Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon ymmärrät tiedettä ? Vai onko se vain uskon asia?
29.08.2019 |
Itse ainakaan en pysty sanomaan onko mikään minulle kerrottu totta vai tarua.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä ei näytä ymmärtävän, että osa "tieteestä" on aivan samanlainen uskomusjärjestelmä kuin uskonnotkin.
Molemmissa uskotaan sokeasti auktoriteetteihin, joiden teoriat esim. maailmankaikkeuden syynnystä ovat yhtä hataralla pohjalla kuin uskomus sotkan munasta tai Jumala loi kaiken seitsemässä päivässä.
Sama koskee elämän syntyä, sillä vieläkään ei ole pystytty luomaan alkeellisintakaan elämää, vuosisadan yrittämisestä huolimatta.
Joo näinhän se on.
Alkuräjähdyksestä kaikki alkoi ja on absurdia kysyä mitä oli ennen sitä :-)
Just joo, evoluutio on totta, mutta älä esitä kysymystä kuinka elottomaan aineeseen syntyi elämää :-)
Olet väärässä ja argumenttisi ovat väsyneitä, vois välillä keksiä jotain uutta. Mutta väännän nyt rautalangasta taas kerran. Tiede ei ole ”samanlainen uskomusjärjestelmä kuin uskonnotkin”. Tieteessä olennaista on tieteellinen menetelmä eli että tutkimukset tehty, dokumentoitu ja raportoitu tieteen käytäntöjen mukaisesti. Tutkimus rakentuu aiemman tutkimuksen pohjalle ja korjaa itseään: uudet tutkimukset voivat vahvistaa vanhoja tuloksia tai muuttaa tulkintoja, tai kumotakin vanhat tulokset. Mikään tieteellinen teoria ei väitä olevansa lopullinen ja ainoa totuus, vaan ainoastaan sen hetkinen paras ymmärrys. Tietenkin on teorioita, joista tieteessä vallitsee hyvin suuri yhteisymmärrys, ja joiden kumoamisen ei oleteta olevan todennäköistä, mutta tieteen luonteesta johtuen kumoaminen on mahdollista, jos löytyy evidenssiä. Ja tieteeseen nimen omaan kuuluu kysymysten esittäminen. Tiede on niin kaukana uskonnosta kuin olla voi.
Jos näin on, meidän pitää vain "uskoa" big bang teoriaan, sillä muutamat ihmiset maailmassa ovat asiaa tutkineet ja niin väittävät.
Miten homma eroaa esim. kristinuskosta, jossa muutamat saarnaajat väittävät tietävänsä kuinka maailmankaikkeus syntyi ja muut uskovaiset selityksen uskovat?
Miten elämän synty tieteen kannalta eroaa kristittyjen luomiskertomuksesta?.
Usko esittää jumalan luoneen elämän maapallolle.
Tiede esittää elottoman aineen muodostumisen elolliseksi erilaisten teorioiden kautta, joita yhtäkään ei ole pystytty alkeellisemmassakaan määrin todistamaan.
Raamattu=Jumala loi.
Kalevala=Sotkan muna.
Tiede, alkuräjähdys vain tapahtui ja elämä vain syntyi :-)
Hymiö sinne tänne ja tiede on todistettu vääräksi. :-)
Oikeasti, miksi esität keskustelijaa, kun et edes lue/ymmärrä sinulle kirjoitettuja vastauksia? Jos et halua ajatella tai se tekee kipeää, sano se suoraan äläkä tuhlaa myiden aikaa.. -eri
No selittäisitkö tyhmälle kyselijälle tieteen uusimmat teoriat mitä oli ennen alkuräjähdystä?
Samalla voisit vääntää rautalangasta kuinka elämä maapallolle on syntynyt, sillä täytyyhän asiasta tiedepiireissä jonkinlainen konsensus olla olemassa ja kun perusaineet on nyt kartoitettu, jossakin on aivan takuuvarmasti luotu laboratorio-olosuhteissa kuolleesta aineesta elämää?
Opiskele ensin tieteen perusteet ja jutellaan sitten lisää. Turha kerrata peruskoulun oppimäärää tässä ihan vain sinun takiasi.
