Lue keskustelun säännöt.
Miten ennen nettiä tutustuttiin vastakkaiseen sukupuoleen ja sovittiin treffeistä yms?
29.08.2019 |
Tietysti soittamalla tms. mutta miten soittaa jollekin uppo-oudolle tyypille jota ei ole koskaan tavannutkaan? Tai jollain kirjeellä, mutta niillähän kestää tai ainakin ennen vanhaan kesti ikuisuus saapua perille.
Kommentit (62)
Ei mitenkään. Vasta kun baariin alkoi päästä niin alkoi tutustua ja sitten tulikin netti. Ei ihmisiin tavallisessa elämässä tutustu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tapasin mieheni lomamatkalla. Jouduin onnettomuuteen missä loukkaannuin lievästi. Nuori mies tuli auttamaan ja saattoi sairaalaan. Muutaman vuoden päästä mentiin naimisiin.
Tämä oli aikana ennen nettiä mutta vastaava saattaisi tietenkin tapahtua nytkin.
Vierailija kirjoitti:
Äitini tutustui isääni aikanaan kun asuivat samassa kerrostalossa, vastakkaisissa huoneistoissa. Äitini oli leiponut ässäpipareita (näitä, jos joku ei tiedä: https://www.google.fi/search?q=%C3%A4ss%C3%A4pipari&source=lnms&tbm=isc…:
Törmäsivät rapussa ja isäni kehui että tuleepa jostain hyvä tuoksu. Äiti pyysi hänet kahville ja ässäpiparille ja siitä se sitten lähti :) Ovat jo yli 80-vuotiaita ja edelleen erottamattomia.
Äidilläsi oli aika ässä pipari!
Vierailija kirjoitti:
Ennen nettiä lehdissä oli henkilökohtaista-palsta. Palstalla naiset ilmoittivat tarjoavansa päiväkahviseuraa + puh. no.
Siitä vain luuri kouraan ja sen jälkeen treffeille!
Paitsi että päiväkahviseura tarkoitti kyllä maksullista seksiä.
70-luvulla oli nuorten paikkoja (siis nuorisotaloja ja kahviloita), joissa nuoret ja nuoret aikuiset hengasivat. Sellaisissa monet tapasivat ja alkoivat jutella, sopivat treffeistä jne.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutustuin naisiin seuraavilla tavoilla:
-junamatkustus
-ravintolat ja baarit
-lavatanssit
-nuorena miehenä autolla toriparkissa oleminen pe-iltana ja daameja tuli kyytiin
-tuttujen tutut
-koulu
Vierailija kirjoitti:
Jossakin tanssipaikassa,bussipysäkillä,baarissa,lenkillä ym ym. mutta jännintä oli se hetki,kun toinen kysyi puhelinnumeroa :) Tai sitten ei. Kavereille kun selitti,että oli tavannut ihanan tyypin,ensimmäinen kysymys oli : Saitko puhelinnumeron?? Ja jos sait,oli jo ensi-ihastus tapahtunut tapaamisella.Jos et saanut/antanut numeroa,oli se merkki ettei kiinnosta sen kummemmin.Sitten odottelit soittoa ja lankapuhelimen aikaan et nähnyt etkä tiennyt,kuka numeroon soittaa.Silloin jännitys nousi vielä enemmän.Jos odottamasi ihastus soitti,sovitte treffit ja siellä juttelitte/kävitte kävelyllä ja ehkä annoitte ekat pusut. Oli mukavaa aikaa ja pysyi mieli virkeänä kun et tie nyt aina ennakkoon kaikkea :)
Juu, tuo lankapuhelin :D Olen joutunut muutamaan kertaan selittämään nykynuorille mikä oli "vanhan piian vastaaja". No se oli se kun piti pistäytyä ulos vaikkapa viemään roskat ja siksi aikaa nostettiin luuri pöydälle. Silloin se piippasi varattua, ja toiveissa oli, että ihastus kohta soittaa uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen nettiä lehdissä oli henkilökohtaista-palsta. Palstalla naiset ilmoittivat tarjoavansa päiväkahviseuraa + puh. no.
Siitä vain luuri kouraan ja sen jälkeen treffeille!Paitsi että päiväkahviseura tarkoitti kyllä maksullista seksiä.
Meinasin sanoa samaa. Juu, älkää nuoret koskaan laittako minnekään mitään päiväkahviseurasta. Se todellakin ymmärretään yhä maksulliseksi seksipalveluksi.
