Muita naisia joilta puuttuu kokonaan kokemuskset seurustelusta, tai ovat olleet tosi lyhyitä?

Olen 24-vuotias nainen kaikki suhteeni ovat kestäneet n. 3kk-6kk. Ei oikeastaan ikinä mitään vakavaa. Syynä yksinäisyys, erittäin huono lapsuus (Olen oppinut pienestä pitäen kärsimään ja uhraamaan itseni toisten puolesta). Narsistivanhempieni takia Olen oppinut tyytymään vähään ja ajattelut että koko olemassaoloni on vain muiden miellyttämistä varten.

Hyvännäköisenä, yksinäisenä, kilttinä ja ujona nuorena naisena vedän puoleenj narsistimiehiä kuin magneetti. Itse en lähesty ketään, nämä miehet vain ovat ainoita jotka jaksavat nähdä vaivaa päästäkseen lähelleni. Siinä muutaman kuukauden jälkeen miehet eivät enää jaksa pitää kulissiaan yllä vaan todellinen luonne paljastuu ja siinä vaiheessa lähden lätkimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli parikymppisenä parin vuoden suhde ja sain lapsenkin. Nyt olen 46-vuotias ja tuon suhteen jälkeen ei ole ollut ainuttakaan seurustelusuhdetta. Muutaman miehen kanssa olen n. 15 vuotta sitten käynyt kahvilla, mutta ei niistä sitten tullut sen enempää.

Suurin syy sinkkuuteeni on aina ollut oletettavasti ulkonäköni ja se, että en oikeastaan liiku missään missä voisi tavata potentiaalisia miehiä. Olin pitkään sairaalloisen ylipainoinen ja tietenkin ymmärrän ettei kukaan halua puolisokseen "tonnikeijua". Mutta jo ennen ylipainoisuutta kukaan ei oikein ole koskaan osoittanut kiinnostusta (pl. lapseni isä), joten naamani se suurin turn off varmaan on.

Olen vieläkin ylipainoinen, tosin hyvää vauhtia paino on putoamassa ja nyt näytän jo ihmiseltä, enkä möykyltä. En tietenkään saa edelleenkään kiinnostuneita katseita, saati että joku mies tulisi ihan juttelemaan. Olen kuitenkin mm. iloinen/pirteä, elämänmyönteinen, hymyilevä, kohtelias, empaattinen ja huolehtiva, vähän arka ja sosiaalisesti kömpelö, mutta ehkäpä nämä piirteet eivät ole sellaisia miesmagneetteja, vaan pitäisi olla räiskyvä ja menevämpi.

Tämä on muuten jännä juttu.Nainen on pinnallinen, jos miehen ulkonäkö ei merkkiä mitään, pitäisi vaan luonteeseen ihastua.Miehille se ulkonäkö merkkaa kaikkea.Vaikka olisit miten ihana luonteeltaan, fiksu, huumorintajuinen, niin miehet menevät ns "k&lli edellä"..... tunnen monta miestä, jotka valitsevat naisen ihan puhtaasti ulkonäön perusteella.Yhdelle esimerkiksi (suurimmalle osalle varmaan)pitää olla isorintainen nainen.En tunne yhtään naista, joka valitsisi miehet pallien koon mukaan.

Tuota minäkin olen ihmetellyt. Vaikka nainen olisi minkälainen harakka muuten, mutta on hyvännäköinen, miehet kuolaavat perässä.

Näköjään se ulkonäkö vaikuttaa joillekin tosi paljon.

Eri ihminen vastaa...

Olen tullut siihen tulokseen, että naisen ei tarvitse nykyään olla kuin hoikka/laiha, niin miehiä pörrää ympärillä. Tiedän naisen (kaksi lasta), jonka luonne on aivan kamala. Hän myös kohtelee miehiä ala-arvoisesti, kertakäyttökamoina, puhuu miehille alentuvasti ja töykeästi, ei pahemmin hymyile, mutta silti nämä kuolaavat tämän naisen perään. Nainen on naamasta tavis ja hiukset värjätty mustaksi hamppukasaksi. Hampaat ovat jostain syystä ruskeita viiruja täynnä. Ihan peruspirkko, mutta kun kroppa on hyvin hoikka varustettuna hyvillä rinnoilla (ei isot, mutta muodokkaat), niin menestys on taattu. 

