Hirveintä, mitä olet syönyt tai juonut kohteliaisuudesta?

Jälleen kopioitu suoraan redditistä. Alkaa palstan taso laskea.

Kaverin ikivanhan mummon tekemää kalakeittoa,missä oli kalanpäät,silmät ja kaikki!

Maistoin lientä,loppu jäi syömättä.

Asun ulkomailla ja asiakkaani on jäsen yksityisellä klubilla. Klubille tuli muutaman päivän vierailulle usealla Michelin-tähdellä palkittu ranskalainen kokki. Asiakkaani halusi välttämättä viedä minut maistamaan tämän kokin valmistamaa lounasta.

Pari ensimmäistä ruokalajia olivat ihan ok. Kokki kierteli pöydissä vähän väliä kyselemässä että maistuuko ja tottakai nyökyttelin hymy huulilla.

Kolmas ruokalaji oli sitten se tappava annos. Torvisimpukkahyytelöä merisiilin kielen kanssa. Lisukkeena merilevää ja riisiviinistä tehtyä kastiketta. Ensimmäistä kertaa elämässäni mainasin oksentaa silkasta pahasta mausta. Vaikka tätä elämystä seurasi vielä monta ruokalajia niin maku säilyi suussa koko lounaan ajan ja sen jälkeenkin.

Jotain leipää, jossa oli jotakin hirvittävän makuista kalaa päällä.

Taisin joutua syömään vielä kaksin kappalein, kun ”maistui niin hyvin”!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun ulkomailla ja asiakkaani on jäsen yksityisellä klubilla. Klubille tuli muutaman päivän vierailulle usealla Michelin-tähdellä palkittu ranskalainen kokki. Asiakkaani halusi välttämättä viedä minut maistamaan tämän kokin valmistamaa lounasta.

Pari ensimmäistä ruokalajia olivat ihan ok. Kokki kierteli pöydissä vähän väliä kyselemässä että maistuuko ja tottakai nyökyttelin hymy huulilla.

Kolmas ruokalaji oli sitten se tappava annos. Torvisimpukkahyytelöä merisiilin kielen kanssa. Lisukkeena merilevää ja riisiviinistä tehtyä kastiketta. Ensimmäistä kertaa elämässäni mainasin oksentaa silkasta pahasta mausta. Vaikka tätä elämystä seurasi vielä monta ruokalajia niin maku säilyi suussa koko lounaan ajan ja sen jälkeenkin.

Taivaan tähden! Mulle on sattunut hieman tuontyyppinen juttu fiinissä ravintolassa, ei nyt sentään mikään tähdillä ratsastava paikka ollut kuitenkaan. Mut tiedätkö, mä olen aivan varma, että ne tekee sen tahallaan! Syöttävät ihmisille p*skaa ja naureskelevat keittiön oven takana, et niillehän uppoo mikä hyvänsä kun kalliisti maksaa. Oikeasti, tuo on ihan ihmisten pilkkaamista.

Taidat olla ihan oikeassa, tuli nimittäin fiilis että tuohon yhteen annokseen oli koottu kaikki kauheudet. Kulmakuppilassa tarjoiltuna tuo ruokalaji ei olisi ollut hitti mutta tämän ranskalaiskokin valmistamana se kyllä upposi.

Herkkusieniä, eivät olleekaan pahoja, eivät maistuneet sienille

Mätiä, myös tämä oli hyvää, maistui kalalle

Monissa noista tapauksissa osoittaa taas sen ettei ihmiset saa suutansa auki ja sano että ei tykkää, jos joku loukkaantuu niin sittenpähän loukkaantuu mitään ei kannata väkisin syödä

Vermuttia. Vaikka yleensä olen sitä mieltä, ettei niin pahaa viinaa olekaan, mitä ei voisi juoda, vermutista pohjat jäivät lasiin.

