Avomieheni "välttelee" naimisiinmenoa
Meillä on useampia lapsia, olemme olleet yhdessä monta vuotta, meillä on yhteinen asuntolaina, olemme ostaneet yhdessä maata jota vuokraamme, meillä on kaikki tilit ja asiat ja lainat yhteisiä. Minä olen vuosien saatossa puhunut, että haluaisin mennä naimisiin, olla perhe ihan virallisestikin, rakastan miestäni ja haluaisin olla hänen vaimonsa ja jotta saisin itsekin saman sukunimen kuin lapsilla. Vaikka avoparit verrastetaan nykyään lähes aviopariin oikeudellisesti, niin haluaisin että meillä ja lapsillamme olisi enemmän oikeudellista turvaa, mikäli toinen meistä kuolisi. Mieheni on vuosikaudet vältellyt aihetta, olemme jopa riidelleet tästä, kun monta vuotta sitten hän koki että "painostan" häntä. Todellisuudessa en ole mikään häähullu ja en ollut mielestäni ottanut koskaan asiaa esille mitenkään painostavasti, vaan lähinnä rakkaudellisesti. Nyt, kun tätä on jatkunut monta vuotta ja aihe on edelleen melkoinen "tabu", niin alan olemaan niin ärtynyt juttuun, että en edes tiedä enää haluaisinko naimisiin hänen kanssaan. Hän aina sanoo, että on sitoutunut minuun ja perheeseemme, ja hänen mielestään yhteiset lapset kertovat enemmän sitoutumisesta kuin sormus sormessa. En vain ymmärrä, että mikäli se olisi hänelle vain niin sivuseikka, että miksei hän mene naimisiin kanssani ihan vain siksi, että se on minulle todella tärkeä juttu. Harmittaa olla allapäin tästä samasta asiasta vuosikausia. Ja ei, en ole mikään sekopää muija, vaan oikeasti ihan tavallinen suomalainen perheenäiti, joka vain haluaisi virallistaa rakkauden ja perheen. Jostain syystä en haluaisi olla enää pelkkä avopuoliso, niin paljon yhteisiä vuosia ja kokemuksia jo takana.
T. Surullinen-85
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap:n pitäisi päästä naimisiin? Mikä ihme on se avioliiton tuoma turva puolison kuollessa, kun perheessä jo on lapsia? Vai onko teillä se klassinen tilanne, jossa mies on maksajana kaikessa ja jos hän kuolee, tarvitaan joku tapa saada lapsilta perintö pois.
Leskeneläke, asumisoikeus yhteisessä talossa.. haloo.
Tässä kolme vaihtoehtoa, miksi mies ei halua naimisiin:
1) miehesi on laiska, vähän saamaton tai molempia. Tämän lisäksi hän saattaa vielä inhota juhlia ja sukutapaamisia.Asialla ei ole hänelle suurta merkitystä, kuten hän on sanonut, ja sen takia hän ei jaksa panostaakaan asiaan. Hänestä häiden suunnittelu ja järjestäminen tuntuu siis liian työläältä hyötyyn nähden, vaikka järjestäisitte pienet juhlat. Tässä tapauksessa voit päästä naimisiin, jos tyyliin käväisette maistraatissa tai pidätte todella pienet juhlat, jotka sinä yksin suunnittelet ja järjestät.
2) miehesi on varakkaampi kuin sinä eikä halua jakaa omaisuutta avioeron sattuessa. Tässä tapauksessa voi päästä naimisiin, jos teette avioehdon.
3) Haluaa pitää varalta jonkinlaisen takaportin auki helpolle erolle, vaikka rakastaa sinua ja ei eroa suunnittelisikaan.
Mitä todennäköisimmin miehesi piilottelee ja parantelee jotain sukupuolitautiaan.
Luuleeko joku mies, että naiset eivät koskaan kuole, kun eivät tajua, että leskeneläke ja yhteisen asunnon asumisoikeus on etuja, jotka koskevat myös heitä, jos vaimo kuolee. Jos avovaimo kuolee, pahimmillaan kodista voidaan heittää pihalle, vaikka sitä olisi yhdessä mies ollut maksamassa. Avioliitossa kodista ei voi häätää katkerat lapset eikä vaimon sukulaiset.
Näitä samanlaisia tarinoita on täällä paljon. Aloittajaa en osaa auttaa. Mutta sen sanoisin, että jos naimisiinmeno on itselle tärkeää, niin kannattaa tooooooodella tarkkaan harkita suostuuko
1) avoliittoon
2) tekemään lapsia
3) ostamaan yhteisen asunnon/muuta omaisuutta
ennen kuin on menty naimisiin.