Ok, näytämme tietävän maailmankaikkeuden ja elämän synnystä, perusasioista, yhtä vähän tiede/saarnamiesten kanssa.
Molemmat uskomme siihen mitä auktoriteetit asioista ovat meille kertoneet ja kirjoihin vuosikymmeniä painaneet.
Eli tiede ei sinua kiinnostanutkaan. OK, mutta miksi teeskentelit, että kiinnostaisi?
Mistäpä niin päättelit?
On olemassa muutamia peruskysymyksiä joihin tiede ei ole pystynyt antamaan vastauksia, joten tottakai juuri tiedon saaminen niistä kiinnostaa kaikkein eniten.
Kuinka moni ihminen maailmassa ymmärtää esim. säieteoriaa?
Itse itselleni vastaten, hyvin harva.
Kun sen teorian esittää kuuluisa tiedemies, suuri osa kansasta uskoo tähän teoriaan, vaikkei ymmärrä asiasta enempää kuin sika hopealusikasta.
Kuinka tämä eroaa uskonnoista, joissa uskotaan asioihin joita itse ei ymmärrä?
Mielestäni ei mitenkään.
Raamattu on totta koska raamatussa lukee niin.
Tiede on totta koska kirjoissa lukee niin.
Väärin. Suurin osa ihmisistä ei ole kuullutkaan säieteoriasta ja toisella puoliskolla ei ole kykyä saati tarvetta kyseenalaistaa teoriaa. Mikä taas ei ole synonyymi sokealle uskolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tieteessä koko ajatus onkin ettei tiedä.
Tieteeseen on valitettavasti kuitenkin jämähtäny tommoinen facebookista ehkä tuttu "i fukcing love science" tyyppinen tieteisismi joka asettaa nykytietämyksen uskonnolliseen asemaan jota ei saa kyseenalaistaaa vaikka kuinka olisi todisteita.
Clovis first hyvänä esimerkkinä, joka kaivoi syvemmälle ja löysi jotain potkittiin koko alalta pois.Tiede on kriisissä.
Ei, tiede elää todisteilla, ja sinä salaliitoilla ja humpuukilla.
Vierailija kirjoitti:
No selittäisitkö tyhmälle kyselijälle tieteen uusimmat teoriat mitä oli ennen alkuräjähdystä?
Minä voin selittää tyhmälle. Sellaisia teorioita ei ole olemassakaan. Hypoteesejä saattaisi olla, jos edes sellaisiakaan.
Samalla voisit vääntää rautalangasta kuinka elämä maapallolle on syntynyt, sillä täytyyhän asiasta tiedepiireissä jonkinlainen konsensus olla olemassa ja kun perusaineet on nyt kartoitettu, jossakin on aivan takuuvarmasti luotu laboratorio-olosuhteissa kuolleesta aineesta elämää?
Eihän kukaan tiedä, miten elämä on maapallolle syntynyt, joten miksi kysyt typeriä? Hypoteeseja siitä on useita. Yksi kannatetuimmista on tällä hetkellä RNA-maailma-hypoteesi. Me kun tiedämme, että jokainen RNA:n rakennuspalikka voi syntyä luonnossa ja tiedämme, että ne muodostavat RNA-molekyylejä, jotka puolestaan voivat kopioida itseään. Näitä on labrassakin saatu aikaiseksi.
Se, että höpiset kuolleesta aineesta, kertoo jo aika paljon tietämättömyydestäsi. Määritelmiähän on useita ja monien niistä perusteella itsekopioituva RNA:kin on elävä, joten voin halutessani valita sopivan määritelmän ja todeta, että elämää on luotu labrassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta tieteenalasta ja siihen välittömästi liitttvistä (tekniikka ja luonnontieteet) ymmärrän paljon, ja tieteen perustaa ylipäänsä. Muutakuin varsinkin luonnontieteitä olen pitkään harrastuksekseni seurannut joten ymmärrän niistäkin paljon. Tieteen perustan ja melko laajan tieteellissivistyksen vuoksi mulle ei tuota yleensä mitään ongelmia ymmärtää perehtyessäni minkä tahansa tieteenalanbtuloksiin taustoineen ja menetelmineen, vaikka en olisi nimenomaisen alan suhteen ennalta pohjatiedoin valistunutkaan.
