Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Monet haluavat hankkia lapsia vasta kun on "täydellinen ja oikea aika" lastentekoon. Ettekö ymmärrä, ettei sellaista tule välttämättä koskaan?
27.08.2019 |
Tämä "täydellinen ja oikea aika" lastentekoon tarkoittaa monesti sitä, että on oikea ikä, ei siis liian nuori eikä liian vanha. Opinnot on jo takana ja työurakaan takana jonkin verran, siten, että asema siellä on vakiinnutettu ja saa sopivasti palkkaa jolla kustantaa arki. Ja varallisuuttakin pitää olla tarpeeksi. Ollaan matkustettu, biletetty ja harrastettu kaikkea tarpeeksi. Ollaan löydetty sopiva kumppani ja ehditty olla sen kanssa tarpeeksi. Ollaan löydetty sopiva yhteinen koti sopivalta alueelta, johon voisi hankkia perhettä.
Mutta ettekö te ihmiset hyvät ymmärrä, että jos te alatte "oikeaa hetkeä" kaikkien noiden asioiden vuoksi odottamaan, niin on hyvinkin mahdollista, ettei sellaista koskaan tule, ainakaan hedelmällisten vuosien aikana? Ei se ole ihmekään, että syntyvyys on pudonnut niin järkyttävän alas, jos kaikki tuo on vaatimuksena lapselle. Todellisuudessa lapsi ei tarvitse läheskään kaikkia noista tai ainakaan läheskään niin paljon. Jos tuntuu siltä, että haluaa lapsen ja sille on perusedellytykset olemassa, niin silloin kannattaa lapset tehdä! Muuten voi pahimmassa tapauksessa jäädä kokonaan ilman!
Kommentit (231)
Ap. kirjoitti: "Monet haluavat hankkia lapsia vasta kun on "täydellinen ja oikea aika" lasten tekoon. Ettekö ymmärrä ettei sellaista tule välttämättä koskaan?"
Täydellistä aikaa lasten tekoon ei tule, mutta oikeaa aikaa kannattaa miettiä ja käyttää tervettä harkintaa.
Niinhän se on kaikessa muussakin, että jos odottaa täydellistä aikaa, ei lopulta voi tehdä yhtään mitään, koska aina on jotain mikä voisi olla paremmin. Raamatussa sanotaan:
"Joka tuulta tarkkaa, ei saa kylvetyksi,
joka pilviä pälyy, ei ehdi leikata." (Saarn. 11:4)
Ja kun nyt Raamatun otin puheeksi, niin terveen harkinnan käyttäminenkin on Raamatun mukaan oikein (1 Tim. 2:7).
Perfektionismi on se ongelma eli se täydellisten olosuhteiden vaatimus, jos muuten kyllä haluaisi perustaa perheen.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, että pitäisi pilata elämänsä ryhtymällä teiniäitiksi ja antaa yhteiskunnan elättää koko porukka? Mietipä uudestaan. Lapsen kasvattaminen vauvasta täysi-ikäiseksi maksaa n 150000 euroa. Jostain se raha on vaan pystyttävä repimään.
Mustavalkoisen välille jää kyllä harmaitakin alueita.
Eli tilanne ei ole vain joko se, että kaikki on täydellistä ja valmiina, tai sitten asiat täysin päin persiitä.
Lapsen voi saada esimerkiksi kesken korkeakouluopintojen.
Juu niin voi saada. Itsekkin sain. Kokemuksesta voinkin sinulle kertoa, että kyllä se valmistumisen vaikeusastetta nosti rutkasti plus pienen lapsen kanssa työ saanti ei ollut mitenkään helppoa.
No, ei ole myöskään helppoa saada töitä jos on lisääntymisiässä mutta ei vielä lapsia, on työnantajan silmissä tikittävä aikapommi. Ei "valmistumisen jälkeen" ole absoluuttisesti paras aika hankkia lapsia.
Kaverini on nyt 45 ja koettanut saada miehensä kanssa lasta 4-5 vuotta, päätti jo nuorena että nelikymppisenä olisi täydellinen hetki saada vauva mutta sepä ei onnistuntkaan sormia napsauttamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, että pitäisi pilata elämänsä ryhtymällä teiniäitiksi ja antaa yhteiskunnan elättää koko porukka? Mietipä uudestaan. Lapsen kasvattaminen vauvasta täysi-ikäiseksi maksaa n 150000 euroa. Jostain se raha on vaan pystyttävä repimään.
