Miten yli siitä ettei mies ollut yli exästä
No siinäpä se tulikin. Miten päästä yli siitä, ettei mies ollut yli exästään kun tavattiin?
Olemme siis olleet yhdessä miehen kanssa neljä vuotta ja tämä asia selvisi minulle vastoittain. Jos olisin tiennyt asian alussa, mitään suhdetta meille ei olisi edes muodostunut.
Suhteemme alku (noin 1/2 vuotta) oli vaikea. Mies oli hyvin ristiriitainen toiminnassaan... hänen oli vaikea sitouta ja kuitenkin toisaalta sanoi sitä haluavansa. Kun sitten tuossa puolen vuoden kohdalla aloin puhua erosta, mies teki ratkaisunsa ja halusi sitoutua. Sen jälkeen kaikki on ollut hyvin. On intohimoa, läheisyyttä ja samankaltainen huumorintaju. Mies kohtelee mua hyvin ja on huomaavainen.
Mutta nyt sitten selvisi syy alun vaikeuksiin. Kertoi myös, että on tuntenut vasta viimeiset kaksi vuotta olevansa kunnolla toipunut exästään. Sanoi, ettei ole puhunut mitään, koska on pelännyt että menettäisi mut, jos puhuu.
Mun tunteeni on nyt aika ristiriitaiset. Toisaalta tunnen myötätuntoa miestäni kohtaan (suhde exään oli oikeasti rankka ja siinä tapahtui asioita, joista varmasti riitti toipumista). Ja kuten sanoin, suhteemme nyt on hyvä. Ja toisaalta olen vihainen. Siitä että mies on salaillut asiaa minulta. Ja etttä tämä tavallaan vei meiltä hyvän alun mahdollisuuden (ja jos olisin tiennyt syyn siihen, en tosiaan edes olisi aloittanut suhdettamma.
En tiedä mitä teen. Tai miten tästä pääsee yli.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla useimmin mies jonka on vaikeampi päästä yli exästä. Toisaalta, jos mies sanoo päässeensä ja teidän yhdessäolo ne on ollut hyvää, miksi jäädä enää vatvomaan entistä, mennyttä? Sillä ei ole merkitystä enää!
Jatka eteenpäin.
Noin mäkin sen haluaisin aloitella. Tajuan siis, ettei kyseessä ole mikään niin paha asia, että sen kannattaisi antaa kaataa hyvä suhde. Mutta silti tunnen pettymystä, jopa ajoittaista vihaa ja epäluottamusta miestä kohtaan. -ap
Onhan se loukkaavaa että mies on ollut noin pitkään kanssasi vaikka on samalla rakastanut exäänsä. Ei siitä mihinkään pääse.
Silloin kun itse olet rakastunut mieheen ja elänyt suhteen alkuhuumaa, hän onkin kaivannut exäänsä. Sinulta on oikeastaan viety symbolisesti ottaen pois juuri se alkuvaihe suhteessa jotka monet pariskunnat muistelevat jälkikäteen kiihkeänä rakastumisvaiheena.
Ihmiset luovat omasta ä elämästään narratiiivin, ja sinun kohdallasi tiedän parisuhdettanne koskeva narratiivi muuttuikin vähemmän kauniiksi, tietty vastavuoroisuus putosi siitä pois. Sinun kannattaa nyt miettiä, että onko se mitä suhteestanne on paljastunut, sellaista minkä näet säilyttämisen arvoisena.
Vierailija kirjoitti:
Vuosi on vielä lyhyt aika varsinkin jos entinen suhde oli pitkä. Mielestäni sinun on vain nyt syytä ajatella, että mies on vihdoin asian saanut päässään työstettyä ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Mies ei välttämättä ole itse ollenkaan ymmärtänyt että eron käsittely voi viedä vaikka vuosia.
Ei ollut pitkä suhde (meidän suhde on jo nyt ollut pidempi), mutta rankka. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et sitten osannut ajatella alussa, että miehen sitoutumiskammo johtuisi juuri tapahtuneesta erosta...?
Huomioi, että ehkä mieskään ei siihen aikaan osannut tulkita kaikkia omia tuntemuksiaan ja moni asia on voinut kirkastua hänelle vasta eroa ajan kanssa työstettyään.