Tiede on ainut uskomusjärjestelmä, jossa totuuden voi sanoa olevan ihmisestä riippumaton. Tiede on systeemi, joka minimoi ihmisen vaikutuksen, tarkoittaen sitä, että ilman vilppiä kaikki päätyvät samaan käsitykseen. Siksi tieteeseen kannattaa uskoa, koska se edellyttää vähiten uskoa.
Ihanaa jos noin ois, oikeassa maailmassa itsekkäät ihmiset pelaavat valtaleikkejä ja koettavat ohjata rahoja itselleen ja pois niiltä jotka ovat kyseenalaistaneet tai peräti todistanut omat tutkimukset riittämättömiksi.
Kas siksipä juuri tiede onkin järjestelmänä ihmisistä riippumaton. Kovin pitkään kukaan yksittäinen ihminen ei pysty vääristämään totuutta millään keinoin eikä haalimaan hyötyä. Mainitsin, että ilman vilppiä. En maininnut sitä, että tiede on samalla myös paras ja likimain ainut järjestelmä jolla vilppi voidaan estää ja paljastaa. Sivuuttaen nyt epätieteelliset rikokset kuten talousrikokset, petokset yms.
Useimmissa muissa uskomuksissa ja uskomusjärjestelmissä ei ole mitään keinoa näyttää toteen vilppiä eikä estää sitä. Jos guru sanoo, että maailmanloppu tulee ja on tehtävä joukkoitsehurma, niin sittenpä se on niin. Jokainen mukaan aivopesty uskoo, eikä ulkopuolinen kaikesta aivojen pakottamisestaan huolimatta pysty osoittamaan heitä huijatun. Tieteessä huijaus paljastuu aina kiistattomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä ei näytä ymmärtävän, että osa "tieteestä" on aivan samanlainen uskomusjärjestelmä kuin uskonnotkin.
Molemmissa uskotaan sokeasti auktoriteetteihin, joiden teoriat esim. maailmankaikkeuden syynnystä ovat yhtä hataralla pohjalla kuin uskomus sotkan munasta tai Jumala loi kaiken seitsemässä päivässä.
Sama koskee elämän syntyä, sillä vieläkään ei ole pystytty luomaan alkeellisintakaan elämää, vuosisadan yrittämisestä huolimatta.
Joo näinhän se on.
Alkuräjähdyksestä kaikki alkoi ja on absurdia kysyä mitä oli ennen sitä :-)
Just joo, evoluutio on totta, mutta älä esitä kysymystä kuinka elottomaan aineeseen syntyi elämää :-)
Sinä et ilmeisesti ymmärrä. Et myöskään ymmärrä olla levittämättä omaa propagandaasi. Tiede on itse itseään korjaava, kun taas uskonto on korjauksen kieltävä.
Ei nyt tehdä tästä liian mustavalkoista.
Isot laivat kääntyvät hitaasti ja uskonnoissa hitausmomentteja on varmasti enemmän kuin tiedemaailmassa, mutta kyllä niitäkin korjataan. Ja toisaalta ei tiedemaailmakaan nopeasti vakuutu uusista, vanhat teoriat kumoavista todisteista.
Vatikaani hyväksyi alkuräjähdysteorian ennen tiedeyhteisöä, ja Vatikaanin observatorio on tunnustettu tieteentekijä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä ei näytä ymmärtävän, että osa "tieteestä" on aivan samanlainen uskomusjärjestelmä kuin uskonnotkin.
Molemmissa uskotaan sokeasti auktoriteetteihin, joiden teoriat esim. maailmankaikkeuden syynnystä ovat yhtä hataralla pohjalla kuin uskomus sotkan munasta tai Jumala loi kaiken seitsemässä päivässä.
Sama koskee elämän syntyä, sillä vieläkään ei ole pystytty luomaan alkeellisintakaan elämää, vuosisadan yrittämisestä huolimatta.
Joo näinhän se on.
Alkuräjähdyksestä kaikki alkoi ja on absurdia kysyä mitä oli ennen sitä :-)
Just joo, evoluutio on totta, mutta älä esitä kysymystä kuinka elottomaan aineeseen syntyi elämää :-)
Luettelisitko auktoriteetit joihin tieteessä uskotaan sokeasti?
