Lue keskustelun säännöt.
Mieheni löysi töistä uuden naispuolisen ystävän jonka kanssa viettää välillä vapaa-aikaa. Nyt hän valittaa, miksi en hyväksy naispuolisia ystäviä.
01.09.2019 |
Minun siis pitäisi hyväksyä hänen ja tämän uuden naisen tiivis ystävyys, sillä nykyään kuulemma monilla miehillä on naispuolisia ystäviä vaimon lisäksi ja tämän pitäisi olla kaikille osapuolille ok. Jokainen saa tottakai valita ystävänsä, olenko julma jos kiellän häneltä tämän uuden ystävän...
Kommentit (327)
Vierailija kirjoitti:
En mä jaksa olla miehen kaveri jos ei ole mitään ihailua/hyötyä siitä että olen sen kaveri...
Tiedän että tää on tabu ja kuulostaa katkeran miehen näkemykseltä.
En myöskään halua olla kaveri jos haluan munaa mieheltä. En ikinä suostuisi olemaan kaveri miehelle miehen aloitteesta. Se on sama kuin olis läski tai yks miehistä tai epäviehättävä.
Taidat olla hukassa itsesi kanssa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävän mies, neljän lapsen isä, alkoi myös kovasti kaveerata uuden naispuolisen työkaverin kanssa. Heillä oli yhteinen harrastus jonka puitteissa piti tavata useampana iltana viikossa. Parin vuoden päästä oli entinen perhe jätetty ja mies naimisissa tämän uuden työkaverinsa kanssa.
Oliko se "yhteinen harrastus" kenties seksi?
Vierailija kirjoitti:
Ainahan sä voit yrittää kieltää, mutta meteliä siitä vaan enemmän nousee. Noi tollaset uudet parhaat kaverit on aina vähän kummallisia tapauksia jos ne on vastakkaista sukupuolta.
Kun aikoinani tapasin vaimoni, niin hänellä oli jo ne mieskaverit ennen minua ja se oli minulle tietenkin täysin ok juttu. Miksi pitäisi kaverit hylätä.. Mutta kun tuli uusi tällainen paras kaveri yhtäkkiä mistä ei edes kerrottu aluksi, niin kyllä se vtutti ja kerroin kantani asiaan. Haukuttiin luulosairaaksi, mustasukkaseksi jne.
No, en ole enää vaimoni kanssa, kun se uusi paras ystävä sai vieteltyä vaimoni. Mut mähän olin vaan luulosairas ja mustis. Nykyiselle naiselleni oli käynyt täysin samanlailla. Hän sanoi silloin, kun alettiin seurustelemaan, että mitään uusia parhaita ystäviä on sitten turha haalia, että pidät nämä mitkä on jo. Olen täysin samaa mieltä.
Samaa mieltä muuten, mutta ei sitä vaimoa kukaan sentään vietellyt, kyllä hän ihan itse ihastui toiseen...
Mulla on miespuolisia ystäviä ollut sen 25 vuotta vanhimmat, ja nämä on miehelle ok. Varmaan mies koittaisi esittää että hänelle olisi ok myös uudet miespuoliset ystävät, mutta minä en ole niin tyhmä mihinkään suuntaan että tuollaiseen lähtisin. Miehelle tulisi paha mieli, uusi "ystävä" olisi hetikohta jo ihan eri mieltä platonisesta ystävyydestämme, ja minä jakaisin aikaani jonkun uuden miehen kanssa. Ei kiitos, ei seuraa mitään hyvää tuollaisesta kuviosta. Sama koskee myös miestäni. Tosin hänellä ei ollut naiskavereita kun tapasimme, vaikka niitä on kuulemma aiemmin ollut paljonkin. En tiedä mitä mieltä olisi näistä vanhoista kavereista jos heidän kanssaan alettaisiin lähentymään. Uskonkin että mieheni on kaverina jäänyt kun nämä naiset ovat alkaneet seukkaamaan, niin mieheni kaveruus on alkanut olemaan siinä vaiheessa liikaa. Ollaan kuitenkin oltu yhdessä sen 5v jo, että aika kummallista jos joku yhtäkkiä 5v jälkeen havahtuisi että hänellähän on hyvä ystävä miehessäni. Yksi tällainen kaveri onkin ottanut yhteyttä, kun hänelle ero tuli. Ei ollut nähnyt miestäni vuosiin, ja kun erosi miehestään niin alkoi lähettelemään lähdetkö kaljalle viestejä. Ei lähtenyt.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä niiden mielestä ketkä eivät itse pysty olemaan "vain" kavereita vastakkaisen sukupuolen kanssa, eivät hyväksy sitä muiltakaan, tai vähintään olettaa että molemmat kuitenkin haluis panna, muttei vaan uskalla.
