Kerro millainen olisi unelmaelämäsi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että suuret tulot ei tee ihmisestä onnellista.

Kyllä kaikki se mitä rahalla saa, tekisi minut onnelliseksi (voi asua missä haluaa milloin haluaa, ei tarvitse käydä tylsässä työssä, ei taloudellista stressiä jne jne)

Eikö se ole onnea, että saa laskunsa maksettua ajallaan ja ostaa kaupasta, mitä haluaa?

Itse en ainakaan tarvitse muuta. Ne isot omakotitalot ja purjeveneet on niin nähty. Sekin on onnea, että ei ole velkaa kenellekään.

Tietenkin on, tuohon tarvitaankin sitä rahaa. Velaton talo tai useampi maksaa monta miljoonaa (semmoisen talon kuin minä haluan), ja kaupasta ei voi ostaa ihan mitä haluaa ilman suurta määrää rahaa.

Mitä sieltä kaupasta ostaisit? Aina vaan suuremman telkkarin? Ohjelmat on silti paskoja. Nopeamman auton jolla kuitenkin saa ajaa vain 80 km/h? Kalliimpaa shamppanjaa, joka maistuu todellisuudessa samalle kuin halvemmatkin? Talo olisi täynnä roinaa ja joutuisi palkkaamaan Konmarin heittämään ne roskiin. Sitten taas ostaisi uutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että suuret tulot ei tee ihmisestä onnellista.

Ei välttämättä teekään. Rahalla taas saa arvokkaita asioita, kuten vapaa-aikaa ja elämää helpottavia asioita.

Minulla on paljon vapaa-aikaa, mutta ei rahaa kuin riittävästi.

Minulla olisi sama mies ja samat lapset. Molemmat lapseni olisivat terveitä. Rahaa olisi rajattomasti, eikä töissä tarvitsisi käydä rahan takia. En osaa päättää asuisimmeko kauniissa vanhassa puutalossa vai jossain ihanassa jugend-kerrostaloasunnossa Helsingin keskustassa. Haluaisin vain päivät pitkät puuhata jotain kivaa lasten kanssa, ja kun he kasvavat isommaksi voisin opiskella vaikka taide- tai käsityöalaa omaksi ilokseni. Tilaisin kotiin siivoojan ja syötäisiin usein ulkona.

Nyt minulla on ihana mies ja ihanat lapset, joista toinen ei ole terve. Asutaan lähiössä. Taloudellinen tilanne ei ole mahdottoman tiukka, mutta ylellisyyksiin ei ole varaa. Olen vielä kotona, mutta joudun palaamaan työhön, josta en pidä. Mahdollisuus uran luomiseen on kohdallani 0. Kaikkea ei voi saada, ja oma perheeni on parasta maailmassa.

Asuisin maalla Keski- tai Etelä-Euroopassa. Minulla olisi eläimiä ja kasvattaisin itse ison osan ruoastani. Luultavasti pyörittäisin pientä airbnb-toimintaa. Lisäksi kirjoittaisin ja/tai tekisin etänä asiantuntijatyötä muutaman tunnin viikossa. Varallisuutta olisi sen verran, että voisin turvallisesti kokeilla myös muuta yrittäjyyttä, jos houkuttelisi (en nyt heti keksi mitä se voisi olla mutta tyyliin vaikkapa kahvila läheisen kaupungin keskustassa). Varaa olisi myös matkustella jonkin verran, ja silloin hyvät tuttavat siltä alueelta huolehtisivat eläimistäni.

Aikuinen lapseni perheineen vierailisi muutaman kerran vuodessa ja minä heidän luonaan kesällä. Nykyinen puolisoni olisi mukana elämässäni ja hänelläkin olisi jotain mielekästä tekemistä siellä, missä asumme.

Elin melkoisen repaleisen elämän. Isää eikä äitiä minulla ei ollut elämässäni. Ei myöskään sisaruksia. Mummollakaan ei ollut paljon rahaa enkä koskaan saanut uusia vaatteita. Sain tätieni lapsilta pieneksi jääneet vaatteet ja tykkäsin niistä.

Huonoista lähtökohdista olen ponnistanut maailmaan ja nykyään nautin lasteni menestyksestä. Vieläkään en havittele elämääni materiaa.

Asuisin tyylikkäässä ja viihtyisässä omistuskaksiossa, jossa on parveke ja oma sauna. Ikkunoista näkyisi kaupungin keskustaan, joka olisi reilun kilometrin päässä, parvekkeen näkymä avautuisi läheiseen puistoon.

Minulla olisi varallisuutta sen verran, että talouteni olisi turvattu vanhuuteen asti, ja että voisin olla rahallisesti mukana jossain pitkäaikaisessa hyväntekeväisyyshankkeessa.

Olisin neuvontapsykologi kristilliseltä pohjalta. Kirjoittaisin tietokirjoja psykologiasta ja kristinuskosta, kirjoittaisin myös fiktiota, esim. novelleja.

Taloudellinen turvallisuus, velattomuus.

