Muita naisia joilta puuttuu kokonaan kokemuskset seurustelusta, tai ovat olleet tosi lyhyitä?

Vierailija kirjoitti:

Miehen näkökulmasta tämä ketju on kyllä opettavainen.

Naisten maailma on todellakin erilainen. Aika monikin on odottanut nuorena että mies vain kävelisi jossain vastaan ja parisuhde syntyisi kuin itsestään. Moni tämän lisäksi rajaa missä ja milloin parisuhteen on hyvä alkaa (kaupassa ollaan ostoksilla, salilla ollaan treenaamassa, talvella ollaan talviunessa, jne...mutta nyt ollaan ulkona, on kesä ja hyvä fiilis...missä prinssi just nyt?) Pakostakin tulee mieleen pikkukakosen jutut siitä kuinka naisille asiat vain tapahtuvat/miehen on pistettävä asiat tapahtumaan.

Miehen en osaa edes kuvitella moista. On aina ollut itsestään selvää että jollei ponnistele ja pidä koko ajan silmiä auki skannaten mahdollisia sinkkunaisia ympärillä, tulee takuulla jäämään yksin. Ainuttakaan tilaisuutta ei ole varaa menettää, ellet ole todella suosittu mies.

Hurjaa.

Itsellä ei ainakaan ole syy siinä että olisin vain odottanut toisen tekevän aloitteen. Nimenomaan olen aina tiedostanut, että ulkonäölläni ei välttämättä ketään tuosta vain hurmata, joten olen pyrkinyt tuomaan itseäni esiin kiinnostavien ihmisten seurassa, pyytänyt kahville, kertonut tunteistani yms. Vaan sitä vastakaikua ei ole koskaan tullut. Eiköhän se tästä ketjustakin ole tullut hyvin selville, että naisille asiat eivät todellakaan vain tapahdu, vaan moni jää aktiivisesta yrittämisestäkin huolimatta yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen näkökulmasta tämä ketju on kyllä opettavainen.

Naisten maailma on todellakin erilainen. Aika monikin on odottanut nuorena että mies vain kävelisi jossain vastaan ja parisuhde syntyisi kuin itsestään. Moni tämän lisäksi rajaa missä ja milloin parisuhteen on hyvä alkaa (kaupassa ollaan ostoksilla, salilla ollaan treenaamassa, talvella ollaan talviunessa, jne...mutta nyt ollaan ulkona, on kesä ja hyvä fiilis...missä prinssi just nyt?) Pakostakin tulee mieleen pikkukakosen jutut siitä kuinka naisille asiat vain tapahtuvat/miehen on pistettävä asiat tapahtumaan.

Miehen en osaa edes kuvitella moista. On aina ollut itsestään selvää että jollei ponnistele ja pidä koko ajan silmiä auki skannaten mahdollisia sinkkunaisia ympärillä, tulee takuulla jäämään yksin. Ainuttakaan tilaisuutta ei ole varaa menettää, ellet ole todella suosittu mies.

Hurjaa.

Itsellä ei ainakaan ole syy siinä että olisin vain odottanut toisen tekevän aloitteen. Nimenomaan olen aina tiedostanut, että ulkonäölläni ei välttämättä ketään tuosta vain hurmata, joten olen pyrkinyt tuomaan itseäni esiin kiinnostavien ihmisten seurassa, pyytänyt kahville, kertonut tunteistani yms. Vaan sitä vastakaikua ei ole koskaan tullut. Eiköhän se tästä ketjustakin ole tullut hyvin selville, että naisille asiat eivät todellakaan vain tapahdu, vaan moni jää aktiivisesta yrittämisestäkin huolimatta yksin.

Totta kai jos yrittää vain niitä tasokkaimpia miehiä, voi jäädä yksin. Jos yhtälöön lisää huomattavan ylipainon, yksin jäämisen todennäköisyys kasvaa.

Tuossa aikaisemmin joku listasi kolme syytä miksi nainen voi jäädä yksin, ja ainakin minun tuntemani ikisinkkunaiset osuvat niihin.

1. huomattava ylipaino

2. kiinnostunut vain tasokkaista miehistä, esim. sillä perusteella että omaa itse miehissä arvostettuja piirteitä (pituus, koulutus, menestys, kunnianhimo, kilpailuhenkisyys, jne) ja etsii vähintään "itsensä veroista" kumppania

3. mt-ongelmia

Joku tai useampi näistä.

