Lue keskustelun säännöt.
Kertokaapa rehellisesti, mitä tavallisia asioita ette uskalla tehdä koska joko ette osaa tai koska nolottaa. Nyt ilman mitään sensuuria
Inhoan bussilla kulkemista, koska nolottaa painaa sitä pysähtyy nappulaa. Minulla ei ole ajokorttia.
Kommentit (1890)
En osaa keittää kahvia. En sitä itse juo ja minusta se haiseekin kamalalle, varsinkin jos puhutaan jostain perustoimiston pannukahvista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ratkaisu kaupan tupltervehdykseen:
Kauppaan tullessa normaali tervehdys.
Sitten kun tulen ostosten kanssa kassalle, sanon reippaasti No niin! ennen kuin kassatyöntekijä ehtii tervehtiä.
Yleensä hän nyökkää ja vastaa No niin tai pelkästään Niin!
Voi ihana, tää on aivan paras neuvo! :D :D Ismo Leikolalta tais jäädä mainitsematta, mutta olis kyllä sopinu hyvin.
Ihan paras. 😂
Kai ihan hauska idea alun perin, mutta tyyppi on ihme sönköttäjä ja vitsi vaan pitkittyy ja väljähtyy. Kovin matalalla on rima tässä maassa.
Joka aamu kun seison liikennevaloissa - ajattelen että autossa olijat mulkkaavat ja miettivät miten tyhmältä näytän.
en tiedä oikein että mihinkä suuntaan katselisin ja joskus otan puhelimen käteen sen vuoksi ja alan valitsemaan esimerkiksi musiikkia jos kuulokkeet ovat korvissa.
Olen 29-vuotias ja en edes mikään erottuvan näköinen, vaan pukeudun perus tyylikkäästi ja välillä jopa näyttävästi väreihin yms.
tämä ongelma tuli kun asuttiin pari vuotta syrjässä ja nyt taas kaupungin keskustassa.
jos katsekontakti tulee kuskien kanssa niin minua alkaa hävettää.
typerää! 😅
En voi ottaa teennäisiä kuvia ammattitaidottomasti poseeraamassa, koska minulla ei ole valtavaa tekopers...ttä, rumia tekohuulia eikä luonnottoman isoja kumitissejä. Kärsin tästä vajavaisuudesta kovasti. Toivottavasti edes pääsen eläkkeelle nyt, 21 vuotiaana, koska on kohtuutonta tässä tilanteessa vaatia minulta mitään yhteiskunnallista panosta.
Everything you've ever wanted is sitting on the other side of fear.
- George Addair
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanha ketju, joten olen varmaan jo tänne kirjoittanutkin tietämättömyyteni lentokenttärutiineista. Arvelen, etten osaisi kulkea lentokenttäkoukeroiden läpi oikeaan lentokoneeseen. Ja huimaa pelkkä ajatuskin, että joutuisin vaihtamaan konetta jollain maailman jättikentillä. Olisi kiva vielä käydä jossain, jos joku kuljettaisi käsikoukkua läpi lentokenttätoimien.
Vierailija kirjoitti:
Joka aamu kun seison liikennevaloissa - ajattelen että autossa olijat mulkkaavat ja miettivät miten tyhmältä näytän.
en tiedä oikein että mihinkä suuntaan katselisin ja joskus otan puhelimen käteen sen vuoksi ja alan valitsemaan esimerkiksi musiikkia jos kuulokkeet ovat korvissa.
Olen 29-vuotias ja en edes mikään erottuvan näköinen, vaan pukeudun perus tyylikkäästi ja välillä jopa näyttävästi väreihin yms.
tämä ongelma tuli kun asuttiin pari vuotta syrjässä ja nyt taas kaupungin keskustassa.
jos katsekontakti tulee kuskien kanssa niin minua alkaa hävettää.
typerää! 😅
Liikennevaloissa seisominen on todella kiusallista. Tuskin kukaan muhun edes kiinnittää huomiota ja sillti mä "panikoin" itekseni.
Poliisit etenkin on ongelma, jos sattuu olemaan samaan aikaa valoissa. Entäs jos mä vaan holtittomasti alan rikkoa lakia siinä? Juoksen päin punaisia ja näytän keskaria? Potkasen viereistä mummoa sääreen ja voi apua? < en ikinä tuommoista tee, mutta poliisipelko saa ajattelemaan kaikkea typerää. Miksi mä pelkään poliisia? Mä olen aivan tavallinen nainen, ilman rikosrekisteriä tms. kerran olin poliisin kanssa tekemisissä, kun pihaltamme löyty ylimääräinen pyörä. Naapuri soitti poliisille, eikä ite ehtinytkään olemaan paikalla, nakitti homman mulle. Se oli yhtä piinaa odotella niitä.Mukavia tyyppejähän ne oli ja ihmetteli, että mikä erityislintukoto meidän taloyhtiö on, kun piti erikseen etsiä kartasta paikkaa. Ottivat fillarin ja kiittivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kehtaa tilata pizzaa enkä mitään pikaruokia, koska olen lihava. En ole kertaakaan elämässäni syönyt ko. paikoissa. Pari kertaa työkaverit ovat tilanneet pizzaa työpaikalle ja tuoneet samalla muillekin, silloin olen tohtinut tilata kun ei ole itse tarvinnut asioida.
En osaa tarkistaa auton renkaiden ilmanpaineita enkä täyttää tarvittaessa. Pelottaa, että tulee liikaa ja räjähtää koko rengas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa tarkistaa auton renkaiden ilmanpaineita enkä täyttää tarvittaessa. Pelottaa, että tulee liikaa ja räjähtää koko rengas.