Juu ja olen kateellinen, myönnän sen.

Miehenä ei voi kun kadehtia naisten tilannetta.

Ei tarvitse syntyä pitkäksi tai kilpailla paikasta sosioekonomisen hierarkian huipulla.

Kunhan laittaa kropan kuntoon, eli tekee sellaista mikä tuottaa terveyttä ja hyvää oloa muutenkin. Ja se on siinä!

Tisseilläkään ei ole väliä koska miehistä about puolet on peppumiehiä.

Hoikka kroppa ei ole sama asia kuin terveelliset elämäntavat. Mulla on kaveri, joka on mielettömän pienikokoinen, vähän kuin Ariana Grande, mutta elää kokiksella, energiajuomilla ja suolapähkinöillä, ei syö kasviksia oikeasti ollenkaan, paitsi jos patongin välissä sattuu olemaan joku kurkkuviipale. Iho on huono ja hiukset hamppua, mutta kunhan on hoikka niin mitä väliä muulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko aihe: rumia naisia jotka eivät kelpuuta oman tasoisia miehiää, byhyyy miksi täydellinen prinssi tule hakemaan mua kotoota :((((

”Oman tasoinen”? Löytyisikin edes oman tulotasoni omaava, yhtä älykäs ja yhtä lojaali ja rehellinen ihminen. Olisin ikionnellinen.

Tulotaso ei määritä naisen tasoa.

Miksi pitää olla vähintään yhtä paljon tienaava?

Tietenkin määrittää. Missä kuplassa oikein esität eläväsi.

Vierailija kirjoitti:

44v, eikä kokemuksia. Taustalla koulukiusaamista, raiskausyritys ja mielenterveysongelmia. En ole ikinä seurustellut, käynyt treffeillä tai harrastanut seksiä. Pari kertaa olen suudellut ja tanssinut hitaita. Käyn seksuaaliterapiassa parhaillaan, ja tavoitteena olisi päästä asiassa eteenpäin. Ai niin, olen vielä demiseksuaali, eli en voi kuvitellakaan mitään vakavampaa ihmisen kanssa, johon minulla ei ole vahvaa tunnesidettä. Kertapanoksi "kelpaaminen" ei todellakaan imartele, ja yhden illan jutut ovat ehdoton no-no.

Miehenä kommentoisin että kuulostaa hyvältä.

Arvostan ihmisiä joila ei ole ollut helppoa mutta jotka pyrkivät käsittelemään ongelmiaan ja oikeasti haluavat löytää kumppanin. Suurin osa sinkkunaisista tuntuu olevan liikkeellä ajatuksella whatever jos täydellinen sattuu tulemaan vastaan niin ehkä, mutta itse en mitään asian eteen suostu tekemään.

Hyvää jatkoa sinulle!

m/40+

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko aihe: rumia naisia jotka eivät kelpuuta oman tasoisia miehiää, byhyyy miksi täydellinen prinssi tule hakemaan mua kotoota :((((

”Oman tasoinen”? Löytyisikin edes oman tulotasoni omaava, yhtä älykäs ja yhtä lojaali ja rehellinen ihminen. Olisin ikionnellinen.

Tulotaso ei määritä naisen tasoa.

Miksi pitää olla vähintään yhtä paljon tienaava?

Tietenkin määrittää. Missä kuplassa oikein esität eläväsi.

No kyllähän tuota on tutkittukin. Kunhan nainen tekee jotain työkseen niin isommat tulot eivät lisää kiinnostavuutta. Miehillä ihan eri juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko aihe: rumia naisia jotka eivät kelpuuta oman tasoisia miehiää, byhyyy miksi täydellinen prinssi tule hakemaan mua kotoota :((((

”Oman tasoinen”? Löytyisikin edes oman tulotasoni omaava, yhtä älykäs ja yhtä lojaali ja rehellinen ihminen. Olisin ikionnellinen.

