta kaivautuu poteroihin joista ei nousta kuin toista vastaan. Joku ulkopuolinen voi auttaa tuulettamaan ajatuksia ja huomaamaan ko. parisuhteen arvon ja jumankauta juu myös ne omat viat ja virheet. Kun mun ex valittaa miehestään, pystyn aika usein olemaan puolueettomampija kertomaan exälle, että huomaatko että kun sun miehes tekee noin, sä reagoit siihen aina noin. Usein hän älykkäänä ihmisenä on jo ajatellut samaa, muttei halua myöntää, ennenkuin kuulee sen toisen suusta.

Joo, joku ulkopuolinen, mutta ei toinen nainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naiset tuplastandardeillaan taas huutelee täällä.

Miehen TULEE SALLIA naisen ihanat mies"ystävät", jotka toivovat aina 100% ajasta seksiä tämän "ystävänsä" kanssa.

Mutta miehellä ei saa olla naisystäviä, koska nainen tuntee naisen luonnon ja tietää että naiset haluavat varattuja miehiä ja se nainen tulee viettelemään miehen.

Naiset tuntee naiset. Siksi naiset vihaavat naisia.

Nainen tietää itse parhaiten sen, että naiset ovat käärmeitä.

Eipä siinä tarvitse ihmetellä, miksi naisten keskuudessa on suurin naisviha. Siksipä jotkut naiset fiksusti kieltääkin mieheltään kaiken muun naiskontaktin, jos siis haluaa että mies on monogamiassa hänen kanssaan.

Pettämiseen tarvitaan vain nainen? Kerro miksi ihmeessä haluaisin olla suhteessa

a) käärmeen kanssa tai b) naisen kanssa joka luulee, että ajaudun panemaan käärmettä vain siksi käärme haluaa?

T. Aviomies joka määrittelee itse ystävänsä

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta noista ” ystävyyksistä”, ei sellaisena pysy, ei jos tapaillaan muutoinkin kuin töissä..

Se on kemiaa sun muuta. Miehesi pettää sinua, saat olka aivan varma.

No kyllä kavereita tavataan yleensä muuallakin kuin töissä. Ei mun miespuoliset kaverit edes olleet samassa työssä.

Ei tartte olla kemiaa eikä pettämistä. Ei tosiaankaan. Ei kaverin kanssa maata. Surkea käsitys sulla. Miehellä myös naisia kavereina ja paras ystävä nainen. Se on ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan en ole koskaan tavannut miestä, joka haluaisi olla ystävänaisen kanssa vain ystävä.

Hep! Täällä yksi. Kirjoitin jo aiemminkin tähän ketjuun. Kihloissa ja ystävänaisia.

M.32

Minä olen myös tällainen mies.

Naispuoliset ystävät ovat esim. monissa keskusteluaiheissa parempia puhujia ja kuuntelijoita, kuin toiset miehet.

Jep. Ainoa ongelmamikä tuossa kuviossa eteen tulee on se että nainen ei halua että miehensä puhuu toiselle naiselle heidän suhteensa asioita. Tämä on fakta. Joten jos kaveruus ei sisällä omasta parisuhteesta juoruilua, niin silloin voi onnistua, muuten ei.

Jos parisuhteen jutuista tai mahdollisista ongelmista voi keskustella vain puolisonsa kanssa, voi olla että pariskunta kaivautuu poteroihin joista ei nousta kuin toista vastaan. Joku ulkopuolinen voi auttaa tuulettamaan ajatuksia ja huomaamaan ko. parisuhteen arvon ja jumankauta juu myös ne omat viat ja virheet. Kun mun ex valittaa miehestään, pystyn aika usein olemaan puolueettomampija kertomaan exälle, että huomaatko että kun sun miehes tekee noin, sä reagoit siihen aina noin. Usein hän älykkäänä ihmisenä on jo ajatellut samaa, muttei halua myöntää, ennenkuin kuulee sen toisen suusta.

Joo, joku ulkopuolinen, mutta ei toinen nainen.

Mutta vain naiselta saat oikean naisen näkökulman. Ei silti että minä sukupuolittaisin näitä, eri ystävät tarjoavat eri näkökulmaa, usein omastani poikkeavaa, ja niillä neuvoilla luovin.