Evoluutio ei yritäkään selittää elämän syntyä.
Alkuräjähdystä tutkitaan koko ajan ja vaihtoehtoisia kilpailevia teorioita on useita. Mihin niistä haluat puuttua? Riittääkö, että kommentoit niitä hymiöillä vai haluatko yrittää jollakin muulla tavalla?
Sinä siis uskot sotkan munaan?
Mitäköhän kilpailevia teorioita alkuräjähdyksellä on?
Esimerkiksi: https://yle.fi/uutiset/3-10930045
Eihän tuo ole edes teoria. Kerrotko siis jo niitä kilpailevia teorioita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä ei näytä ymmärtävän, että osa "tieteestä" on aivan samanlainen uskomusjärjestelmä kuin uskonnotkin.
Molemmissa uskotaan sokeasti auktoriteetteihin, joiden teoriat esim. maailmankaikkeuden syynnystä ovat yhtä hataralla pohjalla kuin uskomus sotkan munasta tai Jumala loi kaiken seitsemässä päivässä.
Sama koskee elämän syntyä, sillä vieläkään ei ole pystytty luomaan alkeellisintakaan elämää, vuosisadan yrittämisestä huolimatta.
Joo näinhän se on.
Alkuräjähdyksestä kaikki alkoi ja on absurdia kysyä mitä oli ennen sitä :-)
Just joo, evoluutio on totta, mutta älä esitä kysymystä kuinka elottomaan aineeseen syntyi elämää :-)
Olet väärässä ja argumenttisi ovat väsyneitä, vois välillä keksiä jotain uutta. Mutta väännän nyt rautalangasta taas kerran. Tiede ei ole ”samanlainen uskomusjärjestelmä kuin uskonnotkin”. Tieteessä olennaista on tieteellinen menetelmä eli että tutkimukset tehty, dokumentoitu ja raportoitu tieteen käytäntöjen mukaisesti. Tutkimus rakentuu aiemman tutkimuksen pohjalle ja korjaa itseään: uudet tutkimukset voivat vahvistaa vanhoja tuloksia tai muuttaa tulkintoja, tai kumotakin vanhat tulokset. Mikään tieteellinen teoria ei väitä olevansa lopullinen ja ainoa totuus, vaan ainoastaan sen hetkinen paras ymmärrys. Tietenkin on teorioita, joista tieteessä vallitsee hyvin suuri yhteisymmärrys, ja joiden kumoamisen ei oleteta olevan todennäköistä, mutta tieteen luonteesta johtuen kumoaminen on mahdollista, jos löytyy evidenssiä. Ja tieteeseen nimen omaan kuuluu kysymysten esittäminen. Tiede on niin kaukana uskonnosta kuin olla voi.
Jos näin on, meidän pitää vain "uskoa" big bang teoriaan, sillä muutamat ihmiset maailmassa ovat asiaa tutkineet ja niin väittävät.
Miten homma eroaa esim. kristinuskosta, jossa muutamat saarnaajat väittävät tietävänsä kuinka maailmankaikkeus syntyi ja muut uskovaiset selityksen uskovat?
Miten elämän synty tieteen kannalta eroaa kristittyjen luomiskertomuksesta?.
Usko esittää jumalan luoneen elämän maapallolle.
Tiede esittää elottoman aineen muodostumisen elolliseksi erilaisten teorioiden kautta, joita yhtäkään ei ole pystytty alkeellisemmassakaan määrin todistamaan.
Raamattu=Jumala loi.
Kalevala=Sotkan muna.
Tiede, alkuräjähdys vain tapahtui ja elämä vain syntyi :-)
Hymiö sinne tänne ja tiede on todistettu vääräksi. :-)
Oikeasti, miksi esität keskustelijaa, kun et edes lue/ymmärrä sinulle kirjoitettuja vastauksia? Jos et halua ajatella tai se tekee kipeää, sano se suoraan äläkä tuhlaa myiden aikaa.. -eri
No selittäisitkö tyhmälle kyselijälle tieteen uusimmat teoriat mitä oli ennen alkuräjähdystä?