Mustavalkoisen välille jää kyllä harmaitakin alueita.
Eli tilanne ei ole vain joko se, että kaikki on täydellistä ja valmiina, tai sitten asiat täysin päin persiitä.
Lapsen voi saada esimerkiksi kesken korkeakouluopintojen.
Juu niin voi saada. Itsekkin sain. Kokemuksesta voinkin sinulle kertoa, että kyllä se valmistumisen vaikeusastetta nosti rutkasti plus pienen lapsen kanssa työ saanti ei ollut mitenkään helppoa.
No, ei ole myöskään helppoa saada töitä jos on lisääntymisiässä mutta ei vielä lapsia, on työnantajan silmissä tikittävä aikapommi. Ei "valmistumisen jälkeen" ole absoluuttisesti paras aika hankkia lapsia.
Olen työnantaja ja voin sanoa, että nykyisin vastavalmistuneet naiset tuntuvat haluavan ensisijaisesti hankkia työkokemusta valmistumisensa jälkeen ja lapsia vasta sitten, kun on jo muutama vuosi työkokemusta. Ei ole oikein järkevääkään pian valmistumisen jälkeen jäädä pariksi kolmeksi vuodeksi pois työelämästä ja sen jälkeen vähäisellä työkokemuksella JA pienen lapsen äitinä alkaa etsiä töitä. Raskaana ollessa voi olla myös vaikea löytää uutta määräaikaista työsuhdetta edellisen päätyttyä.
En minä ainakaan odota mitään täydellistä ajankohtaa, mutta kyllä haluan että tietyt edellytykset ovat kunnossa. Esimerkiksi parisuhde oikean henkilön kanssa ja edes jonkinlaiset taloudelliset mahdollisuudet huolehtia jälkikasvusta. Ulkoiset puitteet on ihan samantekeviä kunhan peruspilarit on kunnossa. En minä halua olla niin itsekäs, että toisin lapsia tilanteeseen jossa en pysty heille hyvä vanhempi olemaan. Ennen kaikkea haluan itse olla valmis siihen elämänvaiheeseen ja pystyä siihen keskittymään sekä panostamaan. Toistaiseksi en ole valmis ollut. Jos en ole sitä 10v kuluttuakaan niin asia on täysin ok. Mielestäni tämä on vastuullisuutta ennen kaikkea.
-Nainen 30v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nyt menee taas lujaa. Savujana vain jää muutaman minuutin välein.
Nyt ei enää savu nouse, lieskat jo lentää. Sivupersoonat astuivat esiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai, että pitäisi pilata elämänsä ryhtymällä teiniäitiksi ja antaa yhteiskunnan elättää koko porukka? Mietipä uudestaan. Lapsen kasvattaminen vauvasta täysi-ikäiseksi maksaa n 150000 euroa. Jostain se raha on vaan pystyttävä repimään.
Mustavalkoisen välille jää kyllä harmaitakin alueita.
Eli tilanne ei ole vain joko se, että kaikki on täydellistä ja valmiina, tai sitten asiat täysin päin persiitä.
Lapsen voi saada esimerkiksi kesken korkeakouluopintojen.
Ainahan sitä voi, mutta ei siinä ole järkeä. Opiskelut ja työelämään siirtyminen ensin, sitten lapsia jos niitä haluaa.
Tiedän monia äitejä joilla on runsaasti järkeä ja jotka ovat saaneet lapsen ennen valmistumista. Kaikille järkevä ratkaisu ei ole odotella.
Toisten ihmisten järkevyys tai järjettömyys ei ole sinun arvioitavissa. Hyvin voi olla , että tuntemiesi ihmisten olisi ollut paljon järkevämpää odotella kuin syöksyä suinpäin lisääntymään. Sivullisena et voi tietää.
Miten niin suinpäin? Pitkässä parisuhteessa lapsen hankkiminen ei ole suinpäin. Sivullisena sinä et voi tietää toisten elämästä mitään.