1700 luvun talo Italiassa. Sen verran huoneita että koko suvulle riittää ja muutama vuokrattavaksikin. B&B, laittaisin itse ruuat oman pihan herkuista. Mies voisi tehdä työtä etänä kuten tähänkin saakka. 

Välimatka lapsiin ja lapsenlapsiin ei häiritsisi koska kestää vain 4-5 h tulla tänne ja Skypet yms on keksitty

Tilillä olisi ainakin kymmenen miljoonaa, ei tarvitdusi koskaan käydä töissä. Asuisin isossa paritalo- tai rivitaloasunnossa parin kissan kanssa. Matkustelisin aina kun huvittaa. Rakennuttaisin ison talviasuttavan mökin vaikka Lappiin, missä viettäisin pari viikkoa aina silloin tällöin. Autona kallis katumaasturi kaikilla herkuilla. Terveyttä tietysti toivoisin myös, sillä ilman sitä mistään ei oikein pysty nauttimaan.

Vierailija kirjoitti:

Unelmaelämäni olisi sellainen että voittaisin lotossa ja niillä rahoilla ostaisin mökin lapista keskellä erämaata. Lapissa voisin elää omaa elämää rauhassa kalastaen,metsästäen ja vaeltaen.

Minulla olisi koira tai kaksi ja voisin jotain ammattia harjoittaa siinä samalla.

Sukulaisiini pitäisin toki yhteyttä aktiivisesti.

Mökki olisi hulppea kaikilla herkuilla ja siihen kuuluisi rantasauna sekä iso palju myös.

Tämä on myös minun unelmani. Eikä mökin tarvitsisi olla edes kovin hulppea, sauna (ilman paljua) toki pitäisi olla. Tekisin työkseni jotain tutkimusta tai kirjoittaisin. Elelisin rauhassa lämmittäen saunaa, kantaen vesiä, hakaten puita, tarkkaillen luontoa. Olisi koirat ja hyvä mies. Olisi mahdollisimman omavarainen. Olisi hyvä, luotettava auto, jolla pääsisi toisinaan kylille ostoksille ja ehkä vähän sosiaalista elämääkin viettämään, tai lentokentälle pari kertaa vuosikymmenessä. Olisi aikaa lukea kirjoja, kulkea luonnossa, pohdiskella, elää ja nauttia elämästä.

Olisin valmistunut hammaslääkäriksi (unelma-ammattini, lääketiede ja suun terveys aina kiinnostaneet. Älykkyysosamäärä riittää valitettavasti vain seuraavaksi lähimpään, suuhygienistinä mennään) ja tienaisin sen verran että elämä olisi helppoa ja mukavaa. Olisin naimisissa nykyisen poikaystäväni kanssa ja asuisimme nätissä omistuskämpässä. Yksi muksu voisi siunaantua. Saisin nujerrettua ahmimishäiriöni, olisin hoikka ja liikunnallinen, energinen. Normaali. Raju akne olisi parantunut. Harrastelisin joitain kertoja viikossa jotain liikuntalajia juoksemisen lisäksi, ja kävisin jossain marttakerhossa vähän sosialisoimassa kivojen ihmisten kanssa. En kaipaa introverttina mitään superläheisiä ystäviä, tämä riittäisi. Mieheni pysyisi terveenä ja hyväkuntoisena. Kun minusta aika jättäisi, se tapahtuisi nopeasti ja ennalta arvaamattomasti - vaikka joku massiivinen aivoverenvuoto keskellä yötä.

Ah, voi että. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unelmaelämäni olisi sellainen että voittaisin lotossa ja niillä rahoilla ostaisin mökin lapista keskellä erämaata. Lapissa voisin elää omaa elämää rauhassa kalastaen,metsästäen ja vaeltaen.

Minulla olisi koira tai kaksi ja voisin jotain ammattia harjoittaa siinä samalla.

Sukulaisiini pitäisin toki yhteyttä aktiivisesti.

Mökki olisi hulppea kaikilla herkuilla ja siihen kuuluisi rantasauna sekä iso palju myös.

Tämä on myös minun unelmani. Eikä mökin tarvitsisi olla edes kovin hulppea, sauna (ilman paljua) toki pitäisi olla. Tekisin työkseni jotain tutkimusta tai kirjoittaisin. Elelisin rauhassa lämmittäen saunaa, kantaen vesiä, hakaten puita, tarkkaillen luontoa. Olisi koirat ja hyvä mies. Olisi mahdollisimman omavarainen. Olisi hyvä, luotettava auto, jolla pääsisi toisinaan kylille ostoksille ja ehkä vähän sosiaalista elämääkin viettämään, tai lentokentälle pari kertaa vuosikymmenessä. Olisi aikaa lukea kirjoja, kulkea luonnossa, pohdiskella, elää ja nauttia elämästä.

Tuo on sen verran realistinen unelma, että mikä oikeastaan estää sinua sitä toteuttamasta?

Vierailija kirjoitti:

Minusta tuntuu, että suuret tulot ei tee ihmisestä onnellista.

Osasta lottovoittajia tulee vain sairaalloisen pihejä,oli juttua jossain lehdessä.