Erosta oli jo vuosi, joten kyllä, oletin hänen päässeen siitä yli. Itse olen aina ryhtynyt uuteen suhteeseen vasta kun olen täysin yli edellisestä, joten tuo miehen toimintatapa on mulle tosi vieras. Jopa vastenmielinen. -ap
Et sitten taida tietää maailman menosta mitään. Tuota tekevät niin miehet kuin naisetkin. Lasteni äitikin hyppäsi suoraan uuteen suhteeseen ja nyt sitten ruinaa minua takaisin. En ota, koska sössi jo asiansa. Itseasiassa en halua enää parisuhdetta, koska naiset tekevät elämästäni hankalampaa. Nyt lasten kanssa kaikki on mutkatonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuosi on vielä lyhyt aika varsinkin jos entinen suhde oli pitkä. Mielestäni sinun on vain nyt syytä ajatella, että mies on vihdoin asian saanut päässään työstettyä ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Mies ei välttämättä ole itse ollenkaan ymmärtänyt että eron käsittely voi viedä vaikka vuosia.
Ei ollut pitkä suhde (meidän suhde on jo nyt ollut pidempi), mutta rankka. -ap
Se rankkuus on todennäköisesti aiheuttanut kaiken. Siitä huolimatta jos teillä on kerran yhdessä hyvä, niin keskustelkaa asia läpi ja sen jälkeen siihen ei kumpikaan palaa
Vierailija kirjoitti:
Onhan se loukkaavaa että mies on ollut noin pitkään kanssasi vaikka on samalla rakastanut exäänsä. Ei siitä mihinkään pääse.
Silloin kun itse olet rakastunut mieheen ja elänyt suhteen alkuhuumaa, hän onkin kaivannut exäänsä. Sinulta on oikeastaan viety symbolisesti ottaen pois juuri se alkuvaihe suhteessa jotka monet pariskunnat muistelevat jälkikäteen kiihkeänä rakastumisvaiheena.
Ihmiset luovat omasta ä elämästään narratiiivin, ja sinun kohdallasi tiedän parisuhdettanne koskeva narratiivi muuttuikin vähemmän kauniiksi, tietty vastavuoroisuus putosi siitä pois. Sinun kannattaa nyt miettiä, että onko se mitä suhteestanne on paljastunut, sellaista minkä näet säilyttämisen arvoisena.
Kiitos tästä vastauksesta. Mua suututtaa asiassa ehkä sekin, että tämä edellinen nainen kohteli miestä aika huonosti (pettämistä ymv) ja jätti sitten uuden löydettyään. Mä taas alusta asti olin miestä kohtaan todella vilpitön rakkaudessani ja silti hän vain haikaili tämän huonosti kohdelleen perään.
Todellakin muutti mun käsityksen suhteemme alusta vähemmän kauniiksi. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et sitten osannut ajatella alussa, että miehen sitoutumiskammo johtuisi juuri tapahtuneesta erosta...?
Huomioi, että ehkä mieskään ei siihen aikaan osannut tulkita kaikkia omia tuntemuksiaan ja moni asia on voinut kirkastua hänelle vasta eroa ajan kanssa työstettyään.
Erosta oli jo vuosi, joten kyllä, oletin hänen päässeen siitä yli. Itse olen aina ryhtynyt uuteen suhteeseen vasta kun olen täysin yli edellisestä, joten tuo miehen toimintatapa on mulle tosi vieras. Jopa vastenmielinen. -ap
Et sitten taida tietää maailman menosta mitään. Tuota tekevät niin miehet kuin naisetkin. Lasteni äitikin hyppäsi suoraan uuteen suhteeseen ja nyt sitten ruinaa minua takaisin. En ota, koska sössi jo asiansa. Itseasiassa en halua enää parisuhdetta, koska naiset tekevät elämästäni hankalampaa. Nyt lasten kanssa kaikki on mutkatonta.
Tiedän kyllä, että jotkut toimii noin. Oletin kuitenkin, ettei mieheni ole yksi noista joistakin, jotka toimii noin. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et sitten osannut ajatella alussa, että miehen sitoutumiskammo johtuisi juuri tapahtuneesta erosta...?
Huomioi, että ehkä mieskään ei siihen aikaan osannut tulkita kaikkia omia tuntemuksiaan ja moni asia on voinut kirkastua hänelle vasta eroa ajan kanssa työstettyään.
Erosta oli jo vuosi, joten kyllä, oletin hänen päässeen siitä yli. Itse olen aina ryhtynyt uuteen suhteeseen vasta kun olen täysin yli edellisestä, joten tuo miehen toimintatapa on mulle tosi vieras. Jopa vastenmielinen. -ap
Et sitten taida tietää maailman menosta mitään. Tuota tekevät niin miehet kuin naisetkin. Lasteni äitikin hyppäsi suoraan uuteen suhteeseen ja nyt sitten ruinaa minua takaisin. En ota, koska sössi jo asiansa. Itseasiassa en halua enää parisuhdetta, koska naiset tekevät elämästäni hankalampaa. Nyt lasten kanssa kaikki on mutkatonta.