Mutta sinä kuvittelet tietäväsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta auttaa taloudellisen taakan kantamisessa ekat vuodet ja siksi paras aika lapsen tekemiseen on opiskeluaikana. Pieni vauva ei taloudellisesti kuluta juuri mitään, ja opiskeleva äiti saa opintorahan lisäksi 700 €/kk äitiysrahaa + 95 €/kk lapsilisää. Vanhempainrahakauden päätyttyä maksetaan suunnilleen samansuuruista kotihoidontukea eli ekat kolme vuotta vauva moninkertaistaa opiskelijaperheen tulot. Lisäksi asuntotukea saa isompaan asuntoon, kun perheen pääluku on suurempi.
Opiskelijana pystyy järjestelemään omat kulkemisensa vapaasti, kun ei ole työaikataulut painamassa päälle. Opiskelija voi joustavasti säädellä opiskelutahtia sen mukaan, kuinka paljon aikaa perhe-elämä vaatii. Parhaiten tämä onnistuu jos molemmat vanhemmat opiskelevat ja pystyvät näin jakamaan lapsen/lasten-hoitovastuuta. Nuorena myös jaksaa mahdollisia valvomisia paremmin kuin mukavaan elämään totutelleena kolmevitosena.
Sitten kun valmistuu ja on aika siirtyä työelämään, lapset ovat jo hyvässä päiväkoti-iässä ja raskaimmat vauvavuodet takanapäin. Työnantajakin ottaa mieluummin töihin ihmisen, jolla on lapset jo tehtynä ja fokus työssä, kuin sellaisen joka vain kärkkyy tilaisuutta jäädä perhevapaille.
Varmaan joo voi opiskella parturi-kampaajaksi tai huuhaahumanistiksi pienten lasten kanssa, mutta eipä sekään näytä monelta onnistuvan. Sopii ihan itse koettaa vähän jotain hyödyllisempää ja vaativampaa koulutusta hankkia kersojen kanssa. Pienet lapset ovat aina työllistymisen este lisääntymisiässä olevalle naiselle, joten se ammatti kannattaa valita niin, että pääsee kunnalle tai valtiolle töihin. Kaupan kassat on täynnä ikiopiskel joita, jotka ikänä ei saa tutkintaan kasaan.
Jaa. Kirjoittelin väitöskirjan yhteenvedon ensimmäisen lapsen äitiys- ja vanhempaislomalla. toisen lapen vanhempaisloma jaettiin, ja tuon oman loma osuuteni aikana kirjoitin akatemialle hakemuksen tutkijatohtorin paikasta jonka sain. Lapset tosin ovat hyväunisia, mutta ei pienet apset ole minulla ainakaan uraa hidastaneet, on vaan opetellut priorisoimaan niin töissä kuin kotona kun tunnit vuorokaudessa on rajalliset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta auttaa taloudellisen taakan kantamisessa ekat vuodet ja siksi paras aika lapsen tekemiseen on opiskeluaikana. Pieni vauva ei taloudellisesti kuluta juuri mitään, ja opiskeleva äiti saa opintorahan lisäksi 700 €/kk äitiysrahaa + 95 €/kk lapsilisää. Vanhempainrahakauden päätyttyä maksetaan suunnilleen samansuuruista kotihoidontukea eli ekat kolme vuotta vauva moninkertaistaa opiskelijaperheen tulot. Lisäksi asuntotukea saa isompaan asuntoon, kun perheen pääluku on suurempi.
Opiskelijana pystyy järjestelemään omat kulkemisensa vapaasti, kun ei ole työaikataulut painamassa päälle. Opiskelija voi joustavasti säädellä opiskelutahtia sen mukaan, kuinka paljon aikaa perhe-elämä vaatii. Parhaiten tämä onnistuu jos molemmat vanhemmat opiskelevat ja pystyvät näin jakamaan lapsen/lasten-hoitovastuuta. Nuorena myös jaksaa mahdollisia valvomisia paremmin kuin mukavaan elämään totutelleena kolmevitosena.
Sitten kun valmistuu ja on aika siirtyä työelämään, lapset ovat jo hyvässä päiväkoti-iässä ja raskaimmat vauvavuodet takanapäin. Työnantajakin ottaa mieluummin töihin ihmisen, jolla on lapset jo tehtynä ja fokus työssä, kuin sellaisen joka vain kärkkyy tilaisuutta jäädä perhevapaille.
