Lue keskustelun säännöt.
Pieni lapsi ja ero - antakaa neuvoja
30.08.2019 |
Erosimme tyttären isän kanssa. Olemme olleet parisuhteessa, mutta emme missään vaiheessa ole asuneet yhdessä. Tyttö on n. vuoden, mutta kehitysvammainen. Tähän asti isä on käynyt tapaamassa tyttöä viikottain meillä, välillä ollut useammankin päivän, välillä muutamia tunteja.
Nyt tämä ero on pistänyt miettimään monenlaista. Alkuun isä ehdotti, että ottaisi jatkossa tyttöä luokseen 3-4 pvä viikko. Olen ehkä paska ihminen, mutta tämä ei mun mielestä ole vaihtoehtona. On toki hienoa, että isä haluaa olla lapsensa kanssa, mutta minua mietityttää, että millainen suhde tytöllä ylipäätään on isäänsä, kun on ekan vuoden nähnyt isää niin epäsäännöllisesti. Isä on kuitenkin sitä mieltä, että hänen tulisi tulla kohdeltuna lähivanhempana.
Menin nyt alkuun suostumaan siihen, että lapsi olisi isällään yhden yön viikossa ja siinä yhteydessä n. vuorokauden siellä. Lisäksi lupasin, että kerran viikossa minä menisin lapsen kanssa isän luo ja kerran viikossa isä saisi tulla meille. Vaan nyt mietityttää, että onko tämäkin liikaa? Ja toisaalta tuntuu, että nimenomaan lapsen ja isän suhteen rakentumisen kannalta jopa liian vähän.
Vaan kun isä ei minua juurikaan kuuntele. Ensimmäisen kerran, kun tyttö oli isällään, isä kysyi onko ok, että he käyvät kylässä erään läheisen luona. Sanoin, että toivoisin, että keskittyisivät nyt olemaan yhdessä osin ihan siksikin, että tytöllä on vierastusvaihe menossa. Noh tietysti sinne kylään piti sitten lähteä ja isä myönsi ihan itse, että tyttö huusi suoraa huutoa koko kotimatkan autossa (n. 1h). Tämän jälkeen, kun tyttö tuli kotiin, en saanut koko päivänä tehtyä mitään, koska tyttö itki, jos ei ollut sylissä.
Minua pelottaa ja huolestuttaa. Ja samalla pelkään, että tulen leimatuksi ihmiseksi, joka haluaa erottaa lapsen isästään. Sitä en missään nimessä halua. En vaan tiedä mikä olisi nyt se järkevin ja ennen kaikkea lapsen kannalta paras ratkaisu.
Ja kyllä. Myönnän, että ero on minulle juuri nyt tosi vaikea paikka. Olen todella pettynyt, että tämä meni näin ja minuun sattuu. Mietin, että miten jaksan taistella läpi oman pettymyksen ja pahan mielen ja siinä yrittää sitten kannatella tyttöä ja yrittää mahdollistaa tytölle ja isälle mahdollisimman paljon tilanteita, joissa rakentaa suhdetta.
Kommentit (19)
Sä vaan siis temppuilet, ettei isä sais nähdä lastaan, koska sulla on paha mieli erosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sä tarvitset elämässäsi vielä paljon apua kun lapsi on kehitysvammainen. Hän ei koskaan kasva ns normaaliksi aikuiseksi ja voi olla että hoivaat häntä vielä kotona kun olet itse vanhus. Sinuna ottaisin lapsen isältä kaiken avun vastaan ja antaisin lapsen mukisematta hänen hoitoonsa.
Lasyenvalvojalle aika.
Kun kyseessä on erityislapsi nii lastensuojelu voisi antaa tukea, esim. perhetyöntekijää ja tukiperhettä voisi kysyä.
En laittaisi olemaan yötä, jos ei ole niin ollut aiemminkaan, tapaamiset voisi järjestää ainakin aluksi päivisin vaikka kerran viikossa ja lisätä sitten sitä mukaan kun lapsi tottuu.