Opiskelupiirit ja esim. ainejärjestön bileet ovat se nörttimiesten kultakaivos johon kannattaa suunnata Tinderin sijaan. Kannattaa ottaa sen verran selvää että se josta on kiinnostunut on paikalla samoissa bileissä. Häneltä voi myös kysäistä jotain bileisiin liittyvää jo aiemmin, että voi sitten itse tapahtumassa mennä juttusille aiempaan jutteluun viitaten.
Parin alkoholijuoman auttaa mutta ei se ole mikään edellytys, selvin päinkin pärjää hienosti. Pyri olemaan itse hyvällä tuulella ja nauttimaan olostasi. Pidä jutustelu kevyenä, ja tee selväksi että sen aikaa kun keskustelette, huomiosi on 100% keskustelukumppanissasi. Jos juttunne tuntuu luistavan ja arvelet/tiedät hänen olevan sinkku, voit pyytää hänen numeroaan. Tärkeintä on että sinä teet selväksi että sinun mielestäsi teidän pitäisi jatkaa juttuanne myöhemmin treffeillä. Hän saa päättää mitä tekee tällä tiedolla. Jos hän on sinkku ja lainkaan kiinnostunut, hän lähtee treffeille. Ja siitä sitten eteenpäin kohti parisuhdetta, jos sellaisen haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen nettiä lehdissä oli henkilökohtaista-palsta. Palstalla naiset ilmoittivat tarjoavansa päiväkahviseuraa + puh. no.
Siitä vain luuri kouraan ja sen jälkeen treffeille!Paitsi että päiväkahviseura tarkoitti kyllä maksullista seksiä.
Meinasin sanoa samaa. Juu, älkää nuoret koskaan laittako minnekään mitään päiväkahviseurasta. Se todellakin ymmärretään yhä maksulliseksi seksipalveluksi.
PK-Yrittäjä, PK-seudulta etsii PK-seuraa.
Yst. Vast. TL. Kontt. Nim. PK-37-Iisalmi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen nettiä lehdissä oli henkilökohtaista-palsta. Palstalla naiset ilmoittivat tarjoavansa päiväkahviseuraa + puh. no.
Siitä vain luuri kouraan ja sen jälkeen treffeille!Paitsi että päiväkahviseura tarkoitti kyllä maksullista seksiä.
Entä sitten? Treffeillä harrastettiin seksiä. Maksullista tai ilmaista. Ihan sama.
Jenkit pruukaa sanoa, että ilmaisia lounaita ei ole olemassakaan.
Ei ole ilmaista seksiäkään. Loppupeleissä kokonaisen lehmän ostaminen, majoittaminen omettaan, ja AIV-rehun syöttäminen päivittäin käy kalliimmaksi kuin maitolitran ostaminen kerran viikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotkut tutut pojat meni mm Ultra Bran keikoille, koska siellä tapasi paljon tyttöjä. Varsinaista treffikulttuuria ei Suomessa ollut, mutta tyyppeihin tutustui oppilaitoksessa, erilaisissa tapahtumissa, bileissä, harrastuksissa, kavereiden kautta, baarissa, festareilla yms. missä ihmiset liikkuivat. Aluksi saatettiin törmätä sattumalta, sitten sovittiin tapaamiset. Puhelinnumeroa kaiveltiin ja vaihdettiin. Käytiin paikoissa, joissa oletettiin törmäävän juuri tähän tyyppiin, jos joku oli kiikarissa. Kirjeenvaihtopalstat oli ehkä hiljaisemmille. Itse ja omat kaverit tavattiin pojat livenä em kaltaisissa tapahtumissa.
Vierailija kirjoitti:
Ennen nettiä lehdissä oli henkilökohtaista-palsta. Palstalla naiset ilmoittivat tarjoavansa päiväkahviseuraa + puh. no.
Siitä vain luuri kouraan ja sen jälkeen treffeille!
No ne naiset oli kyllä ilolintuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1800-luvulla nuoret pitivät tansseja kotona ja siellä tutustui kaverien kavereihin.
Sitten esim häissä tutustuttiin.
Aika nuorena ja melko nopeasti mentiin naimisiin ja yleensä ei erottu.
Suunnilleen 65-vuotisana kuoltiin. Harva eli kovin vanhaksi. Nämä tiedot oman sukuni tutkimuksista. Kaupungissa asuivat.
Yhtään tuoreempaa tietoa sulla ei ole? :)
Netti kun tuli yleisempään käyttöön aika 1900-luvun lopulla.