Varmaan joo voi opiskella parturi-kampaajaksi tai huuhaahumanistiksi pienten lasten kanssa, mutta eipä sekään näytä monelta onnistuvan. Sopii ihan itse koettaa vähän jotain hyödyllisempää ja vaativampaa koulutusta hankkia kersojen kanssa. Pienet lapset ovat aina työllistymisen este lisääntymisiässä olevalle naiselle, joten se ammatti kannattaa valita niin, että pääsee kunnalle tai valtiolle töihin. Kaupan kassat on täynnä ikiopiskel joita, jotka ikänä ei saa tutkintaan kasaan.
Minun tätini teki lapset opiskeluaikana. Opiskeli sairaanhoitajaksi. Lapset menivät päiväkotiin ja tätini töihin. Väitteli myöhemmin tohtoriksi ja nykään on töissä lääkeyhtiössä tutkijana. Siskonsakin hankki ylemmän korkeakoulututkinnon kun lapset olivat pieniä.
Ja tämä tapahtui vuonna miekka ja kivi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta auttaa taloudellisen taakan kantamisessa ekat vuodet ja siksi paras aika lapsen tekemiseen on opiskeluaikana. Pieni vauva ei taloudellisesti kuluta juuri mitään, ja opiskeleva äiti saa opintorahan lisäksi 700 €/kk äitiysrahaa + 95 €/kk lapsilisää. Vanhempainrahakauden päätyttyä maksetaan suunnilleen samansuuruista kotihoidontukea eli ekat kolme vuotta vauva moninkertaistaa opiskelijaperheen tulot. Lisäksi asuntotukea saa isompaan asuntoon, kun perheen pääluku on suurempi.
Opiskelijana pystyy järjestelemään omat kulkemisensa vapaasti, kun ei ole työaikataulut painamassa päälle. Opiskelija voi joustavasti säädellä opiskelutahtia sen mukaan, kuinka paljon aikaa perhe-elämä vaatii. Parhaiten tämä onnistuu jos molemmat vanhemmat opiskelevat ja pystyvät näin jakamaan lapsen/lasten-hoitovastuuta. Nuorena myös jaksaa mahdollisia valvomisia paremmin kuin mukavaan elämään totutelleena kolmevitosena.
Sitten kun valmistuu ja on aika siirtyä työelämään, lapset ovat jo hyvässä päiväkoti-iässä ja raskaimmat vauvavuodet takanapäin. Työnantajakin ottaa mieluummin töihin ihmisen, jolla on lapset jo tehtynä ja fokus työssä, kuin sellaisen joka vain kärkkyy tilaisuutta jäädä perhevapaille.
Varmaan joo voi opiskella parturi-kampaajaksi tai huuhaahumanistiksi pienten lasten kanssa, mutta eipä sekään näytä monelta onnistuvan. Sopii ihan itse koettaa vähän jotain hyödyllisempää ja vaativampaa koulutusta hankkia kersojen kanssa. Pienet lapset ovat aina työllistymisen este lisääntymisiässä olevalle naiselle, joten se ammatti kannattaa valita niin, että pääsee kunnalle tai valtiolle töihin. Kaupan kassat on täynnä ikiopiskel joita, jotka ikänä ei saa tutkintaan kasaan.
Jaa. Kirjoittelin väitöskirjan yhteenvedon ensimmäisen lapsen äitiys- ja vanhempaislomalla. toisen lapen vanhempaisloma jaettiin, ja tuon oman loma osuuteni aikana kirjoitin akatemialle hakemuksen tutkijatohtorin paikasta jonka sain. Lapset tosin ovat hyväunisia, mutta ei pienet apset ole minulla ainakaan uraa hidastaneet, on vaan opetellut priorisoimaan niin töissä kuin kotona kun tunnit vuorokaudessa on rajalliset.
Väitöskirja aiheesta elämäni vuodet vauvasivustolla. Jepulis!
Vierailija kirjoitti:
En minä ainakaan odota mitään täydellistä ajankohtaa, mutta kyllä haluan että tietyt edellytykset ovat kunnossa. Esimerkiksi parisuhde oikean henkilön kanssa ja edes jonkinlaiset taloudelliset mahdollisuudet huolehtia jälkikasvusta. Ulkoiset puitteet on ihan samantekeviä kunhan peruspilarit on kunnossa. En minä halua olla niin itsekäs, että toisin lapsia tilanteeseen jossa en pysty heille hyvä vanhempi olemaan. Ennen kaikkea haluan itse olla valmis siihen elämänvaiheeseen ja pystyä siihen keskittymään sekä panostamaan. Toistaiseksi en ole valmis ollut. Jos en ole sitä 10v kuluttuakaan niin asia on täysin ok. Mielestäni tämä on vastuullisuutta ennen kaikkea.