Samalla voisit vääntää rautalangasta kuinka elämä maapallolle on syntynyt, sillä täytyyhän asiasta tiedepiireissä jonkinlainen konsensus olla olemassa ja kun perusaineet on nyt kartoitettu, jossakin on aivan takuuvarmasti luotu laboratorio-olosuhteissa kuolleesta aineesta elämää?
Opiskele ensin tieteen perusteet ja jutellaan sitten lisää. Turha kerrata peruskoulun oppimäärää tässä ihan vain sinun takiasi.
Ok, näytämme tietävän maailmankaikkeuden ja elämän synnystä, perusasioista, yhtä vähän tiede/saarnamiesten kanssa.
Molemmat uskomme siihen mitä auktoriteetit asioista ovat meille kertoneet ja kirjoihin vuosikymmeniä painaneet.
Eli tiede ei sinua kiinnostanutkaan. OK, mutta miksi teeskentelit, että kiinnostaisi?
Mistäpä niin päättelit?
On olemassa muutamia peruskysymyksiä joihin tiede ei ole pystynyt antamaan vastauksia, joten tottakai juuri tiedon saaminen niistä kiinnostaa kaikkein eniten.
Kuinka moni ihminen maailmassa ymmärtää esim. säieteoriaa?
Itse itselleni vastaten, hyvin harva.
Kun sen teorian esittää kuuluisa tiedemies, suuri osa kansasta uskoo tähän teoriaan, vaikkei ymmärrä asiasta enempää kuin sika hopealusikasta.
Kuinka tämä eroaa uskonnoista, joissa uskotaan asioihin joita itse ei ymmärrä?
Mielestäni ei mitenkään.
Raamattu on totta koska raamatussa lukee niin.
Tiede on totta koska kirjoissa lukee niin.
Ongelma on vain ja ainoastaan sinun päässäsi.
Teoria, todennäköisesti tarkkoihin tieteellisiin analyyseihin perustuva, joten en esitä enää tyhmiä kysymyksiä mitä oli ennen alkuräjähdystä tai kuinka elämä maapallolla on saanut alkunsa :-)
Näin se homma etenee, kun yksi tyhmä kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastaamaan :-)
Vaikka ei niissä vastauksissa tottapuhuen ollut enempää järkeä kuin kysymyksissäkään.
MOT.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä puhutaan paljon tieteen itsekorjautuvuudesta, mutta tämä ominaisuus on poistumassa tieteestä. Johtuu apurahoilla elävien tutkijoiden rahoitusmekaniikasta. Rahoitusta ei saa, jos haluaisi tutkia jotain vallitsevien teorioiden vastaisia asioita. Radikaaleja ideoita esittäville suorastaan nauretaan. Esim. case Higgsin bosoni.
Toinen ongelma on tutkijoiden erikoistuminen todella pienille aloille. Tällöin kokonaisteorioita ei kukaan tutki ja kyseenalaista.
Eivät aikaisemmat keskustelijat turhaan ole maininneet, että elämän synty on yksi tieteen suurimmista mysteereistä.
"Elämähän on yksinkertaisimmillaan sitä, että sulla on itsekopioituva RNA/DNA-molekyyli, joka on rasvapallukan sisässä. Nykyään kun yksittäisiä atomeita voidaan liikutella ja periaatteessa tuottaa mitä vain molekyylejä alkuaineita yhdistelemällä, niin varmaan voitaisiinkin yksinkertainen eliö rakentaa vuosikausien uurastuksella ja suurella rahalla."
Lol. Oletko opiskellut biokemiaa tai matematiikkaa? Siitä vain atomeja ja molekyyleja liikuttelemaan ja kehittämään uusi itsekopioituva molekyyli. Saat takuuvarmasti Nobelin palkinnon. Eli kysymys pysyy. Montako mahdollisuutta on satunnaisesti järjestää sen ensimmäisen itsekopioituvan molekyylin atomit ja riittääkö siihen maailmankaikkeuden ikä?
Jos mulla on 5 omenaa ja syön niistä kaks, niin jäljellä on neljä.