Olihan sitten jossain nuorten radio-ohjelmassa (oisko ollut sävellahja) niin, että ihmiset laittoi viestejä tyyliin; hei sinä ruskeatukkainen vihreään huppariin pukeutunut tyttö. Tavattiin silloin ja tällöin siellä ja täällä. Sinua jäi kaipaamaan semmoinen ja tämmöinen tyyppi. Ota yhteyttä toimituksen kautta. Sama juttu henkilökohtaistapalstalla lehdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen nettiä lehdissä oli henkilökohtaista-palsta. Palstalla naiset ilmoittivat tarjoavansa päiväkahviseuraa + puh. no.
Siitä vain luuri kouraan ja sen jälkeen treffeille!Paitsi että päiväkahviseura tarkoitti kyllä maksullista seksiä.
Tapasin mieheni v -95 juhlissa. Jossain vaiheessa kysyin häneltä mitä hän minulta odotti, vastaukseksi tuli "päiväkahviseuraa", mieheni on suomenruotsalainen (bless him), hän ei tiennyt että kahviseura ja päiväkahviseura on eri asia, hyvät naurut kuitenkin saatiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen nettiä lehdissä oli henkilökohtaista-palsta. Palstalla naiset ilmoittivat tarjoavansa päiväkahviseuraa + puh. no.
Siitä vain luuri kouraan ja sen jälkeen treffeille!No ne naiset oli kyllä ilolintuja.
Entä sitten?
Hyvää ja kuohkeaa pimpslooraa silti irtosi.
Helpommin kuin viikkokausien vonkaamisella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen nettiä lehdissä oli henkilökohtaista-palsta. Palstalla naiset ilmoittivat tarjoavansa päiväkahviseuraa + puh. no.
Siitä vain luuri kouraan ja sen jälkeen treffeille!Paitsi että päiväkahviseura tarkoitti kyllä maksullista seksiä.
Entä sitten? Treffeillä harrastettiin seksiä. Maksullista tai ilmaista. Ihan sama.
Hölmö!
Sille seksin myyjälle asia ei ole ihan sama. Hänelle kysymys on pelkästä duunista.
Tietysti jos sinulle vain seksillä on väliä, niin käy sitten huorissa maailman tappiin... Eiköhän aloittaja kuitenkin tarkoittanut vähän muuta?
Kotikaupungissani 70-luvulla nuoriso lähti iltaisin "kartsalle", ts. kerääntyi keskustaan norkoilemaan. Ne, joilla jo oli ikää ja auto alla, ajoivat ns. pillurallia. Kyllä siinä muutamakin tuttavuus solmittiin.
Minua ei moinen kiinnostanut, mutta kasarilla innostuin järjestötoiminnasta ja sieltä löytyi ekat kumppanit.
Nykyiseni on kyllä jo nettiajalta, mutta ei mistään Tinderistä vaan ircistä.
1970-luvulla alkanut seurustelusuhteeni alkoi muistaakseni siitä, että kuljettiin samalla linja-autolla kouluun. Tai sitten odotettiin linja-autoa samaan aikaan jossain, en enää muista tarkkaan.
1980-luvun alussa tapasin tulevan (ex-)puolisoni ihan perinteisesti baarissa. Sen piti olla yhden yön juttu, mutta jotenkin hän jäikin pyörimään nurkkiin :-D
1990-luvun alussa tapasin seurustelu- ja seksikumppanini baarissa.
1995-vuoden lopussa laitoin ilmoituksen kansainväliselle deittipalstalle, muistaakseni match.comiin (oli silloin ilmainen). Helmikuussa 1996 tapasin ulkomailla asuvan miehen, ja siitä alkoi 1,5 vuoden suhde
1990-luvun lopussa alkoi muutama lyhyeksi, max muutaman kuukauden mittaiseksi jäänyt suhde netin kautta, viimeinen niistä 2000 keväällä
2000-luvun alussa tapasin seurustelukumppanini netin kautta mutta en deittipalstalla vaan eräässä harrastusyhteisössä, jossa järjestimme myös live-tapaamisen meille aktiiveille. Ennen tapaamista tiesimme toisistamme jonkin verran mutta emme olleet vaihtaneet valokuvia tai edes tienneet toistemme koko nimiä. Suhde kesti 3,5 vuotta. Sen jälkeen jäin suosiolla pois deittailukuvioista, olin väsynyt ja masentunut ja voimani menivät oman yrityksen pyörittämiseen
2010-luvun alussa kävin joissakin sinkkutapahtumissa, turhaan
2014 ystävä tutustutti minut tuntemaansa mieheen, sillä tiellä olen nyt
Eli omassa historiassani nettideittailu ei ole tuottanut merkittävää tulosta.