Lue keskustelun säännöt.
Avomieheni "välttelee" naimisiinmenoa
22.08.2019 |
Meillä on useampia lapsia, olemme olleet yhdessä monta vuotta, meillä on yhteinen asuntolaina, olemme ostaneet yhdessä maata jota vuokraamme, meillä on kaikki tilit ja asiat ja lainat yhteisiä. Minä olen vuosien saatossa puhunut, että haluaisin mennä naimisiin, olla perhe ihan virallisestikin, rakastan miestäni ja haluaisin olla hänen vaimonsa ja jotta saisin itsekin saman sukunimen kuin lapsilla. Vaikka avoparit verrastetaan nykyään lähes aviopariin oikeudellisesti, niin haluaisin että meillä ja lapsillamme olisi enemmän oikeudellista turvaa, mikäli toinen meistä kuolisi. Mieheni on vuosikaudet vältellyt aihetta, olemme jopa riidelleet tästä, kun monta vuotta sitten hän koki että "painostan" häntä. Todellisuudessa en ole mikään häähullu ja en ollut mielestäni ottanut koskaan asiaa esille mitenkään painostavasti, vaan lähinnä rakkaudellisesti. Nyt, kun tätä on jatkunut monta vuotta ja aihe on edelleen melkoinen "tabu", niin alan olemaan niin ärtynyt juttuun, että en edes tiedä enää haluaisinko naimisiin hänen kanssaan. Hän aina sanoo, että on sitoutunut minuun ja perheeseemme, ja hänen mielestään yhteiset lapset kertovat enemmän sitoutumisesta kuin sormus sormessa. En vain ymmärrä, että mikäli se olisi hänelle vain niin sivuseikka, että miksei hän mene naimisiin kanssani ihan vain siksi, että se on minulle todella tärkeä juttu. Harmittaa olla allapäin tästä samasta asiasta vuosikausia. Ja ei, en ole mikään sekopää muija, vaan oikeasti ihan tavallinen suomalainen perheenäiti, joka vain haluaisi virallistaa rakkauden ja perheen. Jostain syystä en haluaisi olla enää pelkkä avopuoliso, niin paljon yhteisiä vuosia ja kokemuksia jo takana.
T. Surullinen-85
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi edes mitään kirkkohäitä, vaan perusmaistraatin ja vaikka jonnekin lounasravintolaan syömään. Emme ole kihloissa, emmekä aio mennä. En koe olevani viime vuosituhannelta :)
Olipa muuten hyvä vinkki tuo karkauspäivä! :)
ApEtte tietenkään ole kihloissa, kun mies on kieltäytynyt avioliitosta.
Ei hän ole kieltäytynyt. Puhuu vain koko ajan tyyliin "sitten joskus". Olen jo kysynyt häneltä, että kokeeko hän että ilman avioliittoa olisi helpompi lähteä, jos eroaisimme. Ja hän vain sanoo minulle, että ei halua erota, ei nyt eikä tulevaisuudessa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinulle naimisiin meno tarkoittaa turvaa, miehelle ehkä juuri päin vastoin..
Suurin osa avioliitoista päättyy eroon jokatapauksessa, niin miksi nähdä vaivaa?
Naiset ovat avioeroissa se aktiivisin osapuoli Suomessa, niin tämäkin fakta saattaa vähentää miesten kiinnostusta asiaa kohtaan.
"Väestöliiton perhebarometri vahvistaa STTK:n sivuilla olevan tiedon, jonka mukaan vain 30 prosenttia avioeroista tapahtuu miehen aloitteesta. Naisista 70 prosenttia kertoi itse tehneensä aloitteen avioerosta. Miehistä aloitteen kertoi itse tehneensä 35 prosenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulle naimisiin meno tarkoittaa turvaa, miehelle ehkä juuri päin vastoin..
Suurin osa avioliitoista päättyy eroon jokatapauksessa, niin miksi nähdä vaivaa?
Naiset ovat avioeroissa se aktiivisin osapuoli Suomessa, niin tämäkin fakta saattaa vähentää miesten kiinnostusta asiaa kohtaan.
"Väestöliiton perhebarometri vahvistaa STTK:n sivuilla olevan tiedon, jonka mukaan vain 30 prosenttia avioeroista tapahtuu miehen aloitteesta. Naisista 70 prosenttia kertoi itse tehneensä aloitteen avioerosta. Miehistä aloitteen kertoi itse tehneensä 35 prosenttia.
Eli naisten kanssa ei siis kannattaisi tämän perusteella mennä naimisiin?
Ap
Mä veikkaan että mies kieltäytyy karkauspäivänä. Ihme kun et ap tajunnut, että ekaksi naimisiin, sitten asuntolaina ja lapset. Ei mies nyt enää mene kun on nuo kaikki saanut.