Sen verran pystyn sanomaan.
t. Hallitus
Eiku Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totta sekin ettei kaikki "tiede" ole enää puhdasta tiedettä. "Tutkimuksia" tehtaillaan tilaustyönä tukemaan omia poliittisia ja taloudellisia päämääriä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän ymmärrän tutkimusmetodeja, p-arvoja ja miten erityisesti ihmistieteistä uutisoidaan, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että tiedettä käytetään kuten uskontoa ihmisten ohjaamiseen. Kovat tieteet ovat tietysti oma juttunsa, niissä totuusarvot ovat tosi tai epätosi, muissa "ehkä".
Se, että joku mahdollisesti käyttää jotain työkalunaan omissa päämäärissään, ei tee työkalusta viallista.
Ihmisiä voidaan ohjata vaikkapa ruoskalla ja kirveellä, mutta ei se tarkoita että ruoska tai kirves olisivat jotenkin viallisia. Pahuus on siinä ihmisessä joka niitä hyödyntää omiin epämääräisiin tarkoituksiinsa.
Tietenkin tiedossa on valtaa. Tietoa välittämällä, levittämällä, valikoidenkin osana omaa sanomaansa hyödyntämällä voidaan vaikuttaa ihmisiin. Se on selvä juttu. Tieteen tehtävä ja olennainen luonne taas on tuottaa tietoa. Olisi silloin oikeastaan erittäin kummallista ja erikoista, jos tieteen tuottamaa tietoa EI käytettäisi yhdessä jos toisessakin asiassa ulkotieteelliseenkin vaikuttamiseen. Kun tiede tarjoaa parasta mahdollista tietoa, on keskimäärin jokaisen vaikuttajatahon intresseissä hyödyntää sen tuloksia omassa asiassaan.
Käytännössä näin toimivat kaikki. Ihan esimerkkinä, ilmastonmuutokseen liittyvässä ei-tieteellisessä) keskustelussa on tapana siteerata ja viitata vimmatusti. Denialistit ja alarmistit kilpailevat tutkimusviitteitä latomalla pinon korkeudesta. Tai vaikkapa "rotuteoriat"; rotujen eriarvoisuutta puolustelevat kaivelevat innolla esimerkiksi erilaisia tilastollisia kansallisuusälykkyysvertailuja kun taas tasa-arvon kannattajat viittaavat vaikkapa kognitiivisiin tutkimustuloksiin, joilla selitetään älykkyyden eri osatekijöitä ja perinnöllisten vs. ympäristön vaikutusten merkitystä. Tavallaan siis kaikki eri tahot tai polarisoituneissa ympäristöissä molemmat vastapuolet tekevät samaa; koettavat vaikuttaa ihmisiin tieteen tuloksia hyödyntäen, oman, tieteen ulkopuolisen agendansa hyväksi. Ei siinä mitään pahaa ole, eikä varsinkaan tieteen itsensä osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tieteellinen metodi on ainoa keino, jolla maailmasta on saatu todellista tietoa.
Aina kun asioihin on sekoitettu uskontoa ja mystiikkaa, on jouduttu harhapoluille.
Hyvä esimerkki on Keplerin monitahokasmalli.
Hänellä oli suuri idea numeromystiikkaan pohjautuvasta kosmologisesta monitahokasmallista.
Se oli turhaa työtä, hänet muistetaan Tyko Brahen havaintojen pohjalta laskemistaan planeettaliikkeiden laeistaan ja oivalluksesta, että planeettojen radat ovat ellipsejä ympyröiden sijaan.
Ellipsiradat olivat ristiriidassa em. lukumystiikan ja aiemman teorian kanssa, joiden mukaan vain ympyrärata on planeetalle mahdollinen.
Esimerkki matematiikkaan pohjaavan tieteen voimasta.
Vierailija kirjoitti:
Jos näin on, meidän pitää vain "uskoa" big bang teoriaan, sillä muutamat ihmiset maailmassa ovat asiaa tutkineet ja niin väittävät.
Miksi pitäisi uskoa? Jokainen voi asiaan tutustua ihan itsekin. Tieto on kaikkien saatavilla netissä.
Lisäksi miksi lässytät typeryyksiä "muutamista ihmisistä"? Alkuräjähdykseen on perehtynyt aivan valtava määrä ihmisiä ympäri maailman. Useampi miljoona fyysikkoa ja harrastelijaa ymmärtää sen todistusaineistonkin.