Tulotaso ei määritä naisen tasoa.

Miksi pitää olla vähintään yhtä paljon tienaava?

Tietenkin määrittää. Missä kuplassa oikein esität eläväsi.

Jotkut miehet ovat kyllä tosiaan yksinkertaisia. Yksikin tapaus sanoi baarissa minulle, kun kerroin ammattini, että minulla on parempi ammatti kuin hänen muijallaan. Hän siis oli avoliitossa. Kysyin, että mitä sitten? Siihen hän, että miesporukassa miehet vertailevat naisiaan ja että naisen ammatti on miehelle myös tärkeä. Sitten hän vielä lisäsi, että ulkoisesti minä ja hänen nykyinen ollaan aika samaa tasoa.

Okei, just joo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minä olen korkeasti kouluttautunut, pitkä ja älykäs, enkä pidä typeryydestä.Jos se karkoittaa jonkun/jotkut miehet, niin enpä paljon menetä.I hän hvin tulen ilmankin toimeen.

Tuskin karkoittaa. Eiköhän ongelma ole siinä että kiinnostut ainoastaan vielä pidemmistä, paremmin kouluttautuneista ja älykkäämmistä miehistä = miehistä joita muukin naiset haluavat.

 

Näin nimenomaan pitää tehdä.Minäkin (eri)olen pitkä ja älykäs nainen.Eipä onnistanut miesten kohdalla, kunnes sitten sattui kohdalle mies, joka oli älykkäämpi ja pidempi....sen jälkeen olen aina ollut suhteissa vain vähintään yhtä älykkäiden miesten kanssa, joilla itsetuntoa ja raamit kunnossa -ei ongelmia.Suosittelen.Kyse on siitä, että itseäsi tyhmemmillä)lyhyemmillä miehillä ei itsetunto kestä.E ipä ole mitään ongelmaa enää

Suosittelen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut tosi lyhyt. Onneksi kasvoin teini-ikäisenä rutkasti.

Siis, siksi Jäit yksin?Jännä, miehet tykkää pienistä, siroista naisista?Tuntevat itsensä miehekkäiksi....

Varmaan ne miehet, jotka kiinnostuvat Kaukoidän maiden aasialaisista naisista, pitivät samalla pienistä ja siroista naisista, sillä yleensä siellä päin ollaan keskimääräisesti lyhempiä kuin Euroopassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

44v, eikä kokemuksia. Taustalla koulukiusaamista, raiskausyritys ja mielenterveysongelmia. En ole ikinä seurustellut, käynyt treffeillä tai harrastanut seksiä. Pari kertaa olen suudellut ja tanssinut hitaita. Käyn seksuaaliterapiassa parhaillaan, ja tavoitteena olisi päästä asiassa eteenpäin. Ai niin, olen vielä demiseksuaali, eli en voi kuvitellakaan mitään vakavampaa ihmisen kanssa, johon minulla ei ole vahvaa tunnesidettä. Kertapanoksi "kelpaaminen" ei todellakaan imartele, ja yhden illan jutut ovat ehdoton no-no.

Miehenä kommentoisin että kuulostaa hyvältä.

Arvostan ihmisiä joila ei ole ollut helppoa mutta jotka pyrkivät käsittelemään ongelmiaan ja oikeasti haluavat löytää kumppanin. Suurin osa sinkkunaisista tuntuu olevan liikkeellä ajatuksella whatever jos täydellinen sattuu tulemaan vastaan niin ehkä, mutta itse en mitään asian eteen suostu tekemään.

Hyvää jatkoa sinulle!

m/40+

Voi kiitos kaunis sinulle, todellakaan en aio olla samassa jamassa enää 5-kymppisenä! Hyvää jatkoa sinullekin!