Aion jättää tämän asian pohtimisen täysin. En aio ottaa asiaa puheeksi, en aio keskustella asiasta enää. Vaikka hyvin harvoin olemme siitä nytkin puhuneet. Ostimme minulle jopa vihkisormuksen yli vuosi sitten jo valmiiksi, mutta asia ei vain etene. Aion antaa sormuksen miehelleni, sanoa hänelle että antaa sen minulle jos antaa sitten joskus, kun hän on päättänyt mitä haluaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketään ei voi pakottaa naimisiin, mutta minusta ap voi vaatia mieheltä selityksen sille, miksi ei. Outoa, että ap ei ole suoraa vastausta tähän saanut.
Toisaalta ap:kin on avoliiton hyväksynyt, kun on lapset tehnyt ja lainat ottanut avoliitossa. Jos asia olisi kynnyskysymys, ne tehtäisiin vasta avioliitossa.
Vierailija kirjoitti:
Mä veikkaan että mies kieltäytyy karkauspäivänä. Ihme kun et ap tajunnut, että ekaksi naimisiin, sitten asuntolaina ja lapset. Ei mies nyt enää mene kun on nuo kaikki saanut.
Selvä, kiitos mielipiteestäsi :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko avopuolisosi tehnyt testamentin hyväksesi? Kai tiedät, että aviopuoliso voi periä kuolleen puolisonsa, mutta avopuolisot eivät peri toisiaan. Perintöverokin on avopuolisoilla suurempi kuin aviopuolisoilla.
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei voi pakottaa naimisiin, mutta minusta ap voi vaatia mieheltä selityksen sille, miksi ei. Outoa, että ap ei ole suoraa vastausta tähän saanut.
Toisaalta ap:kin on avoliiton hyväksynyt, kun on lapset tehnyt ja lainat ottanut avoliitossa. Jos asia olisi kynnyskysymys, ne tehtäisiin vasta avioliitossa.
Asia ei ole mikään kynnyskysymys, ennen juttelimme naimisiinmenosta hyvässä hengessä ja pohdimme, ketä kutsuisimme häihin. En ymmärtänyt, että asiaan tulisi muutos saatuamme lapsia, sillä meillä oli selkeät suunnitelmat mennä naimisiin, kunhan hektinen aika elämässämme hiukan helpottaisi. Itse halusin lapsia niin paljon, että en halunnut tuhlata vuosien odottelua ja vanheta lapsettomana. Ja tästäkin joku varmaan saa riidan aikaiseksi siellä ruudun toisella puolella :)
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi kannattanut edetä perinteisessä järjestyksessä niin eipä olisi tuotakaan ongelmaa.
Ei susta nyt näytä aviovaimoa enää tulevan. En keksi mitään syytä millä voisit miestäsi houkuttaa saati pakottaa. Jos hän kysyy joskus mitä toivot synttäri- tai äitienpäivälahjaksi niin sanopas, että häät olisi kiva juttu.
Mies ei ole mäntti, jos ei halua naimisiin. Se on ihan ol päätös. Mutta on tolkuttoman mänttiä, jos ei osaa antaa mitään syytä ja puhua asiasta! Jos monivuotinen rakas kumppani sanoo että asia on hänelle tärkeä, niin en mä voisi olla vain tuppisuuna tai suuttua, vaan selittäisin oman kantani asiaan.
Meillähän on siis aika tasan sama tilanne kuin ap:lla. Sillä erolla että asiasta kyllä voi puhua ja ymmärrän miehen kannan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos katsoit, että lasten saaminen ei voi odottaa avioliittoa, niin oliko suunnitelmissa isot häät ja kalliit juhlat? Muutenhan naimisiin meno ei kestä kauaa eikä maksa mitään...
Olisiko tässä selitys miehen kielteiselle asenteelle - pelkää isoja juhlia joissa joutuu olemaan huomion keskipisteenä ja joista koituu paljon rahanmenoa?
Vierailija kirjoitti:
Vaikeahan tuossa on oikein enää mitään tehdä. Jos mies ei koe naimisiinmenoa tärkeäksi, niin eihän hän enää siitä mitää "saisikaan", kun teillä on jo kaikki yhteistä lapsia ja asuntolainoja myöten. Toki on vähän tökeröä, koska tietää asian olevan sinulle taas hyvin tärkeä.
eli nainen saa olla tökerö ja haluta naimisiinmenoa (miehen toiveiden vastaisesti) kun taas mies ei saa olla tökerö ja olla haluamatta sitä (naisen toiveiden vastaisesti)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lohdutukseksi ap. lle että tunnen parikin onnellisesti avoliitossa olevaa. Toinen on ollut miehensä kanssa avoliitossa 30v,on 3 aikuista lasta, yhteinen yritys ja yhteinen talo ja toimistorakennus. Nykyään heillä on jo 3 lastenlastakin, eivätkä meinaa mennä naimisiin. Toinen pari on ollut 12v yhdessä, on yhteinen asuntolaina ja omakotitalo ja 2 kouluikäistä lasta. Ihan onnellisia ovat.