Miten homma eroaa esim. kristinuskosta, jossa muutamat saarnaajat väittävät tietävänsä kuinka maailmankaikkeus syntyi ja muut uskovaiset selityksen uskovat?
Siten, että niillä saarnaajilla ei ole yhtään mitään muuta kuin oma paskapuheensa. Tiedemiehillä on todisteet. Miksi et tajua eroa?
Miten elämän synty tieteen kannalta eroaa kristittyjen luomiskertomuksesta?.
Siten, että elämän syntyä voidaan tutkia. Voidaan katsoa ihmisestä riippumattomia faktoja. Voidaan tehdä malleja siitä, miten elämää voi syntyä. Voidaan testata näitä malleja. Ymmärrätkö?
Tiede esittää elottoman aineen muodostumisen elolliseksi erilaisten teorioiden kautta, joita yhtäkään ei ole pystytty alkeellisemmassakaan määrin todistamaan.
Eikä esitä. Elämän synnystä ei ole ainuttakaan teoriaa.
Teorioita ei myöskään koskaan todisteta. Voisitko ystävällisesti mennä opiskelemaan ne ensimmäiset 5 minuuttia tieteestä, mitä jokainen aiheesta kiinnostunut joutuu tekemään? Aloita vaikka Wikipediasta hakusanalla "tiede".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omasta tieteenalasta ja siihen välittömästi liitttvistä (tekniikka ja luonnontieteet) ymmärrän paljon, ja tieteen perustaa ylipäänsä. Muutakuin varsinkin luonnontieteitä olen pitkään harrastuksekseni seurannut joten ymmärrän niistäkin paljon. Tieteen perustan ja melko laajan tieteellissivistyksen vuoksi mulle ei tuota yleensä mitään ongelmia ymmärtää perehtyessäni minkä tahansa tieteenalanbtuloksiin taustoineen ja menetelmineen, vaikka en olisi nimenomaisen alan suhteen ennalta pohjatiedoin valistunutkaan.
Tiede on ainut uskomusjärjestelmä, jossa totuuden voi sanoa olevan ihmisestä riippumaton. Tiede on systeemi, joka minimoi ihmisen vaikutuksen, tarkoittaen sitä, että ilman vilppiä kaikki päätyvät samaan käsitykseen. Siksi tieteeseen kannattaa uskoa, koska se edellyttää vähiten uskoa.
Ihanaa jos noin ois, oikeassa maailmassa itsekkäät ihmiset pelaavat valtaleikkejä ja koettavat ohjata rahoja itselleen ja pois niiltä jotka ovat kyseenalaistaneet tai peräti todistanut omat tutkimukset riittämättömiksi.
Esimerkki riittämättömästä tutkimuksesta? No vaikka kananliha. Sitä kuumennetaan 20 asteeseen, 30 asteeseen ja 40 sekä 50 asteeseen celsiusta. Kanan syömisen terveellisyys jää muuttumatta siitä saa edelleen taudin ja kana todetaan ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi.
Tulee uus ja nuosi labratyttö joka koettaa kuumentaa kanaa 80 asteeseen, bakteerit kuolevat eikä bakteerit herää henkiin uudestaan kanan viilennettyä. Toteaa kanan olevan sittenkin syömiskelpoista.
Vanhempi tutkija varmistaa että typy saa potkut koska nolasi hänet osoittamalla vanhemman tutkijan olleen väärässä.
Linkki tähän tutkimukseen ja tutkijoiden nimet, kiitos.
https://www.researchgate.net/publication/280042096_The_Theory_of_Heat_ Radiation_Revisited_A_Commentary_on_the_Validity_of_Kirchhoff's_Law_of_Thermal_ Emission_and_Max_Planck's_Claim_of_Universality
No juu, kyllähän esim. kännyköiden toiminta on minulle melkeinpä taikuutta vaikka ymmärrän ilmiön perusteet. Mutta kun ilmassa ei näy mitään, niin onhan se vähän uskon asia, että mitä aaltoja siellä etenee tai on etenemättä.
Jännä kyllä nykyajan tieteenkieltäjillä on usein tarve lähteä "purkamaan" tiedettä juuri siitä abstrakteimmasta päästä (alkuräjähdys, sosiologia jne.)