-Nainen 30v
Lisäyksenä tähän vielä, että pitää ymmärtää ihmisten yksilöllisyys. Joku voi olla hyvä vanhempi nuoren parikymppisen elämäntilanteessa, jossa opinnot ovat kesken, työpaikasta ei tietoa ja niin edelleen. Itse en olisi tuossa tilanteessa vanhemmuuteen missään nimessä pystynyt vaan lopputulos olisi ollut kaoottinen kaikkien kannalta. Tunnen itseni ja tiedän milloin on ja ei ole hyvä aika vanhemmuudelle. Ihmiset ovat erilaisia ja tässä jos missä on hyvä toimia sen mukaan miten itse parhaaksi kokee eikä todellakaan piitata mistään ulkoisista malleista.
- Nainen 30v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta auttaa taloudellisen taakan kantamisessa ekat vuodet ja siksi paras aika lapsen tekemiseen on opiskeluaikana. Pieni vauva ei taloudellisesti kuluta juuri mitään, ja opiskeleva äiti saa opintorahan lisäksi 700 €/kk äitiysrahaa + 95 €/kk lapsilisää. Vanhempainrahakauden päätyttyä maksetaan suunnilleen samansuuruista kotihoidontukea eli ekat kolme vuotta vauva moninkertaistaa opiskelijaperheen tulot. Lisäksi asuntotukea saa isompaan asuntoon, kun perheen pääluku on suurempi.
Opiskelijana pystyy järjestelemään omat kulkemisensa vapaasti, kun ei ole työaikataulut painamassa päälle. Opiskelija voi joustavasti säädellä opiskelutahtia sen mukaan, kuinka paljon aikaa perhe-elämä vaatii. Parhaiten tämä onnistuu jos molemmat vanhemmat opiskelevat ja pystyvät näin jakamaan lapsen/lasten-hoitovastuuta. Nuorena myös jaksaa mahdollisia valvomisia paremmin kuin mukavaan elämään totutelleena kolmevitosena.
Sitten kun valmistuu ja on aika siirtyä työelämään, lapset ovat jo hyvässä päiväkoti-iässä ja raskaimmat vauvavuodet takanapäin. Työnantajakin ottaa mieluummin töihin ihmisen, jolla on lapset jo tehtynä ja fokus työssä, kuin sellaisen joka vain kärkkyy tilaisuutta jäädä perhevapaille.
Varmaan joo voi opiskella parturi-kampaajaksi tai huuhaahumanistiksi pienten lasten kanssa, mutta eipä sekään näytä monelta onnistuvan. Sopii ihan itse koettaa vähän jotain hyödyllisempää ja vaativampaa koulutusta hankkia kersojen kanssa. Pienet lapset ovat aina työllistymisen este lisääntymisiässä olevalle naiselle, joten se ammatti kannattaa valita niin, että pääsee kunnalle tai valtiolle töihin. Kaupan kassat on täynnä ikiopiskel joita, jotka ikänä ei saa tutkintaan kasaan.
Jaa. Kirjoittelin väitöskirjan yhteenvedon ensimmäisen lapsen äitiys- ja vanhempaislomalla. toisen lapen vanhempaisloma jaettiin, ja tuon oman loma osuuteni aikana kirjoitin akatemialle hakemuksen tutkijatohtorin paikasta jonka sain. Lapset tosin ovat hyväunisia, mutta ei pienet apset ole minulla ainakaan uraa hidastaneet, on vaan opetellut priorisoimaan niin töissä kuin kotona kun tunnit vuorokaudessa on rajalliset.
Väitöskirja aiheesta elämäni vuodet vauvasivustolla. Jepulis!
No joo, väikkäri oli kyllä luonnontieteellisestä aiheesta enkä siihen aikaan kyllä minnekään nettiin mennyt kuin työmielessä vapaahetkinäni. Nyt lapset jo kouluikäisiä, kerkeää käyttää aikaa tällaiseen tyhjään varsinkin näin työreissuilla. Miksi on hankalaa uskoa, että naiselle lapset sekä ura on mahdollista? Noita eläviä todisteita on tieteen, taiteen, bisneksen ja hallinnon puolella vaika kuinka paljon niin nuorissa kuin vanhemmissa ikäluokissa.