Kaikille se naimisiinmeno ei ole tärkeää eivätkä he kirjoita näitä aloituksia. Mutta monille se on tärkeää ja ymmärrän sen tuskan mikä tulee siitä, ettei edes lasten jälkeen kelpaa toiselle vaimoksi. Kannattaa tämä asia miettiä ja tehdä itselleen selväksi jo suhteen alkumetreillä tai ennen kuin ryhtyy suhteeseen. Tämä on ihan yhtä iso asia kuin että hankitaanko lapsia vai ei. On paljon miehiä, jotka haluavat naimisiin ja ovat valmiita menemään naimisiin ennen perheen perustamista. Turha jäädä roikkumaan tällaiseen mieheen joka ei ole valmis sitoutumaan. Ap:n kohdalla toki myöhäistä kun lapset tuli jo tehtyä, mutta muut voivat vielä harkita etteivät tee samaa virhettä ja joudu pettymään.
Vierailija kirjoitti:
Tässä kolme vaihtoehtoa, miksi mies ei halua naimisiin:
1) miehesi on laiska, vähän saamaton tai molempia. Tämän lisäksi hän saattaa vielä inhota juhlia ja sukutapaamisia.Asialla ei ole hänelle suurta merkitystä, kuten hän on sanonut, ja sen takia hän ei jaksa panostaakaan asiaan. Hänestä häiden suunnittelu ja järjestäminen tuntuu siis liian työläältä hyötyyn nähden, vaikka järjestäisitte pienet juhlat. Tässä tapauksessa voit päästä naimisiin, jos tyyliin käväisette maistraatissa tai pidätte todella pienet juhlat, jotka sinä yksin suunnittelet ja järjestät.2) miehesi on varakkaampi kuin sinä eikä halua jakaa omaisuutta avioeron sattuessa. Tässä tapauksessa voi päästä naimisiin, jos teette avioehdon.
3) Haluaa pitää varalta jonkinlaisen takaportin auki helpolle erolle, vaikka rakastaa sinua ja ei eroa suunnittelisikaan.
Ja lisään vielä, että tuossa maistraattivihkimisessäkin sinun pitää olla se, joka hoitaa kaiken valmiiksi. Ikäväähän se on, mutta kertomasi perusteella vaikuttaa siltä, että miehen siirtoa tai aktiivisuutta odottamalla et pääse ikinä naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Luuleeko joku mies, että naiset eivät koskaan kuole, kun eivät tajua, että leskeneläke ja yhteisen asunnon asumisoikeus on etuja, jotka koskevat myös heitä, jos vaimo kuolee. Jos avovaimo kuolee, pahimmillaan kodista voidaan heittää pihalle, vaikka sitä olisi yhdessä mies ollut maksamassa. Avioliitossa kodista ei voi häätää katkerat lapset eikä vaimon sukulaiset.
Niinpä, itsekin tiedän tapauksia, joissa 30-40-v vaimo on kuollut hyvin nopeastikin syöpään. Onnettomuuksia tapahtuu myös nuorille ihmisille, joten ei tuo puolison kuolema ole vain vanhuuden uhka.
Eipä tuohon kuvioon kannata lähteä ellei ole todellakin täysin itsekseen toimeentuleva jolle esim. leskeneläkkeen puuttuminen tai puolen asunnon lunastaminen ei tuottaisi mitään ongelmaa jos puolisosta sattuisi aika jättämään ennen aikojaan. Lisäksi jos tuollaiseen parisuhteeseen tekisin lapsia pitäisin huolen siitä että saavat sitten minun sukunimeni - ei mitään aikomuksia olla eri sukunimellä kuin lapseni. Mies saa olla yksin omallaan jos ei kerran sitä vertaa viitsi hommaan sitoutua. Oikeastihan tuossa on se takaportti auki, että lähteminen on sitten helpompaa kun se oikeasti vaimomateriaalia oleva vosu osuu kohdalle. Näitä on nähty ihan riittävästi. Jos mies on oikeasti sitoutunut hän todellakin haluaa naimisiin.
Lisäyksenä vielä, että kuka hitto voi haluta edes naimisiin ruikuttamalla ja mököttämällä tahtonsa läpi? Eiköhän se liitto kariudu hyvinkin nopeasti. Molempien pitää haluta samaa.