Lue keskustelun säännöt.
Avomieheni "välttelee" naimisiinmenoa
22.08.2019 |
Meillä on useampia lapsia, olemme olleet yhdessä monta vuotta, meillä on yhteinen asuntolaina, olemme ostaneet yhdessä maata jota vuokraamme, meillä on kaikki tilit ja asiat ja lainat yhteisiä. Minä olen vuosien saatossa puhunut, että haluaisin mennä naimisiin, olla perhe ihan virallisestikin, rakastan miestäni ja haluaisin olla hänen vaimonsa ja jotta saisin itsekin saman sukunimen kuin lapsilla. Vaikka avoparit verrastetaan nykyään lähes aviopariin oikeudellisesti, niin haluaisin että meillä ja lapsillamme olisi enemmän oikeudellista turvaa, mikäli toinen meistä kuolisi. Mieheni on vuosikaudet vältellyt aihetta, olemme jopa riidelleet tästä, kun monta vuotta sitten hän koki että "painostan" häntä. Todellisuudessa en ole mikään häähullu ja en ollut mielestäni ottanut koskaan asiaa esille mitenkään painostavasti, vaan lähinnä rakkaudellisesti. Nyt, kun tätä on jatkunut monta vuotta ja aihe on edelleen melkoinen "tabu", niin alan olemaan niin ärtynyt juttuun, että en edes tiedä enää haluaisinko naimisiin hänen kanssaan. Hän aina sanoo, että on sitoutunut minuun ja perheeseemme, ja hänen mielestään yhteiset lapset kertovat enemmän sitoutumisesta kuin sormus sormessa. En vain ymmärrä, että mikäli se olisi hänelle vain niin sivuseikka, että miksei hän mene naimisiin kanssani ihan vain siksi, että se on minulle todella tärkeä juttu. Harmittaa olla allapäin tästä samasta asiasta vuosikausia. Ja ei, en ole mikään sekopää muija, vaan oikeasti ihan tavallinen suomalainen perheenäiti, joka vain haluaisi virallistaa rakkauden ja perheen. Jostain syystä en haluaisi olla enää pelkkä avopuoliso, niin paljon yhteisiä vuosia ja kokemuksia jo takana.
T. Surullinen-85
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Aion jättää tämän asian pohtimisen täysin. En aio ottaa asiaa puheeksi, en aio keskustella asiasta enää. Vaikka hyvin harvoin olemme siitä nytkin puhuneet. Ostimme minulle jopa vihkisormuksen yli vuosi sitten jo valmiiksi, mutta asia ei vain etene. Aion antaa sormuksen miehelleni, sanoa hänelle että antaa sen minulle jos antaa sitten joskus, kun hän on päättänyt mitä haluaa.
Ap
Aloita nyt taloudellisten asioiden järjestely niin, että eron tai kuoleman tapauksissa sinä saat mahdollisimman iso turvan. Sinun kannattaa varata aika lakimiehelle yksin, jos mies ei halua tulla mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lohdutukseksi ap. lle että tunnen parikin onnellisesti avoliitossa olevaa. Toinen on ollut miehensä kanssa avoliitossa 30v,on 3 aikuista lasta, yhteinen yritys ja yhteinen talo ja toimistorakennus. Nykyään heillä on jo 3 lastenlastakin, eivätkä meinaa mennä naimisiin. Toinen pari on ollut 12v yhdessä, on yhteinen asuntolaina ja omakotitalo ja 2 kouluikäistä lasta. Ihan onnellisia ovat.
Miten tähän onnellisuus liittyy? Eivät olisi kauaa onnellisia,jos sattuisi jokin kuolemantapaus tms. avoliitto, yritys...omaisuus... voi olla aikamoinen selvittely...
Avoliitto on tuollaisessa tapauksessa huomattavasti helpompi asia kuin avioliitto. Avoliitossa rintaperilliset eli lapset perivät, ei tarvitse miettiä tasinkoja, asumisoikeuksia jne. Avioliitossa leskellä on turhan usein kuvitelma siitä, että lasten ollessa alaikäisiä perheen aikuinen saa määrätä lastenkin omaisuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tähän onnellisuus liittyy? Eivät olisi kauaa onnellisia,jos sattuisi jokin kuolemantapaus tms. avoliitto, yritys...omaisuus... voi olla aikamoinen selvittely...
Melkein kaikki tuttavani, jotka ovat avoliitossa, niin heidän omaisuutensa (asunnot, autot jne) on molempien nimissä, ja tuollaisessa tapauksessa avioliitto ei omaisuuden jakoon juurikaan vaikuttaisi (eritoten, jos heillä on lapsiakin).