Kyllä mulla on muutama naiskaverikin, enkä ole pannut (eikä ole himojakaan) heistä ketään. Eivät ole mikään ongelma kihlatullenikaan, kun hänkin on nuoresta asti pyörinyt enemmän poikaporukoissa kuin naisten kanssa. Se on ihan normaalia nykyään kuten miehesi sanoikin. Tosin se ei tarkoita, etteikö miehelläi silti voisi olla romanttisia tunteita työkaveriinsa.
Hankala tilanne. Tapaa tämä työkaveri ja menkää johonkin vaikka kolmistaan ja arvioi tilanne sen perusteella mitä näet ja tunnet sen jälkeen. Kyllä miehesi kehonkieli kertoo sinulle kaiken oleellisen jos tunnet miehesi hyvin.
On myös eri asia pystyykö itse olla vain kaveri, ja miltä se ulospäin näyttää. Minä voin olla kaikkien kaveri, mutta kaikki eivät voi olla minun kanssani vain kavereita. 99% miespuolisista kavereistani on jossain vaiheessa ollut kaipuu muuhunkin, joko suhteeseen, tai vällyjen väliin, vaikka itse en ole halunnut heistä ketään. Se että haluaa parisuhteessaan välttyä tällaiselta draamalta, on viisasta toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niitä aiheita, joista ei vaan voi vakuuttaa toista joka vertaa vaan itseensä, että kyllä mää ainakin panisin vastaavassa tilanteessa, niin ei niitä saa uskomaan ikinä että kaikki eivät ole semmoisia.
Samaa ilmiötä kuin, että pettäjät aina epäilee toisia pettämisesta koska niinhän he itsekin...
Nyt en oikein ymmärrä, että mitä väliä sillä on että itse tietää että itse ei petä versus se että toinen pettää sinua? Nehän on kaksi eri asiaa, ja se ettei itse petä, ja siksi ei oleta että toinenkaan pettää kavereiden kanssa, on kääntäen täsyin sama asia kuin että itse pettää eikä hyväksy siksi muita kavereita toiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan en ole koskaan tavannut miestä, joka haluaisi olla ystävänaisen kanssa vain ystävä.
Hep! Täällä yksi. Kirjoitin jo aiemminkin tähän ketjuun. Kihloissa ja ystävänaisia.
M.32Minä olen myös tällainen mies.
Naispuoliset ystävät ovat esim. monissa keskusteluaiheissa parempia puhujia ja kuuntelijoita, kuin toiset miehet.
Jep. Ainoa ongelmamikä tuossa kuviossa eteen tulee on se että nainen ei halua että miehensä puhuu toiselle naiselle heidän suhteensa asioita. Tämä on fakta. Joten jos kaveruus ei sisällä omasta parisuhteesta juoruilua, niin silloin voi onnistua, muuten ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on niitä aiheita, joista ei vaan voi vakuuttaa toista joka vertaa vaan itseensä, että kyllä mää ainakin panisin vastaavassa tilanteessa, niin ei niitä saa uskomaan ikinä että kaikki eivät ole semmoisia.
Samaa ilmiötä kuin, että pettäjät aina epäilee toisia pettämisesta koska niinhän he itsekin...Nyt en oikein ymmärrä, että mitä väliä sillä on että itse tietää että itse ei petä versus se että toinen pettää sinua? Nehän on kaksi eri asiaa, ja se ettei itse petä, ja siksi ei oleta että toinenkaan pettää kavereiden kanssa, on kääntäen täsyin sama asia kuin että itse pettää eikä hyväksy siksi muita kavereita toiselle.