Ihan hyvä systeemi on vaikka vuoroviikoin, silloin molemmilla vanhemmilla on tasapuolisesti aikaa lapsen kanssa ja sitä omaa aikaa levätä.
Tää tietysti tarkoittaa että välimatkat ovat lyhyet ja molemmat vanhemmat pystyvät sitoutua lapseen yhtälailla.
Voi taivahan vallat! Lapsenne on kehitysvammainen ja et anna isänsä hoitaa häntä. Jos isällä on kaikki ”muumit laaksossa” , niin ole onneööinen , että joku jakaa hoitovastuun lapsestasi. Nyt ,kun lapsi on noin pieni ,hän sopeutuu molempiin vanhempiin ja hänelle on tärkeää, että tottuu muihinkin ihmisiin ,kuin sinuun. Tulet tulevaisuuudessa todella paljon kaipaamaan niitä hengähdystaukoja ja ihan omaa aikaa.
Älä ole tyhmä.
Vierailija kirjoitti:
Lasyenvalvojalle aika.
Kun kyseessä on erityislapsi nii lastensuojelu voisi antaa tukea, esim. perhetyöntekijää ja tukiperhettä voisi kysyä.
En laittaisi olemaan yötä, jos ei ole niin ollut aiemminkaan, tapaamiset voisi järjestää ainakin aluksi päivisin vaikka kerran viikossa ja lisätä sitten sitä mukaan kun lapsi tottuu.
Ihan hyvä systeemi on vaikka vuoroviikoin, silloin molemmilla vanhemmilla on tasapuolisesti aikaa lapsen kanssa ja sitä omaa aikaa levätä.
Tää tietysti tarkoittaa että välimatkat ovat lyhyet ja molemmat vanhemmat pystyvät sitoutua lapseen yhtälailla.
Vuoroviikkosysteemi ei tule kyseeseen isän hyvin sitovan työn vuoksi.
—ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi taivahan vallat! Lapsenne on kehitysvammainen ja et anna isänsä hoitaa häntä. Jos isällä on kaikki ”muumit laaksossa” , niin ole onneööinen , että joku jakaa hoitovastuun lapsestasi. Nyt ,kun lapsi on noin pieni ,hän sopeutuu molempiin vanhempiin ja hänelle on tärkeää, että tottuu muihinkin ihmisiin ,kuin sinuun. Tulet tulevaisuuudessa todella paljon kaipaamaan niitä hengähdystaukoja ja ihan omaa aikaa.
Älä ole tyhmä.
Tuota. Missähän kohtaa olen sanonut, etten anna isän tavata lasta? Taisin aloituksessa kertoa, että olemme sopineet systeemistä, jossa isä tapaa lasta neljänä päivänä viikossa. Kyllä on lukemisen ymmärrys aika hukassa.
Kannattaa antaa lapsen olla isänsä kanssa mahdollisimman paljon. Kuten sanottu, tulet tarvitsemaan paljon apua lapsen kanssa, ja silloin on kaikkien etu että lapsi ja isä ovat olleet paljon tekemisissä keskenään. Sinun ei nyt kannata pimpittää siitä että on paha mieli erosta. Anna lapsen olla isänsä kanssa vaikka joka päivä. Haluat olla vielä paljonkin itseksesi, ja silloin on hyvä että lapsella on isä joka viettää hänen kanssaan paljon aikaa, eikä lapsi ole koko aikaa sinun seurassasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi taivahan vallat! Lapsenne on kehitysvammainen ja et anna isänsä hoitaa häntä. Jos isällä on kaikki ”muumit laaksossa” , niin ole onneööinen , että joku jakaa hoitovastuun lapsestasi. Nyt ,kun lapsi on noin pieni ,hän sopeutuu molempiin vanhempiin ja hänelle on tärkeää, että tottuu muihinkin ihmisiin ,kuin sinuun. Tulet tulevaisuuudessa todella paljon kaipaamaan niitä hengähdystaukoja ja ihan omaa aikaa.
Älä ole tyhmä.Tuota. Missähän kohtaa olen sanonut, etten anna isän tavata lasta? Taisin aloituksessa kertoa, että olemme sopineet systeemistä, jossa isä tapaa lasta neljänä päivänä viikossa. Kyllä on lukemisen ymmärrys aika hukassa.