Sama. En osaa myöskään käyttää autopesua, en ole koskaan edes yrittänyt. Tai sitä imuria, millä auto puhdistetaan sisältä. Aivan hassua, koska veneen kanssa taas osaan tehdä aika paljon itse.
Nolottaa käydä salilla ja urheilla tai käyttää uimapukua, ihmiset tuomitsevat painoni vaikka yritän laihduttaa ja olen laihtunut jo yli 50kg. Kaikki vain luulevat etten tee asialle mitään, koska näkevät vain miltä näytän nyt. Olisi ihanaa, että voisin urheilla ilman salakuvaamista ja ikäviä nauruja.
Saisipa olla olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En osaa tarkistaa auton renkaiden ilmanpaineita enkä täyttää tarvittaessa. Pelottaa, että tulee liikaa ja räjähtää koko rengas.
En tiedä sukupuoltasi, mutta minua miehenä hävettää suunnattomasti kaikkia autoon ( juuri hommasin elämäni ensimmäisen )liittyvä. En minäkään oikein osaa - jos on muita ihmisiä (vars. miehiä ), niin en kehtaa mennä koko pisteelle. Hyvä kun tankata osaan. En osaa myöskään vaihtaa renkaita, tai edes pyörän kumia. Tai porata tai mitään teknistä.
Hävettää lisäksi mennä ( varsinkien kaupunkien keskustoissa ) johonkin etniseen ravintolaan, jossa en tiedä miten toimitaan. Mikä on japanilaisessa alkupala, tarvitseeko joku tilata erikseen, mikä toi annos edes on? Lisäksi välillä hävettää englannin ääntäminen, en puhu mielellään - jolloin en myöskäään kehity ja vaikutaan kusipäiseltä, jurolta moukalta ulkkarien parissa.
En osaa asettua rahvaan asemaan ja köyhäillä. Persaukiset ovat kateellisia ja pitävät tyyliäni elvistelynä mitä se ei kuitenkaan ole. En vain pysty esittämään köyhempää kuin olen kuten Suomessa ilmeisesti pitäisi. Nautin elämästäni ja annan sen näkyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nolottaa käydä salilla ja urheilla tai käyttää uimapukua, ihmiset tuomitsevat painoni vaikka yritän laihduttaa ja olen laihtunut jo yli 50kg. Kaikki vain luulevat etten tee asialle mitään, koska näkevät vain miltä näytän nyt. Olisi ihanaa, että voisin urheilla ilman salakuvaamista ja ikäviä nauruja.
Saisipa olla olemassa.
Upea suoritus! Ole vaan olemassa!
Kyllä vaikuttaa olevan iso ongelma muiden katseet ja mitä muut ajattelevat. Mitä väliä??? Muut ihmiset pitää tietysti kohteliaasti huomioida koska en ole ainut ihminen maailmassa mutta ei kyllä heidän mielipiteensä omaan olemiseeni vaikuta millään tavalla. Tuntemattomien ihmisten.
Vierailija kirjoitti:
Nolottaa käydä salilla ja urheilla tai käyttää uimapukua, ihmiset tuomitsevat painoni vaikka yritän laihduttaa ja olen laihtunut jo yli 50kg. Kaikki vain luulevat etten tee asialle mitään, koska näkevät vain miltä näytän nyt. Olisi ihanaa, että voisin urheilla ilman salakuvaamista ja ikäviä nauruja.
Saisipa olla olemassa.
Salakuvaako joku vajacci kun toinen treenaa? Hyvän siivun olet laihduttanut ja ilmeisesti homma jatkuu vielä. Älä välitä muista, tee itsellesi. Ei sillä ole mitään väliä mitä muut ajattelevat. Kyllä pässinpäihin ajatuksia mahtuu, ei niistä kannata huolta kantaa. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ihan järkyttävän huono suunnanvaisto, siksi en pysty matkustamaankaan, koska eksyisin heti. En uskalla kertoa tästä kenellekään. Monta koulutusmatkaa on tullut peruutettua kyseisen asian takia, joten se haittaa elämääni aika paljon.
Minulla sama. Kerran myöhästyin sovitusta tapaamisesta puolitoista tuntia, vaikka olin selvittänyt reitin ennakkoon. En vain löytänyt ajoissa perille, vaikka olin varannut reilusti alkaa.
Onneksi nykyään on navi. Helpottaa ihan älyttömästi.
Käyttää hametta tai shortseja. Mun jalat on ihan kamalannäköiset olleet aina. Nuorena karvojen poisto oli ihan mahdotonta; vaikka mitä teki, aina näkyi mustia pisteitä, tai vähintään iho punoitti käsittelyn jälkeen. Nyt on se ongelma ratkaistu, mutta nyt on suonikohjuja. Lääkäreiden mielestä niille ei tarvitse tehdä mitään. Mutta mua ahdistaa niin paljon, että en voi kulkea paljain säärin missään
Vierailija kirjoitti:
En osaa keittää kahvia. En sitä itse juo ja minusta se haiseekin kamalalle, varsinkin jos puhutaan jostain perustoimiston pannukahvista.
Et ole ainoa. Moni on yrittänyt opettaa, mutta ei siitä tule mitään, kun ei ole mitään käsitystä tuliko hyvää vai huonoa. Todennut, että minä en keitä kahvia, en edes vieraanvaraisuudeksi
En uskalla mennä ison huoltoasemaan tai kahvilaan. Ahdistaa jotenkin se iso tiski, mistä pitää lapata tavaraa tarjottimelle ja kaataa kahvia itse kuppiin. En osaa toimia oikein ja muut asiakkaat hiillostaa selän takana kyyläämässä :D