Koska mies on sanonut, että "joskus sitten" eikä "ei", hän pitää takaporttia auki. Kuvittelee, että avioliitto on jokin pallo jalassa/vankila, josta ei pääse eroon. Itse asiassa teillä on nyt yhteiset lapset, yhteistä omaisuutta, että ero nyt on aivan yhtä sotkuisa kuin avioerokin. Edellyttäen tietysti KENEN nimissä omaisuus on, onko vain toisen vai molempien?
Avioliitto ei takaa rakkautta tai liiton jatkumisen hamaan tulevaisuuteen, se on JURIDINEN sopimus, joka tuo leskelle ja lapsille omanlaisen turvan, se tuo jälkeenjäänelle puolisolle LESKEN turvan, joka on aika merkittävä. Se selkeyttää montaa asiaa. Minusta se on kaikkein suurin rakkauden osoitus, että turvaa läheisten taloudellisen turvan JOS jotain sattuu.
Minä sanoisin, että x päivämäärään mennessä miehen on päätettävä hääpäivä. Jos hän ei siihen suostu, sinun on tehtävä päätös. Pystytkö jatkamaan kuten nytkin (ja kenties katkeroidut) vai nostatko kytkintä.
Minun kokemukseni mukaan pahinkin naimahaluton mies on paukahtanut naimisiin heti, kun "se oikea nainen" on ilmestynyt elämään..... vaikuttaa siltä, että mies ei halua SINUN kanssasi naimisiin.
Vierailija kirjoitti:
Lohdutukseksi ap. lle että tunnen parikin onnellisesti avoliitossa olevaa. Toinen on ollut miehensä kanssa avoliitossa 30v,on 3 aikuista lasta, yhteinen yritys ja yhteinen talo ja toimistorakennus. Nykyään heillä on jo 3 lastenlastakin, eivätkä meinaa mennä naimisiin. Toinen pari on ollut 12v yhdessä, on yhteinen asuntolaina ja omakotitalo ja 2 kouluikäistä lasta. Ihan onnellisia ovat.
Miten tähän onnellisuus liittyy? Eivät olisi kauaa onnellisia,jos sattuisi jokin kuolemantapaus tms. avoliitto, yritys...omaisuus... voi olla aikamoinen selvittely...
Törppöä jos ennen on puhuttu häistä, sormus on ostettu, mies antaa ymmärtää että "jooo, jossain vaiheessa, toki, joo, myöhemmin". Ja ap haluaa vain maistraattiin ja siitä ravintolaan syömään, ei edes isoja häitä!
Olisi voinut mies sanoa suoraan heti alusta, että rakastetaan toisiamme ja sitoudutaan, mutta ei mennä naimisiin. Onhan toi nyt aika hämmentävää, että muuttuu vaan hiljaiseksi ja hermostuu jos asiasta puhutaan, vaikka ennen suunniteltiin YHDESSÄ sitä asiaa.
Löysässä hirressä pitää ap.ta.
Mut ei meistä kukaan oo täydellinen. Paraskin mies on joskus vähän törppö. Rakastakaa toisianne, tilanne kyllä selviää ajan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö se ole niin, että jos toinen avoliitossa olevista vanhemmista kuolee, jäljelle jäävä ei voi huolehtia yhteisten lasten perimästä omaisuudesta vaan näille määrätään edunvalvoja?
Ei. Lapsiin ja heidän perintöihinsä vanhempien avioliitto ei kuolintapauksessa vaikuta millään tavalla.
Se jäljelle jäävä vanhempi on lasten huoltaja (Ellei sitten ole jotain erityistä syytä, että häntä ei voi huoltajaksi hyväksyä)
Vierailija kirjoitti:
Miten tähän onnellisuus liittyy? Eivät olisi kauaa onnellisia,jos sattuisi jokin kuolemantapaus tms. avoliitto, yritys...omaisuus... voi olla aikamoinen selvittely...
Melkein kaikki tuttavani, jotka ovat avoliitossa, niin heidän omaisuutensa (asunnot, autot jne) on molempien nimissä, ja tuollaisessa tapauksessa avioliitto ei omaisuuden jakoon juurikaan vaikuttaisi (eritoten, jos heillä on lapsiakin).
Maistraatista saa sellaista opasta, missä kerrotaan, mitä avioliitto juridisesti tarkoittaa. Hanki se, ja luetuta miehellä. Voit myös luvata miehelle, että sormusta ei ole pakko pitää vaikka olisi naimisissa (tai sormusta saa käyttää vaikka ei olisi naimisissa).