Et varmaan ymmärräkään. Sitä kutsutaan luottamukseksi ja ilman sitä ei kannata edes ryhtyä koko suhteeseen. Tai vähintään kannattaa lopettaa suhde mikäli huomaa, että ei pystykään luottamaan tai jos toinen ei osoitukaan luottamuksen arvoiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen varmaan vähän nuorta ja vapaata sukupolvea, mutta minä haluan kyllä pitää miespuoliset ystävät ja suon sellaiset naispuoliset myös miehelleni. En siedä yhtään kieltämistä ja mustasukkaisuutta. Itse en valitse ihmisiä sukupuolen mukaan, minulla on muutama parempi kaveri ja he ovat miehiä ja naisia. En kuulu enkä ole koskaan kuulunut mihinkään tyttöporukoihin. En vaan voisi olla suhteessa jossa tämä ei ole ok.
Ja sitäpaitsi, tiedän että useimmat miespuoliset kaverini pitävät minua aika vetävänä. Sekin on ihan normaalia, koska olen nätti ja hyvässä kunnossa. Mutta ei silläkään ole mitään merkitystä.
Näinhän se mullakin nuorena oli. Jännästi kun aloin seurustelemaan tiiviisti tässä loppuelämäni suhteessa, niin kaikkosi se paras ystävänikin, jonka kanssa olimme olleet bestiksiä yli 20 vuotta... Että saattaa olla että muistelet sitten 20 v päästä että silloinkin tuli kirjoitettua mukatietävänä av:lle ;)
Minun miehelläni kanssa tälläinen uusi työkaveri nainen. Muista aina puhutaan mutta tämä nainen jäi jutuista aina pois tai vähätellen mainittiin. Kuitenkin tämän kanssa on viestitelty ja kerrottu kuinka kivaa oli tehdä töitä yhdessä ym. Kyllä hieman epäilyttää. Ja ninä olen vain vainoharhainen ja loukkaan kun en luota.🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hankala paikka. Potentiaalinen uhka on ilmassa, mutta miehellä on oikeus valita kaverinsa. Ei voi oikeastaan tehdä muuta kuin katsoa miten käy. Minäkin kannustaisin tutustumaan tuohon naiseen. Lisäksi omasta parisuhteesta huolenpitoa.
Mä en ainakaan alkaisi vaalimaan parisuhdettani siksi että miehellä on nyt naisystävä, joka on sen verran uhka että pitää alkaa pitämään paremmin miehestä kiinni.
Minusta on hieman hassu ajatus, että jos ihminen on parisuhteessa, niin ei saisi tutustua uusiin ihmisiin, tai ei ainakaan kovin läheisesti. Miksi ei? Entä jos on vaikka bi-seksuaali, eli sekä miehet että naiset ovat "potentiaalisia seksikumppaneita"? Eikö sitten sovi tutustua kehenkään enää koskaan? Minä olen saanut työpaikalta sekä naispuolisen että miespuolisen kaverin ollessani parisuhteessa. Olisiko ollut ok, että olisin tutustunut vain naispuoliseen työkaveriini?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta on hieman hassu ajatus, että jos ihminen on parisuhteessa, niin ei saisi tutustua uusiin ihmisiin, tai ei ainakaan kovin läheisesti. Miksi ei? Entä jos on vaikka bi-seksuaali, eli sekä miehet että naiset ovat "potentiaalisia seksikumppaneita"? Eikö sitten sovi tutustua kehenkään enää koskaan? Minä olen saanut työpaikalta sekä naispuolisen että miespuolisen kaverin ollessani parisuhteessa. Olisiko ollut ok, että olisin tutustunut vain naispuoliseen työkaveriini?
Bi-seksuaaleilla on varmaan joku oma koodisto sitten millä toimitaan. Se ei liity tähän nyt mitenkään, että ap:n mies saattaa olla bi.
En oikeasti ymmärrä vastausten mustamaalausta.
Työskentelen miesvaltaisella alalla ja luonnollisesti olen "äijä" muiden joukossa. Rouvia tilanne häiritsee.