Niin, JOS on molempien nimissä.... ja lapsettoman avoparin kohdalla, toisen kuollessa, toinen on yhtäkkiä tilanteessa, että heidän yhdessä omistama omaisuus onkin puoliksi avolesken ja puoliksi toisen sukulaisten. Aika kinkkinen tilanne.
No tässähän kuitenkin parilla on lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Jos asiat menee nyt hyvin, niin miksi pitää mennä naimisiin jos toista asia mietityttää? Monilla pariskunnilla, itselläni mukaan lukien asiat meni hyvin avoliitossa. Yhdessä oltiin vuosikausia, mutta avioliiton myötä homma kaatuikin alle vuodessa.
Hohhoijaa mitä elämänkoululaisen puhetta; "avioliiton myötä homma kaatuikin alle vuodessa."
Niin siis miten tämä avioliitto käytännössä kaatoi muuten erinomaisen parisuhteesi? Nämä ovat aina uskomattoman lapsellisia lausuntoja. :D Olisko taas niin, että muuten jo persiilleen mennyttä parisuhdetta on yritetty "korjata" menemällä naimisiin, ja kaskummaa kun asiat ei (pelkästään) sillä korjaannu, niin "avioliiton" syys että suhde loppui.
Oikeesti??!! :DDD
Mies kosii kyllä, jos haluaa naimisiin. Mielestäni jos seurustelua on jo lähemmäs vuosikymmen takana tai on yhdessä hankittua omaisuutta tai yhteisiä lapsia, niin naimisiin menon ei pitäisi olla niin iso mörkö miehelle. Jospa hän ei halua naimisiin ylipäätään tai ei ole varma haluaako sitä kanssasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asiat menee nyt hyvin, niin miksi pitää mennä naimisiin jos toista asia mietityttää? Monilla pariskunnilla, itselläni mukaan lukien asiat meni hyvin avoliitossa. Yhdessä oltiin vuosikausia, mutta avioliiton myötä homma kaatuikin alle vuodessa.
Hohhoijaa mitä elämänkoululaisen puhetta; "avioliiton myötä homma kaatuikin alle vuodessa."
Niin siis miten tämä avioliitto käytännössä kaatoi muuten erinomaisen parisuhteesi? Nämä ovat aina uskomattoman lapsellisia lausuntoja. :D Olisko taas niin, että muuten jo persiilleen mennyttä parisuhdetta on yritetty "korjata" menemällä naimisiin, ja kaskummaa kun asiat ei (pelkästään) sillä korjaannu, niin "avioliiton" syys että suhde loppui.
Oikeesti??!! :DDD
Mieti sitä.
Miksi ap:n pitäisi päästä naimisiin? Mikä ihme on se avioliiton tuoma turva puolison kuollessa, kun perheessä jo on lapsia? Vai onko teillä se klassinen tilanne, jossa mies on maksajana kaikessa ja jos hän kuolee, tarvitaan joku tapa saada lapsilta perintö pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies kosii kyllä, jos haluaa naimisiin. Mielestäni jos seurustelua on jo lähemmäs vuosikymmen takana tai on yhdessä hankittua omaisuutta tai yhteisiä lapsia, niin naimisiin menon ei pitäisi olla niin iso mörkö miehelle. Jospa hän ei halua naimisiin ylipäätään tai ei ole varma haluaako sitä kanssasi?
Tätä juuri itsekin mietin. Ja se pelottaa aivan hel v tisti. Rakastan miestäni, en haluaisi erota mutta jos hän ei ole varma minusta tai rakasta minua, on parempi sitten erota.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap:n pitäisi päästä naimisiin? Mikä ihme on se avioliiton tuoma turva puolison kuollessa, kun perheessä jo on lapsia? Vai onko teillä se klassinen tilanne, jossa mies on maksajana kaikessa ja jos hän kuolee, tarvitaan joku tapa saada lapsilta perintö pois.
Mieti nyt vähän itsekin, mitä tänne kirjoittelet.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi ap:n pitäisi päästä naimisiin? Mikä ihme on se avioliiton tuoma turva puolison kuollessa, kun perheessä jo on lapsia? Vai onko teillä se klassinen tilanne, jossa mies on maksajana kaikessa ja jos hän kuolee, tarvitaan joku tapa saada lapsilta perintö pois.
Mieti nyt vähän itsekin, mitä tänne kirjoittelet.