Jonkinlainen läskisoosi kai. Suussa nuljui läskinpalat, oli todella lähellä ettei noussut takaisin ylös. En siedä mitään "limaklönttimäistä" koostumusta, joten tämä herkku käy yli ymmärryksen.

Toinen ääripää, joka minulle on siedettävämpi, on sitkeäksi kypsennetty liha. Mutta siitä puuttuu se ällötystekijä, on vaan ärsyttävää pureskelua samaa palaa 6 tuntia.

Yhden tutkimuslaitoksen pienen kahvilan kahvi. Sitä keitintä ei oltu pesty varmaan koskaan, ja vaikka monenlaista pahaa kahvia on tullut juotua, niin tuo jäi parin kuukauden jālkeen kuppiin. Se maku oli jotain ihan sanoinkuvaamatonta.

Kuvottavan makuinen kahvi likaisella keittimellä, sokeriastiassa ryömi muurahaisia ja maito oli pilaantunutta. Appiukon , jolla elämänhallinta leskeksi jäämisen myötä mennyt hukkaan luona. Tapasimme  ensimmäisen kerran tuolloin niin en kehdannut ehdottaa, jos minä pesaisen tämän sokeriastan tms.

Tästä on jo yli 10 vuotta. Vietiin papalle syntymäpäivälahjaksi sellainen kermakakku. Pappa keitti kahvit ja syötiin siinä sitten kakkua ja hyvää oli. 

Noin viikon päästä mentiin käymään taas papan luona ja hän halusi tarjota taas kahvit. Yllätykseksemme hän nostaa jääkaapista sen saman kermakakun pöytään. Kerma oli muuttunut sellaiseksi hieman kellertäväki ja kakku näytti muutenkin vetistyneeltä ja pilaantuneelta. Pappa oikein sanoi, että ottakaa oikein isot palat niin tulee kakku vihdoin syödyksi. Kukaan ei kehdannut sanoa mitään ja kaikki yrittivät syödä pilaantuneen makuista kakkua. Yök. Kerma oli oikein imenyt kaikkia makuja jääkaapista. Sitä muuten jäi vieläkin ja pappa nosti sen jääkaappiin. Emme menneet kylään varmaan kuukauteen tapauksen jälkeen. 

Tomjam Thaimaassa vierailulla. Maistuu minusta oksennukselle, mutta söin kulhon loppuun. Luultavasti se sitruunaruoho. Thaikuille ilmeisesti suurtina herkkua, omaa maku ei vain taivu. Kaikella kunnioituksella.

Lampaan silmiä Mongoliassa. Maku nyt ei ollut mikään ihmeellinen, mutta se rakenne ja pelkkä ajatus - hyi helkutti!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asun ulkomailla ja asiakkaani on jäsen yksityisellä klubilla. Klubille tuli muutaman päivän vierailulle usealla Michelin-tähdellä palkittu ranskalainen kokki. Asiakkaani halusi välttämättä viedä minut maistamaan tämän kokin valmistamaa lounasta.

Pari ensimmäistä ruokalajia olivat ihan ok. Kokki kierteli pöydissä vähän väliä kyselemässä että maistuuko ja tottakai nyökyttelin hymy huulilla.

Kolmas ruokalaji oli sitten se tappava annos. Torvisimpukkahyytelöä merisiilin kielen kanssa. Lisukkeena merilevää ja riisiviinistä tehtyä kastiketta. Ensimmäistä kertaa elämässäni mainasin oksentaa silkasta pahasta mausta. Vaikka tätä elämystä seurasi vielä monta ruokalajia niin maku säilyi suussa koko lounaan ajan ja sen jälkeenkin.

Taivaan tähden! Mulle on sattunut hieman tuontyyppinen juttu fiinissä ravintolassa, ei nyt sentään mikään tähdillä ratsastava paikka ollut kuitenkaan. Mut tiedätkö, mä olen aivan varma, että ne tekee sen tahallaan! Syöttävät ihmisille p*skaa ja naureskelevat keittiön oven takana, et niillehän uppoo mikä hyvänsä kun kalliisti maksaa. Oikeasti, tuo on ihan ihmisten pilkkaamista.