T: viesti nro 63

Olen yli kolmenkymmenen ja suhteellisen kokematon parisuhdeasioissa. Muutaman kerran olen nukkunut ihmisen vieressä ja on ollut pussailua yms, mutta siihen se on jäänyt. Aikoinaan yksi minua vanhempi kaverimies alkoi ns. piirittämään ja hetken kuvittelin miten meistä tulisi jotain, kunnes mies vahingossa lipsautti olevansa pelkän fuck buddy suhteen perässä. Kiitos ei. Olen bi, mutta en kiinnosta kumpaakaan sukupuolta joten oletettavasti olen lopun ikäänikin sinkku. Nuorempana olin todella epävarma itsestäni mikä varmasti vaikeutti asioita, mutta nykyään olen tosi sinut itseni kanssa eikä kukaan siltikään lähesty tai lämpene jos itse yritän jotain. Olen ollut muutaman kerran palavasti rakastunut, mutta aina yksipuolisesti. En oikeastaan edes tiedä missä vika, kaverinikin kovin ihmettelevät etten ole koskaan seurustellut ja kehuvat kuinka mahtava tyyppi olen, enkä ainakaan omasta mielestäni ole mikään suohirviö vaikka persoonallisen näköinen olenkin. Mutta vuosien myötä olen myös oppinut nauttimaan itsenäisyydestäni, joten parisuhteettomuus ei ole elämäni isoin ongelma, saan paljon iloa muista asioista ja olen suhteellisen tyytyväinen elämääni. Joskus vain ajattelee miten kiva tämä kaikki olisi jakaa toisen ihmisen kanssa, mutta jos ei sopivaa kumppania löydy niin minkäs teet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko aihe: rumia naisia jotka eivät kelpuuta oman tasoisia miehiää, byhyyy miksi täydellinen prinssi tule hakemaan mua kotoota :((((

”Oman tasoinen”? Löytyisikin edes oman tulotasoni omaava, yhtä älykäs ja yhtä lojaali ja rehellinen ihminen. Olisin ikionnellinen.

Tulotaso ei määritä naisen tasoa.

Miksi pitää olla vähintään yhtä paljon tienaava?

Tietenkin määrittää. Missä kuplassa oikein esität eläväsi.

No kyllähän tuota on tutkittukin. Kunhan nainen tekee jotain työkseen niin isommat tulot eivät lisää kiinnostavuutta. Miehillä ihan eri juttu.

Tulotaso ei ole välttämättä ratkaiseva tekijä, mutta koulutustasolla voi olla tiettyä merkitystä. Jos sekä mies että nainen ovat opiskelleet yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa,  niin heillä voi olla yhteisiä ja samansuuntaisia myönteisiä kokemuksia opiskeluajalta. Se voi myös kertoa minkälaisista asioista ihminen on kiinnostunut eikä kyse ole vain siitä paljonko joku tekee rahaa. Jos toinen on käynyt vain peruskoulun ja toinen on väitellyt tohtoriksi, niin heillä on luultavasti aika erilaiset arvostukset ja tavoitteet elämässä,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko aihe: rumia naisia jotka eivät kelpuuta oman tasoisia miehiää, byhyyy miksi täydellinen prinssi tule hakemaan mua kotoota :((((

”Oman tasoinen”? Löytyisikin edes oman tulotasoni omaava, yhtä älykäs ja yhtä lojaali ja rehellinen ihminen. Olisin ikionnellinen.

Tulotaso ei määritä naisen tasoa.

Miksi pitää olla vähintään yhtä paljon tienaava?

Tietenkin määrittää. Missä kuplassa oikein esität eläväsi.

Jotkut miehet ovat kyllä tosiaan yksinkertaisia. Yksikin tapaus sanoi baarissa minulle, kun kerroin ammattini, että minulla on parempi ammatti kuin hänen muijallaan. Hän siis oli avoliitossa. Kysyin, että mitä sitten? Siihen hän, että miesporukassa miehet vertailevat naisiaan ja että naisen ammatti on miehelle myös tärkeä. Sitten hän vielä lisäsi, että ulkoisesti minä ja hänen nykyinen ollaan aika samaa tasoa.

Okei, just joo.

Tästä voimme päätellä, että miehet ovat laumaeläimiä. Naiset ovat ikäänkuin arvonlisäys tai vähennys miehelle muiden miesten silmissä.

Naiset tekevät individualistisia valintoja enemmän perustuen omaan hyvinvointiin, ei muiden naisten näkemyksiin pohjaten.