Tieteellisen menetelmän toimivuuden ymmärtää helpoiten, kun katsoo hieman ympärilleen. Ensinnäkin, melkein kaikki ympärilläsi olevat materiaalit (joita ei esiinny luonnossa sellaisenaan) ja laitteet perustuvat tieteelliseen kehitykseen. Tiedettä on se, että voit juoda vesijohtovettä, soittaa puhelun tai ajaa autolla. Jätä alkuräjähdyksen pohtimiset sellaisille, joilla on paremmat pohjatiedot.
Vierailija kirjoitti:
Totta sekin ettei kaikki "tiede" ole enää puhdasta tiedettä. "Tutkimuksia" tehtaillaan tilaustyönä tukemaan omia poliittisia ja taloudellisia päämääriä.
Totta kuitenkin on se, että tällaista on suhteessa yhä vähemmän. Vielä keskiajalla katolinen kirkko omisti tieteen täysin. Harhaoppisia tutkineet mestattiin tai pantiin eliniäksi kotiarestiin ja häpäistiin. Vain sitä tutkittiin, mikä tuki kirkkoa ja oli sille hyödyksi. Vielä joskus 1700-luvullakin tiede oli käytännössä kuninkaallisten ja korkeimpien aatelisten pippelinmittailua; tiedettä rahoitettiin lähinnä statuksen vuoksi, näyttääkseen hyvältä ja jalomieliseltä edistyksen airueelta, samaan tapaan kuin vaikkapa taiteilijoita rahoitettu aina. Lisäksi ihan käytännön syistä, koska tajuttiin että tiede voi tuottaa kilpailuetua, yleensä sodankäynnissä.
Tieteestä kehittyi erillinen, omillaan toimeentuleva ja "motivatiivisesti puhdas" järjestelmä suunnilleen vasta 1800-luvun loppupuolella, kun vähitellen yliopistojärjestelmä itsenäistyi, tehokas julkaiseminen ja vertaisarviointi kehittyi, teknologia ja vauraus mahdollistivat tarvittavan infran suhteellisen edullisen hankkimisen, koululaitoksen kautta yleissivistys alkoi olla laajalti saatavissa ja ylipäänsä länsimaiset yhteiskunnat demokratisoituivat ja tasa-arvoistuivat, eikä tieteily ollut enää vain rikkaiden ja aatelisten perheiden muuhun kykenemättömien haihattelijavesojen suojapaikka.
Vierailija kirjoitti:
Lol. Oletko opiskellut biokemiaa tai matematiikkaa? Siitä vain atomeja ja molekyyleja liikuttelemaan ja kehittämään uusi itsekopioituva molekyyli. Saat takuuvarmasti Nobelin palkinnon. Eli kysymys pysyy. Montako mahdollisuutta on satunnaisesti järjestää sen ensimmäisen itsekopioituvan molekyylin atomit ja riittääkö siihen maailmankaikkeuden ikä?
Biokemiaa. Ja tietysti myös pakollisia matikoitakin siinä ohessa.
Miksi mun pitäisi kehittää itsekopioituva molekyyli, kun niitä on jo muut tehneet?
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3943892/
Eivät taineet saada Nobelin palkintojakaan, joten miksi se mukamas olisi takuuvarmaa?
Riittääkö mihin maailmankaikkeuden ikä? Jos kuvittelet, että täytyy olla ainoastaan yksi toimiva kombinaatio, niin mistä olet jotain niin typerää saanut päähäsi?
Todella erikoista miten sanoma sensuroi.. ei tahdo mitään näyttää tai hyväksyä
Nimenomaan ei ollut oikea.
Mutta ehkä NIMI kelpaa koskien Kirchhoff:in lakia?
Musta kappale teoria väärä.
joo olen editoinut kaiken sisällön pois tässä vaiheessa.
Mitä enemmän ymmärrän tutkimusmetodeja, p-arvoja ja miten erityisesti ihmistieteistä uutisoidaan, sitä vakuuttuneempi olen siitä, että tiedettä käytetään kuten uskontoa ihmisten ohjaamiseen. Kovat tieteet ovat tietysti oma juttunsa, niissä totuusarvot ovat tosi tai epätosi, muissa "ehkä".