Tiedän kyllä, että jotkut toimii noin. Oletin kuitenkin, ettei mieheni ole yksi noista joistakin, jotka toimii noin. -ap
Onko asia nyt taas noin mustavalkoinen? Saanen hieman epäillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et sitten osannut ajatella alussa, että miehen sitoutumiskammo johtuisi juuri tapahtuneesta erosta...?
Huomioi, että ehkä mieskään ei siihen aikaan osannut tulkita kaikkia omia tuntemuksiaan ja moni asia on voinut kirkastua hänelle vasta eroa ajan kanssa työstettyään.
Erosta oli jo vuosi, joten kyllä, oletin hänen päässeen siitä yli. Itse olen aina ryhtynyt uuteen suhteeseen vasta kun olen täysin yli edellisestä, joten tuo miehen toimintatapa on mulle tosi vieras. Jopa vastenmielinen. -ap
Et sitten taida tietää maailman menosta mitään. Tuota tekevät niin miehet kuin naisetkin. Lasteni äitikin hyppäsi suoraan uuteen suhteeseen ja nyt sitten ruinaa minua takaisin. En ota, koska sössi jo asiansa. Itseasiassa en halua enää parisuhdetta, koska naiset tekevät elämästäni hankalampaa. Nyt lasten kanssa kaikki on mutkatonta.
Tiedän kyllä, että jotkut toimii noin. Oletin kuitenkin, ettei mieheni ole yksi noista joistakin, jotka toimii noin. -ap
Onko asia nyt taas noin mustavalkoinen? Saanen hieman epäillä.
Ei välttämättä olekaan. Mutta vihastuksissani mä nyt jotenkin näen asiat mustavalkoisesti enkä saa niistä harmaan sävyistä kiinni. -ap
Vierailija kirjoitti:
Onhan se loukkaavaa että mies on ollut noin pitkään kanssasi vaikka on samalla rakastanut exäänsä. Ei siitä mihinkään pääse.
Silloin kun itse olet rakastunut mieheen ja elänyt suhteen alkuhuumaa, hän onkin kaivannut exäänsä. Sinulta on oikeastaan viety symbolisesti ottaen pois juuri se alkuvaihe suhteessa jotka monet pariskunnat muistelevat jälkikäteen kiihkeänä rakastumisvaiheena.
Ihmiset luovat omasta ä elämästään narratiiivin, ja sinun kohdallasi tiedän parisuhdettanne koskeva narratiivi muuttuikin vähemmän kauniiksi, tietty vastavuoroisuus putosi siitä pois. Sinun kannattaa nyt miettiä, että onko se mitä suhteestanne on paljastunut, sellaista minkä näet säilyttämisen arvoisena.
Ap:n mukaan heidän suhteensa ensimmäiset puoli vuotta olivat rankkoja = ei alkuhuumaa. Sen jälkeen on mennyt ok, mutta ap:n mukaan suhde on ollut "rankka". Mies kuitenkin sanoo, että on sentään päässyt eksästä yli nyt pari vuotta sitten ja tottunut tähän elämään. Jota ap siis on kuvannut hyväksi ja rankaksi.
Kuulostaa siltä, että ap on alunperinkin aistinut, ettei heidän välillään ole suuresta rakkaustarinasta kyse. (Kukaan ei ehkä tiedostanut, että se johtui siitä, ettei mies ollut päässyt vielä silloin tuoreesta erostaan yli.) Ap kuitenkin haluaa takertua ajatukseen, että kyse olisi suuresta rakkaustarinasta. Mm. viittaamalla siihen, että suhde eksän kanssa sisälsi vaikeuksia. "Meillä menee siis paremmin, en ole huolissani" hän tarkoittaa.
Kuitenkin mies oli ainakin kokenut sen alkuhuuman/rakastumisen eksänsä kanssa. Ap:n kanssa suhde ei ole rakentunut molemminpuolisen rakastumisen varaan. Ei ihme, että ap on epävarma kun totuus paljastuu.