Vierailija kirjoitti:

Olen yli kolmenkymmenen ja suhteellisen kokematon parisuhdeasioissa. Muutaman kerran olen nukkunut ihmisen vieressä ja on ollut pussailua yms, mutta siihen se on jäänyt. Aikoinaan yksi minua vanhempi kaverimies alkoi ns. piirittämään ja hetken kuvittelin miten meistä tulisi jotain, kunnes mies vahingossa lipsautti olevansa pelkän fuck buddy suhteen perässä. Kiitos ei. Olen bi, mutta en kiinnosta kumpaakaan sukupuolta joten oletettavasti olen lopun ikäänikin sinkku. Nuorempana olin todella epävarma itsestäni mikä varmasti vaikeutti asioita, mutta nykyään olen tosi sinut itseni kanssa eikä kukaan siltikään lähesty tai lämpene jos itse yritän jotain. Olen ollut muutaman kerran palavasti rakastunut, mutta aina yksipuolisesti. En oikeastaan edes tiedä missä vika, kaverinikin kovin ihmettelevät etten ole koskaan seurustellut ja kehuvat kuinka mahtava tyyppi olen, enkä ainakaan omasta mielestäni ole mikään suohirviö vaikka persoonallisen näköinen olenkin. Mutta vuosien myötä olen myös oppinut nauttimaan itsenäisyydestäni, joten parisuhteettomuus ei ole elämäni isoin ongelma, saan paljon iloa muista asioista ja olen suhteellisen tyytyväinen elämääni. Joskus vain ajattelee miten kiva tämä kaikki olisi jakaa toisen ihmisen kanssa, mutta jos ei sopivaa kumppania löydy niin minkäs teet.

Minulla yksi ystävä, joka on bi.Pitkä parisuhde takana, lapsia.Erosi miehestä.Kokeili muita mies suhteita, kunnes löysi naiset, ja siis sen, että on bi.Nyt on onnellinen.Entä jos kokeilett suhteita naisiin.Minäkin tekisin niin, jos olisin bi tai lsbo, mutta en valitettavasti ole.Miehet ovat hankalia, ja niille merkkaa ulkonäkö, naissuhteissa kaverini mukaan painottuvat ihan eri asiat

34-vuotias, parikymppisenä yksi seurusteluyritys, joka nosti odottamatta traumamuistot pintaan. Menin tosi huonoon kuntoon, ja kakskymppiset ravasin terapiassa.

Välillä on ollut tosi kurja olo tästä, mutta kyvyttömyyteni seurusteluun/parisuhteeseen oli niin ilmiselvää, että tavallaan oli helpohkoakin hyväksyä asia ja keskittyä tekemään kaikki, mitä tilanteen parantamiseksi pystyin. Nykyään on valtaosan ajasta hyvä ja toiveikas olo :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko aihe: rumia naisia jotka eivät kelpuuta oman tasoisia miehiää, byhyyy miksi täydellinen prinssi tule hakemaan mua kotoota :((((

”Oman tasoinen”? Löytyisikin edes oman tulotasoni omaava, yhtä älykäs ja yhtä lojaali ja rehellinen ihminen. Olisin ikionnellinen.

Tulotaso ei määritä naisen tasoa.

Miksi pitää olla vähintään yhtä paljon tienaava?

Tietenkin määrittää. Missä kuplassa oikein esität eläväsi.

Naisen lompakon paksuus määrittää paljon. Miesten täytyy vain koittaa olla jotain karpaaseja, jotka ottavat naisen silloin kun haluavat. Tosiasiaa ei myönnetä, että ollaan naisen lompakolla ihan yhtä paljon kuin miehenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koko aihe: rumia naisia jotka eivät kelpuuta oman tasoisia miehiää, byhyyy miksi täydellinen prinssi tule hakemaan mua kotoota :((((

”Oman tasoinen”? Löytyisikin edes oman tulotasoni omaava, yhtä älykäs ja yhtä lojaali ja rehellinen ihminen. Olisin ikionnellinen.

Tulotaso ei määritä naisen tasoa.

Miksi pitää olla vähintään yhtä paljon tienaava?