Asuisin maaseudulla luonnon keskellä, mieluiten järven rannalla (merikin kävisi, jos se olisi puhtaampi kuin Suomessa on). Haluaisin elää mahdollisimman omavaraisesti, mm. viljellä osan ruuastani ja tuottaa sähköä. Ihanteellista olisi firettää, tai saada ainakin osa tuloista sijoitustoiminnasta. Minulla on myös ammatti, jota voisin harjoittaa yrittäjänä missä vaan. Eläimistä hankkisin ainakin vahtikoiran, hevosen ja sille kaveriksi vaikka vuohia. En kaipaa paljon ihmisiä, esim. hyvä puoliso olisi jo paljon. Elämä oli rauhallista ja luonnonläheistä.

Tällä hetkellä asun betonilähiössä pk-seudulla.

Sellaisen, että en olisi jatkuvasti ahdistunut ja masentunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työ unelma ammatissani yrittäjänä, jossa voisin auttaa muita ja vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin edes jonkin verran omalla työlläni, säädellä itse työaikani. Koti meren tai järven rannalla. Rahaa niin että voisin välillä matkustella, eikä joka pennosta tarvitsisi laskea, mutta ei liikaa jotta ahneus ei iskisi ja raha muuttuisi tärkeimmäksi osaksi elämää. Sijoitus asuntoja/ asunto, joka takaisi taloudellisen turvan, yrittäjälle. Hyvä mies, lapsi, muutama koira.

Mitä alapeukutettavaa tässä oli, ihan tosissani kysyn. Ei kai kenenkään unelma voi olla toiselta pois, varsinkin kun siihen unelmaan ei kuulu muiden satuttaminen.

no nyt meni läpi, ilmeisesti unelmani oli liikaa vauvalle

"Viestisi lähetys keskusteluihin on väliaikaisesti estetty, koska olet mahdollisesti rikkonut keskustelusääntöjä tai Sanoma-tilin käyttöehtoja"

?!

Käytitkö vpn:ää?

Itse sain tuollaisen viestin joskus. Olin käyttänyt silloin vpn:ää.

Unelmoin sellaisesta elämästä että saisin seksiä päivittäin ja että naiset olisivat naisia jälleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Unelmaelämäni olisi sellainen että voittaisin lotossa ja niillä rahoilla ostaisin mökin lapista keskellä erämaata. Lapissa voisin elää omaa elämää rauhassa kalastaen,metsästäen ja vaeltaen.

Minulla olisi koira tai kaksi ja voisin jotain ammattia harjoittaa siinä samalla.

Sukulaisiini pitäisin toki yhteyttä aktiivisesti.

Mökki olisi hulppea kaikilla herkuilla ja siihen kuuluisi rantasauna sekä iso palju myös.

Tämä on myös minun unelmani. Eikä mökin tarvitsisi olla edes kovin hulppea, sauna (ilman paljua) toki pitäisi olla. Tekisin työkseni jotain tutkimusta tai kirjoittaisin. Elelisin rauhassa lämmittäen saunaa, kantaen vesiä, hakaten puita, tarkkaillen luontoa. Olisi koirat ja hyvä mies. Olisi mahdollisimman omavarainen. Olisi hyvä, luotettava auto, jolla pääsisi toisinaan kylille ostoksille ja ehkä vähän sosiaalista elämääkin viettämään, tai lentokentälle pari kertaa vuosikymmenessä. Olisi aikaa lukea kirjoja, kulkea luonnossa, pohdiskella, elää ja nauttia elämästä.

Tuo on sen verran realistinen unelma, että mikä oikeastaan estää sinua sitä toteuttamasta?

Noh, työni on asiakaspalvelussa eli ihan heti en keksi mitä voisin tehdä tuolta Lapin erämaamökistä nykyisellä osaamisellani. Ei ole myöskään säästöjä ollenkaan, eli ainakin pieni lottovoitto tarvittaisiin mökin ja auton ostamiseen ja ehkä myös ensimmäisten vuosien elämiseen ennen kuin kasvimaa alkaa tuottaa jne. Yksin en haluaisi siellä asua, joten mies pitäisi hankkia ja vieläpä sellainen joka jakaisi unelmani. Kiva silti kuulla, että jonkun mielestä unelmani on realistinen. Yritän kyllä itsekin kääntyä ajattelemaan, että ehkä tämä voi jossain vaiheessa olla aivan toteutettavissa.

Sen verran rahaa, ettei tarvitsisi tehdä töitä ja voisin rahoittaa taide-ja musiikkiopintoja ilman, että niillä taidoilla olisi paineita saada elantonsa.

Nykyinen mies ja hänen kanssa talo, oma studio kaupungissa.

Työpaikka, perhe, terveyttä ja neljä selkeää vuodenaikaa.

Tällä hetkellä noista ei ole yhtäkään.

Unelmani olisi elää maailmassa, jossa kaikilla olisi hyvä elää. Kaikkea elävää kunnioitettaisiin ja rahalla ei olisi merkitystä. Kaikki olisivat toistensa kavereita ja ympäristöstä huolehdittaisiin. Eli vaikka saisin mitä, niin nykyisessä maailmassa en voi unelmaani ikinä elää :,(