Vierailija kirjoitti:

On kahdellaista pettäjää. Sellainen kun pitää hoitonsa piilossa ja toinen tuo sen kotiin ja koittaa ystävystyttää vaimonsa kanssa. Kumpikin koettu ja moneen kertaan.

Tässä vaan ei ollut kyse kummastakaan. Kaveri on eri asia. Naisen kanssa voi olla kaveri.

Surkeaa kun luulottelet omien kokemustesi perusteella.

Missä apn mies muka yrittää ystävystyttää kaveriaan ja vaimoa??

Minä en edes välittäisi olla tekemisissä miehen kaverien kans, naisia tai miehiä.

Vierailija kirjoitti:

On kokemusta noista ” ystävyyksistä”, ei sellaisena pysy, ei jos tapaillaan muutoinkin kuin töissä..

Se on kemiaa sun muuta. Miehesi pettää sinua, saat olka aivan varma.

Höpö höpö. Miten se yksinään pettää?

Eikö sulla ap ole miehiä kavereina kun asia noin outo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuntematta tapausta sanoisin, että tuskin on vaaraksi teidän parisuhteelle. Vaarallisia tapauksia ovat oman sekä ystävieni kokemusten mukaan ne naiset, joista ei puhuta eikä kerrota kotona.

Minulla oli exäni kanssa tällainen tapaus, että ex oli tavannut kivan naisen. Meille tuli ero, koska exäni mukaan hän halusi olla vapaa, eikä halunnut olla niin vakavassa suhteessa kuin minä. Minulla ei ollut aavistustakaan, että hän oli ihastunut toiseen. En usko, että heidän välillään oli tapahtunut mitään fyysistä kontaktia ennen eroa, mutta heti sen jälkeen alkoivat tapailla ja menivät kihloihin puolen vuoden päästä.

Mutta tulipunainen red flag jos ko. naisesta kertominen loppuu. Esim. isäni alkuun kertoi, myöhemmin enää ei kun juttu oli syventynyt. Äitini ei tiedä vieläkään. 

Kannattaisiko kertoa?

Omituinen maailma, jossa puoliso yrittää määrätä millaisia kavereita toisella on. Erityisesti kun kyse ei ole mistään narkki/rikollis/mt-tapauksista, vaan työkaverista. Tollaiset rajoittamiset on sairasta mustasukkaisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sen sijaan en ole koskaan tavannut miestä, joka haluaisi olla ystävänaisen kanssa vain ystävä.

Hep! Täällä yksi. Kirjoitin jo aiemminkin tähän ketjuun. Kihloissa ja ystävänaisia.

M.32

Minä olen myös tällainen mies.

Naispuoliset ystävät ovat esim. monissa keskusteluaiheissa parempia puhujia ja kuuntelijoita, kuin toiset miehet.

Jep. Ainoa ongelmamikä tuossa kuviossa eteen tulee on se että nainen ei halua että miehensä puhuu toiselle naiselle heidän suhteensa asioita. Tämä on fakta. Joten jos kaveruus ei sisällä omasta parisuhteesta juoruilua, niin silloin voi onnistua, muuten ei.

Jos parisuhteen jutuista tai mahdollisista ongelmista voi keskustella vain puolisonsa kanssa, voi olla että pariskunta kaivautuu poteroihin joista ei nousta kuin toista vastaan. Joku ulkopuolinen voi auttaa tuulettamaan ajatuksia ja huomaamaan ko. parisuhteen arvon ja jumankauta juu myös ne omat viat ja virheet. Kun mun ex valittaa miehestään, pystyn aika usein olemaan puolueettomampija kertomaan exälle, että huomaatko että kun sun miehes tekee noin, sä reagoit siihen aina noin. Usein hän älykkäänä ihmisenä on jo ajatellut samaa, muttei halua myöntää, ennenkuin kuulee sen toisen suusta.

Joo, joku ulkopuolinen, mutta ei toinen nainen.

Mutta vain naiselta saat oikean naisen näkökulman. Ei silti että minä sukupuolittaisin näitä, eri ystävät tarjoavat eri näkökulmaa, usein omastani poikkeavaa, ja niillä neuvoilla luovin.

Viisaus ei asu sukupuolessa, vaan ihmisessä. En ole samaa mieltä kuin muut naiset, joten minun mielipidettäni ei voi kysyä toiselta naiselta. Eikä kukaan nainen ole oikeampi kuin minä.