Tietenkin määrittää. Missä kuplassa oikein esität eläväsi.

No kyllähän tuota on tutkittukin. Kunhan nainen tekee jotain työkseen niin isommat tulot eivät lisää kiinnostavuutta. Miehillä ihan eri juttu.

Tulotaso ei ole välttämättä ratkaiseva tekijä, mutta koulutustasolla voi olla tiettyä merkitystä. Jos sekä mies että nainen ovat opiskelleet yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa,  niin heillä voi olla yhteisiä ja samansuuntaisia myönteisiä kokemuksia opiskeluajalta. Se voi myös kertoa minkälaisista asioista ihminen on kiinnostunut eikä kyse ole vain siitä paljonko joku tekee rahaa. Jos toinen on käynyt vain peruskoulun ja toinen on väitellyt tohtoriksi, niin heillä on luultavasti aika erilaiset arvostukset ja tavoitteet elämässä,

Oman kokemukseni mukaan miesten itsetunto ei kestä sitä, jos nainen on korkeammin koulutettu.Ainakin keski-iästä ylöspäin, en tiedä, onko nuorempi sukupolvi erilaista

Vierailija kirjoitti:

44v, eikä kokemuksia. Taustalla koulukiusaamista, raiskausyritys ja mielenterveysongelmia. En ole ikinä seurustellut, käynyt treffeillä tai harrastanut seksiä. Pari kertaa olen suudellut ja tanssinut hitaita. Käyn seksuaaliterapiassa parhaillaan, ja tavoitteena olisi päästä asiassa eteenpäin. Ai niin, olen vielä demiseksuaali, eli en voi kuvitellakaan mitään vakavampaa ihmisen kanssa, johon minulla ei ole vahvaa tunnesidettä. Kertapanoksi "kelpaaminen" ei todellakaan imartele, ja yhden illan jutut ovat ehdoton no-no.

Täällä toinen demi, sinua vähän nuorempi! Moni kertoo löytäneensä suhteen tinderöimällä (seksiä viimeistään kolmansilla treffeillä, mielellään heti) tai yhden illan deitti on muuttunut parisuhteeksi. Eli seksi edellä toisin sanoen.

Itse en voi harrastaa seksiä ilman tunnesidosta, eikä kukaan yleensähään herätä ensinäkemältä tunnetta "Onpas seksikäs mies!!!" Seksiä kyllä piisaa sitten puolison kanssa vaikka joka päivä. Seksuaalisia estoja ei ole - tarvitsen vain turvallisen tunneyhteyden, ennen kuin makuuhuoneen villipeto herää. Seksi on minulle ehdoton kulmakivi parisuhteessa ja seksin tulee olla hyvää ja molempia tyydyttävää ja hauskaa.

Miehet tietysti ottavat tämän tyyliin "Ai se ei oo antanu kuukauteen, frigidi". 

Mutta, jos en kelpaa omana itsenäni, olen mieluummin yksin.

Sairaus,pitkään jatkunut työttömyys, olen huonoitsetuntoinen ja ujo, ei ole kavereitakan joten en jaksa (enää)edes uskoa, että kukaan voisi kiinnostua minusta. Ja se,ettei ole ollut seurustelusuhteita ikäisenäni, on monelle turn off. 

Vierailija kirjoitti:

Olen yli kolmenkymmenen ja suhteellisen kokematon parisuhdeasioissa. Muutaman kerran olen nukkunut ihmisen vieressä ja on ollut pussailua yms, mutta siihen se on jäänyt. Aikoinaan yksi minua vanhempi kaverimies alkoi ns. piirittämään ja hetken kuvittelin miten meistä tulisi jotain, kunnes mies vahingossa lipsautti olevansa pelkän fuck buddy suhteen perässä. Kiitos ei. Olen bi, mutta en kiinnosta kumpaakaan sukupuolta joten oletettavasti olen lopun ikäänikin sinkku. Nuorempana olin todella epävarma itsestäni mikä varmasti vaikeutti asioita, mutta nykyään olen tosi sinut itseni kanssa eikä kukaan siltikään lähesty tai lämpene jos itse yritän jotain. Olen ollut muutaman kerran palavasti rakastunut, mutta aina yksipuolisesti. En oikeastaan edes tiedä missä vika, kaverinikin kovin ihmettelevät etten ole koskaan seurustellut ja kehuvat kuinka mahtava tyyppi olen, enkä ainakaan omasta mielestäni ole mikään suohirviö vaikka persoonallisen näköinen olenkin. Mutta vuosien myötä olen myös oppinut nauttimaan itsenäisyydestäni, joten parisuhteettomuus ei ole elämäni isoin ongelma, saan paljon iloa muista asioista ja olen suhteellisen tyytyväinen elämääni. Joskus vain ajattelee miten kiva tämä kaikki olisi jakaa toisen ihmisen kanssa, mutta jos ei sopivaa kumppania löydy niin minkäs teet.