Tai oikeastaan miinustetaan tuo kolmoskohta pois. Eipä se tunnu este olevan ellei nainen sitten itse ole haluton pariutumaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehen näkökulmasta tämä ketju on kyllä opettavainen.

Naisten maailma on todellakin erilainen. Aika monikin on odottanut nuorena että mies vain kävelisi jossain vastaan ja parisuhde syntyisi kuin itsestään. Moni tämän lisäksi rajaa missä ja milloin parisuhteen on hyvä alkaa (kaupassa ollaan ostoksilla, salilla ollaan treenaamassa, talvella ollaan talviunessa, jne...mutta nyt ollaan ulkona, on kesä ja hyvä fiilis...missä prinssi just nyt?) Pakostakin tulee mieleen pikkukakosen jutut siitä kuinka naisille asiat vain tapahtuvat/miehen on pistettävä asiat tapahtumaan.

Miehen en osaa edes kuvitella moista. On aina ollut itsestään selvää että jollei ponnistele ja pidä koko ajan silmiä auki skannaten mahdollisia sinkkunaisia ympärillä, tulee takuulla jäämään yksin. Ainuttakaan tilaisuutta ei ole varaa menettää, ellet ole todella suosittu mies.

Hurjaa.

Itsellä ei ainakaan ole syy siinä että olisin vain odottanut toisen tekevän aloitteen. Nimenomaan olen aina tiedostanut, että ulkonäölläni ei välttämättä ketään tuosta vain hurmata, joten olen pyrkinyt tuomaan itseäni esiin kiinnostavien ihmisten seurassa, pyytänyt kahville, kertonut tunteistani yms. Vaan sitä vastakaikua ei ole koskaan tullut. Eiköhän se tästä ketjustakin ole tullut hyvin selville, että naisille asiat eivät todellakaan vain tapahdu, vaan moni jää aktiivisesta yrittämisestäkin huolimatta yksin.

Totta kai jos yrittää vain niitä tasokkaimpia miehiä, voi jäädä yksin. Jos yhtälöön lisää huomattavan ylipainon, yksin jäämisen todennäköisyys kasvaa.

Tuossa aikaisemmin joku listasi kolme syytä miksi nainen voi jäädä yksin, ja ainakin minun tuntemani ikisinkkunaiset osuvat niihin.

1. huomattava ylipaino

2. kiinnostunut vain tasokkaista miehistä, esim. sillä perusteella että omaa itse miehissä arvostettuja piirteitä (pituus, koulutus, menestys, kunnianhimo, kilpailuhenkisyys, jne) ja etsii vähintään "itsensä veroista" kumppania

3. mt-ongelmia

Joku tai useampi näistä.

Tai oikeastaan miinustetaan tuo kolmoskohta pois. Eipä se tunnu este olevan ellei nainen sitten itse ole haluton pariutumaan.

Taas noita taso jorinoita. Ne ihmiset joita olen lähestynyt (olen bi, joten olen yrittänyt sekä miehiä että naisia ja kaikkia kiinnostavia ihmisiä siltä väliltä) ovat olleet ihan normaaleja ihmisiä. Opiskelijoita, duunareita, yksi työtön ja yksi konkurssin parissa painiva yrittäjä. En usko että kukaan heistä olisi sen ns. alfan maineessa kenenkään silmissä. Ja ei, en ole myöskään ylipainoinen, vaan ihan normaali, fyysistä työtä ja vapaa ajallaankin kuntoilua harrastava ihminen. Eivätkä omat mt-ongelmat ole olleet yhtään sen pahempia kuin niillä joita olen lähestynyt, koska kuka tässä maailmassa ihan täysillä kulkisi. Mutta pakkohan ulin on jostain ulista, ja sönköttää tasoteoriaansa joka väliin koska ajatus siitä että naisille pariutuminen on ihan yhtä vaikeaa kuin miehille on täysin mahdoton.

Olen vajaa kolmekymppinen, muutama tapailukuvio kestoluokkaa yleensä max. 3 kk. Kiinnostuneita miehiä olisi ollut, mutta itseä ei ole koskaan kiinnostanut, vaikka tilaisuuksia olen antanut suostumalla/ajautumalla näihin tapailukuvioihin. Olen tulkinnut olevani aromantikko ja aseksuaali, kun aihepiiri ei tunnu yhtään omalta. Ei mt-ongelmia tai mitään traumoja, olen tällainen ihan syntyjäni.