Ap
No niin mietinkin eli miksi pitää olla aviossa, mikä on se perhettä kohtaava iso ilo?
Jotenkin ärsyttää tälläiset aloitukset... mikset ole tehnyt selväksi jo tapaamisvaiheessa että haluat naimisiin?
Tässä vaiheessa ei tosin muu taida auttaa kuin alkuvaiheessakaan eli ero jos mies ei halua naimisiin ja sinä välttämättä haluat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se naimisiinkin haluaa mutta ei sun kanssa. Oikea muitsu kun kävelee vastaan kihlat on viikossa ja häät kuukauden sisällä. Lapset ja pankkitilit ei merkkaa siinä mitään.
Fakta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se naimisiinkin haluaa mutta ei sun kanssa. Oikea muitsu kun kävelee vastaan kihlat on viikossa ja häät kuukauden sisällä. Lapset ja pankkitilit ei merkkaa siinä mitään.
Fakta.
Näin se varmaan sitten on kun on oikein faktaa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos asiat menee nyt hyvin, niin miksi pitää mennä naimisiin jos toista asia mietityttää? Monilla pariskunnilla, itselläni mukaan lukien asiat meni hyvin avoliitossa. Yhdessä oltiin vuosikausia, mutta avioliiton myötä homma kaatuikin alle vuodessa.
No ei ne asiat tainneet kovin hyvin mennä siinä avoliitossa, jos homma kaatui heti naimisiin mennessä. :D Ei se ole mikään maaginen etappi jonka jälkeen asiat muuttuvat suuntaan tai toiseen, muuta kuin juridisesti.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ärsyttää tälläiset aloitukset... mikset ole tehnyt selväksi jo tapaamisvaiheessa että haluat naimisiin?
Tässä vaiheessa ei tosin muu taida auttaa kuin alkuvaiheessakaan eli ero jos mies ei halua naimisiin ja sinä välttämättä haluat.
Jos niin ärsyttää niin ole hyvä ja jatka matkaasi seuraaviin keskusteluihin :) Maailmankuvani muuttui, kun minusta tuli äiti. Olin ennen se, jolle avioliitto ei merkinnut instituutiona hölkäsen pöläystäkään. Mutta äitiyden myötä haluan turvata viimeiseen pisaraan asti sen, että lapsillani tulee kaikki olemaan hyvin mikäli kuolen, ja haluaisin myös saman nimen kuin minun omilla jälkeläisilläni. Harmi jos et sitä ymmärrä ja se sinua niin ärsyttää.
Ap
Mies pitää takaporttia auki. Sinun on nyt päätettävä, riittääkö parisuhde, jossa toinen ei ole sataprosenttisesti mukana.
Itse asiassa olette kihloissa, jos mies on ostanut sormuksen ja olette puhuneet häistä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ärsyttää tälläiset aloitukset... mikset ole tehnyt selväksi jo tapaamisvaiheessa että haluat naimisiin?
Tässä vaiheessa ei tosin muu taida auttaa kuin alkuvaiheessakaan eli ero jos mies ei halua naimisiin ja sinä välttämättä haluat.
Jos niin ärsyttää niin ole hyvä ja jatka matkaasi seuraaviin keskusteluihin :) Maailmankuvani muuttui, kun minusta tuli äiti. Olin ennen se, jolle avioliitto ei merkinnut instituutiona hölkäsen pöläystäkään. Mutta äitiyden myötä haluan turvata viimeiseen pisaraan asti sen, että lapsillani tulee kaikki olemaan hyvin mikäli kuolen, ja haluaisin myös saman nimen kuin minun omilla jälkeläisilläni. Harmi jos et sitä ymmärrä ja se sinua niin ärsyttää.
Ap
Kannattaa miettiä millaisen miehen kanssa olet kun ei halua suoda sinulle ja lapsille sitä turvaa.
Olisiko ongelma että mies pelkää mitä hänen omaisuudelle käy jos eroatte? Tehkää avioehto avioituessanne. Jos ei suostu silti naimisiin niin minäkin menisin lakimiehen puheille järkkäämään asiani kuntoon, ja valistaisin miestä avioliiton hyödyistä toisillenne lakimielessä.
Mun täytyy olla vähän samaa mieltä. Jos asialla ei ole miehelle juuri väliä, ja hän rakastaa sinua, miksei hän menisi naimisiin sitten koska sinä haluat? Jos kyseessä on joku tärkeä periaatteen asia, miksei hän suoraan sano sitä?