Tämä voisi olla mun kirjoittama. Lisänä se, että mua lähestyneet olleet aina 1) turhan vanhoja (+20 vuotta) ja/tai 2) varattuja. Sitten noi jotka on pelkän fyysisen suhteen perässä. Kukaan ei halua mun kanssa mitään vakavaa, tai ainakaan sellaiset ei lähesty. Omaa ujouttani + pettymyksien myötä (varatut) mennyt täysi luottamus löytää ketään "tavallista miestä tavalliseen parisuhteeseen". Luottamus puuttuu itseltä tietyllä tasolla, mutta vahvemmaksi on noussut tuo ettei miehen mieheen ole voinut luottaa. Kaipa mun ulkonäössäkin on oltava jotain vikaa. Katseita saan, mutten mitään varteenotettavia lähestymisiä. Omat lähestymiset on tähän ikään mennessä kyllä tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen yli kolmenkymmenen ja suhteellisen kokematon parisuhdeasioissa. Muutaman kerran olen nukkunut ihmisen vieressä ja on ollut pussailua yms, mutta siihen se on jäänyt. Aikoinaan yksi minua vanhempi kaverimies alkoi ns. piirittämään ja hetken kuvittelin miten meistä tulisi jotain, kunnes mies vahingossa lipsautti olevansa pelkän fuck buddy suhteen perässä. Kiitos ei. Olen bi, mutta en kiinnosta kumpaakaan sukupuolta joten oletettavasti olen lopun ikäänikin sinkku. Nuorempana olin todella epävarma itsestäni mikä varmasti vaikeutti asioita, mutta nykyään olen tosi sinut itseni kanssa eikä kukaan siltikään lähesty tai lämpene jos itse yritän jotain. Olen ollut muutaman kerran palavasti rakastunut, mutta aina yksipuolisesti. En oikeastaan edes tiedä missä vika, kaverinikin kovin ihmettelevät etten ole koskaan seurustellut ja kehuvat kuinka mahtava tyyppi olen, enkä ainakaan omasta mielestäni ole mikään suohirviö vaikka persoonallisen näköinen olenkin. Mutta vuosien myötä olen myös oppinut nauttimaan itsenäisyydestäni, joten parisuhteettomuus ei ole elämäni isoin ongelma, saan paljon iloa muista asioista ja olen suhteellisen tyytyväinen elämääni. Joskus vain ajattelee miten kiva tämä kaikki olisi jakaa toisen ihmisen kanssa, mutta jos ei sopivaa kumppania löydy niin minkäs teet.

Minulla yksi ystävä, joka on bi.Pitkä parisuhde takana, lapsia.Erosi miehestä.Kokeili muita mies suhteita, kunnes löysi naiset, ja siis sen, että on bi.Nyt on onnellinen.Entä jos kokeilett suhteita naisiin.Minäkin tekisin niin, jos olisin bi tai lsbo, mutta en valitettavasti ole.Miehet ovat hankalia, ja niille merkkaa ulkonäkö, naissuhteissa kaverini mukaan painottuvat ihan eri asiat

Kuten tuossa viestissäni sanoin, en kiinnosta kumpaakaan sukupuolta, eli siis naistenkaan kanssa ei onnistu. En vain kiinnosta ihmisiä, oli heidän sukupuolensa mikä tahansa.