Jos katsoo vaikka menestyvimpiä naisjohtajia, useimmat ovat hankkineet lapsia ihan ajallaan. Moni opiskeluaikanakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lastenteko on ilmastorikos.
+ Ihmisoikeusrikos. Ap :n kaltaiset pitäisi pakata merikontteihin kivikuorman kanssa ja tönäistä kontit kannelta mereen ulapalla HETI kun riittävän syvää.
Haluaisin lapsen. Muuten kaikki kunnossa, mutta puoliso puuttuu
Valmistuin viime vuonna. Nyt on vakkari paikka hyvällä alalla ja oma remontti asunto.
Eli kaikki kunnossa paitsi että mies haaveilee ulkomailla työskentelystä ja ties mistä. Ikää on kuitenkin 34 ja mitään konkreettista uuden työn etsimistä ei näy. Eli haluaa silloin joskus varmaan kun on itse 50 ja saanut kaikki kokemukset kasaan. Ei tajua että asioita voi tehdä lapsen kanssa ja että mun biologinen kello tikittää.
Vaikea valinta oli mutta päätin jättää ehkäisyn salaa pois. Jos mies ei halua lapsia niin hoidan sen sitten itse, ei me yhdessä hankitut aina pysy perheenä ja on se nopeampaa ja halvempaa kun joku klinikka. Paska ihminen olen mutta haluan lapsen.
Juu, siksi olenkin vapaaehtoisesti lapseton 👌
Mulla se kuuluisa oikea aika tuli sattumalta just silloin, kun tapasin sen oikean miehen, jonka kanssa niitä halusin. Ei siis niin päin, että ensin haluan lapsen ja etsin siihen tarkoitukseen miehen - niin monet tuntuvat toimivan ja ajattelevat, että se on normaalia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta auttaa taloudellisen taakan kantamisessa ekat vuodet ja siksi paras aika lapsen tekemiseen on opiskeluaikana. Pieni vauva ei taloudellisesti kuluta juuri mitään, ja opiskeleva äiti saa opintorahan lisäksi 700 €/kk äitiysrahaa + 95 €/kk lapsilisää. Vanhempainrahakauden päätyttyä maksetaan suunnilleen samansuuruista kotihoidontukea eli ekat kolme vuotta vauva moninkertaistaa opiskelijaperheen tulot. Lisäksi asuntotukea saa isompaan asuntoon, kun perheen pääluku on suurempi.
Opiskelijana pystyy järjestelemään omat kulkemisensa vapaasti, kun ei ole työaikataulut painamassa päälle. Opiskelija voi joustavasti säädellä opiskelutahtia sen mukaan, kuinka paljon aikaa perhe-elämä vaatii. Parhaiten tämä onnistuu jos molemmat vanhemmat opiskelevat ja pystyvät näin jakamaan lapsen/lasten-hoitovastuuta. Nuorena myös jaksaa mahdollisia valvomisia paremmin kuin mukavaan elämään totutelleena kolmevitosena.
Sitten kun valmistuu ja on aika siirtyä työelämään, lapset ovat jo hyvässä päiväkoti-iässä ja raskaimmat vauvavuodet takanapäin. Työnantajakin ottaa mieluummin töihin ihmisen, jolla on lapset jo tehtynä ja fokus työssä, kuin sellaisen joka vain kärkkyy tilaisuutta jäädä perhevapaille.
Varmaan joo voi opiskella parturi-kampaajaksi tai huuhaahumanistiksi pienten lasten kanssa, mutta eipä sekään näytä monelta onnistuvan. Sopii ihan itse koettaa vähän jotain hyödyllisempää ja vaativampaa koulutusta hankkia kersojen kanssa. Pienet lapset ovat aina työllistymisen este lisääntymisiässä olevalle naiselle, joten se ammatti kannattaa valita niin, että pääsee kunnalle tai valtiolle töihin. Kaupan kassat on täynnä ikiopiskel joita, jotka ikänä ei saa tutkintaan kasaan.
Kuulostat mulkulta, kun puhut noin alentuvasti aloista, jotka eivät sinua itseäsi nappaa. -ohis
Alue: Aihe vapaa
Ei ennätä !
Kyllä 36 vuotiaalla on lapset tehty ne tehdään 26 vuotiaana.
Miehiä (aikapoikia) nyt löytyy ainakin kajaanista.