Lue keskustelun säännöt.
Kertokaapa rehellisesti, mitä tavallisia asioita ette uskalla tehdä koska joko ette osaa tai koska nolottaa. Nyt ilman mitään sensuuria
Inhoan bussilla kulkemista, koska nolottaa painaa sitä pysähtyy nappulaa. Minulla ei ole ajokorttia.
Kommentit (1890)
Vierailija kirjoitti:
Oon sairaan huono parkkeeraamaan taskuun. Alan junnaamaan sinne vain, jos tilaa on runsaasti ja olen varma ettei kukaan näe. Muussa tapauksessa jatkan korttelirallia vaikka iäisyyden kunnes löydän ei-taskupaikan.
Pyydä jotain tuttua opettamaan tai palkkaa ajokoulun opettaja opettamaan ainoastaan tuota taskuunparkkeerausta. Kun puolipäivää. et tee mitään muutaa kuin taskuparkkeerat niin kylllä ne taidot kehittyvät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttää itsepalvelukassaa. En ole ikinä käyttänyt enkä uskalla aloittaa, menisin vaan sekoilemaan siihen ja sitten takana olevat voivat päivitellä mikä urpo siinä sekoilee ja viivästyttää.
Epämukavalta tuntuisi mennä baariin tai klubiin yksin.
En kehtaa tehdä pihahommia. En tiedä miksi.
Jos tietäisin ettei kukaan näe tai tule juttusille, en muita puuhia tekisikään.
- Nolottaa käydä kävelyllä. Kesällä vähemmän koska on aurinkolasit ja lippis. En omista "urheilullisia" vaatteita vaan kävelylle puen puuvillaisen parkatakin ja jeggingsit. Joskus joudun ottamaan olkalaukun mukaan ja kuvittelen että kauppaan tässä ollaan menossa vain.
- Naapureiden kohtaaminen. Viimeiseen asti yritän vältellä, ikkunasta tarkistan onko reitti selvä.
- Syöminen kyläpaikassa/ julkisella paikalla. Muutenkin olen hidas syömään, mutta vauhti on entistä hitaampi kun varon etten kirskuta lautasta, tiputa ruokaa päälleni jne. Liian usein myös joku just silloin kysyy jotain ja joudun pureksimaan suun tyhjäksi toisen odottaessa.
- Puhelinsoitot. Aina puhun toisen päälle, hiljaisia hetkiä ja en osaa lopettaa puhelua.
- Pyöräily. Käytössä nuorten pyörä ja satula melko matalalla. Inhoan niitä hetkiä kun pitää lähteä liikkeelle. Monta kertaa hypin ennen kuin onnistun. Joskus joudun taluttamaan pyörän suojatien yli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töissä pitäisi huutaa useita kertoja päivässä "vi--u n-sanat on tyhmiä" mutta ei voi tuoda totuutta julki.
Joka päivä sellaisia tilanteita, että edes lapsi ei voi oikeasti olla ihan noin tyhmä, uskomatonta!
Ikääntyessäni minulle on tullut tavaksi toimia kaupan kassalla tosi rivakasti kun pelkään takanani jonottavien ajattelevan että voihan hitto kun taas on mummu siellä tukkeena. Kauhistun jopa kun kortilla maksan ja laite pyytää välillä pin-koodia, että, Joopa joo, mummu siellä taas sössimässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatella kuin uskovaiset. En osaa mitenkään tosissani uskoa johonkin epämääräiseen fantasiahahmolta kuulostavaan olentoon.
En uskalla vaihtaa sähköbassoni kieliä. Kerran mokasin ja siinä meni viritystappi rikki ja otelaudan satula irtosi. Toisaalta pännii maksaa jollekin siitä kun kukaan ei tee sitä pelkästään vaan pitää aina ostaa perushuolto samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Käyttää itsepalvelukassaa. En ole ikinä käyttänyt enkä uskalla aloittaa, menisin vaan sekoilemaan siihen ja sitten takana olevat voivat päivitellä mikä urpo siinä sekoilee ja viivästyttää.
Jos mene S-ryhmän kaupoissa niin se kone HUUTAA sulle kyllä ohjeet miten toimia tyyliin "JOS SINULLA EI OLE S-ETUKORTTIA PAINA "EI S-ETUKORTTIA" NÄPPÄINTÄ." Rohkeasti vaan.
En uskalla mennä baariin yksin ja sitten jään kotiin mököttämään jos en löydä menokaveria. Tajuan että ihan hyvin voisin mennä yksin, mutta jostakin syystä en kykene.