Samassa aloituksessa sanoit ettet halua lasta antaa isälle edes yöksi. Kuulostat just siltä et haluat saada täältä jonkun oikeutuksen kieltää lapsen isältään. Jos 4 pv onnistuu, niin miksi ei viikko-viikko? Ainakin sit vanhempana.
Isä meni kyläileen vaikka sanoit sen olevan huono ajatus. Eiköhän hän nyt ymmärtänyt miksi se ei ollut hyvä ajatus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi taivahan vallat! Lapsenne on kehitysvammainen ja et anna isänsä hoitaa häntä. Jos isällä on kaikki ”muumit laaksossa” , niin ole onneööinen , että joku jakaa hoitovastuun lapsestasi. Nyt ,kun lapsi on noin pieni ,hän sopeutuu molempiin vanhempiin ja hänelle on tärkeää, että tottuu muihinkin ihmisiin ,kuin sinuun. Tulet tulevaisuuudessa todella paljon kaipaamaan niitä hengähdystaukoja ja ihan omaa aikaa.
Älä ole tyhmä.Tuota. Missähän kohtaa olen sanonut, etten anna isän tavata lasta? Taisin aloituksessa kertoa, että olemme sopineet systeemistä, jossa isä tapaa lasta neljänä päivänä viikossa. Kyllä on lukemisen ymmärrys aika hukassa.
Samassa aloituksessa sanoit ettet halua lasta antaa isälle edes yöksi. Kuulostat just siltä et haluat saada täältä jonkun oikeutuksen kieltää lapsen isältään. Jos 4 pv onnistuu, niin miksi ei viikko-viikko? Ainakin sit vanhempana.
Isä meni kyläileen vaikka sanoit sen olevan huono ajatus. Eiköhän hän nyt ymmärtänyt miksi se ei ollut hyvä ajatus.
Sitten isompana on toki tilanne erikseen, kaipaan nyt vaan neuvoja tähän hetkeen. Eikä siis ole tarkoitus, että lapsi olisi isällä neljä päivää viikossa vaan tapaisi isää neljästi viikossa. Isän työ on sellainen, ettei yksinkertaisesti pysty pitämään lasta työpäivinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikein ymmärrä aloitusta.
Eikö se lapsi ole sen isän lapsi? Ei se lapsi ole mitenkään sen äidin omaisuutta ja tapaamiset jotenkin tapahtuisi vain äidin armosta.
Jos lapsi on vielä kotihoidossa niin sittenhän lapsi voi olla joka viikonloppu isällään jos isä vain jaksaa ja hyvä jos myös pari iltaa viikossa.
Sitten kun saatte päiväkotipaikan lapselle niin vaihdot voisivat olla vaikka kolmen tai neljän päivän välein ettei ero kummastakaan vanhemmasta tule liian pitkäksi.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä aloitusta.
Eikö se lapsi ole sen isän lapsi? Ei se lapsi ole mitenkään sen äidin omaisuutta ja tapaamiset jotenkin tapahtuisi vain äidin armosta.Jos lapsi on vielä kotihoidossa niin sittenhän lapsi voi olla joka viikonloppu isällään jos isä vain jaksaa ja hyvä jos myös pari iltaa viikossa.
Sitten kun saatte päiväkotipaikan lapselle niin vaihdot voisivat olla vaikka kolmen tai neljän päivän välein ettei ero kummastakaan vanhemmasta tule liian pitkäksi.
Isällä töitä todella paljon myös viikonloppuisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä aloitusta.
Eikö se lapsi ole sen isän lapsi? Ei se lapsi ole mitenkään sen äidin omaisuutta ja tapaamiset jotenkin tapahtuisi vain äidin armosta.Jos lapsi on vielä kotihoidossa niin sittenhän lapsi voi olla joka viikonloppu isällään jos isä vain jaksaa ja hyvä jos myös pari iltaa viikossa.