Hyvä juttu, ettei mies enää kaipaa eksäänsä. Huonompi juttu, ettei suhteenne olekaan niin hyvä, muttei toivottoman huonokaan. Mies ei ole tietoisesti johtanut sinua harhaan, todennäköisemmin hän on ollut vain hukassa. Valitsi olla kuitenkin kanssasi. Sinä ihan itse päätit sulkea silmäsi siltä, että tunnetasolla jokin on pielessä. Ensimmäiset puoli vuotta olivat teillä rankkoja. Se ei ole normaalia. Päätit silti uskotella itsellesi, että onpas. No saitpa sen miehen, jonka halusit.
No jos mies on tullut jätetyksi, voi olla melko varma että hänellä on tunteita exää kohtaan pitkään.
Minä ymmärrän aloittajaa hyvin ja tuntisin itse tasan samoin. En itsekään aloittaisi mitään suhdetta jos olen vielä rakastunut toiseen ja olisi järkytys kuulla, että toinen osapuoli on toiminut niin. Tosin mies ei ole välttämättä tarkoittanut toimia sinua kohtaan väärin. Ehkä hän on järjellä halunnut jatkaa eteenpäin ja tajunnut, että sinusta kannattaa pitää kiinni?
Jos suhteenne on hyvä, niin yritä kuitenkin antaa ajan kulua ja päästä tuosta pettymyksestä yli. Hyvää suhdetta ja rakkautta ei välttämättä löydy ihan joka kulmalta.
En tiedä mitä tekisin tossa tilanteessa. Ihan nikottelematta en asiaa nielisi, juurikin siksi että mulle olisi valehdeltu häikäilemättä useampi vuosi.
Sen lisäksi että pitäisi selvittää kenen kanssa olen oikeastaan seurustellut ja haluanko jatkaa kyseisen tyypin kanssa yhdessä. Siinähän mies on esittänyt olevansa muuta kuin mitä on ja feikannut tunteita joita ei ole tuntenut. Ei ole ollenkaan varmaa että suhde jatkuisi. Ja aivan takuulla ei jatkuisi jos hemmo selittäisi että tuli valehdeltua ja gusetettua etten jättäisi. Olkoot miten hyvä suhde tahansa koska, mistäs tiedät mikä siinä suhteessa on aitoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sä et sitten osannut ajatella alussa, että miehen sitoutumiskammo johtuisi juuri tapahtuneesta erosta...?
Huomioi, että ehkä mieskään ei siihen aikaan osannut tulkita kaikkia omia tuntemuksiaan ja moni asia on voinut kirkastua hänelle vasta eroa ajan kanssa työstettyään.
Erosta oli jo vuosi, joten kyllä, oletin hänen päässeen siitä yli. Itse olen aina ryhtynyt uuteen suhteeseen vasta kun olen täysin yli edellisestä, joten tuo miehen toimintatapa on mulle tosi vieras. Jopa vastenmielinen. -ap
Et sitten taida tietää maailman menosta mitään. Tuota tekevät niin miehet kuin naisetkin. Lasteni äitikin hyppäsi suoraan uuteen suhteeseen ja nyt sitten ruinaa minua takaisin. En ota, koska sössi jo asiansa. Itseasiassa en halua enää parisuhdetta, koska naiset tekevät elämästäni hankalampaa. Nyt lasten kanssa kaikki on mutkatonta.
Tiedän kyllä, että jotkut toimii noin. Oletin kuitenkin, ettei mieheni ole yksi noista joistakin, jotka toimii noin. -ap
Onko asia nyt taas noin mustavalkoinen? Saanen hieman epäillä.
Ei välttämättä olekaan. Mutta vihastuksissani mä nyt jotenkin näen asiat mustavalkoisesti enkä saa niistä harmaan sävyistä kiinni. -ap
tämä on sinun päässäsi, älä ainakaan sitä nyt miehen niskoille laita, tai ei kerro kohta enää mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se loukkaavaa että mies on ollut noin pitkään kanssasi vaikka on samalla rakastanut exäänsä. Ei siitä mihinkään pääse.
Silloin kun itse olet rakastunut mieheen ja elänyt suhteen alkuhuumaa, hän onkin kaivannut exäänsä. Sinulta on oikeastaan viety symbolisesti ottaen pois juuri se alkuvaihe suhteessa jotka monet pariskunnat muistelevat jälkikäteen kiihkeänä rakastumisvaiheena.
Ihmiset luovat omasta ä elämästään narratiiivin, ja sinun kohdallasi tiedän parisuhdettanne koskeva narratiivi muuttuikin vähemmän kauniiksi, tietty vastavuoroisuus putosi siitä pois. Sinun kannattaa nyt miettiä, että onko se mitä suhteestanne on paljastunut, sellaista minkä näet säilyttämisen arvoisena.