En osaa tankata autoa, tai siis pelkään että mokaan jotenkin siellä tankilla: ajan väärään kohtaan auton tai väärälle puolelle tai jotain muuta tyhmää. En omista autoa, mutta jos lainaan vaikka vanhempien tai kaverin autoa, pidän aina huolen etten joudu tankkaamaan, voin siis kyllä maksaa.
Nää on näitä asioita että ne pitää vaan kohdata joskus: sitten ne ei pelota eikä nolota enää. Just pelkoa päin pitää mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jostakin syystä pelottaa istuskella omalla parvekkeella, koska naapuritalon asukkaat näkee sinne.
En uskalla edes ajatella seksin harrastamista, sillä koen kehoni olevan nolo enkä usko kenenkään haluavan koskea minuun edes pitkällä kepillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En uskalla tehdä aloitetta miehille. Pelkään torjuntaa.
Sama täällä
+ vaikka en tulisikaan torjutuksi heti, pelkään hylätyksi tulemista. En kestä niitä tunteita enää varmaan kymmenettä kertaa.
T. 7v yksin ollut
En uskalla mennä puhumaan eräälle kaipaamalleni henkilölle tunteistani häntä kohtaan. En kertakaikkiaan kykene siihen.
Häpeä ja pelko siitä miten hän suhtautuisi, estää minua tekemästä sitä.
Joskus haluaisin tilata valmisruokaa, mutta en kehtaa kysyä keneltäkään mikä olisi hyvä paikka täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon sairaan huono parkkeeraamaan taskuun. Alan junnaamaan sinne vain, jos tilaa on runsaasti ja olen varma ettei kukaan näe. Muussa tapauksessa jatkan korttelirallia vaikka iäisyyden kunnes löydän ei-taskupaikan.
Mulla ongelma ei edes ole se että en osaisi taskuparkkeerata, vaan se että mitä jos kuitenkin onnistun kolhaisemaan autoa joko edessä tai takana. :D
- Hammaslääkärikammon takia olen käynyt hammaslääkärissä viimeksi 29 vuotta sitten. Ihme kyllä ei ole koskaan hampaita särkenyt tai tippunut, mutta kyllähän ienrajassa näkyvää kellertävää hammaskiveä on
- Pelkään englannin puhumista julkisesti. Mitkään kurssit ja yksityistunnit ei ole auttaneet asiaa. Paskamaista on, että olen töissä englanninkielisessä firmassa eli kauhu on jokapäiväistä.
- Pelkään matkustamista. Olen ikäni ollut sinkku, ja koitin joskus yksin matkustella, mutta mulla ei ole suuntavaistoa ja panikoidun helposti, ja kun panikoidun menen lukkoon enkä pysty ajattelemaan tai toimimaan, vain itkemään. Vieraat ihmiset joutuneet sittten itkevää aikuista naista auttamaan kuin taaperoa. En usko että enää koskaan matkustan ulkomaille, ellei sitten tapahdu ihmettä että vielä vanhoilla päivilläni (48 v) löytäisin kumppanin jonka kanssa mennä.
- Uudet asiakkaat yms. on kauhea paniikki koska pelottaa ajaa niiden toimitiloille. Osaan ajaa hyvin, olen ajanut 18-vuotiaasta asti, mutta mulla on paska suuntavaisto ja jännitän niin paljon uusia reittejä että jännityksenkin takia töpeksin vaikka olisi navigaattori neuvomassa.
Vierailija kirjoitti:
En kehtaa tehdä pihahommia. En tiedä miksi.
Jos tietäisin ettei kukaan näe tai tule juttusille, en muita puuhia tekisikään.
Sama. Tuntuu että naapurit kyttäävät ja ajattelevat vain että miksi se tuosta nyppii, ja leikkaa nurmikon noin, kun nämä kannattaisi tehdä eri tavalla.
- En uskalla juosta bussiin jos näen sen lähtevän pian, koska nolottaa jäädä yksin pois kyydistä.
- Hävettää tilata Subwaysta ruokaa ja luetella kaikki mitä siihen leipään haluaa täytteeksi.
- Ravintolassa jos näen että ruokani saapuu, en uskalla katsoa tarjoilijaa päin koska pelkään että se ruoka ei tulekaan minulle vaan viereisessä pöydässä olevalle. Jotenkin noloa jos erehdyn luulemaan että nyt se oma ruoka tuli ja se meneekin toiselle.
:D