Sitten kun saatte päiväkotipaikan lapselle niin vaihdot voisivat olla vaikka kolmen tai neljän päivän välein ettei ero kummastakaan vanhemmasta tule liian pitkäksi.
Isällä töitä todella paljon myös viikonloppuisin.
No sitten silloin kun sillä on vapaata :)
sillähän ei ole mitään väliä lapselle onko se maanantai vai lauantai (eikä äidille, jos lapsi on kotihoidossa.)
Meillä melko sama tilanne mutta asuimme yhdessä ensimmäiset 5kk ja lapsi ei ole kehitysvammainen. Tästä tulee paskaa niskaan mutta en ole antanut lasta yöksi isälle mutta joka viikko järjesteän heille vähintään kaksi tapaamista, joskus enemmänkin. Meillä isällä jotenkin vaikeuksia huolehtia lapsesta, päässyt polttamaan kätensä grillissä, kauppakeskuksessa (mikä siis hänen idea mitä tehdä lapsen kanssa viikonloppuisin) päästää muiden jalkoihin ja lapsi potkittu nurin jo useita kertotoja, ei saa lasta syömään eikä raaski juuri sille ostaa ruokaakaan. Yhteisen ajan myötä on kuitenkin alkanut tajuta, että päiväunia ei voi siirtää hänen omien mieltymystensä mukaisesti vaan lapsen väsymyksen mukaan jne. Asia, mitä hän ei yhdessä asuessa pystynyt käsittämään. Edelleen ei ymmärrä, että jos lapsen kanssa lähtee vaikka 8h pois kotoa, se tarvitsee RUOKAA mukaan! Kun se on kuulemma niin huono syömään niin turha ottaa mitään mukaan. Jne. Tästä syystä tapaavat vain lyhyitä aikoja.
Mutta miten sulla isä ehdotti että ottaisi 4pv vk jossei voi pitää viikolla? Nyt en tajunnut. Tee kuitenkin kaikkesi että heille tulee hyvä suhde!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi taivahan vallat! Lapsenne on kehitysvammainen ja et anna isänsä hoitaa häntä. Jos isällä on kaikki ”muumit laaksossa” , niin ole onneööinen , että joku jakaa hoitovastuun lapsestasi. Nyt ,kun lapsi on noin pieni ,hän sopeutuu molempiin vanhempiin ja hänelle on tärkeää, että tottuu muihinkin ihmisiin ,kuin sinuun. Tulet tulevaisuuudessa todella paljon kaipaamaan niitä hengähdystaukoja ja ihan omaa aikaa.
Älä ole tyhmä.
Täällä taas huudellaan kaikkea mahdollista, mutta unohdetaan että tyttö on vasta yhden vuoden. Ei tietenkään mitään 3-4 päivää viikossa, jos tähänkään asti isä ei ole pystynyt edes parisuhteessa ollessaan luomaan vakaata suhdetta lapseen.
Teidän nykysysteemi kuulostaa hyvältä, eli kerran viikossa yötä ja pari kertaa viikossa näette niin että sinä olet mukana. Jos lapselle tuntuu liian raskaalta se yksi yö/vko, niin muuttakaa vaikka niin että lapsi on joka toinen viikko yön ja joka toinen viikko aamusta iltaan päivän.
Varaa lastenvalvojalle aika. Siellä ei tulla suosittelemaan isän toivomaa työmäärää, jos kerrotte kuinka isä on parisuhteessa ollessaan osallistunut lapsen elämään. Ja ylipäätään, kyllä ne lastenvalvojan vähän ymmärtävät lapsen kehityksen päälle, ja eivät todellakaan 1-vuotiaalle suosittele mitään 3 päivää mulla 3 päivää sulla.
Hae muutakin tukea ja apua elämääsi. En luottaisi vain isään joka on parisuhteennekin aikana viettänyt noin vähän aikaa lapsen kanssa. Sitten kun isä vuoden jaksaa teidän sopimaa systeemiä, niin lisäätte öiden määrää.
Ei 1v lasta voi noin pompotella. Sitten isompana yöksi isälle, nyt riittää muut tapaamiset että isä pysyy tuttuna.