Taidat olla ihan oikeassa, tuli nimittäin fiilis että tuohon yhteen annokseen oli koottu kaikki kauheudet. Kulmakuppilassa tarjoiltuna tuo ruokalaji ei olisi ollut hitti mutta tämän ranskalaiskokin valmistamana se kyllä upposi.

Jatkan vielä kun tuli mieleeni neliosainen dokumentti Inside Claridge's. Tähän maineikkaaseen lontoolaishotelliin otettiin vierailevaksi ravintolaksi tanskalainen Noma-ravintola. Illalliskortti maksoi maltaita ja he tarjosivat asiakkaille muun muassa eläviä muurahaisia. Siis... sen oli pakko olla julma vitsi! Asiakas sitten hymyssä suin kehui erikoista annosta, vaikkakin sanoi syömisen olleen hankalaa kun muurahaiset pääsivät puremaan kieleen. Ei hitto!

Juhannusjuusto, vaaleanpunaista klimppikeittoa.

Kuoripotut, vähän multaiset sellaiset, ja lihamureke, jossa ei ollut ollenkaan mausteita tai suolaa, ja joka oli jäänyt keskeltä raa'aksi. Oksennus kävi kurkussa, mutta kohteliaisuussyistä söin, ja jätin punaiset kohdat lautaselle.

Nötkötistä tehty vaalea kastike perunoiden kanssa. Haisi ja maistui aivan oksennukselle, liekö ollut nötkötti vähän pilalla. Onneksi otin vain minimaalisen määrän hajun takia, mutta tiukkaa teki.

Täytyy sanoa, että yleensä syön kaiken ja yleensä olleet ihan syötäviä vaikkei aina niin herkkua. Työhöni kuuluu paljon rasittavia fine dining illallisia.

Noh, ruottalaisten surströmminki on tullut kuitenkin ulos vaikka kuinka pinnistelin (se on se haju, kalan maku ei niinkään eroa, se on vaan kalaa) sekä teininä kerran ruottalainen joku sahramipulla. En tiedä tarkkaa nimeä mutta kerran erehdyin kohteliaasti ottamaan kylässä. Toista kertaa ei tule. Isä naureskelee vieläkin sille episodille minkä pidin että sain sen alas ja pysymään alhaalla.

Myöskin Norjassa olen oppinut varomaan. Ne työntävät kaikkeen ruskeaa vuohenjuustoa ja lipeäasä uitettuja aineksia.

Vierailija kirjoitti:

Täytyy sanoa, että yleensä syön kaiken ja yleensä olleet ihan syötäviä vaikkei aina niin herkkua. Työhöni kuuluu paljon rasittavia fine dining illallisia.

Noh, ruottalaisten surströmminki on tullut kuitenkin ulos vaikka kuinka pinnistelin (se on se haju, kalan maku ei niinkään eroa, se on vaan kalaa) sekä teininä kerran ruottalainen joku sahramipulla. En tiedä tarkkaa nimeä mutta kerran erehdyin kohteliaasti ottamaan kylässä. Toista kertaa ei tule. Isä naureskelee vieläkin sille episodille minkä pidin että sain sen alas ja pysymään alhaalla.

Myöskin Norjassa olen oppinut varomaan. Ne työntävät kaikkeen ruskeaa vuohenjuustoa ja lipeäasä uitettuja aineksia.

Voi arrgh! Olen se joka kirjoitti vähän aiemmin norjalaisista perinneruoista. Unohdin tosiaan sen ruskean juuston. Vaikka mä olen juustojen ystävä, silti...

Teesienijuoma, itse tehty. Maistui varpaanväleiltä. Teollinen kombucha on ihan ok.