Toinen tapaus sattui kukkakaupassa jossa minulle entuudestaan täysin tuntematon pariskunta odotti vuoroaan kuten minä. Rouva oli puhelimessa ja mies pyöriskeli ympäri kauppaa kuten minäkin ihmettelemässä mitä sitä ostaisi. Miehellä oli joku kasvi kädessä ja kommentoin siihen jotain. Mies vastasi ja rupattelimme muutaman lauseen.
Rouvalle tuli kiire lopettaa puhelu ja rynni paikalle. Totesi "niin niin, oletteko tuttuja jostain?" Saman tein mies käänsi selän mulle kuin häpeilevä koira! Sanoin rouvalle ettei olla tuttuja, kunhan aikaa tässä tapetaan.
Todella uskomaton tilanne. Rouva oli päättänyt että tilanteessa oli pakko olla jotain.
Sama kuin näissä heterogeenisissä ystävyyksissä. Eiköhän niitä merkkejä ole jo aiemmin ja muitakin milloin pettävän kanssa styylailee.
Ihan turha syyttää sitä työpaikan ainoata naista joka päivittäin äijien kanssa töitä rinta rinnan tekee.
Terveisin Äijänainen joka näkee nää hännän heiluttajat jo kaukaa. Sori, en oo kiinnostunut vaikka sinkku olenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhumattakaan mies hoitajista!
Onko heilläkin suhde jokaisen työpaikan naisen kanssa? Huhhuh!
Luulisi olevan tunkua lähihoitajaksi koska kaikki miehet on pettureita ja naiset....
Minulla ei ole mitään mielenkiintoa solmia läheisiä suhteita vastakkaiseen sukupuoleen, koska panostan suhteeseen 100 %, jolloin en oikein näe muita miehiä.
Miehellä sen sijaan on uusia ja vanhoja naispuolisia kavereita ja saa olla. Kahdesta on ollut ongelma. Toisesta ei puhunut mitään, mutta teki asioita selkäni takana. Toisesta puhuessaan oli aina yli-innostunut ja oli enemmän yhteydessä kuin antoi ymmärtää.
Ainoa mies, johon itse olen halunnut olla yhteydessä, oli ihastus, kun meidän suhteessa oli pitkä vaikeampi aika. Mies kannusti minua olemaan yhteydessä ja vakuutteli, ettei ole lainkaan mustasukkainen.
Vierailija kirjoitti:
En oikeasti ymmärrä vastausten mustamaalausta.
Työskentelen miesvaltaisella alalla ja luonnollisesti olen "äijä" muiden joukossa. Rouvia tilanne häiritsee.Toinen tapaus sattui kukkakaupassa jossa minulle entuudestaan täysin tuntematon pariskunta odotti vuoroaan kuten minä. Rouva oli puhelimessa ja mies pyöriskeli ympäri kauppaa kuten minäkin ihmettelemässä mitä sitä ostaisi. Miehellä oli joku kasvi kädessä ja kommentoin siihen jotain. Mies vastasi ja rupattelimme muutaman lauseen.
Rouvalle tuli kiire lopettaa puhelu ja rynni paikalle. Totesi "niin niin, oletteko tuttuja jostain?" Saman tein mies käänsi selän mulle kuin häpeilevä koira! Sanoin rouvalle ettei olla tuttuja, kunhan aikaa tässä tapetaan.
Todella uskomaton tilanne. Rouva oli päättänyt että tilanteessa oli pakko olla jotain.Sama kuin näissä heterogeenisissä ystävyyksissä. Eiköhän niitä merkkejä ole jo aiemmin ja muitakin milloin pettävän kanssa styylailee.
Ihan turha syyttää sitä työpaikan ainoata naista joka päivittäin äijien kanssa töitä rinta rinnan tekee.Terveisin Äijänainen joka näkee nää hännän heiluttajat jo kaukaa. Sori, en oo kiinnostunut vaikka sinkku olenkin.