Vierailija kirjoitti:
Kandee kysellä neuvoja ennemmin vaikka perheneuvolasta kuin täältä.
Kuuntelin yle puhetta ja siellä oli yyhooliiton puhjohtaja juttelemassa. Nainen sanoi suoraan, että miehellä ei ole juurikaan mahiksia, kun ero tulee. Mies ei saa oikein saa apua mistään ja se jätetään tyhjänpäälle. Perheneuvolat on täynnä ihmisiä duunissa, jotka ei ole edes koulutettu kaikkii duuneihin. Kaikkialla katsotaan ensin äidin etu, vaikka sanotaan lapsen etu. Jokainen on kuullut ton lapsen etu. Se ei ole niin oikeasti. Äiti päättää ettei isä näe lasta, niin isä ei näe lasta ja jos oikeuteen mennään, niin isä näkee lasta valvojan seurassa ja hyvin harva sen jälkeen näkee ilman valvojaa normaalisti. Tämä nainen sanoi, että meillä on edellleen suomessa 40-luvun systeemit käytössä, kun ero tulee ja lapsi jää äidille. Lapsi jää usein myös äidille, vaikka olisi päihdeongelma ja isä olisi raitis työläinen. Sille naiselle hoidetaan kaikki apu ja isälle ei mitään apua. Joo, naisen kannattaa ottaa perheneuvolaan yhteyttä kyllä..
Aina sanotaan ettei se nyt noin ole..
TÄMÄ TULI suoraan yyhoonpuheenjohtajan suusta tämä tarina miten asiat menevät.
Silloin kun minä erosin, niin ihmettelin miksi minusta ei oltu kiinnostuttu yhtään. Kuuntelin vaan paljon olen ns velkaa jatkossa. Aika moni isä on kuunnellu ton saman sonnan.
Nyt uskon todellakin että noin se menee, kun itse puheenjohtaja sanoo asiat miten kaikki menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kandee kysellä neuvoja ennemmin vaikka perheneuvolasta kuin täältä.
Kuuntelin yle puhetta ja siellä oli yyhooliiton puhjohtaja juttelemassa. Nainen sanoi suoraan, että miehellä ei ole juurikaan mahiksia, kun ero tulee. Mies ei saa oikein saa apua mistään ja se jätetään tyhjänpäälle. Perheneuvolat on täynnä ihmisiä duunissa, jotka ei ole edes koulutettu kaikkii duuneihin. Kaikkialla katsotaan ensin äidin etu, vaikka sanotaan lapsen etu. Jokainen on kuullut ton lapsen etu. Se ei ole niin oikeasti. Äiti päättää ettei isä näe lasta, niin isä ei näe lasta ja jos oikeuteen mennään, niin isä näkee lasta valvojan seurassa ja hyvin harva sen jälkeen näkee ilman valvojaa normaalisti. Tämä nainen sanoi, että meillä on edellleen suomessa 40-luvun systeemit käytössä, kun ero tulee ja lapsi jää äidille. Lapsi jää usein myös äidille, vaikka olisi päihdeongelma ja isä olisi raitis työläinen. Sille naiselle hoidetaan kaikki apu ja isälle ei mitään apua. Joo, naisen kannattaa ottaa perheneuvolaan yhteyttä kyllä..
Aina sanotaan ettei se nyt noin ole..
TÄMÄ TULI suoraan yyhoonpuheenjohtajan suusta tämä tarina miten asiat menevät.
Silloin kun minä erosin, niin ihmettelin miksi minusta ei oltu kiinnostuttu yhtään. Kuuntelin vaan paljon olen ns velkaa jatkossa. Aika moni isä on kuunnellu ton saman sonnan.
Nyt uskon todellakin että noin se menee, kun itse puheenjohtaja sanoo asiat miten kaikki menee.
Ikävä, että sinulla tällainen kokemus. Olen itse ajatellut, etten edes pyydä elatussopimusta, sovimme menoista yhdessä isän kanssa.
— ap
Kandee kysellä neuvoja ennemmin vaikka perheneuvolasta kuin täältä.