Ap:n mukaan heidän suhteensa ensimmäiset puoli vuotta olivat rankkoja = ei alkuhuumaa. Sen jälkeen on mennyt ok, mutta ap:n mukaan suhde on ollut "rankka". Mies kuitenkin sanoo, että on sentään päässyt eksästä yli nyt pari vuotta sitten ja tottunut tähän elämään. Jota ap siis on kuvannut hyväksi ja rankaksi.
Kuulostaa siltä, että ap on alunperinkin aistinut, ettei heidän välillään ole suuresta rakkaustarinasta kyse. (Kukaan ei ehkä tiedostanut, että se johtui siitä, ettei mies ollut päässyt vielä silloin tuoreesta erostaan yli.) Ap kuitenkin haluaa takertua ajatukseen, että kyse olisi suuresta rakkaustarinasta. Mm. viittaamalla siihen, että suhde eksän kanssa sisälsi vaikeuksia. "Meillä menee siis paremmin, en ole huolissani" hän tarkoittaa.
Kuitenkin mies oli ainakin kokenut sen alkuhuuman/rakastumisen eksänsä kanssa. Ap:n kanssa suhde ei ole rakentunut molemminpuolisen rakastumisen varaan. Ei ihme, että ap on epävarma kun totuus paljastuu.
Hyvä juttu, ettei mies enää kaipaa eksäänsä. Huonompi juttu, ettei suhteenne olekaan niin hyvä, muttei toivottoman huonokaan. Mies ei ole tietoisesti johtanut sinua harhaan, todennäköisemmin hän on ollut vain hukassa. Valitsi olla kuitenkin kanssasi. Sinä ihan itse päätit sulkea silmäsi siltä, että tunnetasolla jokin on pielessä. Ensimmäiset puoli vuotta olivat teillä rankkoja. Se ei ole normaalia. Päätit silti uskotella itsellesi, että onpas. No saitpa sen miehen, jonka halusit.
Aika hyvä analyysi kyllä. Kuten sanoin, alku oli rankka. Lyhyt alkuhuuma kuitenkin oli (mun puolelta), joka loppui mun osalta sitten siihen, että miehen oli vaikea sitoutua. Siinä vaiheessa olin jo valmis eroon, mutta päätettiin yrittää kuitenkin. Ja kyllä, tajuan että se oli mun valintani jatkaa. Valinta, jonka ihan itse tein, mutta kuten sanoin, en olisi sitä valintaa tehnyt, jos olisin tiennyt oikeat syyt miehen aiempien sitoutumisvaikeuksien takana.
Ja kuten sanoin, sen alun puolen vuoden jälkeen on ollut asiat hyvin suhteessa. Viimeisimmän vuoden aikana on jopa ollut sitä alkuhuumaa. Kunnes nyt sitten tämä menneisyys selvisi ja alkoi mun ajatuksissani kummitella. -ap
Miten tämä asia ylipäänsä paljastui? Miehesi siis kertoi eksän halunneen tavata, mutta he eivät tavanneet. Eikö tuo mennyt ihan hyvin sitten?
Vierailija kirjoitti:
Taitaa olla useimmin mies jonka on vaikeampi päästä yli exästä.
Jaa... enpä tiedä. Minun ex pääsi niin tehokkaasti yli minusta, että ei ollut vielä ehtiny jättääkään, kun oli jo uusi. Tuskin tuollaisella ihmisellä on edes kykyä kaivata mitään josta täytyisi päästä yli.
AP:
Hyvät puolet: Puolisosi on kykenevä kiintymään.
Lopeta vatvominen ja anna anteeksi.
Tämä riippuu täysin siitä kuinka vaikeaksi oman elämäsi teet. Minä en muistelisi menneitä jos nyt on hyvä ja alkaisin nauttia elämästä. Jokainen kuitenkin tekee niin kuin osaa ja minkä mieltää parhaaksi. Sinä olet päättänyt vatvoa mennyttä, kehoittaisinkin opettelemaan tunnetaitoja ja anteeksiantoa. Ilman tuota miehesi toimintaa et olisi tavannut miestäsi, ja jos.se kaduttaa niin eroa.
No kyllä mun ja mun exän suhteessa sattui tosi paljon kaikkea kamalaa.
Ehkä itse traumatisoiduin suhteesta kuitenkin paljon enemmän kuin ex.
Ei todellakaan kuulu kovin monen elämään se mitä koin.
Meni vuosia toipua vaikken miestä rakastanutkaan eron aikaan enää pätkääkään.