Mun mies on sairaanhoitaja, ja aika paljon on siis naisia työkavereina. On monesti vuorossa ainoa mies. Ei mua voisi vähempää kiinnostaa työpaikkajorinat, mutta eipäs mies niin tyhmä olekaan että alkaisi "kaveeraamaan" työkaverinaisten kanssa vapaalla, vaikka pikkujouluissa sun muissa on ihan suoriakin ehdotuksia miehelleni tullut. Kaikki mieshoitsut saa kyllä pesää työkavereiltaan jos haluaa. Aina on joku joka antaa, eikä kuulemma tarvitse edes itse pyytää.,ja monen avioliitto on päättynyt työpaikkaromanssiin. Mieheni on ihan eri maata, ei syö kuormasta, eikä ole syönyt 15 vuoteen. Hän on tekemässä siellä töitä eikä kaveeraamassa. Hän on myös ihan oikeasti mies, eikä mikään "neitimies" (vrt. äijänainen)
Itse olen ollut 10 vuota miesalalla, ja nykyään teen töitä yksin. Muutamakin mies oli sinä aikana ihastunut minuun, mutta enpä halunnut alkaa sörkkimään draamalla, vaikka sinkku olinkin lähes koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen sijaan en ole koskaan tavannut miestä, joka haluaisi olla ystävänaisen kanssa vain ystävä.
Hep! Täällä yksi. Kirjoitin jo aiemminkin tähän ketjuun. Kihloissa ja ystävänaisia.
M.32Minä olen myös tällainen mies.
Naispuoliset ystävät ovat esim. monissa keskusteluaiheissa parempia puhujia ja kuuntelijoita, kuin toiset miehet.
Jep. Ainoa ongelmamikä tuossa kuviossa eteen tulee on se että nainen ei halua että miehensä puhuu toiselle naiselle heidän suhteensa asioita. Tämä on fakta. Joten jos kaveruus ei sisällä omasta parisuhteesta juoruilua, niin silloin voi onnistua, muuten ei.
Totta! Minulla on miehiä kavereina, mutta koskaan en heidän kanssaan puhu parisuhteeni ongelmista. Siinä on juuri tuo raja. En kyllä puhu naisillekaan.
Läheisimmät ystäväni olivat miehiä opiskeluaikaan ja sen jälkeen (toinen homo ja toinen hetero). Törmäsin idioottiin, joka oli mustasukkainen ja kateellinen. Lisäksi hän kuvitteli typerässä mielessään, että puhun ystävieni kanssa seksielämästämme tai riidoistamme. En jaksanut sitä vainoharhaisuutta ja annoin periksi. Sinne ne parhaat ystävyydet jäivät, menneisyyteen.
Voi voi ap. Kyllä siellä on lihat piilotettu kissalta jo moneen otteeseen.
Miehellä oli tavatessamme naisystävä jolle oli aiemmin lähettänyt flirttailevia viestejä ja tämä nainen lähetti välillä kuvia itsestään ja kerjäsi huomiota mukamas viattomilla viesteillään. Mies väitti että oli ollut pelkkä ystävä tämän naikkosen kanssa mutta ihmettelin miksi nainen suhtautui minuun vihamielisesti. Tuli tunne että hän oli minusta mustasukkainen. Annoin miehelle valinnan; joko jatkaa ystävyyttä tämän naisen kanssa ja meidän suhde loppuu tai valitsee meidän parisuhteen. Mies valitsi meidät. Tämän kokemuksen jälkeen suhtaudun varauksellisesti naisten ja miesten "ystävyyteen".
Minä haluan olla miehen paras naisystävä, meidän parisuhteeseen ei tarvita kolmatta pyörää.
Mielestäni on äärimmäisen loukkaavaa jos mies jakaa parisuhteen asioita jonkun naisystävän kanssa. Kyllä noissa mies ja nais kaverisuhteissa on usein jommalla kummalla muut tunteet pelissä.
Hankala paikka. Potentiaalinen uhka on ilmassa, mutta miehellä on oikeus valita kaverinsa. Ei voi oikeastaan tehdä muuta kuin katsoa miten käy. Minäkin kannustaisin tutustumaan tuohon naiseen. Lisäksi omasta parisuhteesta huolenpitoa.